Kun kaksi kertaa vannoo, ettei muuta maalle ja kaksi kertaa muuttaa Isojärvelle, päätyy lopulta marjatilan emännäksi. Niin on muuttaneet muidenkin talojen tyttäret takaisin, kyläraitin varrella tiloja pyörittää heitä jo liuta. Riistakameralla kuvaaminen on jännittävää kuin joulupakettien avaaminen, koskaan ei tiedä, mitä muistikortilta paljastuu. Mutta mikä saa espanjalaisturistit suuntaamaan mökkiin Isojärven rannalle? Päivi Leino lähti Kylille Keski-Suomeen.

Lossin takana sepän pajassa rauta taipuu vaikka taiteeksi. Mutta onko sattumaa, että Riikka ja Jarkko Kaartilanmäki asuvat Kaartilanmäen tilalla? Urheilu sanele nelilapsisen perheen arjen ja menestystäkin karttuu melkein vahingossa. Kipakoiden akkojen äänet hivelevät korvia. Saimaan rantamilla Lohilahden kylässä Sulkavalla matkaa Päivi Leino.

Nuori insinööri jätti autoalan, säännöllisen työajan ja kaupungin ja lähti kotisylään elvyttämään suvun kalastusammattia. Väinämöisasuinen mies kävelee kotiportailta ilman kielitaitoa vaikka Euroopan halki. Tasan 30 vuotta sitten rakennettu nostosilta muutti Virmailan saaren arjen. Kylille Päijänteelle lähti Päivi Leino.

Kylätalon keittopäivä vetää väkeä naapurikylistä asti. Ikonipohjien valmistusviisaus siirtyy kisälliperiaatteella. Tulvat kurittavat Mankilaa ja saavat turvaamaan venekyytiin ja naapuriapuun. Pohjois-Pohjanmaalle lähti Päivi Leino.

Mika Vehviläinen on sukunsa 13. polvea Vehvilän kylässä. Hirsinen pihasauna nousee, kun tarpeeksi sisukkaasti jaksaa perinnerakentamista opetella. Hännisen tilalta kotiin palaavien marjanpoimijoiden matkalaukut aiheuttivat hämminkiä lentokentällä. Takavuosien uusiutuvan energian toivo ruokohelpi ei ole unohtunut Vehvilässä. Mutkaista hiekkatietä Suonenjoen keskustasta luoteeseen on ajellut Päivi Leino.

Onkohan ruhalaisille määritelty vähimmäisponnistuskorkeus, sillä niin kovatasoinen on kylän lentopallojoukkue? Elokuvan ammattilainen näyttää eteläpohjalaisuuden mielenmaiseman ja kyläpanimossa tuoksuvat paikallisen oluen maltaat. Lapualaisella Ruhan kylällä kulkee Päivi Leino.

Kylän ylpeys on vanhojen perinteiden mukaan rakennettu kaljaasi Ihana. Kalastaja suree kuihtuvaa elinkeinoaan. Tanssilavan parkkipaikalla autojen takakonteilla on liikennettä - mutta ei enää siitä vanhasta syystä. Selkämeren äärelle Luvian Luodonkylään lähti Päivi Leino.

Kostamossa teinejä ei saa sisälle tietokoneen ääreen lahjomallakaan. Tytöt treenaavat traktorilla ajoa ja metsäalan opiskelija viihtyy kaivurissa. Karjatilan emäntä pyörittää mobiilimatkatoimistoa ja Lapin melkein ainut kengitysseppä kiertää Ruotsia myöten, mutta palaa aina kotikylälle Kemijoen varteen Kostamovaaran juurelle.

Kääpiövuohia, miniaasi, alpakoita ynnä muita ammattiterapeutteja asuu Nummisissa Mäntsälässä. Eläinten lisäksi kylän äänimaailmaa värittävät enduropyörien pörinä ja Mustijoen kuohu. Yhdistetty kyläbaari ja -kauppa houkuttaa väkeä oman kylän lisäksi kauempaakin. Eikä aina syynä ole paikan harvinainen viskivalikoima. Nummisissa pyörii Päivi Leino.

Ajopeleinä Haapasaaren kapealla kylänraitilla eivät ole suinkaan autot, vaan kottikärryt. Kiviaitojen, kallioiden ja käkkärämäntyjen maisemassa keskeltä itäistä Suomenlahtea kyläillään ainakin merivartioasemalla ja Suomen pienimmässä osuuskaupassa. Päivi Leino tapaa väkeä Keski-Suomesta juuri muuttaneeseesta myymälänhoitajasta pihatalkoolaisisiin Suomen vaarallisimmaksi väitetyllä saarella.

Matka vie Kylille Pienelle Salpausselälle ja Vuolenkosken kylään. Jossa väkiluku käännettiin nousuun 10 vuotta sitten. Jossa kesätöitä järjestyy kaikille nuorille. Jossa kyläkoulu yhdysluokkineen vetää mukaan toimintaan koko kylän. Ja jossa maisemaa hoidetaan ruokapalkalla. Vuolenkoskelle lähti Päivi Leino.

Perunapitäjä Tyrnävällä, Markkuun kylällä asuu melkoisen eksoottisia ammatteja omaavia eläimiä. Koirat kisaavat valjakkoajossa, lampaat terapoivat ihmismieltä ja kanatkin neuvovat elämäntaitoja. Ja mukulat saavat alkunsa koeputkessa - siis siemenperunoiden mukulat. Päivi Leino lähti Markkuulle.

Karhu nimeltä Samuli, sotatulokaskasvi nimeltä pulskaneilikka ja leivonnainen nimeltä vatruska löytyvät Möhköstä Ilomantsista. Kylillä kolmen kilometrin päässä itärajasta tavataan roppakaupalla möhköläisiä. Ja kaiken taustalla kuuluu kosken kohina. Malveloiden keittiöön heti alkuun on löytänyt Päivi Leino.

Vottosen perhe haluaa syödä eettisesti kasvatettua lihaa. Se järjestyy omalla villisikatarhalla. Veikko Sikiö on Euroopassa palkittu moottoripyöränrakennustaidostaan ja Heli Kurjanen valloittaa maailmaa kuukuppifirmalla. Pirkanmaalaiselle Kopsamolle kurkistaa Päivi Leino.

Kanoja, ankkoja, lampaita. Omenatarha, mehustamo ja pop-up pizzeria. Siinä vain muutama Smedsin perheen viime kesien puuhista kotona Lalle Gårdissa. Päivi Leino suunnistaa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Kyröjoen varressa. Vastaan on tulossa ainakin maailman ainut himmelisti. Ja ruokoushuone, joka putosi kyläläisten syliin. Suuntana Jokikylät itäisessä Mustasaaressa.

Kivesjärvellä Kainuussa päästään vaaran laelle, retkeilyreitille, kokkaamaan villiyrteistä ja kuulemaan hurjia tarinoita seudulla aikanaan mellastaneista Suomen ainoista sisävesirosvoista. Matkakumppanina on Päivi Leino.

Vuontisjärvessä ei osata kesällä mennä nukkumaan, kun aurinko paistaa täydeltä terältä yötä päivää aina heinäkuun loppupuolelle asti. Kylille lähdetään Tunturi-Lappiin, Suomen solisluulle, 300 km Rovaniemeltä pohjoiseen ja 100 km Norjan rajalta etelään. Vastaan on tulossa ainakin vuosisadan moka ja yhteisnavetallinen lehmiä. Päivi Leino löysi heti keittiöön.

Halavatun pappa Pete Kauppisen firmalla on 60 pappatunturia. Jouko Kumpulaisen Finnwild-firmalla on 1400 sorsanpoikasta. Ainakin. Johanna Niskasen Hätäapukissalassa on melkein 30 pelastettua kissaa. Kylillä seikkaillaan Pohjois-Savossa Nerkoonniemellä, joka tietysti savolaisittain sijaitsee yhtä aikaa Lapinlahdella ja Iisalmessa. Matkaan lähti Päivi Leino.

Lemin kirkonkylässä Etelä-Karjalassa on jopa oma kiuastehdas. 230-vuotiaassa kirkossa neliääninen kuoro availee ääntään ja kotiseutumuseon leivinuunissa paistuu särä.

Vähikkälässä Kanta-Hämeessä varma kesän alkamisen merkki on Suvipuodin aukeaminen. Se on tapaus, jota tullaan todistamaan pidemmänkin matkan päästä. Luomulihaburgerin tuoksu ja maalla asumisen viehätys mahtuvat Vähikkälään siinä missä kuvanveiston ja nylkemisen yhdistävä eläintentäyttäjän työkin. Vähikkälässä pyörähtää Päivi Leino.

Yksi Saaristomeren tuhansista saarista ja luodoista on nimeltään Keistiö. Sen korkeimmalla kalliolla pyörivä tuulimylly valaisee tiet. Pellot ovat muuttuneet niityiksi mutta maailma ei ole houkuttelemassa Keistiön nuoria miehiä mukaansa. He haluavat asettua alle kolmenkymmenen asukkaan kotisaarelle. Kylille päästään tällä kertaa vesireittiä.

Sydänmaa on kaunis nimi kylälle. Ihmekös siis, että Sydänmaita löytyy melkein joka maakunnasta, parhammista jopa useampia. Yksi Sydänmaan kylistä sijaitsee Alavudella. Sieltä löytyy naisten vaatteita kokoa 28 rinnan autokorjaamon kanssa, yksinlaulutunteja, katuvalottomia teitä ja melkein kaikki Etelä-Pohjanmaan järvet. Mutta aloitetaan Sydänmaan asemasta. Kylille lähti Päivi Leino.

Pälkäneen Rautajärvellä on pitkä ja monipolvinen historia. mutta ei runsautta puutu nykyisyydestäkään. Vai miltä kuulostaa Hippeläisen sekatavarakauppa, jäsenkorjaus tai todellinen lähiruoka, johon raaka-aine tulee pihan toiselta puolelta?

Kyläkoulu suljettiin ja kauppa-autoa ei ole näkynyt sitten 90-luvun. Siitä huolimatta Lohjansaari onnistuu pyydystämään nuoria lapsiperheitä kaupungin palvelujen äärestä ihan ympärivuotisiksi asukkaiksi ja on matkailijoita varten myös oma houkutuksensa viritettynä. Millainen paikka Paavola on ja keitä ovat paavolalaiset?

Taipuuko käsissäsi pajunoksa, pyöriikö kultaketju vesisuonen päällä? Ihastjärvellä Mikkelin pohjoispuolella on kaivonkatsomistaitoa. Kylillä käydään Kyyveden rantamailla katsomassa kaivon paikkaa mökkiläiselle. Mehiläishoitajalla on kiire kuin kaljakuskilla juhannuksen alla ja uudesta kyläkoulusta leijailee tuoreen leivän tuoksu.

Entisessä kanalassa tehdään karkkeja. Autotallissa rakennetaan Suomen nopeinta datsunia ja joen partaalla kohta satavuotias mylly jauhaa lähipeltojen viljat säkkeihin. Kylillä poiketaan Tyngällä Pohjois-Pohjanmaalla.

Entisessä sikalassa valmistetaan nykyään kettiökalusteita - niin muuttuvat maaseudun elinkeinot. Tällä kertaa treffit Kylillä on sovittu myös Lukan vanhempien kanssa. He pitävät huolen siitä, ettei poika juuri ehdi kotikylällä kesällä viivähtää, kun perhe kiertää pelisaluunoineen Suomea. Niinisalo - eikös paikannimi vilahtele aika monessa armeijajutussa?

Kuinka paimenkoiralle kerrotaan, minne sen pitää lampaat seuraavaksi viedä? Ja miten se koira kertoo ohjeensa lampaille? Entä mikä saa ihmisen avaamaan suljetun kyläkaupan uudelleen? Tai nuoren perheen ryhtymään karjatilallisiksi? Onko kylähullu sittenkin arvonimi? Niin paljon kysymyksiä, joihin vastaukset löytyvät Kylillä Liedon asemanseudulla.

Kaukana kaikesta. Kuten lähimmästä kaupasta tai koulusta. Keskelle korpea siirtokarjalaisille aikanaan raivattu Rasimäki on Suomen ortodoksisin kylä. Siellä on jopa oma munkki. Muutenkaan Rasimäki ei ole ihan peruskylä, elävine karjalaisine tapoineen ja globaali kylä -ajatteluineen.

Harvalla kylällä on kampusta - Tarvaalassa on. Siellä käydään koulua myös kesällä, sillä ammattiopiston lehmät, lampaat, liskot ja pellot tarvitsevat hoitoa juuri nyt. Tapperin taiteilijaveljesten kotikylässä vaikutus näkyy Auvisen entisessä navetassa asti. Mutta mitä voitokas ravuri tekee Jouko Tarvaisen saunassa?

Kauppa-auto on nähtävyys mökkiläisille, mutta maaseudun elävänä pitämiselle se elinehto. Esimerkiksi Varpasalon saaresta on parikymmentä kilometriä lähimpään kauppaan Rääkkylän keskustaan. Varpasalolaiset ovat houkutelleet turisteja Italiaa myöten. Kylillä päästään piirakkamestarin oppiin, sillä aitoja karjalanpiirakoita on seudulla tapana leipoa joka lauantai.

Kivinainen - no eihän sellaista ole! Riitta Moilanen on siis kivimies. Hän hioo ja pakkaa kiveä Tulikivi-tehtaassa keskellä Kainuun korpea. Helena ja Eero Seppänen vievät kävijöitä karhuja katsomaan itärajan pintaan. Kylillä Ruhtinansalmella päästään myös kyläilemään thaimaalais-sveitsiläiseen kotiin. Sarjaa toimittaa Päivi Leino.

30 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta sijaitsevalla kylällä valmistetaan matkamuistoja turisteille ja ovatpa sonkalaiset itsekin heittäytymässä turisteiksi, nyt jo 13. kerran Eurooppa-kerhossaan. Mutta millaista on kirjastoautossa Lapin teillä? Päivi Leino kiipeää kyytiin.

Kylillä tarvitaan tällä kertaa mm. hiomakonetta, lasileikkuria, reikäkorttia ja jopa venytyslaitetta. Suuntana on Kaakamo Torniossa ja kohteina mattokutomo, lampunvarjostinverstas ja tiffanylasipiiri. Matkaseurana on Päivi Leino.

Tällä kertaa Kylillä-jakson kuunteluun kenkäsuojien lisäksi tarvitaan jo kokohaalari ja ilmastointiteippiä, kun kohteena on mm. turkistarha keskipohjalaisella Ruotsalolla meren äärellä Kokkolan Kälviällä. Kylän vanhin asukas sai juuri elämänsä ensimmäisen jääkaapin ja Rytikarin kalasataman kiehtovat tarinat käy pyydystämässä Päivi Leino.

Muurasjärven kylässä Pihtiputaalla toimii oma jäätelötehdas navetan nurkalla Liisankankaalla, lasten ja nuorten bändikerho Harjulinnassa ja lääkäripalvelut ensihätään jopa kyläkaupan kassalle jonottaessa, jos rohkenee ottaa paidan pois. Kylille lähti Päivi Leino.

Luoma-aholla Etelä-Pohjanmaalla työpaikkoja on enemmän kuin asukkaita. Kiivaina käyvät ensi syksyn valtakunnallisen kyläelokuvafestivaalin järjestelyt, tuotanto lukuisissa alumiinifirmoissa sekä kuvataiteilija Elina Förstin muutto uuteen ateljeeseen. Luoma-aholla poikkeaa Päivi Leino.

Kylillä liikutaan Riitialassa Luoteis-Pirkanmaalla. Päivi Leino etsii tietä niin sahdin kuin työhevostenkin luokse, mutta ensin hakusessa on luomuvalkosipuli. Isäntä traktorissaan saattaa tietää asiasta...

Anna Laaksonen on 25-vuotias mutta on ehtinyt jo paluumuuttajaksi lapsuudenkotiinsa. Vanhan raitin varsi Hauhon kirkonkylässä hivelee silmää. Vieri vieressä kauniisti entisöityjä taloja ja torppia, joiden kaikkien tarina tunnetaan. Mutta elääkö maalaispappi suurennuslasin alla? Kylille lähti Päivi Leino.

Juhannus on kirkkaasti vuoden suurin juhla kylällä, jossa ei edes polteta juhannuskokkoa. Kastelholmassa Ahvenanmaalla pitää olla juhannussalko, ilman sitä ei tule juhannusta. Miten juhla ja ennenkaikkea arki soljuu Kastelholmassa? Mantereelta muuttaneita tapaamaan, vasikoita rapsuttelemaan ja hienoon ravintolaan keskelle maaseutua suuntaa Päivi Leino. Mutta pärjääkö ahvenanmaalaiskylässä suomen kielellä?

Oma juustomeijeri kylällä on harvinaista herkkua nykypäivänä. Porlammilla Itä-Uudellamaalla sellainen toimii. Kuinka mahtaa sinnittely isojen puristuksessa onnistua? Entä miten sujuu arki monen perheen asuinyhteisössä? Maalaistaksi vie paikasta toiseen. Kylille lähti Päivi Leino.

Pyterliitti taitaa olla ainut kivilaji, joka on saanut nimensä kylän mukaan. Virolahden Pyterlahdella itärajan pinnassa ja meren äärellä pappamopot pärisevät ja maitolaituria entisöidään talkoilla. Kylille lähti Päivi Leino.

Tekstiilitaiteilija Alma Hyvönen vaihtoi Lapin reippaat tuulet Tervon kuusten huminaan. Kenttäratsastaja Salla Aario vaihtoi akateemiset työkaverit 50 hevoseen. Metsästyksestä ja kalastuksesta tietokirjoja tekevä Juha Jormanainen vaihtoi pääkaupunkiseudun Tervon metsiin ja koskiin. Innokas sienestäjä Seija Korhonen vaihtaisi mielellään sienten jälkikäsittelyyn käyttämänsä ajan lisäsienten poimimiseen. Pohjois-Savoon Tervoon lähtee toimittaja Päivi Leino.

Ahdin tilalla asuu kaksi aikuista, 14 eläintä ja vaihteleva määrä lapsia. Ollaan Pirkanmaalla, 50 km Tampereelta lounaaseen ja 90 km Porista kaakkoon. 250 kyläläisen joukkoon mahtuu kaikenikäistä väkeä, jolla kullakin on omat innostuksen kohteensa. Pikkutytöt hoitavat eläimiä, täysi-ikäisyyttä lähestyvä Konsta rakentaa nuorisotilaa, naiset ruokkivat talkoilla vanhuksia ja Virrin tilalla keitetään talkkunaksia. Ja mitähän ne ovat? Toimittajana Kylillä Sastamalan Lantulassa on Päivi Leino.

Kaalikääryletehtailija Maria Vaissi on nuori nainen, joka tekee töitä yhdessä veljensä ja vanhempiensa kanssa. Sukupolvenvaihdoksen myötä Niko Jokinen ja Saara Kässi-Jokinen ottivat hoitaakseen Taatilan kaalitilan. Taiteilijapariskunta Anita ja Timo Hannunen tekevät töitä kotona ja pihapiirissä. Kylille Riihoon Keuruun Haapamäelle vie Päivi Leino.

Kun vanhus tarvitsee kaupassakäyntiapua tai kyläsauna talkkaria, avuksi rientää kyläyhdistys, joka palkkaa tekijän. Jukka Aromaa sai töitä ja kyläläiset lämmitetyn paljun. Tekemistä Säkylän Iso-Vimmassa on muutenkin, sillä keskellä kylää sijaitsee Suomen ainoa sokeritehdas. Sen kausi käynnistyy syyskuussa, kun juurikasralli tehtaalle alkaa. Mahtavatko työntekijät siihen asti pelata pasianssia päätteillään, kun ei ole sokerinkeittoa valvottavaksi? Päivi Leino selvittää.

Kun Letkun kauppa suljettiin, kyläläiset pistivät pystyyn osuuskunnan ja taas palvelu pelaa. Valikoimissa on perustuotteiden lisäksi mm paikallista lammasta, jos Asko Koivu on raaskinut viedä eläimiä teuraaksi. Letkun kylällä Tammelassa seikkailee Päivi Leino.

Kala-Kutvonen. Hauska nimi, joka on osuu silmään säilykepurkin kyljestä messuilla tai markkinoilla. Kylillä liikutaan tänään Saimaan rannalla Etelä-Savossa. Piojärvi kuuluu Punkaharjuun, joka kuntaliitoksen myötä kuuluu nykyään Savonlinnaan. Vaikka lehmät ovat lähteneet, navetoissa tapahtuu yhä. Viinanpolttoa, kalojen savustusta... Makuja, tuoksuja ja jopa hajuja aistii Päivi Leino. Aloitetaan Kutvosen vanhan navetan liepeiltä. Ja tuntuu Piojärvellä vielä tervakin, kunhan sinne asti päästään.

Toistaiseksi viimeinen suomalainen mäkihypyn kultamitalivalmentaja on Kalkkisten kylään palannut Hannu Lepistö. Nyt hän toteuttaa toista intohimoaan kalastusta Päijänteen vesillä. Anitta Pelander puolestaan pyörittää pizzoja ja lanteitaan. Ja mansikat muuntuvat kuohuvaksi,kun päästään Kylille Päijät-Hämeen Kalkkisiin. Sinne vie Päivi Leino.

Kylille lähdetään tällä kertaa Keski-Pohjanmaalle. Kannuksen Eskolassa asuu noin 400 ihmistä, mutta varsin ehtiväisiä ovat. Kyläyhdistys maksaa palkkaa kirjastonhoitajalle ja kesätyöläisille. Se omistaa rakennuksia ja pyrittää kesäteatteria. Väkeä pyörii sekä talkoissa että töissä, joista eksoottisin lienee Tuomo Kangasniemen fasaanitarha. Toimittaja on Päivi Leino.

Luoma on kylä, jonka läpi valtakunnan raja vedettiin viime sodan jälkeen viivottimella. Miltä se mahtoi tuntua? Luomassa Kirkkonummella asuu tänä päivänä vähän toista tuhatta ihmistä, heidän joukossaan mm. Voice of Finlandista tutuksi tullut Tomas Höglund perheineen. Kun moni kylä kamppailee muuttotappion kanssa, Luoman kylään tulijoita olisi enemmän kuin mahtuu. Millainen paikka se on? Toimittajana on Päivi Leino.

Tositarinoita sähköttömästä elämästä ihan muutaman vuoden takaa tulee Saimaan saaresta, jonne pääsi kesällä veneellä ja talvella jäätietä, kelirikon aikaan ei millään. Kunnes kyläläiset itse hankkivat lossin. Nyt saaressa toimii kioski, jossa ei ole myyjää ja kirjasto, jossa ei ole virkailijaa. Mutta ollaankin Etelä-Karjalassa. Kohti Jänkäsaloa käy toimittaja Päivi Leino.

Noin 140 talon kokoinen Sattasen kylä sijaitsee Keski-Lapissa Sodankylässä, 140 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Sattanen elää uutta kukoistuskautta Uusia asukkaita houkuttelee mm. viime kesänä avattu Kevitsan kaivos, lapsia syntyy ja omakotitaloja nousee ennätysvauhtia. Kylän ylpeydenaiheita ovat oma koulu ja porokisat. Toimittaja on Päivi Leino.

Kustavin Salminiitun kylä sijaitsee saaristossa Varsinais-Suomessa. Yhdessä Salminiitun kymmenestä ympärivuotisesti asutusta talosta asuu maailmaa kiertävä sirkustaitelijaperhe. Toisessa asuu kauppias, joka pyörittää samalla kyläbaaria ja huoltoasemaa, eli taitaa asua enemmän työpaikallaan. Mökkejä kylällä on peräti 6-kertainen määrä vakiasumuksiin verrattuna. Yksi vapaa-ajanviihtyjä on rakentanut kokous- ja näyttelytilan, jonne hän houkuttelee kävijöitä kauempaakin. Toimittaja on Päivi Leino.

Radio Suomi kiertää kesälauantaisin tapaamassa ihmisiä kotikonnuillaan. Toimittajana Päivi Leino.

Sydänmaa on kaunis nimi kylälle. Ihmekös siis, että Sydänmaita löytyy melkein joka maakunnasta, parhammista jopa useampia. Yksi Sydänmaan kylistä sijaitsee Alavudella. Ihmisiä tapaa kotikonnuillaan toimittaja Päivi Leino. Ohjelma on uusinta elokuulta.