Beaivvi sagat
Finnish, Chat, 1 season, 328 episodes, 1 day, 9 hours, 26 minutes
Beaivvi sagat
Finnish, Chat, 1 season, 328 episodes, 1 day, 9 hours, 26 minutes
Suvi West Skammâkoveh palhâšume
Suvi West lii uážžum 2024 ive Skammâkoveh palhâšume. Toimâtteijen Anja Kaarret.
1/26/2024 • 7 minutes, 57 seconds
Kati Eriksen muitala Ruoktojohka-filmmas
Dán vahku loahpas Skábmagovain okta guovddášfáddá lea Deanu bivdu. Ruoktojohka filbma muitala sápmelaččain, geat hástalit sin mielas vuoiggameahttun guolástanlága.
Nuppi bagadalli ja buvttadeaddji Kati Eriksen muitala eanet. Doaimmaheaddjin Sáárá Seipiharju.
1/25/2024 • 8 minutes, 4 seconds
Anna Lumikivi ǩeâštââll The Voice of Finlandist
Sääʹm-musikkneǩ Anna Lumikivi ǩeâšttââll tän ǩiiđ Voice of Finland -tv-prograammâst. Lumikivi piâzzi mieʹldd prograamm vuõssmõs Ääni ratkaisee -vuässa, koʹst ǩeâšttõõlli peäʹsse juåtkku, jõs ǩeâlb haʹrjjtõʹtti stuuʹl jåårǥle
ǩeâšttõõlli läullmõõžž ääiʹj.
1/12/2024 • 7 minutes, 44 seconds
Jouni S. Laiti dáiddaduojit leat oaidninláhkai Kiasma čájáhusas
Duojár Jouni S. Laiti dáiddaduojit leat oaidnimis bearjadaga rájes dáládáidaga museas Kiasmas Helssegis. Čájáhusas leat mielde badjel 20 dáiddára dáiddaduojit ja dat lea rabas 12.1.2025 rádjai.
Kiasma lea oastán Laitis njeallje dáiddabarggu, ja dál dat leat oassin Kuin kotonaan -čájáhusas. Laiti muitala, ahte su bargguid vuođđun lea duodji.
Anja Kaarret jearahallá.
1/11/2024 • 5 minutes, 54 seconds
Torkel Rasmussen muitala ahte Sámi njunnošat leat čeahpit nannet stereotiippaid
Torkel Rasmussen lea journalistihka veahkeprofessor Sámi allaskuvllas ja su mielas sápmelaččat ieža nannejit justa stereotiippaid maid eai justa hálidivčče.
1/5/2024 • 3 minutes, 55 seconds
Miikka Sieppi oasálasttii Bállásduoddaris ohcamiidda
Miikka Sieppi muitala makkár dálki lei maŋŋebárgga 3.1.2024 go sii vulge ohcat láhppon eatni ja máná.
1/4/2024 • 3 minutes, 6 seconds
Mari Boine oasálastá Norgga lávlunprográmmii
Mari Boine muitala mo lei oasálastit Hver gang vi møtes -prográmmii. Boine jearahallan gullui gaskavahku 3.1.2024 Buorre iđit Sápmi -sáddagis.
1/3/2024 • 6 minutes, 2 seconds
Jorma Lehtola muitala maid vuordá eanemustá boahttevaš Skábmagovain
Jorma Lehtola muitala maid vuordá eanemustá boahttevaš Skábmagovain.
12/29/2023 • 1 minute, 4 seconds
Niilo Vuomajoki mieldi Aamu stuorra liidni- fiilmâst
Yle Areenan lii tai peeivij äigin almostum, Aamu stuorra liidne- filmâ. Taat párnái filmâ lii tavesämikielân, tekstejum suomâkielân. Fiilmâst tave tavesämi- já suomâkielâ lasseen kulloo meid nuorttâlâškielâ. Toimâtteije Anja Kaarret vaaldij čielgâ, maht Ucjuvlâš Niilo Vuomajoki vuolgij fiilmân mieldi já maggaar filma lii.
12/21/2023 • 7 minutes, 42 seconds
Palestiinná dilli čuohcá maiddái sámiide
Olles máilbmi lea čuvvon palestiinnáguovllu Gaza dili golggotmánu rájes, go vuos Hamas fallehii israelalaš siviillaid ja dan maŋŋá Israel fallehii Gazai. Riikkaidgaskasaš servodat lea gáibidan bissovaš dollabottu ja soađi nohkama. Nu maiddái sápmelaččat. Sámiráđđi válddii beali friija Palestiinná beales ja dubmii Israela doaimmaid palestiinnálaččaid vuostá. Nákkosgirjedutki ja Suoma palestiinnálaččaid fierpmádaga stivrralahttu Helga West oaivvilda, ahte lea eahpejáhkehahtti hállat kolonialismmas maid sámit leat vásihan, jos sápmelaččat eai čálmmustahte dan maid, mii lea dáhpáhuvvan palestiinnálaččaide.
Govven:Vesa Toppari
Doaimmaheaddjin Xia Torikka.
12/13/2023 • 13 minutes, 2 seconds
Áile Aikio nággehallá doavttirin Anáris
Sámedutki Áile Aikio nággehallá bearjadaga 8.12. doavttirin Anáris. Su nákkosgirji fáddán lea boarrásamos sámiid musea, sámemusea Siida. Doaimmaheaddjin áššis lea Sáárá Seipiharju.
12/8/2023 • 11 minutes, 29 seconds
Kaisa Aikio goasii jo nealggui iehčanasvuođabeaivve doaluin, muhto beasai smáhket dovddus boola
Iehčanasvuođabeaivvi ávvudoaluide oassálastet Suoma presideantapára bovden olbmot. Doaimmaheaddji Kaisa Aikio vásihii doaluid dál vuosttas geardde.
12/7/2023 • 6 minutes, 34 seconds
Unná Junna Juovlâkalender
Irene Länsman muštâl taan ive Unná Junná Juovlâkalenderist.
11/30/2023 • 7 minutes, 32 seconds
Jagi filbmabagadalli Suvi West
Suoma filbmabagadalliid searvi lahtut jienastedje Suvi West dán jagi filbmabagadallin. Westii dat lea mávssolaš go kollegat atnet árvvus. Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.
11/29/2023 • 8 minutes, 39 seconds
Klemetti Näkkäläjärvi sámi parlameantta doaluin
Sámi parlameantta 50-jagi doaluid ávvudedje maŋŋebárgga Anáris Sajosis.
Doaimmaheaddjin: Aslak Paltto
11/29/2023 • 5 minutes, 23 seconds
Gáregasnjárgga ođđa gávpejas Hans-Niiles Tapiola
11/14/2023 • 3 minutes, 17 seconds
Tääl škuávlejeh sämikielâlijd sovâttâlleid
Sovâttâllee puáhtá pivdet iššeen, jos veik suvváin tai ránnjáin puátá rijdo, ko tääl škuávlejeh sämikielâlijd sovâttâlleid. Škovlim uárnee Oulu ollâopâttuv
Giellagâs instituut, škovlim lii kyevdi uásis. Uási škovliittâsâs lii káidusin já uásis aldateivâmist. Giellagasin jođetteijee Anni Siiri Länsman muštâl škovliittâsâst eenâb.
Riitta Lehtola Kosonen lai jo kuhheeb ääigi lam kiddiistum ääšist. Sun muštâl tääl et manen sun vuolgij taas mieldi.
Škovliittâs nube uásist lii saahâ tast maht eres enâmijn láá uárnejum algâalmugij sovâttâllâm ääših. Ritva Torikka lii iällám Kanadast uáppáásmijn maht tobbeen.
11/1/2023 • 18 minutes, 7 seconds
Podcast: Sámenamat, njuolggadusat ja identitehta
Sápmelaččain lea álo leamašan iežaset vuohki muitalit gii son lea. Buot sogain dat árbevierru ii leat eallán dan beaivái, eaige danin buohkat dieđe sii sámenama. Doaimmaheaddji Sáárá Seipiharju hálešta fáttás Olen-Risten Jovnna Riittain, Riitta Orti-Bergiin ja Ellena Anneli Irisiin, Iris Poikkijärviin.
10/26/2023 • 18 minutes, 45 seconds
Heikki Paltto jurdagat sápmelaš mátkkoštanfitnodagaid sertifikáhtas
Go mátkkošteaddji boahtá davás, de sutnje soaitá leat váttis diehtit mii lea eakti sámemátkkošteapmi. Boahttevuođas dilli šaddá goittotge álkibun go sertifikáhtain sáhttá earuhit eakti sápmelaš mátkkoštanfitnodaga dahje bálvalusa. Sápmelaš mátkkoštanbálvalusaid várás lea ráhkaduvvon sertifikáhta, man lea ulbmilin váldit atnui jagi 2025.
Heikki Paltto lea badjeolmmoš ja fitnodatdoalli Leammis. Sin fitnodat bálvala mátkkošteddjiid birra jagi ja sápmelašvuohta čalmmustahtto prográmmas máŋggaláhkái. Son muitala makkár jurdagat sus leat dán sertifikáhttas ja leago dasa dárbu. Doaimmaheaddjin áššis Sáárá Seipiharju.
10/17/2023 • 3 minutes, 47 seconds
Rauna Kuokkasen uáinu taan čoovčâ vaaljâin säämist
Rauna Kuokkanen Arktâlâš algâaalmugij professor Lappi ollâopâttuvâst lii čuávvum nuuvt Sämitiggevaaljâid ko meid nuorttâlijn ovdâolmooš vaaljâid. Maggaar mandaat sämitigge jesânijn já luáttámuš ulmust talle lii ko jienâstem prooseent lii ucce, mut lii kuittâg stuárrum tain majemuin vaaljâin mottoom verd.
Nävt Rauna Kuokkanen Arktâlâš algâaalmugij professor Lappi ollâopâttuvâst.
Toimâtteijen Anja Kaarret.
10/10/2023 • 8 minutes, 6 seconds
Ida Hallantie já Sisko Kiviniemi mielâst Avelist piäsá kevttiđ sämikielâ
Ida Hallantie áásá Anarist, já vuojij Anarist Avelân tuše kielâkähviviäsu tiet. Sun lii kieskâd varrim Anarân. Kuullâp tääl suu jurduid kielâkähviviäsust já sämikielâi sárnummáhđulâšvuođâin Aanaar kieldâst. Maŋeláá kuullâp kielâkähviviäsu eemeed, Avveellii Sisko Kiviniemi jurduid. Toimâtteijen ääšist Sáárá Seipiharju.
10/10/2023 • 3 minutes, 53 seconds
Uvja fállá doarjaga Avvila skuvllaáitaga dáhpáhusaid maŋŋá
Avvila skuvlla- ja kulturguovddaš Kaartees lei maŋŋebárgga spiehkastatdilli, go sosiála medias dahkkon áitta čujuhuvvui skuvlii. Sámiid psykososiálalaš doarjaga ovttadat Uvja lea maid fállán sin doarjaga áššái, muitala jođiheaddji Heidi Eriksen.
10/4/2023 • 3 minutes, 50 seconds
Boazodoallit ožžot dievas buhtadusaid diimmá spirevahágiin – Badjeolbmo mielas ruhtadeami galggašii sihkkarastit
Boazodoallit ožžot dievas buhtadusmávssu jagi 2022 boraspirevahágiin. Ráđđehus mearridii áššis dán vahku bušeahttaráđđádallamiin.
Giđđat stáhta mávssii boazodolliide 74 proseantta spiriid dagahan boazovahágiin. Dalle ii lean makkárge sihkarvuohta das, ahte máksojuvvogo loahppaoassi obanassiige. Bušeahttaráđđádallamiin ášši goit njuolggai ja ministeriija mielde badjeolbmot ožžot ruđaidis vel dán jagi loahpas.
Muotkeduoddara bálgosa várreboazoisit Keijo Pirttijärvi lea duđavaš, ahte badjeolbmot ožžot dievas buhtadusa diimmá spirevahágiin. Pirttijärvi mielas lea goit váivi, ahte boazodoallit šaddet vuordit buhtadusaid guhká, bidjat olu áiggi ráppiid ohcamii ja bensiidna maid gollá.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
9/21/2023 • 6 minutes, 45 seconds
Kultur Sápmi-dáhpáhusas Katrine Trane já Christine Haetta
Anáris leat dál Kultur Sápmi -beaivvit, gosa čoagganit olbmot háleštit kultursuorggi áššiin. Olbmot leat boahtán maid Norggas ja Ruoŧas, Suoma lassin. Dáhpáhus ordnejuvvo jo njealját gearddi. Doaimmaheaddji Susanna Guttorm deaivvai lágideddjiin Christine Haetta ja oassálastiin Katrine Trane.
9/21/2023 • 5 minutes, 46 seconds
Pirita Näkkäläjärvi iällám nisonij Forumist Brasiliast
Brasiliast lai algâalmugij nisonij foorum teivâm. Tohon lijjii čokkânâm 8000 nisonit pirrâ Brasilian já val motomeh nisoneh pirrâ maailm, ohtâ tain aanaarlâš Pirita Näkkäläjärvi. Sun lai áinoo sämmilâš já áinoo uásálistee Euroopast. Toimâtteijen Karen Eira.
9/21/2023 • 7 minutes, 18 seconds
Sámi bálgosat -searvvi čoahkkin - Tiina Sanila-Aikio
Sámi Bálgosat -searvi čoahkkánii vahkoloahppas Anáris. Báikki ala ledje boahtán badjel 60 oassálasti. Inger-Elle Suoninen ringestii searvvi ságadoalli Tiina Sanila-Aikioi ja gulai makkár čoahkkimis leamašan sáhka.
9/12/2023 • 9 minutes
Tuomâs Aslak Juuso AHR valjâluvâttâllâm vaidâlusâin
Pajemušhaldâttâsriehti lii almottâm, et láá tääl álgám kietâdâllâđ sämitigge valjeluvâldâlmist tohhum vaidâlus. Vaidâlusah láá puáttám 95. Niävttá, et taid iä kiergân kietâdâllâđ taan vaijai ääigi, vaaljah noheh Roovvâd máánu 4 peeivi. Magarijd jurduid taat puáhtá Sämitigge saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. Toimâtteijen Anja Kaarret.
9/8/2023 • 2 minutes, 34 seconds
Paavo Riihitammela vuárdá vástádâs valjâluvâttâllâmvaidâlusâin
Ohtâ toin kii lii vaidâlâm pajemušhaldâttâsriehtin, tasko ko suu iä lah tuhhiittâm sämitigge valjâluvâttâlmâm lii Paavo Riihitammela. Sun lii šoddâm Kittilist, mut áásá tääl Riihimäkist. Sun lii jo kuhheeb ääigi irâttâm peessâđ valjâluvâttâlmân já niävttá lemin nuuvt et peesâ täälkin jienâstiđ. Toimâtteijen Anja Kaarret.
9/8/2023 • 2 minutes, 59 seconds
Sauli Laaksonen ruánáá soorvâpiárgu totkee
Tääl selvâttep manen motomijn ko koddeh soorvâ, te tast lii ruánáá piärgu. Lii-uv taat purâttittee já maid kalga porgâđ ellei mon piärgu ij puurâd.
Sorvâellei taavdâi dooseent, elleitieđee tuávtir Sauli Laaksonen, muštâl, et taat ruánáá piärgu ij lah tavdâ, mut suujah láá maaŋgah et piärgust puátá ruánáá. Toimâtteijen Anja Kaarret.
9/7/2023 • 8 minutes, 44 seconds
Jarkko Mikkola ruánáá soorvâpiárgu pivddee
Avveel Tolosen miäcástem seervi miäcásteijee Jarkko Mikkola muštâl maht sun kuudij eidu taggaar ruánáá piärgu soorvâ. Toimâtteijen Anja Kaarret.
9/7/2023 • 5 minutes, 19 seconds
Duohtavuohta- ja soabadanprosessii lea lohpiduvvon lasseáigi
Stáhtaráđi kansliijas lohpidit, ahte sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadanprosessii lea boahtimin lasseáigi jagi 2025 lohppii, vaikko das ii leatge vel dahkkon virggálaš mearrádus.
Stáhtačálli Risto Artjoki muitala, ahte dat lea čállojuvvon ráđđehusprográmmii ja ášši lea válmmaštallama vuolde. Ruhtadeamis mearriduvvo ráđđehusa buseahttaráđđállamiin čakčamánus.
Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna váldočálli Ulla Aikio-Puoskari jáhkká, ahte sin bargu joatkašuvvá sihkkarit dohko jagi 2025 rádjái. Son ii leat fuolas, ahte sin bargu fáhkka nogašii.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
9/1/2023 • 7 minutes, 53 seconds
Sámi dálkkádatráđis muitala ráđi ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi
Sámi dálkkádatráđđi lea dál ásahuvvon
Suoma stáhtaráđđi lea duorastaga ásahan vuosttas sámi dálkkádatráđi njealji jagi áigodahkii. Sáhka lea áibbas ođđa, sorjjasmeahttun áššedovdiorgánas, man ulbmil lea buktit sámiid dieđu ja oaiviliid oassin dálkkádatpolitihka válmmaštallamis.
Dálkkádatráđđái leat nammaduvvon 12 ovddasteaddji. Mielde leat dutkit ja sámi árbedieđu hálddašeaddjit.
Ságadoalli dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi Oulu universitehtas muitala áššis eanet ja makkár mearkkašupmi dán ráđis lea.
Doaimmaheaddjin leaba Jaana Kynkäänniemi ja Joni Saijets.
8/25/2023 • 6 minutes, 50 seconds
Taina Pieski lea álggáhan ođđa museahoavdan
Sámemusea Siida Anáris lea doaibman dál 60 jagi. Ođđa hoavda fas lea leamaš museahoavdan golbma vahku. Taina Pieskii lea dehálaš, ahte sápmelaččaid álbmotmusea lea aktiivvalaš doaibmi.
Doaimmaheaddjin Anja Kaarret.
8/23/2023 • 10 minutes, 21 seconds
Maritta Autio muštâl Chaîne des Rôtisseurs mitallist
Lapin Gourmet koohah lii uážžum Chaine des Rötisseurs tubdâstus koolbâ. Taan uážžu ko ráhtá šiev já ollâtääsi purâmuš. Lapin Gourmetkoohah kávnoo Suáđikyläst Sattasist. Maritta já Asko Autio lává jo muáddilov ihheed kokkim poccust já taan kuávlu amnâsijn purrâmuš. Maritta muštâl taas aalgan, et maht láá sij kavnâm. Toimâtteijen Anja Kaarret.
8/22/2023 • 6 minutes, 8 seconds
Vássán baji sámepolitihkkarat háliidit ain joatkit sámedikkis
Mannan válgabaji lahttut háliidit ain joatkit sámedikki, muhtumat čohkkán logiid jagiid Sámedikkis, muhtumat ovtta válgabaji. Manin sii háliidit joatkit? Gullat áššis Anne Nuorgam, Leo Aikio, Anu Avaskari, Asko Länsman, Anni Koivisto, Pirita Näkkäläjärvi, Tauno Ljetoff, Veikko Feodoroff, Ulla-Maarit Magga, Karen-Anni Hetta, Tuomas Aslak Juuso, Aslak Pekkala, Sámmol Lukkari ja Niko-Mihkal Valkeapää.
8/21/2023 • 30 minutes, 20 seconds
”Sámiráđđi lea dego sámedikkiid eadni”, govvida jođiheaddji – Sámiráđi ásaheamis lea vássán 67 jagi
Otne lea Sámi parlamentáralaš barggu mearkabeaivi, go Sámiráđi ásaheamis lea vássán 67 jagi. Sámiráđđi ásahuvvui nuppi sámekonferánssas 18.8.1956 Kárášjogas.
Dán áiggis Sámiráđđi lea sturron mealgat, dadjá Sámiráđi presideanta Áslat Holmberg. Su mielde Sámiráđis leamašan mearkkašahtti váikkuhus sámeservodahkii. Ášši doaimmaheigga Marianne Boine ja Ronald Pulk.
8/18/2023 • 8 minutes, 16 seconds
Erke Eriksen oaidná olu vejolašvuođaid heavy- ja klassihkálaš musihka ovttastahttimis
8/16/2023 • 1 minute, 33 seconds
Viđas máhccet evttohassan sámi parlamentáralaš bargui: guldat geat sii leat!
Sámepolitihkkii máhccet oahpes namat bottu maŋŋá. Sii leat Marjaana Aikio, Janne Hirvasvuopio, Pentti Pieski, Markku Porsanger ja Nilla Tapiola. Dál gullat manin sii háliidit sámediggái.
8/16/2023 • 17 minutes, 10 seconds
Goalmmádas sámediggeválgga evttohasain leat ođđa namat: guldat geat sii leat!
Dán čavčča sámediggeválggain leat valjis ođđa evttohasat gergosat vuolgit Sámediggái. Sullii goalmmádas evttohasain leat dakkárat, geat eai leat ovdal leamaš evttohassan sámediggeválggain. Gullat áššis Mari Gauriloff, Armi Palonoja, Anni-Sofia Niittyvuopio, Inka Musta, Leena Niittyvuopio-Jämsä, Kari Guttorm, Kari Toivo Lukkari, Maarit Kiprianoff, Margareetta Suoninen, Tinja Semenoff, Veijo Niittyvuopio ja Marko Katajamaa.
8/16/2023 • 25 minutes, 25 seconds
Ijahis Ija mánáid ja nuoraidbeaivvi prográmmas Ánne-Sofe Niittyvuopio
Ijahis Idja festivála lágiduvvo juohke jagi Anáris. Juohke jagi lea prográmma maid mánáide ja nuoraide. Daid birra muitala eanet Ánne-Sofe Niittyvuopio, mánáid ja nuoraidbeaivvi prošeaktabargi. Doaimmaheaddjin Sáárá Seipiharju.
8/16/2023 • 1 minute, 48 seconds
Ohcejoga gielddas eai levgegoađe arvedávgeleavggain
Ohcejoga gielda ii áiggo oassálastit jahkásaš Pride-levgemii. Ohcejoga gielddar áđđehus ii gaskavahku borgemánu 9. čoahkkimisttis dorjon áššis dahkkon váldostivraálgaga, ja danin álgga ii ovdán ovddosguvlui. Áššis muitala eanet Väinö Guttorm, Ohcejoga gielddaráđđehusa ságadoalli. Doaimmaheaddjin Sáárá Seipiharju.
8/16/2023 • 3 minutes, 16 seconds
Nuorat háliidit galjes mállet gávttiid, muitala duojár Rita Nurmenrinta
Dego oarjemáilmmi mohtas, de gávttiinge treanddat rievddadit. Duojár Rita Nurmenrinta diehtá bures, mo sámit háliidit čiŋadit justa dál. Nuorra olbmot diŋgojit dál galjes mállet gávttiid. Maiddái alit árbevirolaš gákti lea bivnnut. Nurmenrinta vuohttá, ahte dálá bivttastreanddat váikkuhit nuoraid gáktemohtii. Guvges ja pastealla ivnnit leamašan guhká mohtas, muhto dál gávttiin ja liinniin galget leat albma ivnnit.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
8/16/2023 • 5 minutes, 14 seconds
Duojár Reetta Tornensis lea suokkardallan olu gáktegoarruma ekologalašvuođa
Doaluide lea somá čiŋadit ain ođđa gávttiin, muhto maiddái Sámis leat morihan jurddašit ekologalašvuođa. Duojár Reetta Tornensis lea maŋemuš áiggiid suokkardallan olu dan, ahte mo gáktegoarrun sáhtašii leat eanet ekologalaš.
Dán áigge gáktediŋggat leat oažžumis vaikko makkárat. Olbmot gorrot árbevirolaš láđđegávttiid lassin gávttiid maiddái eará diŋggain, muhto eai soaitte gal nu dávjá jurdilit, ahte gos gáktediŋga lea boahtán ja mo dat lea ráhkaduvvon.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
8/16/2023 • 9 minutes, 38 seconds
Maria-Sofia Länsman liiko lovttohallat deattuid
Ohcejohkalaš Maria-Sofia Länsman lea álo liikon valáštallat. Mannan skábmamánus son movttáskii lovttohallat deattuid.
Länsman oassálasttii dán jagi vuosttas geardde Davi gievrramus -gilvui Ohcejogas. Son lei olu hárjehallan ovddalgihtii vai birge.
Doaimmaheaddjin Marianne Ketola.
8/9/2023 • 6 minutes, 6 seconds
Makkár váikkuhusat sámiid rivttiide leamašan Alimus rievtti duomus, Anne Nuorgam?
Sápmelaš bivdit lea maŋimus jagiid áigge áššáskuhtton olu. Dán rádjái buot sivahusaid leat goittotge hilggun. Duomuid mearrádusaid lea ákkastallan dainna, ahte láhkaásaheami ja vuođđolága gaskkas leamašan ruossalasvuohta. Suoma vuođđolágas sápmelaččaide lea meroštallojuvvon riekti badjindoallat ja ovddidit iežaset kultuvra.
Buot álggii das go Suoma ja Norgga gaskasaš Deanu guolástansoahpamuš dohkkehuvvui jagi 2017 viiddis vuostálastimis fuolakeahttá. Muhtun sápmelaččat vásihedje stáhta bivdu stivren manai menddo guhkás. Nu jagi 2017 vihtta báikkálaš bivdi rihkku dáhtolaččat guolástannjuolggadusaid Deanu čázadagain Ohcejogas ja Veahčajogas vai beasašedje riektái ja oččošedje áššis ovdamearrádusa. Áššáskuhtton áššis ledje Esko Aikio, Piia Nuorgam, Anne Nuorgam, Heidi Eriksen ja Kati Eriksen. Diibmá dát vihtta ohcejohkalaš bivdi ávvudedje, go alimus riekti hilggui buot sivahusaid guolástanrihkkosiin ja lobihis bivddus.
Dál jurista Anne Nuorgam muitala makkár váikkuhusat sin ovdadáhpáhusas leamašan ja makkár áššiid galggašii vel čoavdit vai sámiid guolástanvuoigatvuođat sáhtášedje ovdánit. Doaimmaheaddjin áššis Sáárá Seipiharju.
8/9/2023 • 6 minutes, 16 seconds
Sámi parlamenterálaš bargu álggii 50 dassái - Sámediggi plánemin ávvudoaluid skábmamánnui
Sámi parlameantta ásaheamis lea gollan jo 50 jagi. Dan gudnin Sámediggi ásahii bargojoavkku, mii galgá ordnet stuorra ávvudoaluid. Sámedikki ságadoalli mielas lea dehálaš muitit dan mátkki, man sámi poltihkka lea jo johtán.
Doaimmaheaddjin Xia Torikka
8/8/2023 • 7 minutes, 6 seconds
Anna Morottaja lei dán jagaš Anár Pride -dáhpáhusa suodjaleaddji
Anár Pride čohkkii mannan lávvordaga olu olbmuid ávvudit ráhkisvuođa Anára girkosiidii. Čoaska dálkkis fuolakeahttá oassálastiid mokta lei badjin.
Anárlaš Anna Morottoja lei dán jagaš dáhpáhusa suodjaleaddji. Morottaja lei hui mielas, go su jerre suodjaleaddjin. Prides lea sutnje obalohkái stuorra mearkkašupmi.
Doaimmaheaddjin lea Sáárákáisá Seurujärvi.
8/7/2023 • 1 minute, 52 seconds
Tietokoneet kiinnostivat enemmän kuin porot – Nyt Oliver Paadar tekee suosittuja tekniikkavideoita
Oliver Paadar syntyi poroperheeseen, mutta hänestä ei tullut poromiestä. Nyt hän tekee Tiktokkiin videoita,
joissa hän näyttää, kokeilee ja kertoo tekniikasta. Hän kertoo miksi ei kiinnostunut porotaloudesta ja kuinka
alkoi tekemään videoita.
Toimittajana Sáárákáisá Seurujärvi
8/5/2023 • 2 minutes, 37 seconds
Anár Pride lágiduvvo lávvordaga – ”Lea somá beassat láhččit vuođu rabasvuhtii”, oaivvildit nuoraidráđi ovddasteaddjit
Anár Pride lágiduvvo lávvordaga Anára girkosiiddas. Anára gieldda nuoraidráđđi ordne dáhpáhusa dál nuppi háve. Lágideaddjit muitalit, ahte dáhpáhusa ordnen lea buori muttus. Dán jagi dáhpáhussii leat oččodan mielde maid eanet sponsoriid go diibmá.
Nuoraidráđi ovddasteaddjit Ainomaija Mäenpää, Hilda Musta ja Emma Gahmberg oaivvildit, ahte lea dehálaš čalmmustahttit dan, ahte Anárisge leat arvedávgeolbmot.
Doaimmaheaddjin lea Marianne Ketola.
8/4/2023 • 6 minutes, 5 seconds
Ohcejohkalaš Toni Salminen gávnnai jápmán ealgga guovdu geainnu
Ohcejohkalaš Toni Salminen lei vuossárgga iđitija vuodjimin Njuorggámis Ohcejohkii, go oinnii juoidá. Son illá jáhkii čalmmiidis. Gárnjárgga buohta, Ohcejogas veháš davás, boggái jápmán ealga guovdu geainnu.
8/3/2023 • 2 minutes, 49 seconds
Suvi West filbma čájehuvvo Toronto filbmafestiválas
Suvi West ja Anssi Kömi bagadallan filbma Máhccan – Kotiinpaluu lea dán jagi áidna Suoma beal filbma Toronto filbmafestiválas Kanadas, gos dat čájehuvvo vuosttas háve. Toronto filbmafestivála lágiduvvo čakčamánu 7.–17. beivviid.Filbma gieđahallá museamáilmmi ja sámedávviriid máhcaheami.
Jearahallin Marianne Boine ja Ronald Pulk.
8/2/2023 • 11 minutes, 13 seconds
Agnar Varsi muitala viehkama birra
8/1/2023 • 5 minutes, 26 seconds
Agnar Varsi Kaldoaivi Ultra Trail moalas
Almmái lea duhtavaš go ollii nubbin molii. Doaimmaheaddjin Hans Ravna-Pieski.
8/1/2023 • 1 minute, 6 seconds
Minkälaisia matkailijoita Lappiin saapu ja mitä he kaipaavat
Matkailuyrityks Giellajohkan yrittäjä Anita Järvelin kertoo minkälaisia
matkailijoita Lapissa on kesäisin ja mitä he kaipaavat?
Toimittajana Sáárákáisá Seurujärvi
[20230717 Giellajohka Anita Järvelin suomeksi, 00:02:15]
7/19/2023 • 2 minutes, 15 seconds
Niranas leavván juo davás - Ilari Sääksjärvi
Juohke geasi niranasat oidnojit maiddái Sámi luonddus, muhto gokko niranas dán áigge ain ceavzá? Turku Universitehtta professor Ilari Sääksjärvi muitala, ahte dálkádatnuppástus váikkuha juo dasa, ahte niranas leavvá olles áigge maiddái davás.
7/18/2023 • 6 minutes, 55 seconds
Pentti Pieski vuittii gearregiid
Pentti Pieski vuittii gieskat gearregiid guolástanrihkusáššis, mas son sivahallui lobihis bivddus ja guolástanrihkkomušas jagis 2018. Pieski lei vieljainis golgadeamen Deanu alde Guošnjárfávllis, iige sus lean golgadettiinis ulbmilin álggáhit riekteproseassa, vaikko lei ráhkkanan maiddái dasa. Dál son muitala makkár proseassa lei. Doaimmaheaddjin Mira Rauhala
7/12/2023 • 6 minutes, 23 seconds
Sámi girječálli Niillas Holmberg sugada guovtti kultuvra gaskkas
Niillas Holmberg maŋimuš girjji Halla Helle jagis 2021 rabai suomagillii sápmelaččaid eallima ja dálá sajádaga Suomas. Halla Helle goarkŋui dalle oktan buot eanemus lohkkojuvvon girjin Suomas ja rabai buori ságastallama sámeáššiin.
Doaimmaheaddjin Sara Kelemeny.
7/6/2023 • 17 minutes, 29 seconds
Hans Pieski sávvá, ahte buođđu burgojuvvo
Ohcejohkalaš Hans Pieski lea behtton dasa, mo Norgga eiseválddit leat huksegoahtán boađu beroškeahttá báikkálaččaid oainnuin. Pieski oaidná, ahte lea eahpevuoiggalaš, ahte buođđu lea Norgga bealde ja sii geat leat badjeleabbos Deanus eai beasa bivdit ruoššaluosa borramuššan.
7/4/2023 • 5 minutes, 10 seconds
Dutkanprofessor Jaakko Erkinaro: "Buođus leat riskkat"
Dálá dilis Suomas leat báhcán gáddái stumpát ja imáštallat kránnjariikka doaimmaid. Suoma luondduriggodatguovddáža dutki Jaakko Erkinaro mielas lea áddehahtti, mo báikegotti olbmot leat fuolástuvvan.
7/4/2023 • 6 minutes, 19 seconds
Guollebivdit fuolas Deanu buođu váikkuhusain Atlántta luosa dillái - Vesa Länsman
Geassemánu loahpas váldojuvvui atnui 170 mehtera govdat buođđu, man ulbmilin lei sirret ruoššaluosaid Vuolle-Deanus ja luoitit Atlántta luosa badjelebbui johkii gođđit.
Máŋga b áikegoddelačča goittotge fuomášedje, ahte Atlántta luosat eai leat ollenge beassan goargŋut bajás Detnui. Olles dilli fuolastuhttá ohcejohkalaš Vesa Länsmana.
7/4/2023 • 7 minutes, 5 seconds
Pohjois Lapin ruoka oy toimâjođetteijee muštâl seervist já muorjij uástimist
Ive aalgâst lii vuáđudum uđđâ uásusseervâs Pohjois Lapin ruoka oy. Taas lai tárbu ko ive aalgâst aalgij toimâđ uđđâ pyereestpiergim kuávluh. Tast kundáh iä puáhtám innig vyebdiđ purrâmuš pyereestpiergim kuávluin já pyereestpiergim kuávluh iä pyevti vyebdiđ purrâmuš kundáid. Lii meid haahâ mii lii meridâm uástiđ páihálijn páihálijd muorjijd tast muštâl uásusseervâs toimâjođetteijee Merja Ahola. Toimâtteijen Anja Kaarret.
7/4/2023 • 6 minutes, 11 seconds
Mika Aikio Deanu ođđa guolástannjuolggadusas
Suopma ja Norga leat dál soahpan Deanu ođđa guolástannjuolggadusas. Dan ulbmilin lea earret eará ealáskahttit Deanu luosa dili ja seammás doarjut sámiid guolástankultuvrra. Ođđa njuolggadusa geahččalit fidnet fápmui ovdal jagi 2024 guolástanbaji álgima. Guolástannjuolggadus nuppástuvvá máŋggain osiin. Dál gullat maid Deanu guolledoalloguovlu ságadoalli Mika Aikio jurddaša ođđa njuolggadusas,su jearahallá Sáárá Seipiharju.
7/4/2023 • 6 minutes, 31 seconds
Kaisa Tapiola-Länsman ja Roosa Suonpää muitaleaba Ohcejohka šearrá kulturvahkus
Ohcejohka šearrá kulturvahkku lágiduvvo Ohcejogas, Gáregasnjárggas ja Njuorggámis dán vahkus. Kulturvahkus lea máŋggalágan doaibma ja doppe sáhttá oaidnit ja vásihit feara maid! Doaimmaheaddjin Hans Ravna-Pieski.
7/3/2023 • 4 minutes, 59 seconds
Ritni Pieski haalijd leđe eres arvetävgisämmiláid ovdâkován
Ritni Pieski lii Helsinki Pride kampanjast fáárust mon fáddán lii Ilo já Stuime.
Sun iilood ko ärvitävgisämmilâš já sämikielâ oinuh nuuvt stuorrâ kampanjast.
Pieski muštâl maggaar lii leđe arvetävgisämmilâš.
Toimâtteijen Sáárákáisá Seurujärvi
6/30/2023 • 9 minutes, 2 seconds
Dán vahkkoloahpas lea Beskán luossa rock festivála
Festivála oažžu ođđa jođiheaddji boahtte jagi. Daniel Reies dat jođihišgoahtá festivála boahte jagi ja Elle Mari Dunfjell Oskal lea jođihan Guovdageainu musihkafestivála ja sus lea dan doaimmas ihttin bearjadaga maŋimuš beaivi ja son de álgá politihkket. Muhto somá leamašan festivála jođiheaddjin ja ávki boahtte áiggi bargguide maiddái, dadjá son.
Gullon Buorre Iđit Sáddagis 29.6.2023. Doaimmaheaddjit: Kolbjørn Norvang ja Alexander Hætta
6/30/2023 • 4 minutes, 10 seconds
Gumpe goddá bohccuid Sállevári bálgosis
Gumpe lea goddán olu bohccuid Sállevári bálgosis. Dál gumpe lea lobi goddit, muhto das eai leat vel lihkostuvvan.
Gumpe lea dagahan vahágiid oktiibuot sullii 100 000 euro ovddas geassemánu áigge. Goddojuvvon bohccot leat gávdnon sullii 50 ja juohke beaivi gávdnojit lasi, muitala Sálleváre bálgosa boazoisit Iisko-Henrik Näkkäläjärvi.
6/29/2023 • 4 minutes, 59 seconds
Yksitoista saamelaiskäräjien jäsentä ei ole vielä päättänyt jatkosta
Saamelaiskäräjille valitaan ensi syksyn vaaleissa 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Nykyisistä jäsenistä ehdolle asettumista harkitsevat vielä Kari Kyrö, Anne Nuorgam, Asko Länsman, Veikko Feodoroff, Juha-Petteri Alakorva, Aslak Pekkala, Irja Seurujärvi-Kari ja Ulla-Maarit Magga sekä varajäsenet Matti Aikio, Teija Linnanmäki ja Niko-Mihkal Valkeapää. Toimittajina ovat Susanna Guttorm, Suvi-Tuuli Fofonoff ja Sáárá Seipiharju.
6/29/2023 • 2 minutes, 45 seconds
Saamelaiskäräjien jäsenistä kuusi asettuu ehdolle syksyn vaaleissa
Saamelaiskäräjille valitaan ensi syksyn vaaleissa 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Nykyisistä jäsenistä ehdolle aikovat asettua saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 1. varapuheenjohtaja Anni Koivisto, jäsenet Tauno Ljetoff, Anu Avaskari ja Pirita Näkkäläjärvi sekä varajäsen Sammol Lukkari. Toimittajina ovat Susanna Guttorm ja Suvi-Tuuli Fofonoff.
6/29/2023 • 2 minutes, 20 seconds
Kolme nykyistä jäsentä jättää saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjille valitaan ensi syksyn vaaleissa 21 jäsentä ja neljä varajäsentä. Saamelaiskäräjien jäsenet Veikko Porsanger, Jouni Äärelä ja Tanja Sanila eivät aio asettua enää ehdolle. Toimittajina ovat Susanna Guttorm ja Suvi-Tuuli Fofonoff.
6/29/2023 • 1 minute, 4 seconds
Polttoaineiden jakelu jatkuu sittenkin Nuorgamissa
Nuorgam oli vaarassa jäädä ilman polttoainejakelua tankkauspisteen sulkemisen vuoksi. Paikallinen kauppias Arto Aurala on kuitenkin laajentamassa toimintaansa polttoaineiden jakeluun, ja uusi tankkauspiste avataan elokuussa. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
6/28/2023 • 2 minutes, 58 seconds
Anna Näkkäläjärvi-Länsman muštâl maggaar Ijahis Idja festivaal ohjelm lii
Ijahis Idja-muusikfestivaal ohjelm lii almostum. Festivaal taaiđâlâš jođetteijee Anna Näkkäläjärvi-Länsman muštâl ohjelmist, já kuás ovdâmerkkân puáttee ive ohjelm sundâttâllâm álgá.
Toimâtteijen Sáárákáisá Seurujärvi
[DTT 20230622 Anna Näkkäläjärvi-Länsman Ijahis Idja, 00:10:19]
6/22/2023 • 10 minutes, 20 seconds
Konfliktadutki árvalusa mielde sámediggelága ovdáneami rátká dat, man čatnasan Kokoomus lea evttohussii
Konfliktadutki Kaisa Raitio mielas lea miellagiddevaš oaidnit, fidnego Suoma ođđa ráđđehus duohtandahkat lohpádusas sámediggeláhkaođastusas. Raitio lea doseanta Ruoŧa eanadoallouniversitehtas (SLU). Su mielas lea buorre, ahte Suoma ođđa ráđđehusprográmmas láhkaevttohusa figget doalvut riikabeivviide jo dán jagi bealde. Ášši doaimmahii Mira Rauhala.
6/22/2023 • 10 minutes, 30 seconds
Anni Koivisto ja Kari Kyrö jurdagat Suoma ođđa ráđđehusprográmmas
Sámediggi jienastii sámediggelága ođasmahttima beales diibmá skábmamánus jienaiguin 15-3. Sámedikkis eatnašat illuditge ráđđehusa lohpadusas ođasmahttit sámediggelága. Dál gullat Sámedikki vuosttaš várreságadoalli Ánne Koivisto ja sámedikkeáirras Kari Kyrö jurdagiid ođđa ráđđehusprográmmas.
6/19/2023 • 3 minutes, 7 seconds
Sámediggeláhkaođastus šattai ráđđehusprográmmii
Suomas leat guhká ráđđádallan ođđa ráđđehusprográmmas ja mannan vahku bearjadaga dat šattai válmmašin. Gullat vuos maid Anna-Maja Henriksson celkkii bearjadaga Sámediggelágas. De gullat sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso jurdagiid prográmmas.
6/19/2023 • 4 minutes, 32 seconds
Polkupyörällä Hangosta Nuorgamiin 61 tunnissa
Sami Pahkala pyöräili kolme vuotta sitten Hangosta Nuorgamiin vajaassa 61 tunnissa. Aluksi suunnitelmissa oli polkea 500 kilometriä yhteen menoon, mutta sitten Pahkala päätti kokeilla, pystyisikö hän polkemaan Suomen päästä päähän. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
6/16/2023 • 9 minutes, 34 seconds
Irtiotto arjesta Helsingistä Nuorgamiin kävellen
Kun Helena Kastikaisen työkalenteri tyhjentyi koronan takia kolme vuotta sitten, hän käveli Helsingistä Nuorgamiin 63 päivässä. Kastikaisen mukaan reissu oli seurausta hetken päähänpistosta, mutta taustalla oli kaipaus irtiottoon omasta arjesta ja suorituskeskeisestä työelämästä. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
6/16/2023 • 15 minutes, 20 seconds
Pappa-Tuntureilla Hangosta Nuorgamiin
Kauko Pöllänen ja Jari Rantapelkonen mopoilivat Pappa-Tuntureilla neljä vuotta sitten Hangosta Nuorgamiin. Reissu tehtiin kulkupeleihin sopivat Suomi-verkkarit päällä ja pilke silmäkulmassa, positiivista huomiota herättäen. Pölläsen mukaan reissuun lähdettiin ilman ennakkosuunnittelua. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
6/16/2023 • 10 minutes, 44 seconds
Mopoautolla Hangosta Nuorgamiin
Syyskuussa 2016 Facebookiin ilmestyi Jos 1000 tykkää, niin ajamme mopoautolla Hangosta Nuorgamiin -niminen ryhmä. Ryhmän takana olivat 16-vuotiaat lahtelaiset kaverukset Janne Mattila ja Leevi Timonen. Vaaditut 1000 tykkäystä kertyivät kahdessa päivässä, ja matkaan lähdettiin koulun syyslomalla. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
6/16/2023 • 6 minutes, 18 seconds
Deanučázádaga guolástushálddahus máksá hávgga oivviin ja čoliin
Luossaguolleveajet borrit nugo hávggat ja guvžát ja gudjorat leat sákka lassánan luossabivdogildosa maŋŋá Deanu čázádagas. Deanučázádaga guolástushálddahus leage álgán jagis 2018 movttiidahttit guollebivdiid guolástit ja goddit geahpebun hávggaid.
Hávgabivdiide sii mákset maiddái unna buhtadusa juohke hávggas 150 Norgga kruvnnu, nu go váldojogas Deanus, Anárjogas, Iešjogas, Váljogas ja Kárášjogas.
– Dainna lea hirbmat dehálaš bivdit ja eandalii daid gaskasturrodat hávkkaid, mat lea 40 - 60 cm sentte guhkot. De dat lea stuorámus luossaveajetborrit. Go stuorat hávga dat gal borrá eará guollešlájaid ja maiddái unnit hávkkaid, muitala Deanučázadaga guolástanhálddahusa direktevra Hans Erik Varsi.
Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman
6/14/2023 • 7 minutes, 26 seconds
Nancy Townsend muitala speallobargobájiid ulbmilis
Mannan vahkus Ohcejogas lágiduvvui speallobargobádji, Sámi Game Jam. Speallobargobádji bisttii vihtta beaivve, ja doppe ledje mánát, nuorat sihke ollesolbmot. Bargobájis oahpahedje Unity-prográmma vuođđoáššiid ja boahttevuođas háliidit bargat spealu oalát sámegillii.
Doaimmaheaddjin Hans Ravna-Pieski.
6/13/2023 • 3 minutes, 48 seconds
Muotkeduoddara bálggus ii leat duhtavaš áidelinnjái
Muotkeduoddara bálgosa várreboazoisit Keijo Pirttijärvi muitala, ahte bálggus ii leat duđavaš áideplánaide. Pirttijärvi mielde ođđa áidelinnjá buktá hástalusaid sihke bálgosii ja maid Áŋŋela gili olbmuide.
Doaimmaheaddjin lea Aslak Paltto.
6/13/2023 • 7 minutes, 3 seconds
Nákkosgirjedutki Pirita Näkkäläjärvii 28 00 euro luohtedutkamuššii
Suoma kulturfoandda Lappi ossodat juolludii veahkeruđaid kultuvrii ja diehttagii mannan vahkoloahpas. Anárlaš magisttar Pirita Näkkäläjärvi dutká nággosgirjjistis luođi mearkkášumi ja kultuvralaš oamásteami. Näkkälärvi muitala, mo Suomas leat musihkasuorggis juo guhká ávkkastallan sámiid luohteárbevierru. Doaimmaheaddjin Sara Kelemeny.
6/12/2023 • 9 minutes, 10 seconds
Áile Aikio: "Lea dehálaš, ahte sámedutkamuš dáhpáhuvvá Sámis"
Lappi universitehta dutki Áile Aikio illuda Suoma Akademiija stuorra ruhtadeamis ja atná dan mearkkašahttin sámedutkamuššii. Doaimmaheaddjin Vesko-Ráávná Aaimo Sáárá.
6/9/2023 • 4 minutes, 57 seconds
Pigga Keskitalo dutkanfidnui mieđihuvvui beallemiljon euro
Professor Pigga Keskitalo dutkanfidnus dutkit lávkejit skuvlamáilbmái ja vigget hutkat vugiid oahpaheddjiid ja ohppiid veahkkin. Doaimmaheaddjin Vesko-Ráávná Aaimo Sáárá.
6/9/2023 • 6 minutes, 51 seconds
Sandra Salminen lii vyelgimin Tansanian
Servikode nuorah láá vyelgimin Tansanian. Sii láá čuággám ruuđâid jo 5 ive. Ohtâ vyelgee lii avveellâš Sandra Salminen, moin mieláin sun lii vyelgimin máátkán.
Toimâtteijen tast Anja Kaarret.
6/6/2023 • 4 minutes, 41 seconds
Ánte Tenoranta áigu boltut fárrenkoffara bajás ja simpulit vuot skuvlabálgá ala
70 proseantta sámenuorain eai ása Sámis ja lea mealgat vejolaš, ahte Ánte Tenoranta, 19, šaddá oassin dán statistihkas. Son lea bargan Deanus mánáidgárddis, muhto lea dál ohcan lohkat diehtoteknihka Tamperei ja Oului, iige gátte suorggistis gávdnot barggu dáppe Sámis. Doaimmaheaddjin Niemel Hánsa.
6/2/2023 • 4 minutes, 46 seconds
Lapin kauppakamari kutsui Jasper Pääkkösen Lappiin
Lappilaisia yrityksiä edustava Lapin kauppakamari on kutsunut Jasper Pääkkösen Lappiin tutustumaan paikalliseen elinkeinoelämään, ja Pääkkönen on ottanut kutsun vastaan. Lapin kauppakamarin puheenjohtaja Liisa Ansala kertoo kutsun taustasta ja vierailun ohjelmasta. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
6/1/2023 • 4 minutes, 2 seconds
Veli-Pekka Lehtola muitala iežas girjjis ja mo dat sulastahttá su vielja ođđa girjji
Anáris leaba bajášsaddan vieljažat, geat meastaba gilvvu čálliba girjjiid sámiid ja báikkálaš historjjás. Eiddo go Veli-Pekka Lehtola geargá almmustahttimis ođđa girjji, de gullosta jo, ahte viellja Jormage lea gárvemin ođđa girjji. Dál soai leaba almmustahttán oktanaga girjjiid. Jorma Lehtola girjái leat čohkkejuvvon Anára guoskevaš aviisačállosat 1800-logu beallemuttus gitta 1940-logu rádjái. Veli-Pekka Lehtola girji fas muilta sudno ádjá birra sullii seamma áigodagas. Kirsti Länsman jearahallá.
5/30/2023 • 4 minutes, 22 seconds
Hannele Pokka Deanu semináras
5/24/2023 • 2 minutes, 47 seconds
Anne Sire Länsman muitala makkár dovddut olbmuiguin leat Deanučázádaga semináras
INTRO: Ohcejotnjálmmis lea ikte álgán guovttebeaivásaš seminára Deanučázádaga vuoigatvuođain. Báikki ala ledje boahtán čuovvut seminára ja ságastallat maiddái olbmuiguin Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna. Komissára Ánne Sire Länsman lea vuohttán Deanuleagi olbmuiguin stuorra morraša ja beahttašumi go luossabivdu lea ráddjejuvvon ja Deatnogátti kultuvra áitojuvvon:
5/24/2023 • 0
Sámedikki ságadoalli beasai ráđđehusa čohkkejeaddji ságaide
Suoma Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso galggai leat maŋŋebárgga ráđđehusráđđádallamiid riektepolitihkka ja dásseárvu -juhkosa gullamis, muhto deaivvadeapmi šluhttejuvvui.
Ráđđehusprográmmas ráđđádalli bellodagat mearridedje, ahte čuovvovaš beivviid áigge ráđđádallamiin ságastallojuvvo dušše sisafárremis ja dálkkádatpolitihka linnjemiin. Dat oaivvilda dan, ahte ráđđádallamat eará bevddiin ja bargojoavkkuin gaskkalduhttojuvvojit.
Tuomas Aslak Juuso beasai goittotge deaivvadit ráđđehusa čohkkejeaddji Petteri Orpoin.
Doaimmaheaddji Suvi-Tuuli Fofonoff jearahallá.
5/23/2023 • 4 minutes, 39 seconds
Váldočálli: Duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna álggaha gullamiid geassemánu álggus
Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna lea álggaheamen gullamiid. Dán rádjai komišuvdna lea lágidan ságastallandilálašvuođaid iešguđet guovlluin. Virggálaš gullamat álget geassemánu álggus, muitala komišuvnna váldočálli Ulla Aikio-Puoskari. Marianne Ketola jearahallá.
5/23/2023 • 3 minutes, 46 seconds
Ohcejotnjálmmis seminára Deanučázadaga vuoigatvuođain ja iešvuođain
Maŋŋebárgga ja gaskavahku ordnejuvvo Ohcejotnjálmmis seminára Deanučázadaga vuoigatvuođain ja iešvuođain. Seminára ulbmilin lea ságastallat oktasaš vuođđojurdaga mo suddjet sámiid guolastanárbevieruid ja -rivttiid.
Prográmma lea hápmejuvvon sámiid geahččanguovllus muitala kulturčálli Riitta Orti-Berg Sámedikkis.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
5/23/2023 • 6 minutes, 22 seconds
Aktivistit liittoutuivat ajamaan saamelaisten ihmisoikeuksia
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto on perustanut saamelaisten oikeuksiin keskittyvän Amnesty Sápmi -aktivistiryhmän. Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisten ihmisoikeuksista ja edistää niiden toteutumista sekä tukea saamelaisaktivismia. Saamelaisaktivisti Inka Musta oli liikuttunut kokoukseen osallistuneiden suomalaisten halusta kuunnella ja tukea saamelaisia.Toimittajana on Kirsti Länsman.
5/19/2023 • 6 minutes, 44 seconds
Amnesty Sápmi -aktivistiryhmä aloitti toimintansa
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto on perustanut saamelaisten oikeuksiin keskittyvän Amnesty Sápmi -aktivistiryhmän. Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisten ihmisoikeuksista ja edistää niiden toteutumista sekä tukea saamelaisaktivismia. Amnesty Sápmi -ryhmän koordinaattorina toimii Konsta Hyötylä, joka sai idean ryhmän perustamisesta. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
5/19/2023 • 4 minutes, 2 seconds
Saamelaisten oikeuksia ajava Amnesty Sápmi -ryhmä aloitti toimintansa
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto on perustanut saamelaisten oikeuksiin keskittyvän Amnesty Sápmi -aktivistiryhmän. Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisten ihmisoikeuksista ja edistää niiden toteutumista sekä tukea saamelaisaktivismia. Ryhmän perustamiskokoukseen osallistui Amnestyn ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikolan mukaan lähes 30 henkeä. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
5/19/2023 • 2 minutes, 31 seconds
Aktivistit liittoutuivat ajamaan saamelaisten ihmisoikeuksia
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto on perustanut saamelaisten oikeuksiin keskittyvän Amnesty Sápmi -aktivistiryhmän. Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisten ihmisoikeuksista ja edistää niiden toteutumista sekä tukea saamelaisaktivismia. Saamelaisaktivisti Inka Musta oli liikuttunut kokoukseen osallistuneiden suomalaisten halusta kuunnella ja tukea saamelaisia.Toimittajana on Kirsti Länsman.
5/17/2023 • 6 minutes, 44 seconds
Amnesty Sápmi -aktivistiryhmä aloitti toimintansa
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto on perustanut saamelaisten oikeuksiin keskittyvän Amnesty Sápmi -aktivistiryhmän. Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisten ihmisoikeuksista ja edistää niiden toteutumista sekä tukea saamelaisaktivismia. Amnesty Sápmi -ryhmän koordinaattorina toimii Konsta Hyötylä, joka sai idean ryhmän perustamisesta. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
5/17/2023 • 4 minutes, 5 seconds
Saamelaisten oikeuksia ajava Amnesty Sápmi -ryhmä aloitti toimintansa
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto on perustanut saamelaisten oikeuksiin keskittyvän Amnesty Sápmi -aktivistiryhmän. Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta saamelaisten ihmisoikeuksista ja edistää niiden toteutumista sekä tukea saamelaisaktivismia. Ryhmän perustamiskokoukseen osallistui Amnestyn ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikolan mukaan lähes 30 henkeä. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
5/17/2023 • 2 minutes, 35 seconds
Taina Pieski álggaha Siidda ođđa museahoavdan borgemánus
Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski válljejuvvui vuossárgga Sámemusea Siidda ođđa museahoavdan. Pieski illuda sakka válljemis. Doaimmaheaddji Susanna Guttorm jearahallá.
5/16/2023 • 3 minutes, 41 seconds
Makkár mearkkašupmi dokumeantafilmmaide lea váikkuhanbuvttadeamis, filbmadahkki Suvi West?
Helssegis DocPoint-festivála ordne jahkásaččat Impact-beaivvi, mas filbmadahkkit deaivvadit vejolaš ovttasbargoorgánaid. Suvi West Máhccan-filbma lea okta njealjis dán jahkásaš filmmas. Váikkuhanbuvttadeapmi lea oalle ođđa vuohki bohciidahttit ságastallama dokumeantafilmmaid bokte. Dainna geahččalit viiddidit ságastallama dokumeanttas gieđahallon fáttáin.
Doaimmaheaddjin Linda Tammela.
5/11/2023 • 10 minutes, 18 seconds
Giellaskuvlen sode-bargiide álgá čakčat 2023
Jagi álggus lea álgán prošeakta, man ulbmilin lea geasi 2026 rádjái skuvlet sosiála- ja dearvvasvuođa suorggi bargiid ja studeanttaid bargat iežaset barggu sámegillii. Prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija, ja dasa lea várrejuvvon ruhta miljon euro.
Ulbmilin lea buoridit sámegielat sode-suorggi bargidili ja maiddái nannet sámekultuvrra dovdámuša. Prošeavtta koordinere Oulu universitehta Giellagas-instituhtta.
– Dát lea buorre liiba ohcat lohkat sode-suorggi sámegielat oahpuide go das beassá leat ieš ráhkadeame sode-suorggi ođđa terminologiija. Ja seammás dieđusge roahkasmuvvá sámástit ja oahppá ođđa bargogiela, dadjá prošeaktahoavda Anna-Liisa Väyrynen.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm
5/10/2023 • 6 minutes, 42 seconds
Sámedikki gielladorvočálli ávžžuha Kela buoridit sámegielatbálvalusaid seamma buorrin go suomagielatge bálvalusaid
Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio mielas sámegiel bálvalusat fertejit leat doarvái buorit, vai sápmelaččain lea mokta daid geavahit.
– Dat fertejit doaibmat ja leat seamma álkit go suomagielat bálvalusat. Seamma áigge mii fertet gávdnat vugiid, mo movttiidahttit sápmelaččaid geavahit daid bálvalusaid, ja okta lea dieđusge diehtojuohkin daid bálvalusain, oaivvilda Aikio.
Doaimmaheaddji: Anneli Lappalainen
5/9/2023 • 2 minutes, 29 seconds
Álbmotealáhatlágádus Kela buorida olles áigge sámegielat bálvalusaid
Olbmot geavahit unnán álbmotealáhatlágádus Kela sámegielbálvalusaid. Kela sámegielbálvalusaid plánejeaddji Lahja Johansen-Lampsijärvi muitala, ahte jahkásaččat Kela sámegielat bálvalusaid geavahit 200–300 geardde.
Kela buorida olles áigge sámegielat bálvalusaid.
5/9/2023 • 3 minutes, 28 seconds
Ellis Siltala čiŋada go Eurovišuvnnaid Käärijä
Elle-Sáárá Siltala lea eurovision fan ja maiddái Käärijä fan. Käärijä lea ovddasta suoma dán jagi Eurovišuvnnain. Siltala lea ilus go beassa čuovvut eurovision iežas eatnigillii.
Elle-Sáárá Siltala beassá čiŋadit dego Käärijä, go su eatni lea gođđan sutnje ruoná soajaid dego Käärijäs. Susanna Guttorm lea fitnan Ellis Siltala ságain.
5/8/2023 • 2 minutes, 34 seconds
Heli Huovinen láidesta Eurovišuvnnaid sámegillii
Dál de lea dat vahkku go mediat divvet eurovišuvdnasisdoalus. Dál lea Eurovision vahkku. Vuosttaš semifinála lea disdaga, nubbi semifinála duorastaga ja finála de lávvordaga. Eurovišuvnnaid lea vejolaš maid geahčat nu, ahte das lea sámegielat láidesteapmi. Susanna Guttorm lea fitnan láidesteaddji Heli Huovinen ságain.
5/8/2023 • 5 minutes, 47 seconds
Ná kommentere Sámedikki várreságadoalli Ánne Koivisto ođđa ráđđehusvuođu
Sámedikki 1. várreságadoalli Ánne Koivisto Yle Sámi jearahallamis bearjadaga 26.4.2023.
Linnea Rasmus jearahallá.
5/2/2023 • 2 minutes, 42 seconds
Kyllikki Tanhuai etniidbeaivve medállja
Avvillaš Mari Kyllikki Tanhua oažžu etniidbeaivve Suoma vilges ruvssu vuosttas luohká medállja golleruossaiguin.
Tanhua oažžu medállja etniidbeaivve 14.5.2023. Suoma dásseválddi presideanta Sauli Niinistö bálkkaša 39 eatni miehtá Suoma.
Doaimmaheaddjin lea Inger-Elle Suoninen.
4/28/2023 • 12 minutes, 17 seconds
Oahpaheaddji muitala, mo šattai Gáregasnjárgga skuvlalaččaid Skuvlla luohti
Garegasnjárgga skuvlamánát juige, lávlo ja ráhkadedje filmmážiid sámenuoraid dáiddadáhpáhussii. 6–8-jahkásaččaid ahkeluohkás vuosttasin bođii Garegasnjárgga skuvlla ovdanbuktin Linna Giella ja nubbin seamma skuvlla Skuvlla luohti.
Suvi Niittyvuopio-Nieminen lea ovdaskuvlaoahpaheaddji ja oahpaha maid musihka. Son muitala dál Skuvlla luođi birra. Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
4/28/2023 • 1 minute, 40 seconds
Gáregasnjárgga mánát muitalit mo lei bidjat skuvlii luođi
Asllat Mihkkal Juuso-Saijets ja Karen Ingá Nieminen beasaiga lávddi ala Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas. Soai muitaleaba mo dát vásáhus lei ja mo lei bidjat skuvlii luođi. Doaimmaheaddjin lea Kirsti Länsman.
4/28/2023 • 1 minute, 4 seconds
Duopmár Wimme Saari muitala, mo válljejedje dáiddadáhpáhusa vuitiid
Wimme Saari lei okta duopmáriin Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas. Dá son muitala, makkár ákkaiguin válljejedje vuitiid. Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
4/28/2023 • 2 minutes, 20 seconds
Adriana Niittyvuopio dáiddadáhpáhusas
4/27/2023 • 3 minutes, 14 seconds
Gárasavvona skuvlamánát oassálastit gelddolaš dáhpáhusbeaivái
Gárasavvona skuvlamánát muitalit, makkár dovdduiguin sii bohte Anárii ja makkár ovdanbuktin sis lea sámenuoraid dáiddadáhpáhusas.
4/27/2023 • 4 minutes, 4 seconds
Suoma Sámedikki ságadoalli lokten sámediggelága ovdan UNPFII:s
Suoma sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitalii iežas sáhkavuorus, mo sámediggelága ođasmahttin vuot oktii bisánii Suomas, vaikko Ovttastuvvan našuvnnaid orgánat leat ávžžuhan Suoma stáhta jođánit ođasmahttit lága. Juuso dáhtui Bistevaš forumas ja álgoálbmogiid spesiálaraportevrras, ahte sii ain čuvvot sámediggelága ođasmahttinproseassa Suomas.
Doaimmaheaddji Anne Maret Päiviö SR Sameradios.
4/26/2023 • 6 minutes, 4 seconds
Katja Gauriloff ođđa filbma vuosttaseahkedis geassemánus New Yorkas
Historjjá vuosttaš nuortasámegielat ealligovva, Katja Gauriloff bagadallan Je'vida oažžu máilmmi vuosttas eahkeda geassemánus Tribeca filbmafestiválas New Yorkas. Suomas ealligovva jorragoahtá filbmateáhteriin čakčamánus.
Je'vida muitala kultuvrra, giela ja muittuid mearkkašumis ja eandalitge nuortasámi servodaga birra baggosuomaiduhttima áigodagas.
Filmma leaba giehtačállán Katja Gauriloff ja Niillas Holmberg.
Doaimmaheaddjin Suvi-Tuuli Fofonoff.
4/20/2023 • 4 minutes, 31 seconds
Kaisu Nikula: Sámekultuvrras ávdnasat birra jagi turismii davvin
Lappi universitehtas lea prošeakta mas leat plánemin sertifikáhta sámiturismii. Prošeavttas bargá Kaisu Nikula. Su mielas davvin galggašii hutkat sámekultuvrii vuođđuduvvi doaimmaid nu ahte turisttat jođašedje davvin birra jagi.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm
4/20/2023 • 3 minutes, 58 seconds
Kirsi Suomi: Anáris turisma ii leat bistevaš dásis
Sámedikkis lea jođus vásttolaš turisma-prošeakta mas plánejeaddjin bargá Kirsi Suomi. Prošeavttas lea ulbmilin rávvet turismasuorggi ovdamearkan das, ahte mo oidno sámevuohta sáhttá buktit oidnosii turisttaide. Suomi muitala, ahte davvin turisma ii áibbas su mielas leat vel bistevaš dásis. Olu ferte leat bargat dan ovdii, ahte Anár guovllusge turisma beassá bistevaš dássái.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm
4/20/2023 • 3 minutes, 23 seconds
Visit Finland Liisa Kokkarinen: Boahttevuođas ferte hutkat ođđa vugiid mo turisttat bohtet Supmii
Anáris lei duorastaga 20.4. Bistevaš turisma-seminára sámekulturguovddáš Sajosis. Semináras ledje sáhkavuorut iešguđet suorggi olbmuin. Okta gii doalai sáhkavuoru lei Liisa Kokkarinen Visit Finland-organisašuvnnas. Son hálai iežas sáhkavuorus earet eará das makkár fievrruiguin bistevaš turismma sáhttá ovddidit. Girdimašiinnain mátkkošteapmi lea okta dakkár ášši, maid turismasuorgi gártá boahttevuođas suokkardallat dadjá Kokkarinen.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm
4/20/2023 • 3 minutes, 26 seconds
Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski mielas duodji ii livčče dálá dásis Sámi oahpahusguovddáža haga
4/19/2023 • 1 minute
Synnove Solbakken-Härkönen sávvá olbmuid maid Norgga bealde gávdnat Anárii
4/19/2023 • 2 minutes, 11 seconds
Sámi oahpahusguovddáža rektor: "Jus mii eat livčče dáppe, dát guovlu livččii hui earálágan"
Sámi oahpahusguovddáš lea skuvlen olbmuid juo jagi 1978 rájes Anáris ja miehtá sámeguovllu. Otne gaskavahku lágidit oahppolágádusa 45 jagi doaluid. Rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen oaidná, ahte Sámi oahpahusguovddážis lea dán guvlui hui stuorra mearkkašupmi.
– Jus jurddašan dan máilmmi, ahte eat livčče doaibman dáppe, de dat livččii áibbas earálágan, govvida Rasmus-Moilanen.
Doaimmaheaddji Kirsti Länsman jearahallá.
4/19/2023 • 3 minutes, 4 seconds
Liv Inger Somby lea válljejuvvon Sámi Allaskuvlla ođđa rektorin
Liv Inger Somby lea válljejuvvon ođđa rektorin Sámi allaskuvlii. Samuel Valkeapää fas álggaha várrerektorin. Soai leaba válljejuvvon áigodahkii 1.8.2023 – 31.7.2027.
Somby bargá dál vel gulahallanossodaga direktevran Norgga sámedikkis.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
4/19/2023 • 8 minutes
Outi Länsman muitala davvisámegielat ohppiid bargohárjehallanbáikkin
Giellahárjehallanbáikkiid gávdnan Sámi oahpahusguovddáža sámegielaid lohkkiide lea barggu duohkin. Danin dálá dilis oahppi galgá ieš skáhppot hárjehallanbáikki, ja juos vuolgá Anára olggobeallai de son galgá vel ieš ordnet ássama ja johtima, muitala Sámi oahpahusguovddáža davvisámegielat lektor Outi Länsman.
Doaimmaheaddji: Kirsti Länsman
4/17/2023 • 5 minutes, 19 seconds
Ellos Eatnu -filbma váldočájáhalli Ella Marie Heatta Isaksen jurdagat filmmas
Helssegis čájehuvvui Ellos Eatnu -filbma mii muitala oasážiid sápmelaččaid dáistaleamis ja vuoigatvuođaid gáibideamis. Dat govvida Álttá akšuvnnaid jagi 1970-80-logu doajáldagas. Gullat váldočájáhalli Ella Marie Hætta Isaksen jurdagiid. Doaimmaheaddji Linda Tammela.
4/14/2023 • 7 minutes, 30 seconds
Suoma Sámi Nuorat -searvvi ságadoalli Petra Laiti: "Midjiide sámenuoraide lea dehálaš čájehit, ahte mii eat leat vuollánan dainn
4/12/2023 • 4 minutes, 43 seconds
Stáhta ii bastte buhtadit diimmá spirevahágiid ollislaččat – Tornensis: "Geatkkit leat lassánan, go ii beasa bivdit"
Stáhta ii bastte buhtadit diimmá spirevahágiid ollislaččat. Boazodolliide máksojuvvo cuoŋománu 13. beaivve rájes 74 proseantta spiriid dagahan boazovahágiin. Loahppaoassi máksojuvvo easka de, go dasa fidnejit ruhtadeami stáhta lassibušeahtas.
Statistihkaid mielde boraspiret dagahit eanemusat vahágiid Giehtaruohttasa bálgosis Eanodagas. Giehtaruohttasa bálgosa boazoisit Juha Tornensis muitala, ahte jus čoavjjehat gottáhallet spiriide, de dat gal čuohcá boazodoalli bursii. Tornensis atná šállošahttin, ahte stáhta ii nagot buhtadit vahátmávssuid ollislaččat.
Doaimmaheaddjin lea Anneli Lappalainen.
4/12/2023 • 6 minutes, 48 seconds
Yungmiqu ja Jezebro dovddut Sámi Grand Prix loaiddasteamis
Beassášlávvardaga lágiduvvui Sámi Grand Prix 2023 ja gilvvu lávlunoasi beasaiga rahpat Suoma beal oasseváldi guovttos Yungmiqu (Mihkku Laiti) ja Jezebro (Jesse Ruokolainen) šuoŋain Cokka gávtti.
Vaikko loahpaloahpas soai eaba beassan gilvvus gollefinálii, gándda guovttos leaba duđavaččat. Doaimmaheaddjin Xia Torikka.
4/11/2023 • 3 minutes, 15 seconds
Anára gonagasgilvvuin čielgá, ahte geas lea falimus heargi - "Mun lean álot vuolgán gilvvuide vuoitit", dadjá Mika Länsman
Árbevirolaš boazogonagasvuodjimat lágiduvvojit dán vahkuloahpa Anáris juo 71. geardde. Guovttebeaivásaš gilvvuin čielgá, ahte geas lea Suoma falimus heargi.
Hearggit leat gilvaladdan juo giđđabotta boazocuppas ja njunnošis lea diimmá gonagasheargi Sämpylä Pintamo bálgosis. Maiddái sámebálgosiid hearggit leat birgen boazocuppas ja sáhttet buresge gilvalit gonagasvuođas.
Gálddoaivvi heargeeaiggát ja vuoddji Mika Länsman lea bures ráhkkanan vahkuloahpa vuodjimiidda ja vuordá gealdagasain gilvvuid.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
4/5/2023 • 5 minutes, 9 seconds
Sääʹmǩiõl määtt ǩeäʹsse Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd tuâjjlai miõlid
Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij seʹlvvtam kõõjjõõzz pääiʹǩ sääʹmǩiõllsaž tuâjjlees meäʹr da perstummuž reâuggad sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzin. Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi vt. ooudâsviikkâmjååʹđteei Tuuli Miettunen mušttal, što vasttõõzzi vuâđald plaaneeškuäʹđet jeeʹreskokksaž aanar-, nuõrtt- da tâʹvvsääʹmǩiõli kuursid. Tååimteeʹjen lij Suvi-Tuuli Fofonoff.
4/5/2023 • 6 minutes, 56 seconds
Professsor Rauna Kuokkanen imaštallá, go sámit eai leat leamašan mielde Nato ságastallamis Suomas
Natoi searvamis leat valjis sierralágan mearkkašumit. Lappi universitehta eamiálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen mielas lea miellagiddevaš oaidnit, makkár Suoma árgabeaivi Nato mielláhttun šaddá. Son imaštallá goit sakka dan, ahte sámiid jietna ii leat gullon mange láhkai Nato ságastallamis Suomas.
Doaimmaheaddjin lea Inger-Elle Suoninen.
4/4/2023 • 6 minutes, 57 seconds
Tuomas Aslak Juuso analysere riikabeaiválggaid bohtosa
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso árvala, ahte ráđđehusráđđádallamiin eai soaitte šaddat álkki. Olgešbellodat Kokoomus vuittii dáid riikkabeaiválggain ja nubbin stuorámus bellodat lea Vuođđosuopmelaččat.
Sámeáššiid ovddideapmi lea dál gitta das, mat bellodagat leat ráđđehusas, árvala Juuso.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
4/4/2023 • 12 minutes, 1 second
Duodjemeašttir Marja-Liisa Laiti bálkkašuvvui Sámedikki kulturbálkkašumiin
Duodjemeašttir Marja-Liisa Laitii geigejuvvui Sámedikki kulturbálkkašupmi, man son oaččui ánššun barggustis sámeduoji ovdii. Laiti lea bargan eallinbarggus Sámi oahpahusguovddážis, gos ain ealáhahkii báhcimis fuolatkeahttá oahpaha kurssain sámi dipmadujiid. Anneli Lappalainen jearahallá.
4/3/2023 • 6 minutes, 39 seconds
Doaimmaheaddji Anja Kaarret bálkkašuvvui Sámedikki kulturbálkkašumiin
Yle Sámis guhkes karrieara bargan doaimmaheaddji Anja Kaarret oaččui Sámedikkis kulturbálkkašumi iežas barggus anárašgiela ja anáraškultuvrra ovdii. Kaarret ii livčče máhtán vuorditge bálkkašumi, man sávvá movttiidahttit olbmuid rahpasit hállat anárašgiela ain eanet.
Anneli Lappalainen jearahallá.
4/3/2023 • 7 minutes
Duojár Marja Näkkälä oaččui Sámedikki kulturbálkkašumi
Eanodatlaš duojár Marja Näkkäläi geigejuvvui Sámedikki kulturbálkkašupmi eallinbarggustis ovddas manna lávvordaga Heahtás.
Sámedikki kulturlávdegoddi ákkastalai bálkkašumi dáinna, ahte Näkkälä lea guhká bargan dehálaš barggu earret eará kulturárbbi ovddideames ja son lea dolvon dán árbbi maid ovddosguvlui ođđa sohkabuolvvaide. Kulturlávdegottis háliidedjege loktet kulturbargiid, árbediehttiid ja kulturčehpiid oidnosii, geat eai válgetkeahttá muđui dihtto nu ollu.
Marja Näkkäläi duodji leamašan álot váimmoášši ja son giitalage bálkkašumi ovddas.
Doaimmaheaddjin lea Kirsti Länsman.
3/27/2023 • 5 minutes, 31 seconds
Janne Näkkäläjärvi muitala, mii buot dáhpáhuvvá Márjjábeivviin
Árbevirolaš Heahttá Márjjabeivviid álget bearjadaga 24.3. Duottar-Lappi Luondduguovddážis diibmu 15:00 čuovgagovvačájáhusain. Ellos Eatnu –filbmages loahpaha Márjjabeivviid ja dat filbma álgá sotnabeaivve diibmu 14.00 ja bistá beannot diimmu.
Johtti sápmelaččaid -searvvi čálli Janne Näkkäläjärvi muitala, mii buot dáhpáhuvvá Heattas dán vahkkoloahpas.
Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
3/24/2023 • 3 minutes, 56 seconds
Ovttastahttojuvvon sáme-suomaluohkká álggaha Oulus
Sámesearvi Oulu gávpogis lea ealáskan. Vel golbma jagi dassá searvvi doaibma lei áibbas nohkamin. Searvvi jahkečoahkkin vállljii mannan sotnabeaivve ođđa stivrra ja ođđa ságajođiheaddji searvái. Searvvis illudit dál maid dainna go gávpogis álgá boahtte čavčča sáme-suoma ovttastahttojuvvon luohkká Lintulampi skuvllas.
Ođđa ságadoalli lea Sari-Anne Jomppanen ja várreságadoalli Erja Taskinen. Stivrra eará lahttun čoahkkin válljii Tommi Jama, Inka Nillukka ja Iiris Johansen-Suopajärvi.
Searvvi doaimmain muitala dál Sari-Anne Jomppanen (govas gaskkamuš, govven: Sigga-Marja Magga). Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
3/23/2023 • 9 minutes, 50 seconds
Oulu guovttegielat davvisáme-suoma skuvlaluohkkái ohcet dál gelbbolaš oahpaheaddji
Oulu Lintulampi skuvllas álggaha boahtte čavčča guovttegielat davvisáme-suoma skuvlaluohkká. Vuosttas- ja nuppiluohkálaččaid ovttastuvvon luohkái leat almmuhan mielde oktiibuot vihtta máná.
Skuvlaluohkká leat geahččalan oččodit Oulu guvlui juo moadde jagi, muhto dán rádjai oahppit eai leat goit leamašan doarvái. Lintulampi skuvlla rektor Pauliina Aula leage ilus, go guovttegielat sámeluohkká viimmat ollašuvvá.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
3/23/2023 • 4 minutes, 49 seconds
Inka Musta Saamelaiset ja lainvalmistelu -tilaisuudessa
Helsingin Tiedekulmassa pidettiin 22.3.2023 Saamelaiset ja lainvalmistelu -tilaisuus, joka käsitteli oikeudenmukaiseen kuulemiseen liittyviä näkökulmia saamelaisia koskevassa lainvalmistelussa ja päätöksenteossa. Tilaisuudessa olivat keskustelemassa väitöskirjatutkija Helga West Helsingin yliopistosta, professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopistosta, apulaisprofessori Inker-Anni Sara Sámi allaskuvllasta ja puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio Saamelaispaliskunnat ry:stä. Helsingissä asuva saamelaisaktivisti Inka Musta oli seuraamassa tilaisuutta. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
3/22/2023 • 3 minutes, 26 seconds
Helga West Saamelaiset ja lainvalmistelu -tilaisuudessa
Helsingin Tiedekulmassa pidettiin 22.3.2023 Saamelaiset ja lainvalmistelu -tilaisuus, joka käsitteli oikeudenmukaiseen kuulemiseen liittyviä näkökulmia saamelaisia koskevassa lainvalmistelussa ja päätöksenteossa. Yhtenä keskustelijana tilaisuudessa oli väitöskirjatutkija Helga West Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Suvi-Tuuli Fofonoff.
3/22/2023 • 5 minutes, 2 seconds
Aslak Jomppanen lea álo eallán luonddus ja ná birgen
Hilbos-Ásllat, Aslak Jomppanen Goškanjávrris Anár gielddas lea álo eallán okto luonddus. Son lea hui unnán eallima áigge dárbbašan bálvalusaid, muhto jáhkká gávdnat daid go lea daid áigi.
Doaimmaheaddji: Kirsti Länsman
3/17/2023 • 3 minutes, 52 seconds
Juha Feodoroff sávvá ahte buohkaide lea bargu ja visti gos ássat
Juha Feodoroff lea duđavaš eallimasas Čeavetjávrris ja Suoločielggis. Ja go son lea eallán guhká čoahkkebáikkiid olggobealde, de lea maid hárjánan dasa, ahte bálvalusat leat unnán. Juha Feodoroff sávvá ahte buohkaide lea bargu ja visti gos ássat. Láigovisttiide lea dárbu nu Čeavetjávrris go maiddái Avvilis.
Doaimmadeaddjin Kirsti Länsman
3/17/2023 • 2 minutes, 40 seconds
Sámedikki válgalávdegoddi ii čáhkadan jienastuslohkui buohkaid sin, geaid AHR lea dohko dohkkehan - ságadoalli Aslak Piesk
Sámedikki válgalávdegoddi ii čáhkadan jienastuslohkui buohkaid sin, geaid alimus hálddahusriekti lea dohko dohkkehan. Válgalávdegotti ságadoalli Aslak Pieski mielde dat guoská oktiibuot 86 olbmo. Sii bohtet oažžut áššis sierra dieđu.
Pieski jáhkká, ahte sin mearrádusa váidet.
Doaimmaheaddjin lea Marianne Ketola.
3/17/2023 • 4 minutes, 30 seconds
Kari Kyrö jáhkká ahte son lea okta dain gean eai čáhkadan válgalogahallamii
Anárlaš sámedikkeáirras Kari Kyrö jáhkká, ahte son lea okta dain, geaid sámedikke válgalávdegoddi ii čahkadan dáid válggaid jienastuslohkui. Son ii vel dieđe maid áigu bargat áššiin. Doaimmaheaddjin áššis lea Kirsti Länsman.
3/17/2023 • 3 minutes, 30 seconds
Riitta Orti-Berg Kulturmearrerudat.
Sámedikki kulturčálli Riitta Orti-Berg muitala, ahte dán vuoro bohte ollu ohcamušat erenomážit musihkkasuorgái ja danin musihkkii juolludedjege dán jagi ollu doarjagiid. Dasa lassin kulturmearreruhtavuogádaga leat dál viimmat fitnen ollásit elektrovnnalaš hápmái ja dat álkidahttá ollu nu ohcciid go kulturlávdegottige barggu. Toim. Mira Rauhala.
3/17/2023 • 5 minutes, 36 seconds
Anára márkanis bávkkeha duorastat eahkeda – Bivnnut Ivalo tv-ráiddu filbmemat váikkuhit maid girkosiidda johtolahkii
Bivnnut Ivalo tv-ráiddu goalmmát sesoŋŋa leat filbmen maŋemuš vahkuid áigge Anára ja Avvila guovllus. Filbmemat leat váikkuhan maiddái johtolahkii, go biillaid leat bissehan filbmemiid geažil oanehaš bottožiidda geainnuid alde.
Ivalo tv-ráiddu buvttadeaddji Jarkko Hentula muitala, ahte filbmemat joatkašuvvet Anáris vel njukčamánu lohppii. Duorastaga 16. njukčamánu govvemat oidnojit ja maid gullojit Anára girkosiiddas.
Doaimmaheaddjin lea Anja Kaarret.
3/15/2023 • 4 minutes, 44 seconds
Buoret bálká ja bargoáigi geasuhedje Elle Aikio Norgii bargui, muhto dál lea fas máhccan Ohcejohkii
Ohcejohkalaš Elle Aikio lea bargan beali iežas bargohistorjjás Norgga bealde buohccedivššárin. Buorre bálká ja oasseáigásaš bargu geasuhedje su dohko. Dál son goit lea máhccan ruovttoluotta Ohcejohkii bargui, goluid divrun ja johtin ledje sivvan dasa, ahte ii hálidan joatkit šat Norggas barggus:
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
3/15/2023 • 5 minutes, 53 seconds
Dikšosuorggi bargiid sámegielaid dáiddu čielggadeamen
Buresveadjinguovlu čielggada dikšosuorggi bargiid sámegiela dáiddu. Seammás kartejit maid dan man ollugiin dikšosuorggis lea beroštupmi sámegiela skuvlejumiide mat álget čakčat 2023 ja 2024.
Mirja Laiti bargá bálvalanhoavdda virggis Lappi buresveadjinguovllus. Dikšobálvalusain fuolaheapmihan sirdašuvai jagi 2023 álggus gielddain dán oktasaš, stuorát ovttadahkii. Dás son muitala makkár mihttomearri sus ja Lappi buresveadjinguovllus lea buori sámegielat bálvalanbálgá rahpamis.
Govva: Kirsti Länsman. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
3/14/2023 • 9 minutes, 53 seconds
Sámi dálkkádatráđi vuođđudeami válmmaštallan lea dál beassán johtui – Sámedikki njunuš duđavaš
Sámi dálkkádatráđi vuođđudeami válmmaštallan lea dál beassán johtui.
Sámi dálkkádatráđi mihttomearrin lea buktit sápmelaččaid diehtovuođu ja oainnuid oassin riikkadási dálkkádatpolitihka válmmaštallamii.
Sámi dálkkádatráđi ásaheapmi leamašan guovddáš ášši Sámediggái dán válgabajis. Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas lea earenomáš dehálaš, ahte sámi dálkkádatráđi ásaheapmi lea joavdan dán muddui.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
3/13/2023 • 9 minutes, 15 seconds
Heli Aikio ja Yungmiqu & Jezebro muitalit iežaset SGP-bihtáin
3/10/2023 • 1 minute, 24 seconds
Boazovázziid rávvagiiid gánneha guldalit jus vuolgá vánddardit amas eatnamiidda
Meahcceráđđehusa luondobálvalusain muittuhit das man dehalaš lea gárvodit ja muđuige ráhkkanit albma láhkai go dáid áiggiid vuolgá vánddardit Giehtagierraga meahcceguovllus. Dálki sáhttá fáhkka rievdat ja buot tursittat eai ádde luonddudili váralašvuođa.
Nils-Matti Vasara Gilbbesjávrris muitala, ahte gal songe dáid jagiiid lea oaidnán man hejot muhtamat ráhkkanit duoddarii.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
3/10/2023 • 8 minutes, 29 seconds
Jus eamiálbmogiid kultuvrra ávkkástalla, ná dán sáhtášii dahkat ehtalaččat
Eamiálbmotkultuvrra ávkkástallat máŋggaláhkái guoimmuhanindustriijas, muhto ii máŋgii nuge ehtalaččat.
Dán muitalusas doaimmaheaddji Linda Tammela čilge, mo inspirašuvnna sáhtášii váldit nu, ahte dat baicce gudnejahttášii unnitloguid.
3/9/2023 • 3 minutes, 35 seconds
Näin kulttuureista voi ammentaa eettisesti ja oikein – nappaa asiantuntijoiden tärkeimmät pointit
Final fantasyn pohjoisen kansan puvun suunnittelussa ei ole hyödynnetty alkuperäiskansojen tietoutta, eikä alkuperäiskansa hyödy kulttuuriperintönsä myymisestä. Se on ongelma, alan asiantuntijat toteavat. Tässä jutussa kerromme lyhyesti, miksi pelissä epäonnistuttiin ja miten voisi toimia kulttuurisesta näkökulmasta eettisesti. Toimittajana Linda Tammela.
3/9/2023 • 4 minutes, 4 seconds
Suoma Sámi Nuorat: dán jagi Sápmi Pride čoahkkana borgemánus Heahtás
Suoma Sámi Nuorat -searvvis leat guokte čielga váldoášši searvedoaimmas dán jagi. Nubbi laktasa válggaide go searvi gal áigu vástidit sámenuoraid dárbbuide das mii guoská riikkabeaiválggaide dál giđđat ja sámediggeválggaide čakčat.
Sámenuoraid searvvit barget divdna ovttas ja dorjot nubbi nuppiideaset riikkarájáid badjel.
Ja okta dán jagi erenoamaš dáhpáhus lea Sápmi Pride man ordnemiin Suoma Sámi Nuorat vástida, muitala searvvi ságadoalli Petra Laiti.
Govas Suoma Sámi Nuorat -searvvi doaibmaolbmot, govva: Anne Olli
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
3/8/2023 • 6 minutes, 26 seconds
Son ii lean oba jáhkkitge ahte galgá dán vel vásihit mii dál dáhpáhuvvá Oslos
Nuorat leat dál duostilabbot go 40 jagi dassá dieđihit eiseváldái, dan son lea vuohttán go lea čuvvon mielde dáid beivviid miellačájehemiid Oslos.
Miellačájehemiid oaidnin buvttii sutnje jurdaga ahte dán son gal lea vásihan ovdal. Nu dadjá 73-jahkásaš Johs Kalvemo guhte lei reporterin čuovvumin Áltá - Guovdageaineanu dulvadeami vuostálastimiid juo badjel 40 jagi dassá.
Govva: Dan Robert Larsen / NRK, doaimmaheaddji: Jouni Aikio / Yle
3/3/2023 • 10 minutes, 59 seconds
Tiina Sanila-Aikio oaidná buriidge beliid ođđa boazodoalloraporttas
Tiina Sanila-Aikio lei boazodoalu boahtteáigi -bargojoavkkus fas Bálgosiid ovttastusa ovddasteaddjin. Son oaidná bargojoavkku barggus ja raporttas buriidge beliid. Dát lea su mielas vuosttas lávki boazodoalu ovdánahttimis ja son sávvá, ahte dánlágan bargu joatkášuvvá vai boazoealáhus bissu máilmmi diliid fárus.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
3/1/2023 • 7 minutes, 58 seconds
Sámedikki ovddasteaddji lea behtton ođđa boazodoalloraportta sisdollui
Suoma beale boazodoalu boahttevuođa háliidit doarjut doaimmaiguin, maiguin dorvvastit guohtunresurssaid ja daid bistevaš geavaheame. Eanan- ja meahccedoalloministeriija boazudoalu boahtteáigi -bargojoavku almmustahtii maŋŋebárgga 28.2. ođđa raportta boazodoalu ovdánahttindárbbuin.
Raportta mielde ulbmilin lea maid geahpidit boazodoalu ja eará eanageavaheami ruossalasvuođaid sihke sihkkarastit guohtoneatnamiid ceavzilis anu. Raporttas ávžžuhuvvo maid dahkkot dutkamuš das, mo nannet sápmelaččaid árbevirolaš buvttadanvuogádagaid.
Boazodoallu lea deaivan ođđa hástalusaid dálkkádatroasu, koronapandemiija sihke Ruošša fallehan soađi ja dan mielddisbuktin hattiid loktaneami mielde. Nuppe dáfus boazodoalus lea ođđalágán árvu fuolahussihkarvuođa dáfus.
Ohcejohkalaš Asko Länsman lei bargojoavkkus sámedikki ovddasteaddjin, son dadjá leat behtton raportii. Länsman livčče hálidan raporta sisdollui čielgasabbot máinnašumi sámi boazodoalu ruđalaš doarjumis.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
3/1/2023 • 4 minutes, 46 seconds
Johanna Ojala-Niemelä: Sámediggeláhka gopmánii politihkalaš gažaldagaide
Suoma riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi bissehii sámediggelága ovdáneami mannan bearjadaga jienaiguin 9–7.
Vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli Johanna Ojala-Niemelä dadjá, ahte son lea geahččalan juohke láhkai ovddidit ođđa sámediggelága. Ášši gieđahallamis goit gevve máŋggalágan soaittáhagat.
Doaimmaheaddjin lea Aslak Paltto.
2/28/2023 • 10 minutes, 59 seconds
Olmmošriekteáššedovdi Scheinin: Riikabeivviin livččii ain vejolašvuohta dohkkehit sámediggelága
Sámediggeláhkaevttohusa gieđahallan bisánii vuođđoláhkaváljagoddái manna bearjadaga, iige dat šat ovdán riikabeivviide dán válgabajis.
Eamiálbmotrivttiid professor ja olmmoštiekteáššedovdi Martin Scheinin goit oaivvilda, ahte riikabeivviin livččii ain vejolašvuohta divvut dili ja dohkkehit lága. Muđuid ášši dagaha stuorra eahpeluohttámuša ja váikkuha sápmelaččaid ja Suoma servodaga gaskavuhtii.
Doaimmaheaddji lea Aslak Paltto.
2/28/2023 • 9 minutes, 10 seconds
Bella Forsgrén sállloša go politihkalaš dáhttu sámediggelága ođasmahttimii váillui
Vuođđoláhkaváljagottis sámediggelága ođasmahtiima livčče lean gárvát dohkkehit ráđđehusbellodagaid Ruonáid, Gurutlihtu ja Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga lahtut. Maiddái sosiálademokráhtain gávdnui doarjja láhkaođasmahttima dárbui.
Ná váljagotti meannudeami oaidná váljagotti lahttu Bella Forsgrén Ruoná lihtus. Doaimmaheaddji: Matti Koivisto, govva: Janne Järvinen / Yle.
2/24/2023 • 2 minutes, 58 seconds
Johanna Ojala-Niemelä mielas áigi nogai gaskan
Sámediggelága ođasmahttinevtohus ii ovdán šat dálá riikkabeivviide. Suoma riikkabeivviid vuođđaláhkaváljagotti ságadoalli Johanna Ojala-Niemelä (sd.) muitala, ahte áigi nogai gaskan.
Vuođđoláhkaváljagoddi várreságadoalli mielasge láhkaevttohus bođii menddo maŋŋit váljagoddái.
olgešbellodaga Heikki Vestman dadjá, ahte lága gopmáneapmái lei sivvan ráđđehusa meannudeapmi.
Vestman mielde Sanna Marin ráđđehus buvttii evttohusa riikkabeivviid gieđahallamii menddo maŋŋit, eaige sii lean ovttaoaivilis evttohusas. Heikki Vestman jienastii láhkaevttohusa healbadeami bealis.
Váljagottis jienastusa boađus lei 9–7 dan beales, ahte váljagoddi ii atte smiehttamuša dálá riikkabeivvidde.
Ojala-Niemelä vástidii Yle Matti Koivisto ja eará doaimmaheaddjid gažaldagaide 24.2. váljagotti čoahkkima maŋŋá.
2/24/2023 • 3 minutes, 52 seconds
Sámedikkis ságadoalli lea behtton vuođđoláhkaváljagotti mearrádussii
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso lea behtton dasa, ahte vuođđoláhkaváljágoddi ii ožžon smiehttámušas sámediggeláhkaevttohusas gárvvisin.
Juuso goittotge sávvá, ahte ráđđehus ja stáhtaminister velá guorahallá ášši joatkkadoaimmaid ja ovddideami.
Gullat Sámedikki ságadoalli jurdagiid bearjadaga dalámaŋŋil go bođii diehtu ahte váljagoddi ii doalvvo láhkaevttohusa riikkabeivviid dievasčoahkkimii.
Jouni Aikio jearahalai su Sámedikki dievasčoahkkima bottus diibmu 11:
2/24/2023 • 6 minutes, 52 seconds
Vuođđoláhkaváljagoddi lea bivdán Sámedikkis čálalaš vástádusa dihto gažaldagaide
Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi lea sámediggeláhkaevttohusa gieđahaladettiin gullan Sámedikki ja riekteministeriija ovddasteaddjiid odne duorastagage.
Váljagoddi bivddii Sámedikkis vel čálalaš vástádusa maiddanu gažaldagaide. Vástádusa váljagoddi čoahkkana gieđahallat ihtin bearjadaga čoahkkimisttis.
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitala, ahte Sámedikki stivra vástida buot gažaldagaide, maid váljagoddi dáhttu dárkkistit.
Jouni Aikio jearahallá.
2/23/2023 • 2 minutes, 31 seconds
Aslak-Ánde Syvänperä lea ohcame Roavvenjárgii logahahkii – son lea beroštan seammás studeret lihkadanbagadallin
Nuorat fertejit dávjá fárret Sámis gávpogii allaskuvlla dihte ja máŋga nuora leatge mearridan, ahte sii vulget eará báikkiide juo logahahkii dahje ámmátskuvlii.
9-luohkálaš Aslak-Ánde Syvänperä Ohcejogas leage ohcamin Roavenjárgii logahahkii. Son lea beroštuvvan gazzat oahpu logahagas ja stuđeret oktanaga lihkadanbagadalli vuođđodutkosa ámmátskuvllas.
Doaimmaheaddjin lea Marianne Ketola.
2/23/2023 • 3 minutes, 56 seconds
Britt-Inga Näkkäläjärvis leat guokte skuvlenmolssaeavttu: psykologiija dahje sosiálabargu
Nuorat fertejit dávjá fárret Sámis gávpogii allaskuvlla dihte ja máŋga nuora leatge mearridan, ahte sii vulget eará báikkiide juo logahahkii dahje ámmátskuvlii. Anárlaš Britt-Inga Näkkäläjärvi lea abi, dahje logahaga maŋimuš luohkás. Sus leat guokte skuvlenmolssaeavttu: psykologiija dahje sosiálabargu.Näkkäläjärvi lea mearridan stuđerensuorggi dan vuođul, ahte maid livččii somá lohkat ja mainna son liikošii bargat boahttevuođas. Son beroštuvai psykologiijas logahaga kurssain.
Doaimmaheaddjin lea Marianne Ketola.
2/23/2023 • 2 minutes, 45 seconds
Dál lea fas áigi ohcat skuvlejumiide – Ingá-Katrine West lea ohcan Avvila logahahkii
Dál lea fas áigi ovccátluohkkálaččaide ohcat nuppi dási skuvlejumiide, dego logahahkii ja ámmátskuvlii. Ohcanáigi allaskuvllaide álgá maid njukčamánu beallemuttus.
Yle Sápmi lea gulaskuddan nuorain ja jearran sis, ahte mo lea ohcat dál ođđa skuvllaide. 9-luohkálaš Ingá-Katrine West Anára Solojávrris lea ohcamin Avvilii logahahkii.
Doaimmaheaddjin lea Marianne Ketola.
2/23/2023 • 2 minutes, 12 seconds
Pirita Näkkäläjärvi: Sámediggi ii hálit addit vuollái válgalogahallama ođđasit čohkkemis
Suoma riikabeaivviid dán válgabaji dievasčoahkkináigodat nohká boahtte vahku bearjadaga, muhto sámediggelága gieđahallan lea ain gaskan. Vuođđoláhkaváljagoddi leage fas odne maŋŋebárgga čoahkkimastán sámediggelágas.
Eanemustá ságastallama váljagotti siste dagahit nu gohčoduvvon lappalaščuokkis ja láhkaevttohusa 9 paragráfa, mii guoská eanengeavahanrivttiide.
Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi muitala iežas háleštan maŋemuš mánuid áigge olu riikabeaiáirasiiguin. Olles áigge jurdda leamašan dat, ahte Sámediggi galggašii vel dahkat kompromissaid láhkaevttohussii válgalogahallama ođđasit čohkkemii, muhto dasa sámit eai leat gergosat, dadjá Näkkäläjärvi.
Doaimmaheaddjin lea Jovnna Aikio.
2/21/2023 • 9 minutes, 35 seconds
Ohcejogas vihkkehallet dál báhppala ja searvegottidálu dárbbašlašvuođa
Ohcejoga searvegoddi gártá ain smiehttat giddodagaid vuovdima. Davvi-Sámi searvegoddestivra lea 1.2.2023 mearridan vuovdit Njuorggán rohkosvistti ja dasa gullevaš eanabihtá. Visti lea heajos ortnegis ja dasa lea unnán geavahus.
Dál lea áigi maid geahčadit makkár dárbu lea báhppalii Máttajávrri gáttis ja searvegottidállui Ohcejotnjálmmis (govas).
Duorastaga eahkedis lei rabas ságastallandilálašvuohta searvegottedálus. Hálešteami bohte ovdan maiddái dovddut mata laktasit dáidda báikkiide, muitala searvegotteráđi lahttu Väinö Guttorm.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
2/17/2023 • 13 minutes, 21 seconds
Kristiina Ranttila muitala iežas elrávdnjegeavaheamis
Anárlaš Kristiina Ranttila čuovui hui dárkilit elrávdnjehatti molsašumi, go sus šleađgasoahpamuš nogai. Ođđa soahpamušas elrávdnjehatti molsašuvai diimmu, jándor, dálki ja jagiáigge mielde. Doaimmaheaddji: Kirsti Länsman.
2/17/2023 • 9 minutes, 21 seconds
Sámi dáiddárat ožžo veahkkeruđaid Suoma kulturruhtarádjosis – Suvi West: ”Dát lea dat divrasamos, maid sáhttá juksat ja olahit"
Suoma kulturruhtarádju lea juolludan veahkkeruđaid diehtagii ja dáidagii oktiibuot 31,5 miljovnna euro ovddas. Lappii dán ruđas goaikkehii dán vuoro 550 000 euro.
Maiddái sámi dáiddárat, duojárat ja musihkkarat fidnejedje veahkkeruđaid dáiddalaš bargguid ollašuhttimii.
Bagadalli Suvi West oažžu kulturruhtarádjosis 28 000 euro veahkkeruđa girjji čállimii. West lea ilus veahkkeruđas ja lohká iežas maid veháš hirpmahuvvan ođđasis.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
2/17/2023 • 6 minutes, 28 seconds
Dát áššit nuppástuvvet jus evttohus ođđa sámediggelágas ollašuvvá
Sámediggelága ođastus Suomas ovdána njozet. Muhto jus riikkabeaivvit dohkkeha ođđa láhkaevttohusa de mii dalle nuppástuvvá.
Doaimmaheaddji Jouni Aikio čilge ráđđehusa čakčat addin láhkaevttohusa guovddáš nuppástusaid. Dat gusket válgga čađaheami, ovttasdoaibmama ja ráđđádallangeatnegasvuođa sihke válgalogahallama doallama.
2/16/2023 • 4 minutes, 5 seconds
Ustitvuohta ja das fuolaheapmi
Ustitvuođabeaivvi ságastallat ustibiid mearkkašumis.
Lásse-Juhán Kirste, Kirsti Guttorm Bárššis muitala maiddái das mo son fuolaha ustitvuođas ja birgemis.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
2/14/2023 • 4 minutes, 15 seconds
Máhcaheami ja rematriašuvnna guoskevaš nákkosdutkamuša mearkkašumis Sigga-Marja Magga
Sámedávviriid máhcaheami sierra riikkaid museain Sápmái ja máhcaheami buktin vejolašvuođaid duodjeárbbi geavaheami buorrin lea dutkan filosofiija magister Eeva-Kristiina Nylander. Su doavtternákkosdilálašvuohta bisttii badjelaš guokte diimmu bearjadaga guovvamánu 10. beaivve Anáris.
Duodjedutki Sigga-Marja Magga čuovui nákkosgirjedutki ja vuostenákkáhalli logaldallamiid ja ságastallama. Dás son govvida makkár dát dilálašvuohta lei ja mii lea dán nákkosdutkamuša mearkkašupmi.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
2/10/2023 • 3 minutes, 50 seconds
Eeva-Kristiina Nylander kertoo väitöskirjastaan
Filosofian maisteri Eeva-Kristiina Nylander on tutkinut saamelaisilta vietyjen esineiden palauttamisen haasteita ja palauttamisten tuomia mahdollisuuksia. Hänen väitöskirjansa From repatriation to rematriation : dismantling the attitudes and potentials behind the repatriation of Sámi heritage tarkistettiin 10.2.2023 saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Toimittajana Jouni Aikio.
2/10/2023 • 7 minutes, 23 seconds
Eeva-Kristiina Nylander nákkosdutkamuš museagálvvuid máhcaheami hástalusain ja vejolašvuođain
Filosofiija magister Eeva-Kristiina Nylander lea dutkan sápmelaš kulturárbbi máhcaheami Sápmái. Su nákkosdilálašvuohta lea bearjadaga guovvamánu 10. beaivve Anáris.
Kulturárbbi máhcahanpolitihka dutkama son álggahii lagabui logi jagi dassá. Gálvvut ledje dalle ain dego čihkosis ja son dutkagođii ahte makkár vejolašvuođat das livčče ja mii das lea nu váttis. Hástalusaid lassin son gieđahallá dutkamušas maiddái diŋggaid máhcaheami addin vejolašvuođaid.
Dutkanbarggu áigge son lea maid čállán ollu ládjogahpira historjjás. Deaivvadit suinna Ládjogahpir-čájáhusas Anáris.
Govva: Anneli Lappalainen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
2/10/2023 • 5 minutes, 27 seconds
Jari Huotari jurduuh kundá ciälkkámušâst sämitiggelaavaiävtuttâsâst
Aanaarkundá ciälkkámuš sämitiggelaavaiävtuttâsâst lii pajedâm korrâ-uv savostallijd kundálii juávhust já taan tuálih sämmilij vuástáaaččân, magarijd jurduid taat puáhtá kundáhaldâttâs saavâjođetteijen, Jari Huotarin. Toimâtteijen Suvi-Tuuli Fofonoff.
2/9/2023 • 4 minutes, 3 seconds
Anni-Helena Ruotsala muštâl uáivilalmottâsâst kundá ciälkkámušâst sämitiggelaavaiävtuttâsâst
Moonnâm ohhoost poođij uáinusân Aanaar kundá ciälkkámuš sämitiggelaavaiävtuttâsâst mii lii uáivildum vuáđulaahâvaljekoodán. Tääl nyevt muáddičyeđe kundálii láá vuáláčáállám uáivilalmottâs, kannanoto, mast ovdâmerkkân iättoo, et kundá ciälkkámuš lii sämmilij vuástásâš. Anni-Helena Ruotsala lii ohtâ tain kii lii lam aalgâtmin taan noomâi čuákkim, mon talle vuolgâtteh kuundán.
2/9/2023 • 5 minutes, 50 seconds
Anni-Siiri Länsman: Lehtola mearkkašupmi sámi dieđamáilbmái lea stuoris
Giellagas-instituhta hoavda Anni-Siiri Länsman lea dovdan Veli-Pekka Lehtola juo gaskaskuvlla rájes. Oktasaš fearánat leat čoggon eallima áigge olu. Soai leaba studeren ovttas Oulus ja vuođđudan maid sámi oahppiid searvvi Suohpana. 1980-logus Álttá stuimmiid áigge soai leigga ordneme Helssegii miellačájáhusa sámiid rivttiid bealis ja mátkkošteigga maid seamma bussiin Áltái ovttas earáiguin.
Jagis 2004 soai bargagođiiga ovttas Oulu universitehtas ja plánegođiiga sámi kultuvrra oahppoprográmma. Länsman mielas soai leaba leamašan hui buorre bargobárra ja son govvidage iežas lagamuš bargoustiba luohtehahttin.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
2/5/2023 • 5 minutes, 32 seconds
Sámevuoigŋa lea čuvvon Veli-Pekka Lehtola dieđamáilbmái - dál son lávke ealáhahkii ja ođđa hástalusaide
Oulu universitehta Giellagas-instituhta guhkesáigásaš sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola báhcá ealáhahkii.
Sápmelaččat ja maiddái váldoálbmot dovdet Lehtola buoremusat girječállin. Lehtola lea almmustahttán nuppelohkái girjji, main son lea dutkkan erenomážit sápmelaččaid ja Sámi historjjá, sihke sámi dáládáidaga ja sápmelašgova ovdáneami.
Lehtola govvidage iežas kultuvrralaš dulkan. Son lea barggustis bokte geahččalan muitalit sámeáššiid birra suopmelaččaide, muhto seammás háliidan juohkit arkiiva dieđuid maid iežas álbmogii sápmelaččaide.
Doaimmaheaddjin lea Anni-Saara Paltto.
2/5/2023 • 14 minutes, 56 seconds
Sámi álbmotbeaivvi ávvudit Gáresavvonis, Inga Elisa Påve Idivuoma vuordá iluin
Gáresavvonis leat ordneme Sámi álbmotbeaivi doaluid mánnodaga ja Inga Elisa Påve Idivuoma muitala makkár doalut leat boahtime.
Doaimmaheaddjin.Marianne Ketola
2/3/2023 • 6 minutes, 12 seconds
Mii kulloo sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission?
Ulla Aikio-Puoskari, sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio váldučällee, muštâl mii komission tääl kulloo. Pargo lii puorijn liävttoin joođoos, mut äigi nohá koskân. Lii tárbu uážžuđ laseääigi. Toimâtteijen Anja Kaarret.
2/2/2023 • 10 minutes, 8 seconds
Searvegoddi fállá rávvema, ságastallaveahki ja dihtomearis ruđalaš doarjagage
Searvegoddeovttastupmi, SámiSoster-searvi ja riektelágádus ovttas ordnejit Avvilis ja Ohcejotnjálmmis ekonomiija rávvendilálašuvuođaid.
Dát leat buohkaide rabas diehtojuohkin ja ságastallansajit, Avvil, Ainola 30.1. dii. 15-17 ja Ohcejohka, Searvegoddedállu 31.1. dii. 15-17.
Sápmelaččaid diakoniijabargi Anja Karhula muitala dás mo ruhtaváttisvuođat oidnojit dál diakoniija barggusge. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
1/30/2023 • 4 minutes, 53 seconds
Rávvaga ja veahki gánneha jearrat dalán go ruhtaváttisvuođat bohtet
Jus golut sturrot ja dietnasat fáhkka unnot de šaddá gal váttis máksit buot rehkegiid ja vealgi sáhttá stuorrut.
Amaset mávssut gártat bággobearramii de gánneha rávvagiid ohcat áiggil, okto daid ii gánnet moraštit.
Dáin áššiid lea šaddan dárbu ordnet diehtojuohkima olbmuide. Dan dahket dál bággobearranlágádus, riektelágádusa ekonomiija- ja vealgerávven, searvegoddeovttastupmi ja SámiSoster-searvi ovttas.
Rávvendárbbus muitala doaimmajođiheaddji Ristenrávdán Magga. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
1/30/2023 • 5 minutes
Pohjoisen tyttöjen elämä väitöskirjan aiheena – kotiseutu ja perhe tärkeitä Suomen saamelaisalueen tytöille
Helena Ristaniemi on tutkinut väitöskirjassaan Suomen saamelaisalueella elävien tyttöjen historiatietoisuutta ja pohjoiseen kuulumisen kokemuksia. Kotiseudun, perheen ja paikallishistorian merkitys on tutkimuksessa mukana olleille tytöille suuri.
1/27/2023 • 7 minutes, 58 seconds
Iisko Sara muittaša mo sii bukte sámeáššiid oppa álbmoga ovdii
Sullii 50 jagi dassá govvii Yle TV-prográmma Saamelaisiltamat. Guovddášbáiki govvemiin lei Juvddu dearbmi Anáris.
Dás Ovlina-Issát, Iisko Sara muittaša buvttadeami. Dalle ii lean vel leamaš vuohkin ságastit almmolaččat sámeáššiin, muhto dát tv-prográmma lei ovttalágan álgu dasa.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
1/26/2023 • 11 minutes, 43 seconds
Matti Morottaja ja Veikko Aikio muittašeaba jagi 1973 tv-prográmma govvemiid
Dán jearahallamis gullat guoktása geat leaigga mielde jagis 1973 loktemin sámeáššiid olles álbmoga dihtui, TV bokte.
Guovža-Sámmol Máhtes ja Gádja-Jusse Veikkos lei goappašagain guovddáš sadji Saamelaisiltamat-prográmmas.
Soai leaba gudneguossin Skábmagovaid Arkiivvaid golli -oasis duorastaga. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
1/26/2023 • 7 minutes, 12 seconds
Skábmagovaide dárbbašit ain eaktodáhtolaččaid bargat
Anára girkosiidii bohtet vahkkoloahpas guossit miehtá máilmmi go Skábmagovat eamiálbmogiid filbmafestivála geasuha filbmaberošteddjiid Sápmái. Festivála ordnemat leat juo buori muttus, muhto ain lea dárbu eaktodáhtolaš bargiide, muitala festivála jođiheaddji Aleksi Ahlakorpi.
Doaimmaheaddjin lea Jouni Aikio.
1/23/2023 • 5 minutes, 31 seconds
Liisa Holmberg: Ámmátlaš neavttárskuvlen váilu oalát olles Sámis
Sáme filbmamáilmmis ámmátolbmuid dárbu lea lassánan buvttadeami mielde, nugo maiddái neavttáriid gávdnan buktá hástalusaid. Dan lassin ahte sámi muitalusat ja máidnasat geasuhit min, de dat geasuhit maiddái stuorra fitnodagaid, nugo Netflix ja Disney. Danin Internášunála Sámi Filbmaistituhta filbmakomissára Liisa Holmberg sávváge, ahte livčče albma ja bissovaš neavttárskuvlejupmi.
Govva:Vesa Toppari
Doaimmaheaddji:Kirsti Länsman
1/23/2023 • 9 minutes, 24 seconds
Ádjá giella, Unborn biru, Eallin ja eará sámefilmmat Skábmagovain 2023
Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lea báiki gos ollu sámi filmmain lea Suoma vuosttas eahket, muhtun sámefilmmain maiddái máilmmi vuosttas eahket.
Skábmagovat 2023 čájeha earret earáid ođđa filmmaid anársámis, nuortasámis ja mearrasámis. Jukka Vuorela-Morottaja: Ádjá giella, Ritva Torikka: Paavvâl Taannäl Tiina ja Ørjan Marakatt Bertelsen: Eallin.
Sámi filbmafálaldagas muđuige muitala festiválahoavda Aleksi Ahlakorpi.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
1/20/2023 • 4 minutes, 13 seconds
Ánde Matheo Sara muitala maid son jurddaša das go nuoraidráđđi lea bargame seksuála sátnegirjji
Ánde Matheo Sara muitalii gieskat, ahte son lea riegádan vearru gorudii ja lea dievdoolmmoš. Son oaidná, ahte lea dárbu sámegielat sátnelistui mas leat seksuálasánit. Suoma sámedikki nuoraidráđđi lea bargame dákkár listtuin.
1/20/2023 • 1 minute, 42 seconds
Ánde Matheo Sara muitala iežas vásáhusain ja ođđa namasttis
Ánde Matheo Sara muitalii gieskat, ahte son lea riegádan vearru gorudii ja lea dievdoolmmoš. Son lea máŋgasii oahpis go son lea johtán miehtá sámi heargegilvvuin ja dál su dovdat ođđa namain man ieš válljii.
1/20/2023 • 5 minutes, 39 seconds
EU-doarjagiin besset bargat eanet maid digitálaš Skábmagovaid ovdii
Korona pandemiiija muhtunláhkai oahpahii olbmuid gevahit eanet digitála reaidduid ja filbmafestiválathan viiddidit fálaldagaideaset.
Sámedáidaga doarjjasearvi lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas 200 000 euro ruhtajuolludeami Skábmagovat filbmafestivála ja doarjjasearvvi ovddideapmái. Ruhtademiin lea ulbmil ovddidit Skábmagovat-filbmafestivála dáhpáhusbuvttadeami, filbmafestivála, neahttabálvalusaid ja dieđu hálddašan vugiid sierra prošeavtta bokte.
Digitálalaš Skábmagovat -prošeavttain geahččalit buoridit filbmafestivála digitálalaš fálaldagaid neahtas, muitala Skábma filbmaguovddáša plánejeaddji Tarja Porsanger (Govva: Skábmagovat).
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
1/19/2023 • 5 minutes, 36 seconds
Buođđun ja nuohttun ain ovddemužžan dain vugiin mo ruoššaluosa bissehit
Ruoššaluossabivddu plánema ja guorahallama oktavuođas lágidii Birasdirektoráhta ovttasbargguin Deanu gielddain, Deanu našunála luossaguovddážiin ja guolásteami hálddašeaddjiiguin rabas čoahkkima ja seminára Deanu birasviesus 17.1.2023.
Sáhka lei das mo bissehit ruoššaluosa goargŋumi luossajogaide ja eastit vaháguhttimis Deanu luondduluossanáli. Ovdan ledje sierra bivdinvuogit nu mo rastábuođđu Deanu šaldi vulobealde ja bivdu Deanuvuonas.
Áigumušain ja semináras ovddiduvvon konkreahta árvalusain muitala Deanu gieldda várresátnejođiheaddji Odd Erik Solbakk.
Govva: Vesa Toppari, Deanuvuotna, 2022. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
1/18/2023 • 9 minutes, 47 seconds
Gáiddusoahpahusas buorit vásáhusat ja buoridanevttohusat
Álbmotlaš skuvlema árvvoštallanguovddáš (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi) árvvoštalai giđđat 2022 sámegiela gáiddusoahpahuspilohta doaibmama ja pilohtas addojuvvon oahpahusa váikkuheaddjivuođa. Gáiddusoktavuođaiguin ollašuhtton oahpahusa leat ordnen jagi 2018 rájes.
Mihttomearrin lea leamaš juksat sámeguovllu olggobealde ássi mánáid ja nuoraid, geaid bearraša dahje soga giella lea mii nu golbma Suomas hállojuvvon sámegielas. Oahppilohku lea sturron golmmageardásažžan fidnu áigge, ja dat lea lohkanjagi 2022–2023 sullii 150 oahppi. Eanemus oahppit leat davvisámegielas, dasto anárašgielas. Nuortalašgielas oahppit leat unnimus.
Maid guorahallan čájeha, das muitala jođiheaddji árvvoštallanáššedovdi Marita Härmälä.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
1/18/2023 • 8 minutes, 33 seconds
Mihku nubbi juolgi boazoeatnamiin ja nubbi konseartalávddiid alde
Revontulten räppäri lea filbma man guovddážis lea Mihkku Laiti - dahje ráppárnamma Yungmiqu.
Jagis 2020 álggii dokumeantafilbmadahkki Petteri Saario ráhkadit filmma dán ohcejohkalaš nuorra albmás. Filbma muitala Mihku válljejumiin boazodoalu ja musihkka gaskkas.
Filbma čájehuvvo vuosttas geardde DocPoint -dokumentafilbamfestiválas Helssegis 31.1. ja dat oidno giđđat maiddái filbmateáhteriin.
Skábmaklubbas son loaidasta ovttas Jezebroin 28.1. ja Helssegis Yungmiqu konsearta lea ovttas ASA, GADA ja Dj Polarsoul nammasaš ártisttaiguin 3.2. Báiki lea Tiivistämö.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio, govva: Antti J. Leinonen
1/16/2023 • 8 minutes, 18 seconds
Goavvejagit dovdojit ain boazodoalliid burssas
Boazoealáhus lea gillán maŋemuš jagiid garra goavvedálvviin ja heajos guohtumiin. Jahki 2019-2020 lei earenomáš heitot miehtá Sámi ja bohccot jápme olu, go eai beassan jiekŋagerddiid čađa guohtut.
Vaikko dát álgodálvi leamašange buorre guohtuma dáfus, de goavvejagit dovdojit ain badjeolbmuid burssain, dadjá Sámi bálgosat -searvvi Tiina Sanila-Aikio.
Doaimmaheaddjin lea Anneli Lappalainen.
1/11/2023 • 5 minutes, 15 seconds
Sámeguovllus lea buorre guohtun guhkes áigái – ”Dát lea nugo dábálaš dálvi ovdalaš áigge”
Álgodálvi leamašan buorre bohccuid guohtuma dáfus miehtá Sámi. Máŋggaid goavvejagiid ja heajos dálvviid maŋŋá boazodoallit illudit, go muohtadilli lea beanta dábálaš eaige njázut ja arvvit leat bilidan guohtuma.
Neakkela bálgosa boazoisit Hannu Ranta muitala, ahte dála dilis ii leat nu gassa muohta goit Eanodaga bealde. Itnetváres Anára guovllus Hánno Sámmol Sulo, Sulo Kitti fas lea vásihan guhkes eallimis áigge máŋggalágán dálvviid ja guohtundiliid.
Doaimmaheaddjin lea Anneli Lappalainen.
1/11/2023 • 1 minute, 12 seconds
Alaksi Ahlakorpi muitala Skábmagovaid prográmmas
Eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat lágiduvvo 25. geardde, 26.-29.01.2023 Anáris. Suoma vuosttaseahket -čájáhusain oidnojit bálkkašuvvon filmmat, muhto maiddái beassat oaidnit aivve ođđa filmmaid. Skábmagovaid festiválahoavda Aleksi Ahlakorpi muitala sis leat mielde dán jagi valjis nissonbagadallit ja nissonat váldorollas. Doaimmaheaddji: Kirsti Länsman.
1/9/2023 • 6 minutes, 33 seconds
Kela-sáátuin Kari Guttorm
Taksi irâtteijee Kari Guttorm muštâl onnáá peeivi Kelâ-sááttuin. Maht hommá kolgâččij toimâđ já maht tot onnáá peeivi tuáimá. Toimâtteijen Anja Kaarret.
Kove Kari Guttorm / Yle
1/4/2023 • 7 minutes, 36 seconds
Mirja Laiti: Sode-bálvalusat joatkašuvvet nugo dánge rádjái
Suomas leat jagidoajáldagas sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat sirdašuvvan gielddain ođđa buresveadjinguovlluide. Dál Lappi lea okta guovlu mii oažžu ruhtadeami stáhtas sode-bálvalusaid ordnema várás. Ovdal gielddat ožžo ruhtadeami, mainna ordnejedje bálvalusaid gieldalaččaide.
Bálvalusaid oažžu goit ain iežas gieldda dearvvasvuođaguovddážiin nugo dánge rádjái lohpidit Lappi buresveadjinguovllus.
– Bálvalusaid dáfus ii muhttašuva álgojagis goittotge vel miige, ahte mis leat ain dat seamma bálvalusat mat leamaš dánge rádjái ja maiddái telefonnummirat leat seamma, muitala sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid bálvalanhoavda Mirja Laiti.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
1/2/2023 • 5 minutes, 9 seconds
Mašinteknihkas ja robohtain lea su čehppodat ja dienas
Gáregasnjárgalaš Nils Valle smiehtadii vel skuvlagándan 1980-logus ahte álgágo son boazoealáhussii vai maid dagašii.
Sus ii boahtán badjeolmmmoš, su dienas leamaš eanet mašinteknihkalaš bargguin birra máilmmi. Mátta-Suomas, Mátta-Norggas, Gaska-Eurohpas ja guhkkelabbosge.
Dás Ánne-Ovllá Ándde-Piera Nils muitala iežas válljemiin, aiddo báddedettin son lei Fránskkas.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
12/29/2022 • 9 minutes, 39 seconds
Dovddus artista lei vuosttas geardde neaktimin
Ursula Länsman lea neaktán ođđa oanehis ráiddus, man namma lea Inarin disko. Dat lea oaidnin láhkai Instagrammes Yle areena stories ja das leat golbma oasi. Das gullat makkár vásáhus dat lei leahkit das mielde.
Doaimmaheaddjin: Marianne Ketola
12/23/2022 • 6 minutes, 21 seconds
Yle areenastories -instagramsiiddus leat almmustahttán oanehašfilbmaráiddu Inarin Disko
Eira-Teresá Joret Mariánná, Marjaana Auranen giehtačálli ja buvttadeaddji Anára disko oanehis ráiddu. Auranen muitala mot dat idea bođii dahkat dakkár ráiddu.
Doaimmaheaddjin: Marianne Ketola
12/23/2022 • 5 minutes, 7 seconds
Vuođđoláhkaváljagoddi lágida gullamiid sámediggeláhkaevttohusas
Oassi Suoma riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti lahtuin háliidii bovdet maid dihto servviid ovddasteaddjiid gullanláhkái sámedikkeláhkaevttohusas. Gullamiidda leat bovdejuvvon máŋggat virggálaš ásahusat, earret eará riekteministeriija ja sámediggi, muhto daid báldii gullanláhkái leat loktejuvvon maid Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyö-järjestö, nu gohčoduvvon metsälappalaiset-searvi ja Anarašah ry. Gullamat álget ođđajagimánu loahpa bealde, muitala váljagotti ságadoalli ja riikkabeaiáirras Johanna Ojala-Niemelä.
Doaimmaheaddjin lea Janica Gauriloff.
12/22/2022 • 3 minutes, 20 seconds
Borramuš lea divron - máŋggas guđđet ruonas šattuid čiŋahit gávpetiskka
Eallima golut leat lassánan buot euro-riikkain jagis dovdomassii. Borramuš lea divron vel eanet go maid buot golahus gaskamearálaččat.
Borramušgávppis manná dál mealgat eanet ruhta go jahki dassá - dahje juo ferte guođđit maid nu oasttekeahttá. Nubbi guođđá ruotnasiid geahpepui ja nubbi veardádalla dárkket hattiid.
Dán áššis gullat Hilma Länsman ja Marika Ruismäki jurdagiid borramuša divrumis.
Govva: Henrietta Hassinen, doaimmaheaddji: Jouni Aikio
12/20/2022 • 4 minutes, 59 seconds
Yle Sámi juovlasátta boahtá fas!
Yle Sääʹm jooulvuõlttõs puätt eʹpet! Yle Säämi juovlâvuolgâttâs puátá oppeet! Yle Sámi juovlasátta boahtá fas!
12/19/2022 • 1 minute, 17 seconds
Guldal ákkaid, mainna beassá sámedikki válgalogahallamii
Sámedikki válgalogahallamii sáhttá ohcat 31.12.2022 rádjai. Válgalogahallamii ohcamis lea golbma ágga. Válgalávdegotti várreságadoalli Maria Sofia Aikio čilge, mat dat ággat leat.
12/16/2022 • 1 minute, 16 seconds
Sámi jiellat juovlalávlagis eai donddot njuikkot, muhto stállu sáhttá šlubistit vara
Juovlalávlagat leat dávjá ráfálaččat ja čábbát. Ovtta Sámi jiellat lávlagis goit eai donddot njuikkot, muhto stállu sáhttá šlubistit vara. Lávlla lea nu bivnnut, ahte máŋggat sámi artisttat leat das dahkan iežaset veršuvnna. Gáregasnjárgalaš vánhen ja mánáidgárdeoahpaheaddji Suvi Niittyvuopio-Nieminen diehtá bures, manne mánát nu liikojit Vuordit juovlaruohta -lávlagii.
Doaimmaheaddjin lea Marianne Ketola.
12/15/2022 • 2 minutes, 57 seconds
Sámi juovlalávlagiin ii leat nu guhkes historjjá
Sámi juovlalávlagiin ii leat nu guhkes historjjá, go dat leat eanas jorgaluvvon váldogielain sámegillii. Sámi juovlalávlagiid historjjá láktasa girku ja skuvlla historjjái. Go Sámis leat álgán eambbo ávvudit juovllaid, dalle maiddai leat boahtán juovlalávlagat mielde ávvudeapmái. Musihkkár Anna Näkkäläjärvi-Länsman muitala, ahte sámi juovlalávlagiidda leat váikkuhan nášunála árbevierut.
Doaimmaheaddjin lea Marianne Ketola.
12/15/2022 • 8 minutes, 53 seconds
Kerttu Vuolab muittaša mánnávuođa juovllaid
Mo orošii vuordit máŋga mánu, ahte beassá juovllaide ruoktot iežas olbmuid lusa? Girječálli Kerttu Vuolab dadjá, ahte illá láve skuvlaáigge oba duostat vuorditge juovllaid ja ruoktot beassama. Son lea okta sis, guhte lea skuvlaáigge leamaš guhkes áigodagaid ásodagas ja diehtá man stuorra áibbášeapmi ásodatmánás sáhttá leat ruoktot.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
12/15/2022 • 7 minutes, 36 seconds
Sverre Porsanger mielde dálkemearkkat čájehit buollašiid
Buollašat leat dieđus dál lagamus golmma mánnui - dahje eai goittot njázut. Hállemas dálkkit dan čájehedje, muitala Sverre Porsanger (govva: Inger-Elle Suoninen).
Sverre čuovvu mearkabeivviid ja dálkemearkkat. Dás son čilge maiddái dan maid mearkkaša dálvelosáš ja maid fas earbmalat.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
12/14/2022 • 7 minutes, 21 seconds
Ruvnnu ja euro gaskasaš gursa sihke haddeerohusat meroštallet rádjagávppašeami, dadjá gávpejas Juha-Matti Lias
Suoma beale rádjagilážiid gávpejasaid stuorámus sávaldat lea ahte ráját maid bissot rabas johttiide.
Anár gieldda Njávdámis K-gávppi doallá Juha-Matti Lias bearaš. Sus lea binná fuolla das go euro árvu ruvnnu ektui lea nu heittot. Muđui son gal luohttá ahte boahtte áigi lea buorre rádjagávppis.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio, govva: Tomi Lampinen
12/12/2022 • 3 minutes, 46 seconds
Gávppašit juo masá dego ovdal koronapandemiija álgima, muitala gávpejas Mikko Rousu
Guvttiid koronaáiggi juovllaid maŋŋá lea jagi 2022 juovllaide rádjagávppiin buorit vuordámušat, go fal ráját bissot rabasin johttiide.
Gávppašeapmi rádjagávppiin lea fas lassánan masá normála dássái dalle go Norga ja Suopma heite visot koronaráddjehusaid guovvamánus 2022, muitala gávpejas Mikko Rousu Gilbbesjávrris.
Doaimmaheaddji: Mira Rauhala, govva: Risto Koskinen
12/12/2022 • 3 minutes, 48 seconds
Ailu Valle jurduuh ovdil já maŋgâ jiečânâsvuođâpeeivijuuhlij
Ailu Valle lai taan ive vuosmuu keerti jiečânâsvuođâpeeivijuuhlijn presidentlanneest. Sunjin ij lâm nuuvtkin olâttâs et povdim poođij. Kuullâp meid maht juhleh monnii. Toimâtteijen Anja Kaarret.
12/9/2022 • 11 minutes, 42 seconds
Ferte garradit iežas náhki amas čuohčat sisa dat ságastallan
Fitnodatdoalli Pentti Pieski lea ovddeš sámediggeáirras ja bargan diehtojuohkin- ja mediabargguin. Son lea čuvvon 1990-logu rájes ságastallama sápmelašvuođas.
Dál go sámediggelága ođasmahttin leamaš ollu medias de lea garra čálašeapmi fas lassánan. Olmmoš ferte leat nanus jus áiggoš lohkat buot daid čállosiid, árvala Pieski. Son oassálastá juoga veardde iešge ságastallamii sosiála medias. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
11/29/2022 • 13 minutes, 5 seconds
Bohcco njuovvanbázahusat mannet ruskan, muitala Veikko Feodoroff
Čeavetjávrre njuovahagas njuvvet jahkásaččat 2000-3000 bohcco, golmma sierra bálgosa, Váhčir, Njeavdán ja vel muhtumin Muttošjávrre badjeolbmot. Njuovadagas bazahusa báhcet mealgat, ja buot mannet ruskan. Njuovahagain ii leat sadji vurkkodit bohccuid njuovvanbázahusaid muitala Njeavdán badjeolmmoš ja njuovvi Veikko Feodoroff. .
Doaimmaheaddji Marianne Ketola.
11/28/2022 • 5 minutes, 35 seconds
Uvjii leat boahtán oktavuođaváldimat dál eanet go dábálaččat
Maŋimuš áiggiid ságastallan sámediggelágas lea sáhttán dagahit váivves dovdduid olbmuide. Sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjii leat maŋimuš vahkuid áigge boahtán eambbo oktavuohtaváldimat olbmuin go dábálaččat, muitala ovttadaga bargi Kaarin West.
Olbmuiguin lea fuolla boahtteáiggis ja servodaga veadjimis dán dilis. Dat, geat leat aktiivalaččat čuvvon ja bargan sámeáššiiguin dál, sáhttet vásihit váttisin ložžet ja váldit bottu, muitala West.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
11/21/2022 • 5 minutes, 59 seconds
Girku ja sámiid soabadanfidnu álgá boahtte jagi álggus – "Ovdal go mii sáhttit soabadallat, mii dárbbašat gullat duohtavuođa"
Girku ja sámiid gaskasaš soabadallan proseassa beassá álgit jagi 2023 álggus. Suoma evangelalaš-luteralaš girku girkolaščoahkkin mearridii mannan vahkus várret guovttejahkásaš soabadanfidnui oktiibuot 180 000 euro.
Sápmelaččaid ovddasteaddji Máret Iŋgá Länsman doalai girkolaščoahkkimis sáhkavuoru, mas son ovdanbuvttii sávaldaga fidnu ruhtadeami ja álggaheami bealis. Länsman mielas deháleamos girku ja sámiid gaskasaš soabadallamis lea dat, ahte duohtavuohta boahtá ovdan.
Doaimmaheaddjin lea Janica Gauriloff.
11/14/2022 • 5 minutes, 3 seconds
Otto Paltto lea duđavaš, go oažžu Ohcejoga gielddas buot bálvalusaid maid dárbbaša
Lásse Juhán Otto, Otto Paltto orru Deatnogáttis, Dánsejogas, Ohcejoga gielddas. Nuorravuohta doalvvui su máilbmái ja gitta olgoriikaide. Muhto go dolkai doppe, de mearridii máhccat ruoktot.
Paltto rámiida, ahte ruoktogielddastis Ohcejogas son gal oažžu buot bálvalusaid maid juo dárbbaša, muhto heajos bealit maid gávdnojit.
Doaimmaheaddjin dás lea Ánne-Sárá Paltto.
11/14/2022 • 5 minutes, 35 seconds
Sámebiras, luondu ja buorit bálvalusat geasuhit Ohcejoga gildii – "Lean álot diehtán, ahte boađán máhccat deike"
Ohcejoga gielda čielggadii gieskat gažadeami bokte gieldda beaggima. Gažadeami mielde Ohcejoga gielddas lea oalle positiiva beaggin. Gažadeapmái bohte vádjit 500 vástádusa ja 62 proseanta gažadeapmái vástidan olbmuin ledje dan oaivilis, ahte Ohcejohka bohciidahttá positiivvalaš miellagova.
Vuovdaguoikalaš Sofe Ovllá Hans-Ándde Leena, Leena Niittyvuopio-Jämsä bearrašiinnis fárrii beannot jagi áigi Ohcejoga gildii ja su mielas doppe lea buorre orrut.
Doaimmaheaddjin lea Ánne-Sárá Paltto.
11/14/2022 • 7 minutes, 8 seconds
Sámediggeláhka gahká ráđđehusbellodagaid gaskkas dego geađgi šušmmi ja jozzaga gaskkas
Suoma medias lei duorastaga skábmamánu 10. beaivve viidát ovdan dat mo sámediggelága ođasmahttimiin manná ráđđehusas.
Nu geavai, ahte stáhtaráđis ii lean ovttajienalaš evttohus ja okta ráđđehusbellodat, guovddáš, bissehii evttohusa ovddideami riikkabeivviide. Dál bellodagas lea guokte beaivvi áigi oahpásmuvvat láhkaárvalussii.
Eará ráđđehusbellodagaid ministtarat livčče dohkkehan árvalusa. Ráđđehussii gullet sosiálademokráhtat, gurutbellodat, ruonát, ruoŧŧelaš álbmotbellodat ja guovddáš.
Sámedikki ságadoalli imáštalai ievttá dili go orui ahte láhkaárvalus lei mannamin riikkabeivviide ja de báifáhkka dilli rievddai. Tuomas Aslak Juuso sávvá ahte ráđđehusas vel boahtá evttohus vai beassá oaidnit makkár oainnut Suoma parlamenttas leat sámiid rivttiid ovddideamis.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio ja Yle politihkadoaimmahus
11/10/2022 • 3 minutes, 49 seconds
Ministtariid dieđihandilálašvuođa álgojurdda ii ollašuvvan
Ministtarat Sanna Marin ja Anna-Maja Henriksson leaigga ráhkkanan muitalit duorastaga ođasmahttojuvvon sámediggeláhkaevttohusa sisdoalus.
Guovddášbellodaga ministtarat goittot moite oaiveministtara meannudanvuogi go viggá riidduvuloš evttohusa ovddidit riikkabeivviide. Mii ráđđehusas dáhpáhuvai, das muitaleigga Marin ja Henriksson dieđihandilálašvuođain. Govva riikkabeivviin 10.11.2022 / Pekka Tynell. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
11/10/2022 • 10 minutes, 11 seconds
Simmona Máhtte, Mattis Simonsen Hætta lea vádjolan - Neavttár Mikkel Gaup muittaša su
Beaggán juoigi Simmona Máhtte, Mattis Simonsen Hætta lea eretvádjolan 63 jahkásažžan. NRK Sámi dieđuid mielde son jámii buozalmasvuođa geažil.
Simmona Máhtte ja Sverre Kjelsberg dahke luođi dovddusin jagis 1980, go soai vuittiiga Norgga Melodi Grand Prix gilvvu Sámiid Ædnan -šuoŋain ja besse ovddastit Norgga Eurovision-gilvvus.
Sámi neavttár Mikkel Gaup muittáša su.
Doaimmaheaddjin lea Ronald Pulk / NRK.
11/10/2022 • 3 minutes, 33 seconds
Simmona Máhtte, Mattis Simonsen Hætta lea vádjolan - Historihkkar Katri Somby muittaša su
Beaggán juoigi Simmona Máhtte, Mattis Simonsen Hætta lea eretvádjolan 63 jahkásažžan. NRK Sámi dieđuid mielde son jámii buozalmasvuođa geažil.
Historihkar Katri Somby guhte muitala, ahte Hætta lei servodatberošteaddji.
Doaimmaheaddjin lea Ronald Pulk / NRK.
11/10/2022 • 4 minutes, 55 seconds
Jari Pulska goikada duljiid alcces ja vuovdimassii
Boazodoalli Jari Pulska lea goikadan duljiid árbevirolaččat nu guhká go lea bargan bohccuiguin. Son ieš geavaha duolji áibbas árgabeaivválaš bargguin. Pulska mielas buoremus duollji lea goikeduollji ja dakkára máŋgasat dál háliiditge alcceseaset.
Doaimmaheaddjin Anneli Lappalainen.
11/4/2022 • 2 minutes, 43 seconds
Karoliina Majuri muitala árbevirolaš bohccoduljiid ovddideames
Árbevirolaš bohccoduollji sirre galbmasa bures guovnnjas guolgga dihte buorebut go sávzza duollji. Danin dán luonddu buhtes buktagiid leatge Bálgosiid ovttastusa ja Duoljit ruhtan -fidnu ovttas badjeolbmuiguin ovddideamen ja buktimin fas olbmuide viiddit geavahussii. Árbevirolaš duljiid goikadeapmi lea álkkes vuohki ja seammás badjeolbmui maid buktá veháš lassi ruđa, muitala prošeaktajođiheaddji Karoliina Majuri Duoljit ruhtan -fidnus.
Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
11/4/2022 • 10 minutes, 36 seconds
Ruoŧa duohtavuođakomišuvdna ráhkkana gullat sámiid duohtavuođa
Ruoŧa beal duohtavuođakomišuvdna čoahkkimasttii duorastaga 3.11. Ubmis ja dát leige komišuvnna vuosttas almmolaš čoahkkin. Dilálašvuođa lágidedje Sámi vahku Upmejen Biejvieh oktavuođas.
Giron Sámi teáhtera hoavda Åsa Simma čuovui čoahkkima ja imaštalai duohtavuođakomišuvnna nama. Ášši doaimmahii Joni Saijets NRK Sámis. Govva: Josefine Holgersson / SVT
11/4/2022 • 11 minutes
Osmo Niittyvuopios dál doaibmagoahtá mátketelefonoktavuohta
Osmo Niittyvuopios leamašan kábeloktavuođa duohken ruovttu telefovnnat, dál gulul gullogoahtá mátketelefovnna. Ja seammás maiddái johtilis neahttaoktavuohta.
Doaimmaheaddji: Kisrti Länsman
11/1/2022 • 6 minutes, 24 seconds
Keijo Pirttijärvis lea johtilis telefovdnaoktavuohta
Badjeolmmoš Keijo Pirttijärvis lea doaibman telefonoktavuohta, muhto dál oktavuohta lea čielgasit šaddan johtilabbon. Go Telefonoperáhtor Elisa Oyj lea olles leavttuin huksen ođđa telefonoktavuođaid Anára, Áŋŋela ja Gáregasnjárgga gaskkas.
Doaimmaheaddji: Kirsti Länsman
11/1/2022 • 5 minutes, 13 seconds
Šaddágo Almaanjargâ (Miesniemi) Anárjávrri Siskelvuona gáttis luksusluopmobáikin?
Anárjávrri Siskelvuona rittu huksemiin lea šaddamin digaštallan das ahte addojuvvogo dohko lohpi cegget ekoluksus turistaguovddáša.
Okta fitnodat lea ohcan lobi ráhkadit gáddesajádatláva Almaanjargâ guvlui (Miesniemen ranta-asemakaava) Plánain lea hukset luopmoguovddáša lagamustá asialaš riggáide.
Anár gieldda váldostivrra hilggui mannan giđa dán jurdaga, jienastanboađus ölei 14-13.
Dál ekoluksustursismma plánejeaddjit leat ohcan ođđasit lobi ja divustan iežaset plánaid veháš.
Makkár turistaguovddášis lea sáhka ja mo evttohus lea giđa rájes rievdan, das muitaleaba Head Invest Oy -fitnodaga ovddasteaddji Jukka Puolakka ja arkateakta Jarmo Lokio.
Álbmotdilalašvuođas 27.10.2022 gullojedje ollu eahpádusat plána hárrái. Dás gullat Harald Helander, Rainer Mattsson ja Kari Tammela jurdagiid.
Jearahallamiid lea dahkan Jarmo Siivikko ja sámegillii dán ášši lea heivehan Jovnna Aikio. Govva: Arkkitehtitoimisto Lokio Oy.
11/1/2022 • 10 minutes, 35 seconds
Sámediggeláhka ja dan ođasmahttinfiggamušat
Sámediggelága ođasmahttin Suomas lea bisánan juo máŋgii. Suoma ráđđehusas lea dál váttis beassat ovttaoaivilvuhtii. Oktii lea maid Sámediggi hilgon láhkaođastusa dohkkemeahttumin.
Dálge ii leat áibba sihkkar dohkkehivččiigo Suoma riikkabeivviid eanetlohku sámiide dehalaš lága ođasmahttima jus ráđđehus dan dohko ovddida.
Sámediggelágain lea oaivil sihkkarastit ja sámedikki resurssaid ja oaivilastinvejolašvuođa. Dainna mearridit maid sápmelašvuođa meroštallama ja válggaid čađaheami vugiid.
Dán jietnačaokkáldagas gullat sámedikki ságajođiheaddjiid Aikio, Näkkäläjärvi, Sanila-Aikio ja Juuso sihke ministeraid Henriksson (govva: A-studio/Yle) ja Marin. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
11/1/2022 • 6 minutes, 22 seconds
Telefonoktavuođat leat buorránišgoahtán Áŋŋelis ja Anárjohleagis
Áŋŋela guovllus leat telefonoktavuođat buorránišgoahtán go teleoperáhtor Elisa lea huksen ođđa doarjjastašuvnnaid. Mannan jagi loahpas Johtolat- ja diehtojuohkindoaimmahat Traficom mearridii, ahte telefitnodagat DNA, Elisa ja Telia Finland galget hukset Áŋŋelii ja Anárjohkii doaibmi telefonoktavuođaid. Traficom mielde telefitnodagat rihkkot telefonfirpmiid doaibmalohpeeavttuid, go mátketelefonfierbmi ii govčča ollásit geainnuid Anáris Áŋŋelii ja Áŋŋelis Gáregasnjárgii.
Elisa Davvi-Suoma guovlohoavda Jarmo Mikkola muitala, ahte golbma doarjjastašuvnna leat jo gárvá ja ovtta doarjjaštašuvnna huksenlohpi galggašii boahtit boahtte vahkus. Dan lassin leat plánemin vel viđátge doarjjastašuvnna huksema.
Traficom mearrádusa mielde telefitnodagat galget leat huksen doaibmi oktavuođaid Anár-Áŋŋel-Gáregasnjárgga guvlui maŋemustá juovlamánu maŋimuš beaivve rádjái.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
11/1/2022 • 3 minutes, 42 seconds
Sámedikki Nuoraidráđđi lágida dán čavčča astoáiggedoaimma turnea sámenuoraide
Sámedikki Nuoraidráđđi lágida dán čavčča astoáiggedoaimma turnea sámenuoraidde. Miia Ruokojärvi bargagođii fidnu prošeaktabargin čakčamánu álggus. Su bargun lea earret eará ovddidit sámegiel astoáiggedoaimmaid ovttas Nuoraidráđiin. Dasa lassin Ruokojärvi pláne ja ollašuhttá turnea. Doaimmaheaddjin áššis Aslak Paltto.
10/31/2022 • 9 minutes, 38 seconds
Anna-Maria Näkkäläjärvi jođiheaddji sosiálabargi muitala Eanodaga gieldda ođđa bálvalusas
Bálvalus doaibmá neahtta bokte. Sosiálabálvalus lea virtuálaalas sáhttát čállit fuolla almmuhusa virtu- pistee bakte. Fuolat sáhttet láktasit ovdamearkka dihte eallimahálddašeapmái, ekonomiijai, mot nagoda ja veaddjá. Skovvi manná automáhtalaččat gieđahallamii Eanodaga sosiálabálvalusaid bargiide mat de váldet oktavuođa ja fuolahit joatkagis.
Doaimmaheaddjin: Marianne Ketola
10/31/2022 • 4 minutes, 13 seconds
Sámemusea Siida máhcaha vuorkkáid maŋimuš váinniid
Sámemusea Siidda sadjásaš hoavda Eija Ojanlatva lea dál máhcaheamen váinniid Ruŧŧii Muodosluobbala kapellii. Doppe lea Akamella boares hávdeeana, gos váinniid leat dolin roggan. Dát leat maŋimuš váinnit maid Sámemusea Siida máhcaha. Doaimmaheaddjin áššis Jouni Aikio.
10/28/2022 • 4 minutes, 51 seconds
Sámi Soster ordne dáhpáhusa Heahtás
Sámi soster ry ordne giellagáfea Heahtás luovatupas duorastaga diibmu 11-14 gaskan. Sáhttá mannát luovatupai sámástit ja oaidnilit olbmuid. Doppe lea biepmu ja gáhkogáfe Leena Palojärvi muitala eambbo giellagáfeas mii doppe dáhpáhuvvá.
Doaimmaheaddjin: Marianne Ketola
[DTT 20221026 Leena Palojärvi giellagafea, 00:02:35]
10/27/2022 • 2 minutes, 36 seconds
Boazu lea dehálaš Suoma borramušsihkkarvuhtii
Badjeolbmuid mielas boazu lea dehálaš Davvi-Suoma borramušsihkkarvuhtii. Lappi guovllu ráhkkananhoavdda mielde bohccuid mearkkašumi kriisadilis gánniha čielggadit.
Maiju Saijets čohkkii dása golbma čuoggá, manin boazu lea dehálaš.
10/27/2022 • 5 minutes, 3 seconds
Ohcejoga gielddahoavdá deaivá olbmuid Káfestallat!-dáhpáhusain - Kari Guttorm lei vuosttaš dáhpáhusas
Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski johtá gieldda giliguovddážiin káfestallame olbmuiguin. Káfestallat!-deaivvadeapmi lei distaga Ohcejogas giliviessu Giissás.
Kari Guttorm lei báikki alde Giissás. Guttormis ii lean diehtu ahte gielddahoavda lei maid boahtime gáfestallat muhto lohká sis leamašan buorit ságastallamat.
Doaimmaheaddjin lea Inger-Elle Suoninen.
Govva: Vesa Toppari / Yle
10/26/2022 • 2 minutes, 29 seconds
Ohcejoga gielddahoavda háliida gáfestallat ja deaivat olbmuid "márkánparlameanttas"
Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski johtá gieldda giliguovddážiin káfestallame olbmuiguin. Gielddahoavda oaidná, ahte unna gielddas olbmuin lea álki árgabeaivvis muitalit áššiid gielddahovdii váikkoba gávppis, muhto jeavddálaččat dáhpáhuvvi gáfestallamiin son háliida sihkkarastit ahte son lea mielde olbmuid árgabeaivvis gullame jurdagiid.
Doaimmaheaddjin lea Inger-Elle Suoninen.
Govva: Vesa Toppari / Yle
10/26/2022 • 2 minutes, 58 seconds
Giellagávnnademiin ja kurssain Áile Torikka Jyväskyläs
Gaska-Suomas lea doiabman sámesearvi dál juo logemat jagi. Masá álggu rájes Bárbmu-searvvi doaimmas leamaš fárus Áile Torikka. Son lea doallan duodjekurssaid ja oahpahan rávesolbmuide sámegiela.
Áile orru Jyväskyläs ja doppe searvi ordne gaskavahko 26.10. eahkedis Sámi Café. Sis.Suomas lea bearjadaga 28.10. giellavahku deaivvadeapmi Seinäjoki gávpoga girjerájus diibmu 16. Lávvardaga 29.10. giellakafea lea Nokia gávpogis ovttasbargguin Pirkan opistoin, dat álgá diibmu 14.
Dál lea sáhka das mo lea doalahit sámegiela ja kultuvrra guovllus gos ii leat dábálaš oaidnit ja gullat sámegiela almmolaš báikkiin.
Sáhka lea maid das mo doppe lihkostuvvá mánáin sámegiela oahpahus ja geavaheapmi, Áilles lea 16-jahkásaš bárdni.
Doaimmaheddji: Jouni Aikio
10/26/2022 • 7 minutes
Juha Torvikoski lea dárkkistan ja dohkkehan čuoiganláhttuid Anáris
Suoma meašttir čuoigangilvvut leat njukčamanu 31. beaivves cuoŋománu 2. beaivvi radjái Anára Juvduroavis. Ovdalgo lágidit suomameašttir čuoigangilvvuid de fertejit láhttut leat dorvvolaččat ja maiddái buktit doarvái hástalusa gilvaleaddjiide. Riikkaidgaskasaš čuoiganlihtu FIS dárkkisteaddji Juha Torvikoski lea maŋŋebárgga dárkkistan ja dohkkehan čuoiganláhtuid Anáris.
Doaimmaheaddji: Kirsti Länsman
10/26/2022 • 3 minutes, 11 seconds
Ohcejogas eai ordne girkkolašválggaid muitala Väinö Guttorm
Girkkolašválggat lahkonit, ovdajienastus lea 8.-11.11.22 ja válgabeaivi lea 20.11.2022. Eanodagas ja Ohcejogas eai ortne válggaid. Davvi-Lappi searvegoddeovttastumi várreságadoalli ohcejohkalaš Väinö Guttorm muitala, mainn Ohcejogas eai leat girkkolašválggaid. Riikadásis searvegotti válggat eai leat beroštatti nuoraid gaskkas ja muđuige lea váttis oaččut evttohasaid. Ovdamearkka dihtii Anára searvegottis johtá válgabiila ovdajienastusáigge giliin báikkis ja maiddái bigálusáidde luhti Skádjáváris Áŋŋelis. Doaimmaheaddjin Anneli Lappalainen.
10/25/2022 • 2 minutes, 46 seconds
Aage Solbakkii lei illuboddu, go fidnii giellaloktenbálkkašumi
Historihkkár Aage Solbakk lea ožžon dán jagáš giellaloktenbálkkašumi. Bálkkašumi geigiiga sutnje sotnabeaivve 24.10. Sámi giellavahku rahpama oktavuođas Norgga gonagas Harald ja Norgga sámediggepresideanta Silje Karine Muotka.
– Dat lei munnje illuboddu, muitala Solbakk vuosttas dovdduin.
Diehtu bálkkašumis bođii vuorddekeahttá moadde vahku dassá, muhto dat movttiidahttii Solbakk sakka.
Doaimmaheaddjin Dan Robert Larsen.
10/24/2022 • 4 minutes, 7 seconds
Sávan ahte sámegielat oidnojit ja gullojit, dadjá Marko Marjomaa
Sámegielat sáhtášedje gullot ollu viidábut servodagas go maid dál dahket.
Son sávvá ahte sámegielat oidnošedje gávppiin ja linjabiillain ja gullošedje girjarájuin ja girdinšillljuin, viiidát servodagas, dadjá giellaáššiid čálli Marko Marjomaa Sámedikkis go lea sáhka giellavahku ulbmiliin.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
10/24/2022 • 9 minutes, 1 second
Sámedikki gáiddusoahpahusfidnu ordne giellavahkus buohkaide rabas oahppodiimmuid
Sámedikki gáiddusoahpahusprošeakta ordne neahtas njealját háve rabas oahppodiimmuid 25.- 27.10. Oahppodiimmuin juohke ovttas lea vejolašvuohta oahpásmuvvat Suomas hállojuvvon sámegielaide. Sámedikki gáiddusoahpahusfidnu prošeaktakoordináhtor Arla Magga lohká dan leat buorre vuohki oahpásmuvvat sámegielaide ja sámiid kultuvrii. Doaimmaheaddjin áššis Kirsti Länsman.
10/21/2022 • 6 minutes, 14 seconds
Sámi Soster lágida deaivvademiid giellavahkus miehtá Sámi
Boahtte vahkus ávvudat riikkaidgaskasaš Sámi giellavahku, man ulbmilin lea buoridit sámegielaid sajádaga ja loktet sámegielaid oidnosii ja gullosii olles servošis. Giellavahkus sámi searvvit ja lágádusat ávvudit iešguđet láhkai. Sámi Soster -searvi lágida deaivvademiid giellavahkus miehtá Sámi. Sámi Sostera doaibmajođiheaddji Ristenrauna Magga muitala, makkár doaimmat sis leat giellavahku várás. Doaimmaheaddjin áššis Kirsti Länsman.
10/21/2022 • 8 minutes, 53 seconds
Sámediggi spiehkastatdilli nohká - Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso muitala doaibmabijuin
Sámediggi spiehkastatdilli nohká. Suoma sámediggis leamašan miessemánu loahpa rájes spiehksastatdilli, muhto dat nohká dán manu loahpas. Spiehkastatdilli celkojuvvui go Sámedikki bargit nuonddahalle bargonoađi dihte. Dalle dieđus lei ahte Sámedikkis barge 72 olbmo ja barggusveadjinčielggadeami mielde 70 proseantta sis ledje váiban.
Guldal dás Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso jearahallama. Doaimmaheaddjin lea Kirsti Länsman.
10/20/2022 • 8 minutes, 29 seconds
Vildá lea mielde Suoma álbmotbaleahtta duojis
Hildá Länsman ja Viivi Maria Saarenkylä duo Vildá-lea mielde koreográfa Fei Bo baleahttabihttás Earthborn mii ovdanbuktojuvvo Suoma álbmot oopperas ja -balettis Helssegis.
Doaimmaheaddjin lea Marianne Ketola.
10/20/2022 • 9 minutes, 53 seconds
Nuvttá rávvagat ja doarjja lea fidnemis go dálu divuha, muitala Ari Viippola
Energiijarávvejeaddji bargun lea rávvet boarrásiid earret earáid viessodivvunáššiin. Ari Viippola lea Boarrásiidbarggu guovddášlihtu okta energiijarávvejeadjiin ja su rávvagiid fidne nuvttá.
Maŋŋebárgga golggotmánu 18. beaivve son lei Ohcejogas rávvenmátkkis. Su rávvagat gusket nu divvunbargguid, energiijaseastima go maiddái divvundoarjagiid ohcama.
Doaimmaheaddji: Anneli Lappalainen
10/20/2022 • 9 minutes, 21 seconds
Veikko Laiti áigu divuhit gáhtu ja dasa son fidnii buriid rávvagiid
Uhca-Hánssa Veikko dárbbašii rávvagiid ja daid son maid fidnii. Sus lea oaivil divvut dálu čáhcegáhtu.
Veikko Laiti (govva: Kirsti Länsman) lea duđavaš go ordnejuvvui rávvendilálašvuohta divvundoarjagiin.
Doaimmaheaddji: Anneli Lappalainen
10/20/2022 • 1 minute, 53 seconds
Lohpeohcama gávppálaš guollebivdui čilge Jarmo Huhtamella Meahcceráđđehusas
Dál lea áigi ohcat lobiid gávppálaš guollebivdui golmmajagi áigodahkii 2023-2025.
Meahcceráđđehus lea gulahan ohcama ja dan beassá dahkat Eräluvat-neahttasiidduin. Mearreáigi lea 28.10.2022.
Davvigielddain eanemus lohpeohcamiid vurdet ođđa áigodagasge Anáris, muitala plánejeaddji Jarmo Huhtamella. Ohcejogas ja Eanodagas leamaš dušše moadde gávppálaš guollebivdi. Anáris lobit leamaš lagabui 40.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
10/19/2022 • 9 minutes, 39 seconds
Gieku-searvi ávvuda 15 plus 2 jagi, doaluin muitala kultuvrastudeanta Pihla Pulkkinen
Studeanttaid searvi Gieku ávvuda lávvardaga. Mállásat, sáhkavuorut, skeaŋkkat ja musihka gullet dán unna searvvi 15 jagi ávvudeapmái. Searvvi vuođđudeamis lea gal gollan juo 17 jagi, muitala ávvudoaluin vástideaddji ja searvvi várreságadoalli Pihla Pulkkinen.
Doaimmaheaddji: Kirsti Länsman
10/14/2022 • 4 minutes, 41 seconds
Gieku čohkke sáme- ja eará studeanttaid, muitala Veikka Ritola
Gii beassá studeantasearvvi Gieku miellahttun ja manin dasa lea dehalaš searvat? Searvvi doaimmas muitala Oulu universitehta studeanta, Gieku ságadoalli Veikka Ritola.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
10/14/2022 • 5 minutes, 8 seconds
Son duođai liiko filmmaid dahkamii, muitala Hans Pieski
Venezia biennálas čájehuvvui dá gieskat Árran 360 - nammasaš filbmačoakkaldat. Okta doppe čájehuvvon 360 gráđa filbma lea Muohtačalmmit (Snowfall).
Dan leaba bagadallan Hans Pieski ja Arttu Nieminen. Filbma govvida metaforan čázi golgama dego sámeálbmoga dán áigge vásihussan máilmmi moivviid siste.
Filbma maid govvida čázi bassi mearkkašumi bassi elementan, johtolahkan ja beaivválaš gáldun. Muhto gii lea dán filmma ohcejohkalaš bagadalli Hans Pieski, mo son lea oahppan filbmadahkama, manin son áigu ráhkadit dokumeantafilmma Deanus ja makkárin son oaidná filmmaid mearkkašumi?
Doaimmaheaddji: Kirsti Länsman
10/14/2022 • 5 minutes, 56 seconds
Nuorra Aurora Pieski jurdagat, go sus áhččis lea šaddan filbmadahkki
Ohcejohkalaš Hans Pieski nieida Aurora Pieski, 11-jagi lea máŋggaid jagiid beassan čuovvut áhččis govvemii. Beasaiba son ollašuhttit iežas nieguid ja leat mielde ovtta áhččis oanehis filmmas “Sáhtášii leat vearrátge”. Dál gullat maid jurddaša Aurora Pieski go su iežas áhčči lea gulul šaddan filbmadahkkin.
10/14/2022 • 1 minute, 58 seconds
Čakčadálkkiin ja dálvvi lahkoneamis Ándde Ovllá Juuso
Golggotmánu beallemuttus lea dálveija ja dálvevahkku. Dološ dajaldaga mielde láve njázudit, bohtet golggotnjázut.
Dákkár dálkemearka orru dán áigái hearvái go ii leat vel ollu galmmestange. Boazosápmelaš Ándde Ovllá Juuso (govva: Anneli Lappalainen) Gárasavvonis dovdá erohusa ovddeš áiggi ja dán ággi čavččain. Sieđgalasttaid vuolgimis son goit lohká oaidnit ahte dán vuoru galbmá albmaláhkai, nu son goit doaivu juo bohccuid ja boazobargguid dihtege.
Dás Ándde Ovllá maid muittaša luistenfeareána nuorravuođas Ávžžasjávrris. Doaimmaheaddji: Jovnna Aikio
10/13/2022 • 8 minutes, 41 seconds
Antti Äärelä: Bohccobierggu buvttadeaddjihaddi badjánan, muhto lešgo doarvái
Dál leat álgán bigálusat ja bohccobiergomárkanat. Muhto man olu mákset boazodoallái dál biergokilos ja leago dat doarvái go hattit leat divron sakka. Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä muitala ahte buvttadeaddjihaddi lea bádjánan muhto ballá, ahte dat ii leat doarvái.
Doaimmaheaddjin Anneli Lappalainen.
10/13/2022 • 3 minutes, 4 seconds
Anne Ollila: Garra deaddu bohccobierggu hatti loktemii
Suomas inflašuvdna lea badjánan sakka diimmážis. Hattit leat divron jagis measta 8 proseantta ja boazodoallu maid gillá dán heajos dilis. Bohccobiergohaddi čuohcá njuolgga boazodollui dadjá Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila. Deaddu hattiid loktemii lea garas.
Doaimmaheaddjin Anneli Lappalainen.
10/13/2022 • 5 minutes, 19 seconds
Mari Valjakka álggaha girku soabadanproseassa plánejeaddjin
Sámebáhppa Mari Valjakka báhcá virgelupmui 20.10.2022 ja álggaha Oulu bismágotti bismá bovdejumi vuođul válmmaštallat girku ja sámiid gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassa prošeaktaplána. Son muitala, mas dát jurdda lea vuolgán ja iežas oainnu dán fidnus. Doaimmaheaddjin Anneli Lappalainen.
10/12/2022 • 5 minutes, 37 seconds
Bisma Jukka Keskitalo doarju sámiid ja girku soabadanproseassa
Suoma luteralaš girku álggaha iežas soabadanproseassa plánema sámiid ja girku gaskkas dán mánus. Oulu bismagotti bismma Jukka Keskitalo muitala, maid girku fállá dán ášši olis.
Dárbbu mielde ordnejit luohtehahtti rihppaságastallamiid ja sieludikšunságastallamiid. Daid geavvá sámebáhppa Mari Valjakka. Son lea prošeavtta jođiheaddji.
Dán barggu boahtá bagadallat ja doarjut stivrrenjoavku, mas eanelohku miellahtuin leat sámit. Bismma mielas leat dehálaš ahte sámiin boahtá sisdoallu ja deattuhusat fidnui.
Doaimmaheaddji: Anneli Lappalainen.
10/12/2022 • 4 minutes, 55 seconds
Mumenvákki kreatiiva hoavda illuda Taike ruhtajuolludeamis
Yle ruhtada oasi Mumenvákki dubbemis ja dál loahpparuhtademiin viimmat besset fas bargui, illuda Mumenvákki kreatiiva hoavda Marika Makaroff Gutsy Animations -fitnodagas.
– Dál lea dárkkuhus dubbet 13 oasi, olles goalmmát buvttadanbaji sámegielaide. Dát ruhta lea hui dehálaš midjiide, almmá dan haga livčče váttis dahkat sámegielat dubbemii. Sámegillii dubben lea divrras, golmmageardásaš eará vehádatgielaid ektui, muitala Makaroff.
Doaimmaheaddjin Janica Gauriloff.
10/11/2022 • 4 minutes, 15 seconds
Mumeniid dubbemiid juolluduvvon ruhta Taikes
Dáidaga ovddidanguovddáš Taike lea juolludan Mumenvággi-mánáidprográmma dubbemii golmma sámegillii. Ruhtadeami leat geahččalan oažžut čoahkkái jo jagi vai sáhttet dubbet ođđa osiid Mumenvákkis. Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio mielas ie žasgielat mánáidprográmmat leat dehálaččat eandalit unnit sámegielaide.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
10/11/2022 • 4 minutes, 59 seconds
Botnia-bálkkašupmi mieđihuvvo Veli-Pekka Lehtola ođđa girjái
Veli-Pekka Lehtola (govva:Ville Honkonen) ođđa girjái Entiset elävät meissä – Saamelaisten historiat ja Suomi mieđihuvvo Botnia-bálkkašupmi. Oulu girjjálašvuođasearvvi Botnia-bálkkašupmi juhkkojuvvo dál jo guđát háve, ja dat lea 15 000 euro.
Bálkkašupmeráđđi oaivvilda, ahte Lehtola girji - máttut ellet mis - čuvge fáttá servoša siskkobeal geahččanguovllus. Ráđđi ákkastallá válljejumi maiddái dainna, ahte girji gođđá oktii akademalaš áššedovdámuša ja nuppe dáfus maiddái sámiid iežaset jiena, vásáhusaid ja muittu. Ráđis lohket, ahte duodji muitala sihke sámiin muhto maiddái olles davi historjjás.
Bálkkašandilálašvuohta lágiduvvo Oulus lávvardaga 15.10.2022 kulttuuritalo Valves diibmu 14 ovddos guvlui. Dan maŋŋá girječálliin beassá deaivvadit Suomalainen Kirjakauppa -girjegávppis gávpeguovddáš Valkeas.
10/10/2022 • 14 minutes, 38 seconds
Bivdogielddus ordnašuvvá dárbbu mielde jođánit, muitala Per Anders Nutti Sárevuomis
Sárevuomi čearru lea Davvi-Ruoŧas Girona ja Durdnosjávrri davábealde. Čearu geasseeatnamat leat Norgga bealde.
Sárevuomi čearu ságadoalli dadjá ahte sii eai dárbbaš earágo almmuhit lienahálddahusii dan go sii galget beassat luoitit bohccuid Ruoŧa beallái. Bivdogielddus dan guvlui mearriduvvo vahku siste almmuehamis.
Per Anders Nutti (govva: SVT) muitala das makkár vuogádat sis lea dalle bivddu ektui ovdal go sii luitet bohccuid riikkarájá rastá ovdal ragaha.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
10/10/2022 • 6 minutes, 1 second
Bivdolobiid ferte ráddjet, oaivvilda Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso
Suoma Sámedikki ságadoalli ipmirda bures Muttošjávrri bálgosa mearrádusa mii guoská olgobáikegotti olbmuid bivdolobiid. Tuomas Aslak Juuso (govva: Kirsti Länsman) dadjá ahte dát lea dán áigái stuorra hástalus viidát sámeguovllus, Giehtagierragis nuortarádjái.
Sámediggi lea ráđđádallamiin meahcceráđđehusain buktán ovdan ahte olgobáikegotti olbmuid bivdolobiid galggašii ráddjet.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
10/10/2022 • 6 minutes, 18 seconds
Lappi burešveadjinguovlu ohcá bálvalanhoavdda
Lappi burešveadjinguovlu ohcá sámegielat ja sámekultuvrii vuođđuduvvan bálvalusaid bálvalanhoavdda iežas bargiid joavkkus, muhto makkár hoavdda ohccet muitala Sámegiela bálvalusaid ja giela vuoigatvuođaid áššedovdi Tuuli Miettunen.
Doaimmaheaddjin: Anja Kaarret.
10/10/2022 • 5 minutes, 56 seconds
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman ei pidä saamelaiskäräjälakiin ehdotettuja uudistuksia syrjivinä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kirjoitti blogissaan saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Stenmanin mukaan laki tulee päivittää alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittavalla tavalla. Toimittajana Janica Gauriloff.
10/7/2022 • 6 minutes, 12 seconds
Kirste Palttos almmustuvvan ođđa mánáidgirji, Ella ja Milot Váimmosvári siiddas
Siidaskuvllas lea almmustuvvan ođđa mánáidgirjji, man Kirste Paltto lea čállán ja masa Sunná Káddjá Valkeapää lea tevdnen govaid. Girjji namma lea Ella ja Milot Váimmosvári siiddas.
Doaimmaheaddjin lea Inger-Elle Suoninen.
Govva: Linnea Rasmus / Yle
10/7/2022 • 5 minutes, 34 seconds
Aura Pieski muitala Siidaskuvla-prošeavtta birra
Siidaskuvla-prošeavtta olis leat almmuhan ođđa mánáidgirjji man lea čállán Kirste Paltto. Dál mii beassat gullat eanet dán Siidaskuvla prošeavtta birra. Aura Pieski lea mielde dán prošeavttas ja muitala mii prošektii gullo.
Doaimmaheaddjin lea Inger-Elle Suoninen.
Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle
10/7/2022 • 8 minutes, 58 seconds
Jouko Heatta huksii bealljegoađi Vuohčču gillái
Jouko Hetta huksii bealljegoađi ovddeš darfegoađi sádjái, vuoi beassá suovastit biergguid ja vaikke geassebáhkkan idjadit. Moadde jagi dassái álggahii ávnnasmuoraid skáhppot ja ortnet, de goahtevuođđu ráhkadit ja geasi áigge lavdnji goivon. Čakčageasi lea gulul badjánan Vuhččui Jouko Hetta šilljui árbevirolaš bealljegoađi.
Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman
10/6/2022 • 6 minutes, 29 seconds
Kela-siiddut ođasmuvve – juohke sámegielas lea iežas ovdasiidu, muitala Arja Jomppanen
Álbmotealáhatlágádus Kela siiddut leat ođaduvvon golggotmánu álggus. Dat oidno eandaliige sámegielat siidduin, go juohke Suomas hállon sámegiellas lea dál iežas ovdasiiddu.
Ođadeami ulbmilin lea buoridit áššiiddikšuma ja doarjut áššiiddikšuma neahtas, muitala Kela gulahallanáššedovdi Arja Jomppanen.
Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
10/5/2022 • 8 minutes, 41 seconds
Ánddá-Máret Máreha Ánne-Sire, Anni-Siiri Länsman komissára barggus
Bearjadaga čakčamánu 30. beaivve 2022 válljii Suoma Sámedikki dievasčoahkkin guokte komissára sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii.
Jienasteami boađusin čielggai ahte davvisámegiela giellajoavkku ovddasta Ándda-Máret Máreha Ánne-Sire, Anni-Siiri Länsman. Son lea servodatdiehtagiid daovttir ja jođiha Giellagas-instituhta.
Son lohká dál láhčit áiggi komissára bargui. Doaimmaheaddjin iđitradios 3.10. Jouni Aikio
10/3/2022 • 9 minutes, 11 seconds
Hánno-Heaika, Heikki Paltto komissára barggus
Bearjadaga čakčamánu 30. beaivve 2022 válljii Suoma Sámedikki dievasčoahkkin guokte komissára sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii.
Jienasteami boađusin čielggai ahte anárašgiela giellajoavkku ovddasta Hánno-Heaika, Heikki Paltto (govva: Vesa Toppari). Son lea boazosápmelaš ja ovddeš sámediggeáirras.
Su fáhtiimmet ságaide luopmomátkkis Kreeta-sullos. Doaimmaheaddjin iđitradios 3.10. Jouni Aikio
10/3/2022 • 10 minutes, 32 seconds
Sámedikki lahtut Juuso, Magga ja Avaskari komissáraid válljema maŋŋá
Sámedikki dievasčoahkkin válljii guokte ođđa komissára sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii bearjadaga čakčamánu 30. beaive. Čoahkkima maŋŋá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso sihke lahtut Ulla-Máret Magga ja Anu Avaskari muitalit ahte dál dahkat nu mo dievasčoahkkin lea mearridan ja komišuvdna beassá fas bargui.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
10/3/2022 • 7 minutes, 9 seconds
Katri Marja Pieski jearahallan vuorrasiidvahkku
Katri Marja Pieski muitala makkár dáhpáhusain son liiko.
10/3/2022 • 2 minutes, 5 seconds
Ohcejoga boarrasiidráđi ságadoalli Niilo Vuomajoki
10/3/2022 • 6 minutes, 40 seconds
Komissáraid válljemis Anu Avaskari oainnut
Sámedikkis leamaš váttisvuođat sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna lahtuid ođđasit nammademiin. Borgemánu 9. beaivve dievasčoahkkima eanetlohku ii lean gárvvis nammadit. Sámediggeáirras Anu Avaskari (govva: Vesa Toppari) lea okta sis gii jienastii ášši maŋideami bealis.
Dál son dadjá ahte komišuvnna bargguin livččii dehalaš joatkit - son doarju Juha Lassila nammadeami. Dakkár evttohasiad leamaš goittot váttis gávdnat geat heivešedje buot sámediggeáirasiidda.
Doaimmaheaddji Jouni Aikio čilge vuos álgui makkár gáibádusaid komišuvnna ásaheaddjit stáhtaráđi kansliija, sámediggi ja nuortalaččaid siidačoahkkin leat bidjan komissáraide.
9/29/2022 • 7 minutes, 24 seconds
Leo Aikio: Sámediggi lea ožžon máŋgalogi cealkámuša soabadanproseassa joatkima bealis
Sámedikki dievasčoahkkimis bearjadaga 30.9. lea vuot áššin duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna ođđa komissáraid nammadeapmi ja vejolaš joatkkadoaimmat áššis.
9.8.Sámedikki ollesčoahkkima eanetlohku jienastii áššái joatkkaáiggi iige nammadan guokte komissára earránan komissaraid sadjái.
Dan maŋŋá lea stáhtaráđi kanslia bivdán ođđasit nammadit komissáraid, go dat lea eaktun dasa, ahte oba komišuvnna čállingoddige sáhttá joatkit doaimmas.
Sámedikki stivra bivddiige borgemánu maŋimuš beaivve sámeservošis ohpit oaiviliid komišuvnna barggu joatkimis. Mearreáigi nogai čakčamánu 19. beaivve ja dan áiggis bohte 32 oaivilastima áššis. Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio muitala dáin stuorámus oassi guottihit komišuvnna barggu dárbbašlašvuođa:
Doaimmaheaddjin Jouni Aikio.
9/29/2022 • 3 minutes, 57 seconds
Gaskavahku lea skuvlen sámiin oahpahussuorggi doaibmiide neahta bokte
Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat ordne ovttas Sámedikkiin, Sámedikki nuoraidráđiin, sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavttain, man Sámediggi koordinere ja Ohcejoga gielda jođiha, sihke Nuoraid akademiijain Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejumi. Skuvlejumis fállojuvvo sámediehtu oahpahusa lágideaddjiide ja oahpahussuorggis doaibmiide, muitala oahpahusdoaimma bajitdárkkisteaddji Satu Pieski.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm
9/28/2022 • 4 minutes, 46 seconds
Ohcejoga giellaguovddáža joatkagis leamaš hástalusat, muitala Laura Arola
Ohcejoga gielddas geahččalit gávdnat čovdosa mo joatkit giellaguovddásdoaimma. Deanuleagis sámástit -prošeakta lea nohkamin ja gielda ferte dál gávdnat earet eará ruhtadeami giellaguovddáža boahtteáiggi várás.
Doaimma joatkimis leamaš dál vehá hástalusat, muitala Ohcejotnjálmmi skuvlla ja sámelogahaga rektor Laura Arola. Son barggai oval Deanuleagis sámástit -prošeavttas.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
9/28/2022 • 3 minutes, 45 seconds
Saamenpukuiset lapset valjastettiin lupaa kysymättä mainostamaan Saariselkää
Karoliina Juholan saamenpukuisen tyttären kuvaa käytettiin ilman lupaa Saariselkää mainostavassa matkailumainoksessa. Haastateltavana juristi Elina Koivumäki. Toimittajana Suvi-Tuuli Fofonoff.
9/27/2022 • 2 minutes, 38 seconds
Saamenpukuiset lapset valjastettiin lupaa kysymättä mainostamaan Saariselkää
Karoliina Juholan saamenpukuisen tyttären kuvaa käytettiin ilman lupaa Saariselkää mainostavassa matkailumainoksessa. Haastateltavana Karoliina Juhola. Toimittajana Suvi-Tuuli Fofonoff.
9/27/2022 • 5 minutes, 6 seconds
Saamenpukuiset lapset valjastettiin lupaa kysymättä mainostamaan Saariselkää
Karoliina Juholan saamenpukuisen tyttären kuvaa käytettiin ilman lupaa Saariselkää mainostavassa matkailumainoksessa. Haastateltavana mainoksen julkaisseesta Elämys Group -konsernista vice president Aarni Kotilainen. Toimittajana Suvi-Tuuli Fofonoff.
9/27/2022 • 2 minutes, 9 seconds
Sámi duoji vásttolaš oastimii ja vuovdimii hutke ortnega, man mielde duodji juhkojuvvošii identitehta ja friija geavaheami vuođu
Sámi duodji -searvvi prošeavttas evttohit, ahte sámeduoji vuovdimis duojit juhkkojuvvošedje identitehtabuktagiidda ja dakkár buktagiidda, maid sáhttá friija geavahit.
Dat livččii čoavddus dasa, mo sámeduoji sáhtášii vuovdit ja oastit vásttolaččat. Evttohus boahtá ovdan raporttas, mii lea oassi Sámi kreatiivva duodjesuorggi ovdánahttinfidnu.
Prošeavtta jođiheaddji Outi Paadara jearahallá doaimmaheaddji Marianne Ketola.
9/27/2022 • 7 minutes, 1 second
Ealgabivdu vulggii johtui gulul
Davvin godde uhccán ealggaid bivddu vuosttas bajis. Áššedovdit ja bivdit jáhkket, ahte bivdu vulggii gulul johtui dan dihte go ealggaid mearri lea geahppánan.
Keväjávrelaš ealgabivdi goittotge Jouni Siltala dadjá, ahte su bivdojoavkkus ealgabivdu vulggii johtui bures čakčamánu álggus. Sin bivdosearvi nákcii vuosttas vahkuid áigge goddit loginar lohpeealggas guokte. Sis leamašange buoret bivdolihkku go máŋgga earás.
– Liibbat livčče lean eamboge, muhto guokte lea áibbas buorre dan ektui maid lean earáin gullan. Máŋggas eai leat goddán ovttage ealgga dán vuosttas bajis, Siltala muitala.
9/23/2022 • 3 minutes, 59 seconds
Nuortariikalaš Stefan Palosaari fárrii Supmii ja lohkagođii gielaid – dál eallin lea dolvon su riikkaviidosaš láibungilvui
Stefan Palosaari beroštahttet gielat ja láibun. Son hállá njuovžilit davvisámegiela ja lea mielde Koko Suomi leipoo -nammašas tv-prográmmas. Doaimmaheaddjin Mira Rauhala.
Govva: MTV / Saku Tiainen
9/23/2022 • 12 minutes, 21 seconds
Päivi Kontio: Gielda veahkeha dárbbu miel liggengoluin
Davvin olbmot ásset guhká iežaset bearašviesuin. Daid liggen soaitá šaddat divrrasin boahtte dálvvi áigge go elrávnnji hatti einnostit leat erenomáš badjin.
Sámegielddat eai leat dađe eanet dahkan ráhkkananplánaid veahkehit olbmuid, muhto ávžžuhit váldit oktavuođa jus ruđat nohkket iige bastte šat máksit elrávdnjerehkegiid, dadjá Ohcejoga gieldda sosiálahoavdda sadjásaš Päivi Kontio.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
9/23/2022 • 1 minute, 42 seconds
Kirsti Paadar ii leat vel fuolas liggengoluid divrumis
Ohcejohkalaš Kirsti Paadar dállu lieggana oljuin ja áibmoliggenpumppain, mii geavaha šleađgga. Son goittot ii leat vel fuolas liggengoluid divrumis. Paadar geahččala iežas stobus unnidit liggengoluid dainna ahte dolástallá buollašeamos áiggiin. Murremii son lea ožžon veahki oahppásiin.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
9/23/2022 • 4 minutes, 53 seconds
Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ruhtadeapmi ii leat dan dásis mo dárbu livččii
Sámegielat ja kulturuvuđot sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid várás Suoma ráđđehus evttoha seamma mearreruđa boahtte jahkái go dán jagi.
Sámedikki mielas dárbbuid ektui dat lea menddo unnán. Erohus lea stuoris, Sámediggi lea evttohan 3 miljon euro, boahtte jagi stáhta budjehttii lea merkejuvvon 562 000 euro.
Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga čilge mo sode-bálvalusaid ruhtadeapmi maid veháš rievdá go bálvalusaid buvttadeapmi sirdása gielddain Lappi buresveadjinguovllu háldui.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio.
9/22/2022 • 5 minutes, 36 seconds
Giellabeasserudat geahppánit, muhto buot giellabesiin doaibma gal joatkašuvvá
Sámegielat giellabesiid doaimma várás stáhta mearreruhta unnu boahtte jagi dan ektui mo lei dán jagi.
Dán jagi ruhta lea geavahusas 1 570 000 euro, boahtte jagi 1 200 000 euro. Sámegielat giellabeasit leat buohkanassii 12.
Giellabeassejođiheaddji Niina Aikio-Siltala Sámedikkis atná šálllun dan go mearreruhta geahppána. Giellabeassemateriálaid buvttadeami ii sáhte joatkit boahtte jagi.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
9/21/2022 • 4 minutes, 37 seconds
Gávpehoavda Henry Kesti: Ruošša beal olbmot dihttojit ain uhccán Avvilis
Avvila márkan lea sulaid 40 kilomehtera Ruošša rájá alde, ja dát lea lagamuš čoahkkebáiki Anár gielddas gos ruoššat leat láven gávppašit, eandalit dalle ovdal pandemiija. Dál ruoššabeale olbmot dihttojit hui uhccán, vaikko ráddjehusaid leat ložžen. Johtin ii leat goittotge vel olus lassánan. Ná muitala gávpehoavda Henry Kesti Avvilis. Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
9/21/2022 • 4 minutes, 44 seconds
1980-logu skuvlaradioin oassi heivejit otná beaivve oahpahussiige
Vel 1980-logus radios beasai gullat skuvlaradioprográmmaid, nu maiddái Sámi radios. Diet fáladat goittot nogai Yles, vuos suomagielat kanálain ja de jagis 1988 maiddái Sámi radios.
Skuvlaradio buvttadeaddji ja doaimmaheaddji Ritva Torikka muittaša dan mo dát oahpahusprográmmat ráhkaduvvojedje ovttas skuvllaiguin.
Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
9/21/2022 • 5 minutes, 12 seconds
John Anders Sikku ráhkadii telefonapplikašuvnna sámi synonymain
Olmmoš vajálduhttá muhtumin sániid dahje háliida gávdnat nuppi sáni, mii govvidivčče ášši buorebut. John Anders Sikku álggii dan dihte ráhkadit telefonapplikašuvnna jagis 2005 almmustuvvan Jovnna-Ánde Vest seammanammasaš Sámi synonymat -girjji vuođul.
Dál applikašuvdna lea almmuhuvvon.
Doaimmaheaddjin Jaana Kynkäänniemi.
9/21/2022 • 7 minutes, 11 seconds
ON olmmošvuoigatvuođaid ráđis ovdan eamiálbmogiid áššit, muitala Juuso
Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid ráđđi lea čoahkkanan Genevei Sveitsas. Čoahkkin álggiii čakčamánu 12. beaivve. Vuossárgga 19.9. rájes leat álgoálbmotáššit ovdan ráđđádallamiin, muitala sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso Suoma sáttagottis.
Juuso lea árktalaš guovllu álgoálbmogiid ovddasteaddji koordinašuvdnajoavkkus ja ovddidan álgoálbmogiid áššiid ON-vuogádagas jo moanáid jagiid. Juuso lohká ahte dál ii leat álgoálbmogiid parlameanttaid dahje iešstivrenorgánaid njunnošiin vejolašvuohta váldit sáhkávuoru ON vuogádagas, ferte leat jogo stáhta vullosaš dahje NGO-doaibmi, geain lea vejolaš hállat.
Doaimmaheaddjin Aslak Paltto.
9/20/2022 • 14 minutes, 25 seconds
Ohcejoga gielda movtttdaihttá buohkaid sihkkelastit
Ohcejogas gielda lea rahpan sihkkelastinkampanja. Buot ahkásaččaid movttiidahttet sihkkelastit unna bálkkašumiin.
Dárbbaša fal merket bajás, dakkár sihkkelastinkoartta deavdit vahku áigge. Kilomehteriid mearri ii leat dehalaš, baicce dat ahte oassálastá.
Kampanja mihttomeriin muitala prošeaktahoavda Meri Luoma. Govva: Sonja Sistonen. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
9/19/2022 • 6 minutes, 39 seconds
Sunna Nousuniemi oanehisfilbma lea bálkkašuvvon Nuuk filbmafestiválas
Anárlaš bagadalli Sunna Nousuniemi dokumentára Boso mu ruovttoluotta lea vuoitán Ruonáeatnamis Nuuk riikkaidgaskasaš filbmafestiválas (NIFF) buoremus oanehisfilmma bálkkašumi. Nousuniemi oaččui dieđu bálkkašumis lávvardaga go lei ustiba heajain.
Nousuniemi lea lihkolaš ja giitevaš, ahte su oanehisfilbma lea beakkehan maid eará guovlluin máilmmis go dušše Sámis.
Doaimmaheaddjin Susanna Guttorm.
9/19/2022 • 6 minutes, 26 seconds
Professor Matti Tolvanen: Nommâlisto almostittem sáttá leđe tiätusyejilahâasâttem vuástásâš monâttâllâm
Anarâšâi juávkku vuáláčaalij ciälkkámuš, moin sij halijdii vaiguttiđ merideijeid sämitiggelaavâ uđâsmittem peeleest.Vuáláčällei noomâid lâi tárguttâs toollâđ syeligâssân. Nommâlisto kaartâi kuittâg sosiaallii median.
Rikos- já prooseesrievti professor Matti Tolvanen iätá, ete mihheen laavâid ij eesti almostitmist nommâlisto. Tággáár nommâlisto puáhta kuittâg leđe persovntiätulahâaasâtmist uáivildum persovnregister, já talle tile muttoo.
– Talle, ko listo piäijoo neetin nuhtán, te tot sáttá leđe tiego rääji alne, ete tot sáttá leđe tiätusyejilahâasâttem vuástásâš monâttâllâm, Tolvanen arvâl.
Toimâtteijee Linda Tammela sahhiittâl.
9/16/2022 • 2 minutes, 28 seconds
Aanaarlâš Inka Musta: "Ulmuuh iä tuostâ väldiđ pele sämipolitiikân lohtâseijee aššijd almolávt"
Anarâš juávkku vaaldij pele sämitiggelaavâ uđâsmitmân. Vuáláčällei noomâid lâi tárguttâs toollâđ syeligâssân. Maaŋgâi ulmui mielâst savâstâllâm lii nuuvt koorâs, ete sij paleh väldiđ pele áášán almolâšvuođâst.
Aanaarlâš Inka Musta lii ohtâ ciälkkámuš vuáláčällein. Suu lasseen lii vissâ tuše ohtâ olmooš, kote lii almolávt muštâlâm, ete lii vuáláčáállám ciälkkámuš.
– Ulmuuh iä tuostâ väldiđ pele sämipolitiikân lohtâseijee aššijd almolávt, iätá Musta.
Toimâtteijee Linda Tammela sahhiittâl.
9/16/2022 • 4 minutes, 39 seconds
Vuosttas muohttaga gavgalii duoddaris čakčaruosmmesbeaivvi, nu mo juo lávege
Gaskavahko čakčamánu 14. iđitija muhtii duottarguovllus vuosttas geardde dán čavčča. Dát dáhpáhuvai čakčaruosmmesbeaivvi. Dát leage dološis mearkabeaivi ja mearkavahkku, dalle leat garra biekkat, njuolga ramádat. Lasttat gahčadit sogiin ja dálle dávjá šlahttáda.
Áilu Juuso lei dien gaskavahko Ávžžasjávrris boazobargguin ja muitala ahte doppe muhtii 3-4 sentte. Duorastaga son lei juo vuomis Eanodaga Gárasavvonis, doppe ii leat vel muohta. Dán áigái čavččat orrot leamen lieggasat ja biekkat bossot jámma.
Govva: Minna Juuso. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
9/16/2022 • 5 minutes, 49 seconds
Senaatti-kiinteistöt oamasta eanaš oasi sámilágádusain
Sámi ásahusat leat viehka modearna dálut, eaige skirebeasit, main suođđá liekkas olggos. Eaiggát, Senaatti-kiinteistöt geahččá sierra juohke ásahusas gokko sáhttá seastit.
– Boahtte mánus mannat čáđa konkrehtalaččat dan, man lieggasat lanjat leat. Geange ii leat oaivil galmmihit, muhto geahččat ovttas mat lanjain leat geavahusas ja man veardde, vai eat vahágisge ligge maidge sajiid badjelmeare, dadjá márkanfievrridan- ja gulahallanhoavda Sanna Jääskeläinen.
Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
9/16/2022 • 6 minutes, 35 seconds
SOG:s leat maid smiehttan mo seastit energiijas boahtte dálvvi
Ovdal dálvvi ferte rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen smiehttat, mo seastá elrávnnji Sámi oahpahusguovddášis ja vel ásodagas, gos studeanttat ásset. Doppe galgetge dál eanet návddašit muorragivgása lieggasis.
Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
9/16/2022 • 2 minutes, 29 seconds
Gáregasnjárgga skuvla oaččui vuosttas báikki gudnebálkkašumis sámenuoraid dáiddadáhpáhusas
Gáregasnjárgga skuvla oaččui vuosttas báikki gudnebálkkašumis sámenuoraid dáiddadáhpáhusas odne 15 beaivve čakčamánu. Mánát ledje movttegat go hárjehallan gánnáhii gullat das Ukko West, Elle-Máijá, Iida Nieminen ja Annelina Valle go muitalit dovdduid ja dáiddadáhpáhusa birra.
Doaimmaheaddjin: Marianne Ketola
9/15/2022 • 4 minutes, 59 seconds
Ohcejogas leat guorusin boares skuvlavisttit, man šaddet badjelmearálaš golut
Ohcejogas leat báhcán golbma boares skuvlavistti guorosin dan maŋŋá go gieldda giliguovddážiidda huksejedje ođđa skuvllaid. Boares skuvllaid liggemis ja fuolaheames šaddet badjelmearálaš golut gildii.
Dál guorahallagohtet maid daiguin sáhttá bargat, muitala Ohcejoga gieldda giddodatinšenevra Mirja Savolainen.
Doaimmaheaddjin Anneli Lappalainen.
9/15/2022 • 3 minutes, 33 seconds
Sámediggi ohcá bargiidhoavdda vuos mearreáigásažžan
Sámedikki lea almmuhan ohcanláhkai mearreáigásaš bargiidhoavdda virggi. Virgádeapmái leat ožžon ruhtadeami álggus dán jahkái, muhto Sámediggi lea oažžumin boahtte jagi bealde doibmii ruhtadeami ja das šaddá fásta, muitala Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.
Bargiidhoavda vástida buot bargogaskavuođaide gullevaš áššiin rekryteremis gitta dassážii go olmmoš báhcá ealáhahkii.
Doaimmaheaddjin Jovnna Aikio.
9/14/2022 • 6 minutes, 44 seconds
SMK já Oulu- já Lappi ollâopâttuv teivâdemeestâ Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen
Säämi máttááttâskuávdáá rehtor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen muštâl teivâdmist mast lijjii mieldi Oulu- ja Lappi ollâopâttuv rehtoreh já eres pargeeh. Toimâtteijen Anja Kaarret.
9/13/2022 • 6 minutes, 2 seconds
Plástteha čoaggfin álgá dál madi Ohcejogas
Ohcejoga girkosiiddas doaibmá dál maid plasttetbázahusai čoaggin. Rinki Oy lea dán vahkus ásahan plastteha deađvunmašiinna Ohcejoga bázahusfuolahusbáikái.
Gullat Taneli Lumiaro (govas) Rinki-fitnodagas ja Markku Porsanger Ohcejoga gielddas muitalemen das mo plastteha čoaggin doaibmá.
Doaimmaheaddji: Anneli Lappalainen
9/13/2022 • 4 minutes, 49 seconds
Filbmabagadalli Suvi West lea ožžon stáhta diehtojuohkinbálkkašumi Eatnameamet-filmmain
Sámi filbmabagadalli Suvi West lea ožžon Suoma stáhta diehtojuohkinbálkkašumi.
West oažžu bálkkašumi dokumeantafilmmastis Eatnameamet, mii muitala Suoma stáhta sámepolitihkas ja sápmelaččaid dáistaleamis iežaset álbmoga ja kultuvrra bealis.
Diehtojuohkima ráđđádallangottis oaidnit, ahte dokumeanta lokte čehpet ovdan geahččanguovlluid ja sáhkavuoruid, mat dán áššis almmolaš ságastallamis báhcet čihkosii.
Doaimmaheaddjin lea Linda Tammela.
9/13/2022 • 6 minutes, 35 seconds
Áldás sáhttá sirret luosaid mat ožžot goargŋut ja ruoššaluosat maid eai hálit johkii
Ánnejogas Finnmárkkus leat dál geahččalan bivdosa, mainna sáhttá válljet luosaid maid diktá gođđat jogas.
Vuosttas iskkadeamit loahppageasis 2022 Ánnejogas čájehit, ahte bivddus doaibma, muhto buoridan munnige vel lea, dadjá Ari Anttila.
Govva: Kirsti Länsman. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
9/11/2022 • 4 minutes, 51 seconds
Ođđa dánsadáidagiin muitalit Sompio čáhceeváhkkoid muitalusa – Váillahan ain ruoktot, dadjá Susanna Sieppi
Susanna Sieppi lei sullii 20 jahkásaš go gárttai vuolgit ruovttustis Kurujärvis. Dat lei sutnje goalmmát eváhkkomátki, muhto dán háve dat boahtá bistit obba loahpaeallima. Son ja sullii 600 eará olbmo iešguđet gilážiin gárte fárret eret Sompio guovllus go dohko mearridedje hukset dahkujávrriid. Lokka ja Porttipahta dahkujávrriid huksejedje šleađga- ja energiijadárbbu deavdima várás.
Ođđa dánsadáiddabihttá Tumman Laineen rannat gieđahalla dán fátta ja muitala dan birra muhtin olbmuid bokte. Vuohčulaččat Susanna Sieppi ja su oappá nieida Aini Magga muitaleaba iežaska vásáhusaid ja jurdágiid.
Doaimmaheaddjin Inger-Elle Suoninen
9/9/2022 • 7 minutes, 49 seconds
Gearretstobu gámmáris lei čáhppes skáhppe girjjiid várás
Ohcejogas lea girjerádju doaibman juo 140 jagi. Vuosttas dovddus báikkálaš čálli Lemehaš-Biehtár muđui riegádii daid áiggiid go girjerádjodoaibvma lei álgán.
Vihtta jagi dassá dát girjerádju nammaduvvui girječálli Pedar Jalvi mielde. Dál dán Pedar Jalvi -girjerájus Ohcejotnjálmmis beassa oaidnit čájáhusa girjeráju historjjás. Ja duorasataga 8.9. eahkedis diibmu 18 lea maid girječálligalledeapmi.
Okta dárkilit várjaluvvon muitu lea dokumeanta girjeráju vuosttas luoikkahemiin dalle 1880-logus.
Girjeráju álgoáiggiin muitala girjerádjodoaimma hoavda Tuija Guttorm. Govva: Kirsti Länsman. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio
9/8/2022 • 4 minutes, 57 seconds
Sámi dutkit čohkkejedje diehtogirjji sámedutkamušas – Aikio: lea dehálaš, ahte sámit ieža buvttadit dieđu sámi geahččančie
Duorastaga 8.9. almmustuvvá ođđa girji sámedutkamušas The Sámi World dehege sámegillii Sámi máilbmi. Dasa leat čohkken áigeguovdilis sámedutkamuša fáttáid iešguđet guovllus Sámis. Oktiibuot 34 sámi dutki leat čállán artihkkaliid girjái.
Eaŋgalasgielat girjji leat doaimmahan Lappi universitehta sámedutkamuša professor Sanna Valkonen sihke dutkit Áile Aikio, Saara Alakorva ja Sigga-Marja Magga.
Dutki Áile Aikio dadjá, ahte dán girjji čohkkema olis lei sámi dutkiin erenomáš vejolašvuohta bargat eará sámi dutkiiguin, go dábálaččat dieđamáilmmis ovttasbargu dáhpáhuvvá servodaga olggobeale olbmuiguin.
Aikio mielas lea dehálaš, ahte sámit ieža buvttadit dieđu sámiid birra sámi geahččančiegain maiddái olggobeale dutkiide ja olbmuide.
Doaimmaheaddjin Inger-Elle Suoninen.
9/8/2022 • 4 minutes, 23 seconds
Sámediggi dárbbaša ráđđehusa evttohusa sámediggeláhkan golggotmánu álgui, vai geargá gieđahallat dan
Sámediggelága gieđahallamis álgá leat juo hoahppu, muitala Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Vai Sámediggi geargá gieđahallat ášši ovdal riikkabeaivviid, galggašedje sii fidnet ráđđehusa evttohusa ođđa láhkan juo golggotmánu álggus. Ovdal dan galggašii maid čađahit ráđđádallamiid stáhta ja sámedikki gaskkas, nu mo sámediggeláhka geatnegahttá. Doaimmaheaddjin Anni-Saara Paltto.
9/7/2022 • 10 minutes, 49 seconds
Mo Sápmi seastá šleađgagoluin? Per-Ánde Labba, Heikki Paltto ja Erkki Feodoroff muitalit iežaset seastintipssaid
Mo Sápmi seastá šleađgagoluin? Per-Ánde Labba, Heikki Paltto ja Erkki Feodoroff muitalit iežaset seastintipssaid.
9/6/2022 • 1 minute, 35 seconds
Ovttadathoavda Toni Semenoja muitala, ahte Sámis dáluid liggemii gollá ruhta eanemus
Napapiirin vesi ja energia -fitnodaga ovttadathoavda Toni Semenoja lea bargan maiddái energiijarávvejeaddjin ja čuovvu dárkilit hástaleaddji energiijadilli. Čeavetjávrris bajasšaddan Semenoja dovdá bures eandalit Sámi liggenvugiid ja -dárbbuid.
9/6/2022 • 2 minutes, 40 seconds
Sámedikki stivra máhcaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši dievasčoahkkimii
9/5/2022 • 5 minutes, 32 seconds
Nastola Rotaryklubba Erkki Hämäläinen: Lea dehálaš, ahte mánát sáhttet vázzit gárdeskuvlla bigálusaid áigge
Erkki Hämäläinen Nastola Rotaryklubbas lea jo guhká čuvvon Skállovári gárdeskuvlla doaimma. Hämäläinen lea ealáhatolmmoš, guhte lea bargan oahpaheaddjin ja maiddái veahkkeoahpaheaddjin gárdeskuvllas. Su mielas lea dehálaš, ahte mánát sáhttet vázzit gárdeskuvlla bigálusaid áigge, muđui sáhtášii leat nu ahte sii eai váccáše skuvlla bigálusaid áigge olláge. Doaimmaheaddjin Jarmo Siivikko.
9/5/2022 • 5 minutes, 1 second
Oahpaheaddji Sisko Länsman muitala, mo lea oahpahit gárdeskuvllas
Sisko Länsman lea oahpaheaddjin Nuorggámis ja Skállovári gárdeskuvllas. Skuvlabeaivvit leat lossadat, muhto maiddái addet olu. Oahppit jearahišgohtet jo dalán skuvlla álggus, ahte amma sii de besset Skállovárrái. Sotnabeaivve ávvudedje 30-jahkásaš gárdeskuvlla Skállováris. Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
9/5/2022 • 6 minutes, 32 seconds
Aslat Jon Länsman váccii gárdeskuvlla ja maiddái su mánáguoktá beassába dohko
Aslat Jon Länsman lea ieš vázzán gárdeskuvlla Skállováris. Su mánáguoktá maid boahtiba vázzit gárdeskuvlla ja vuordiba dan jo. Doaimmaheaddji Kirsti Länsman jearahallá.
9/5/2022 • 4 minutes, 52 seconds
Anni-Siviä Länsman liiko gazzat oahpu Skállovári gárddeskuvllas
Anni-Siviä Länsman lea jo njeallje jagi vázzán skuvlla Njuorggámis. Bigálusaid áigge son gazzá oahpu Skálluvári gárddeskuvllas ja liiko dasa. Doaimmaheaddji Kirsti Länsman jearahallá.
9/5/2022 • 2 minutes, 48 seconds
Inger Länsman muitala, mo skuvlastohpu šattai Skállovári bigálusbáikái
Ohcejogas, Gálddoaivvi bálgosa bigálusbáikkis ávvudedje gárdeskuvlla 30-jagi beaivvi. Gostige Suomas ii leat seammalágan skuvla go sis. Bigálusaid áigge mánát besset vázzit skuvlla bigálusbáikkis, eaige vánhemat dárbbaš vuojihit sin dábálaš skuvlii guhkes mátkki duohkái. Ná mánát besset eallit boazodoalus mielde ja vázzit maiddái skuvlla. Kirsti Länsman finai ávvudoaluin.
Njuorggánlaš Inger Länsman muitala, mo buot álggii, mo skuvla ja dálá skuvlastohpu šattai bigálusbáikái ja mo Nastolan rotarit -joavku bođii dasa mielde.
9/5/2022 • 5 minutes, 6 seconds
Skálžodutki Aune Veersalu muitala ođđa gávdnosiin
Dán jagi leat gávdnan vihtta ođđa joga, gos leat áitatvuloš johkaskálžžut. Jáhkkimis dat eai leat gávdnon ovdal, go oktage ii leat jáhkkán, ahte mehterbeali govdosaš jogas oba gávdnojitge johkaskálžžut.
Aune Veersalu lea skálžodutki ja lea čuvvon Lohttujoga dili máŋgalogi jagi. Son lea leamašan mielde prošeavttain, maid ulbmilin leamašan ealáskahttit johkaskálžžuid. Lea miellagiddevaš, ahte juohke jogas lea iežaslágan skálžžut, nappo Lohttujoga skálžžuid ii sáhte sirdit eará jogaide. Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman.
9/2/2022 • 6 minutes, 10 seconds
Lohttujoga johkaskálžžuid dutkit: Jouni Salonen ja Sabrina Nykänen
Áitatvuloš johkaskážžuid birra begget ilolaš ođđasat. Johkaskálžžuid suovssat cevze vuosttas eallinjagis Nuorta-Anáris, Lohttujogas. Nákkosgirjedutki Sabrina Nykänen illuda, buori bohtosa dihte sii bukte dán geasi vuot lasi johkaskálžžuid suovssaid Lohttujohkii. Doaimmaheaddjin Kirsti Länsman
9/2/2022 • 4 minutes, 58 seconds
Ulla Pirttijärvi-Länsman lea mielde suopmelaš bagadalli filmmas, man fáddán lea buhtes čázi nohkan máilmmis
Ulla Pirttijärvi-Länsman neaktá Saara Saarela bagadallan Veden vartija nammasaš filmmas, mii sajáiduvvá biraslihkohisvuođa maŋŋásaš áigái. Filbma vuođđuduvvá Emmi Itäranta Teemestarin kirja nammasaš románii, mii almmustuvai 2012.
Pirttijärvi-Länsman beasai filbmabuvttadeapmái nieiddas Hildá Länsman bokte ja bijai luođi čáhcái filmma várás
9/2/2022 • 6 minutes, 30 seconds
Logijahkásaš Bárbmu ávvuda Tampere musihkkagirjeráhus ja Telakkas 2.-3.9.
Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu lea doaibman logi jagi. Dál lea áigi ávvudit. Bearjadaga ja lávvardaga miellahtuide leat katrilla-, duddjon- ja juoiganbargobájit sihke mállásat.
Maiddái buohkaide rabas ávvudeapmi ja konsearttat leat ordnejuvvon, váldosajis dáin leat Ulla Pirttijärvi ja Ulda.
Ávvudoaluid lágideamis lea vástidan Aino Valovirta (govva: Inger-Elle Suoninen). Dás son muitala dan mo Bárbmu ávvuda. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio.
9/1/2022 • 6 minutes, 44 seconds
Riikkaviidosaš dáhpáhus ruvkedoaimma birasváikkuhusain
Ruvkedoibmii kritihkalaš searvvit ordnejit Eatnameamet riggodagat 2022 -dáhpáhusa Roavvenjárgga gávpoga guovddážis bearjadaga ja lávvardaga.
Ii ruvkkiid Suoma Giehtaruohttasii -joavku lea maid mielde dáhpáhusas. Ordnejeaddjit leat oččodan dáhpáhussii maid ruvkeindustriija ovddasteaddjiid, muhto dat ii lihkostuvvan.
Váldologaldallin bearjadaga 2.9. leat tehnihka ja ekonomiija suorggi áššedovdit ja ovdamearkan europarlamentarihkkár Sirpa Pietikäinen.
Dáhpáhusa nuppi beaivve 3.9. maiddái davvisuopmelaš riikkabeaiáirasat servet panelaságastallamii, muitala ságajođiheaddji Matti Nojonen Rajat Lapin kaivoksille -searvvis. Doaimmaheaddji: Jouni Aikio. Govva: málbmabohkanmašin Soađegilis: Tapani Leisti / Yle, 2021.
9/1/2022 • 9 minutes, 3 seconds
Sara Keränen leamaš lágideamen girkuid máilmmičoahkkima nuoraidprográmma
Girkuid máilmmiráđđi lea kristtalaš girkuid riikkaidgaskasaš ovttasbargoorgána. Dasa gullet 349 girku badjel 120 riikkas. Suoma beal Sámis mielde leat girkuid máilmmiráđi álgoálbmogiid referanšajoavkku ságadoalli, sámebáhppa Mari Valjakka ja nuoraidprográmma lágideapmái oassálastán Sara Keränen.
9/1/2022 • 5 minutes, 37 seconds
Ealgabivdu álgá unna lohperievdadusaiguin
Meahciráđđehusa plánejeaddji Janne Mustikkamaa muitala Inger-Elle Suoninena jearahallamis, makkár rievdadusat lohpevuogádahkii vuosttaš bivdobádjái leat vuordimis.
Čakčamánu vuosttaš beaivve álgá ealgabivdu.
9/1/2022 • 3 minutes, 54 seconds
Internašunala Sámi filbmainstituhtta ja Netflix ovttasbargui
Internašunala Sámi filbmainstituhtta lea bargan ovttasbargošiehtadusa
streamen- ja buvttadanbálvalus Netflixain. Sáhka lea mearkkašahtti ovttasbarggus,
man ulbmilin lea filmmaid buvttadeami lassin maiddái hukset sámi filbmadahkkiid
gelbbolašvuođa suorggis, muitala Internašunala Sámi filbmainstituhta direktevra
Ánne Lajla Utsi.
Doaimmaheaddjin Linda Tammela.
8/31/2022 • 3 minutes, 39 seconds
Janne Hirvasvuopio: "Goassige politihkas ii leat álki leahkit sápmelaš"
Espoolaš Janne Hirvasvuopio lea iežas mielas beassan váikkuhit bures sámeáššiide Ruoná lihtus. Sámeáššiin ferte goittotge jurddašit áššiid guhkit perspektiivvas, iige vuordit jođánis vuoittuid. Doaimmaheaddjin Inger-Elle Suoninen. Govva: Salla Merikukka.
8/30/2022 • 10 minutes, 48 seconds