Winamp Logo
Kulttuuriykkönen Cover
Kulttuuriykkönen Profile

Kulttuuriykkönen

Finnish, Social, 1 season, 398 episodes, 10 hours, 16 minutes
About
Rentoa puhetta, kiinnostavimmat vieraat ja kulttuurin ajankohtaisaiheet debatoitavina. Kulttuuriykkönen suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä maanantaista perjantaihin klo 15.02 - 15.55. Suora lähetys maanantaista perjantaihin, keskiviikkoisin Helsingin Musiikkitalosta ja perjantaisin Keskustakirjasto Oodista. Twitter: @kultykkonen Palaute, vinkit: kulttuuriykkonen@yle.fi Toimittajina Pauliina Grym, Jakke Holvas, Pia-Maria Lehtola ja Tuukka Pasanen. Kulttuuriykkösen tuottaa Pekka Toikka.
Episode Artwork

Suuri suomalainen muotikatsaus - Miksi emme menesty maailmalla?

Miten suomalanen muoti voi? Mitkä ovat sen heikkoudet ja vahvuudet? Miksi emme pärjää maailmalla ja mikä on muotilehtien rooli? Mitä pitäisi tehdä toisin? Olemme tunnettu designmaa, meillä on Marimekko ja Vuokko Nurmesniemi, mutta ketkä nyt vievät suomalaista muotia maailmalle? Marimekko värväsi vuonna 2021 tanskalaisen muotialan vaikuttajan Rebekka Bayn luovaksi johtajaksi. Millä tavalla tämä vaikuttaa Marimekon tyyliin? Miten kuninkaallisten vaatettaja Andiata on menestynyt? Muotisuunnittelija Paola Suhonen lanseerasi oman vastuullisuusstrategian, johon kuuluu tietty määrä jokaista vaatetta. Mihin tämä filosofia perustuu? Ohjelman vieraina ovat Aalto-yliopiston muodin professori emerita Pirjo Hirvonen, muotisuunnittelija Paola Suhonen ja muotitoimittaja Sami Sykkö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
2/5/202452 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa presidentivaalien tabuaihe seksuaalinen suuntautuminen, pusu äänestylipussa ja hauska Harkimo-meemi

Kulttuuriykkösen Perjantaistudion käsittelyssä: Onko asiallista kysyä presidenttiehdokkaan seksuaalisen suuntautumisen vaikutuksista äänestyskäyttäytymiseen, vai onko se presidentin yksityisasia? Ilmiön olemassaolon tunnistaminen ei tarkoita sitä, että hyväksyy syrjintää tai tukee sitä millään tavalla. Pekka Haaviston puolison Antonio Floresin mielestä seksuaalisesta suuntautumisesta saa ja kannattaa puhua presidentinvaalien yhteydessä. Mitä tyhjät äänestysliput kertovat äänestyskulttuurista? Niitä oli presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella noin 10 000, eli 0.3% annetuista äänistä. Mikä protesti tässä on kyseessä? Lippuahan ei näe kuin pari ääntenlaskijaa eivätkä he tiedä, kuka on protestoinut. Miksi siis vaivautua? Ja miksi aina Aku Ankka? Raatilaiset pohtivat myös oliko toimittaja Sanna Ukkolan tempaus jättää huulipunalla töhritty äänestyslippu moraaliposeerausta, äänestyskulttuurin halveeraamista vai pelkkää huomionhakua sosiaalisessa mediassa. Vaali-iltana sosiaalisessa mediassa ilmiöksi nousi Harry ”Hjallis” Harkimon vaalivalvojaisissa otettu kuva. Harkimo istuu sohvalla selvästi pettyneenä tulokseen. Kuvassa Harkimon kumppani Jasmine Pajari näyttää joko kuiskaavan jotain Harkimolle tai vaihtoehtoisesti suukottavan kumppaniaan. Kuvaa on levitetty ahkerasti, ja meemejäkin on tehtailtu. Onko Harkimon kuvassa klassikon ainesta? Storytelin konsernin toimitusjohtaja on ennustanut, että “tulevaisuudessa kaikkien äänikirjojen kohdalla on mahdollisuus valita joko ihmisääni tai koneella luotu ääni”. Kuuntelemmeko äänikirjojen lukijana tulevaisuudessa teköälyn tuottamaa George Clooneyn ääntä? Aiheita ruotivat toimittaja Leena Virtanen, kosmologi Kari Enqvist ja liikemies Sami Kuusela. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
2/2/202452 minutes, 22 seconds
Episode Artwork

Mikä saa ihmiset jonottamaan taidemuseoihin?

Mitä taidemuseot ovat tehneet oikein, kun ihmiset jonottavat tuntikausia katsomaan taidetta? Ateneumin taidemuseo sai Anna-Maria von Bonsdorffista uuden johtajan tammikuun alussa ja nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapalalla on jäljellä viimeinen kevätkausi. Kapulat siis vaihtuvat. Kilpailevatko Kiasma ja Ateneum samasta yleisöstä ja mitkä asiat trendaavat nykytaiteessa juuri nyt? Studiossa Anna-Maria von Bonsdorff ja Leevi Haapala. Toimittajana Liisa Vihmanen
2/1/202450 minutes, 53 seconds
Episode Artwork

Roadman-ilmiö ja nuorisoväkivalta - vahva keskinäinen yhteys vai ennakkoluuloihin perustuva lietsonta?

Suomalaisessa mediassa käsite roadman on noussut pintaan usein nuorisorikollisuuden ja jengiväkivaltauutisoinnin yhteydessä. Kyseessä Lontoosta alunalkaen ponnistanut nuorisokulttuuri, johon kuuluvat mm. grime-räp- ja drill-musikkityylit sekä kalliit, mutta mukavat merkkivaatteet. Stereotyyppisesti roadmaneiksi mielletään nuoret aikuiset maahanmuuttajataustaiset miehet, jotka liikkuvat porukoissa, myyvät kaduilla huumeita ja kantavat mukanaan teräaseita. Netflixin tuottama tv-sarja Top Boyta ja sen tarjoamaa köyhien lontoolaisyhteisöjen sekä jengiväkivallan todellisuudesta dramatisoitua tarinaa pidetään yleisesti hyvänä esimerkkinä roadman-ilmiöstä. Millä perusteella roadman on rikoksiin yllyttävää, ja onko nuorten väkivaltarikosten ja ilmiön välillä oikeasti yhteys? Onko roadmanit oire jostain suuremmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta vai ohimenevä muoti-ilmiö? Kuinka paljon tässä mielikuvassa on takana rasistisia ennakkoluuloja tai turhaa huolipuhetta nuorista, jotka ovat taas löytäneet uuden viillityksen, mitä vanhemmat voivat paheksua? Kuinka paljon kyse on samankaltaisista reaktioista, mitä punk- tai black metal -kulttuurin tulon yhteydessä oli aikoinaan? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta räppäri Muhtedi “Tedi” Al-mehsenin, Jalkautuvan Etsivä nuorisotyön tekijän ja dj-tuottaja Glenn Gripin sekä Helsingin yliopiston tutkija Markus Kaakisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/31/202452 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Karjalaisuus inspiroivana voimana taiteessa

Millä tavalla karjalaiset symbolit, uskomukset, itkuvirret ja suhtautuminen elämään ja kuolemaan elää ajassamme? Mistä karjalainen elämänasenne kumpuaa? Veneh, Lindu ja Ilmu muodostavat taide-elokuvien trilogian, jonka teemoina ovat siirtymä ja luopuminen. Dorogu -trilogian elokuvat kuvaavat häitä, hautajaisia ja ihmisen syntymää. Tämä elokuva on ensimmäinen karjalan kielellä tehty elokuva. Vieraina ovat tanssija Jyrki Haapala, joka on tehnyt elokuvatrilogian karjalaisuudesta, karjalaisista symboleista, uskomuksista, itkuvirsistä ja heidän suhteestaan elämään. Karjalaiset sukujuuret omaava muotisuunnittelija Justus Kantakoski on peräänkuuluttanut Suomessa sitä, että muotia pitäisi vahvemmin nostaa keskusteluun osana kulttuuria ja taidekenttää. Karjalan Sivistysseura ry:n toiminnanjohtaja Eila Stepanova avaa karjalaisuuden käsitettä. Hän on väitellyt filosofian tohtoriksi vuonna 2014 Helsingin yliopistossa ja folkloristisen tutkimuksen otsikkona on ”Seesjärveläisten itkijöiden rekisterit – Tutkimus äänellä itkemisen käytänteistä, teemoista ja käsitteistä”. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/30/202451 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Väite muinaissuomalaisten tummasta ihonväristä kuohutti

Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto sai aikaan pienoisen some-kohun kerrottuaan, että varhaiset vantaalaiset olivat todennäköisesti tummaihoisia. Miksi se herätti niin suuria tunteita ja syytöksiä ideologisesti latautuneista motiiveista? Kuinka tulkinnanvaraisia ovat arkeologian tutkimustulokset? Miten tieteenala voi suojella itseään ideologiselta vaikuttamiselta? Kulttuuriykkösen vieraina ovat arkeologi Andreas Koivisto, filosofian tohtori ja populaatiogeneetikko Elina Salmela Helsingin yliopistosta, tieteenfilosofian yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Samuli Reijula sekä arkeologian professori Mika Lavento Helsingin yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
1/29/202452 minutes, 44 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa sisältövaroitukset, lasten väärät ADHD-diagnoosit, Mikael Gabrielin UMK-biisi ja fasismi 2024

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan aluksi alkujaan Yhdysvalloissa lanseeratuista sisältövaroituksista (trigger warnings), jotka nousivat tällä viikolla keskusteluun helsinkiläisen Kallion ilmasutaidon lukion opiskelijoiden käyttöön ottamien tunnusten kautta. Jotkut opiskelijat haluavat ennakkovaroituksen sisällöstä, joka saattaa olla ahdistavaa tai vaikeaa käsitellä. Yhdysvalloissa sisältövaroitukset ilmestyivät eliittioppiahjoihin kymmenisen vuotta sitten, ja asiantuntijat ovat syyttäneet niiden pikemminkin lisänneet nuorten ahdistusta kuin vähentäneet sitä. Ovatko sisältövaroitukset ylilyönti vai parantavatko ne oppimiskokemusta ja lisäävät opiskelijoiden turvallisuudentunnetta? Artisti Mikael Gabriel osallistuu yhdessä virolaisartisti Nublun kanssa Uuden musiikin kilpailuun kappaleella nimeltä Vox Populi. Kappaleen vihjailut salaliittoteorioista ovat herättäneet keskustelua. Ylen musiikkipäällikkö Tapio Hakasen mukaan Mikael Gabrielin kappale ei kuitenkaan vihjaile salaliittoteorioilla. Onko video ja kappale tehty raatilaisten mielestä kieli poskessa - ja missä kulkee yleisemmin ottaen taiteilijan sananvapaus? Professori emeritus Arto Mustajoki korosti Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä -esseessään (Skeptikko 2/2022) venäjän kielessä olevan tarjolla kaksi totuutta: pravda ja istina. Millainen kansakunta syntyy, kun totuus on kahdessa tasossa? Ja voiko tietokirjoja lukemalla lisätä ymmärtämystä Venäjästä? Tammikuun alussa nousi kohu, kun usean sadan ihmisen joukko teki fasistisen tervehdyksen Roomassa. Tällainen joukkotervehdys on vastedes laiton korkeimman oikeuden mukaan. Fasistisen tervehdyksen saa kuitenkin jatkossakin tehdä Italiassa, jos se tehdään muistotilaisuudessa ja voidaan todistaa, ettei tekijöiden tarkoituksena ole elvyttää fasistinen puolue. Benito Mussolini otti fasismi-sanan käyttöön vuonna 1915 oman poliittisen liikkeensä nimityksenä. Mutta mitä fasismi-sana tarkoittaa tänä päivänä? Pohjois-Karjalassa on tehty vääriä ADHD-diagnooseja, koska osaamisessa on puutteita ja sama ongelma koskee koko maata. ADHD:sta on tullut synonyymi lasten ja nuorten mielenterveys- ja käyttäymisongelmille, ja se annetaan lapsille liian helposti. Mitä seurauksia tällä voi olla? Keskustelemassa ovat kirjailija Jarkko Tontti, eläköitynyt oikeustieteen hammaslääkäri Helena Ranta ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
1/26/202452 minutes, 36 seconds
Episode Artwork

Helsinki-nostalgia ja Signe Brander

Pirkko Soinisen elämäkertaromaani Signe kertoo Helsinkiä kuvanneen Signe Branderin elämästä. Millainen ihminen Brander oikein oli ja mikä oli hänen suhteensa Helsinkiin? Vanhat kuvat synnyttävät nostalgiaa mennyttä kohtaan, mutta mistä nostalgiassa oikein on kyse? Voiko nostalgia olla jopa kehityksen jarru? Vieraina kirjailija Pirkko Soininen sekä ihmisten muistoja ja kokemuksia lähiympäristöstään tutkinut professori Pia Olsson. ‌ Toimittajana Liisa Vihmanen
1/25/202450 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Mitä jos Neuvostoliitto olisi kerennyt Kuuhun ensin? Avaruuskilpailu sekä For All Mankind -tv-sarja

“Astun tämän askeleen maani, kansani ja marxilais-leniniläisen elämäntavan puolesta tietäen, että tämä on vain pieni askel matkalla, joka jonain päivänä vie meidät kaikki tähtiin.” Näin sanoi vuonna 1969 kosmonautti Aleksei Leonov laskeutuessaan ensimäisenä ihmisenä Kuun kamaralle tieteissarja All for Mankindissa. Marraskuussa julkaistiin AppleTV+:ssa neljäs kausi For All Mankind -sarjaa, jossa eletään vaihtoehtoisessa todellisuudessa, missä Neuvostoliiton ja USA:n välinen avaruuskilpailu ei koskaan päättynyt. Sarjan on luonut mm. Star Trek The Next Generationia tuottanut sekä Battlestar Galactican luonut käsikirjoittaja Ronald D. Moore. Uutuuselokuva I.S.S. kertoo taas kansainvälisen avaruusaseman miehistöstä, kun ydinsota Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä syttyy. Kulttuuriykkönen kysyy, mistä tällaiset vaihtoehtoiseen historiankulkuun perustuvat sci-fi -kertomukset ja niiden suosio ajassamme kertoo, ja mihin suurvaltojen nykyisillä ja todellisilla avaruusohjelmilla, kuulennoilla ja avaruusasemilla pyritään? Kuinka relevantin näkökulman I.S.S. sekä For All Mankind meille maalaavat? Mukana keskustelussa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks, tiedetoimittaja Jari Mäkinen sekä sci-fi -harrastaja Johanna Kröger. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/24/202452 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Keramiikka-boomi tuli neuloosin tilalle

Savi vetää entistä enemmän harrastajia puoleensa. Kansalaisopistojen keramiikkakurssit ovat täynnä. Miksi neuloosin tilalle tuli nyt keramiikka-boomi? Kaipaammeko kontaktia juuriimme ja maanläheisyyttä? Kuinka ekologinen tämä harrastus on? Vieraina ovat Anna Wallendahr, jonka teos Savi – Journey with Nordic Clay avaa saven historiaa ja sen uusia käyttömahdollisuuksia. Hän on käyttänyt savea oman vanhan kansakoulun remontissa. Toisena vieraana on Emma Alftan, joka päätti perustaa oman savipajan keskelle urbaania Kalliota, Helsingissä. Clayhem on tarkoitettu ryhmille ja yksityisille henkilöille jotka haluavat upottaa kätensä saveen. Keramiikkataiteilija Sami Rinne on myös tunnettu keramiikan opettaja. Millaisia neuvoja hän antaa keraamikon urasta haaveileville? Miten hän opettaa omia oppilaitaan hallitsemaan savea? Mitä savella voi ilmaista? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/23/202451 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Poor Things - Tässäkö on tämän vuoden Oscar-rohmu? Elokuva herättää ristiriitaisia tunteita

Jos naisen aivot vaihdettaisiin sikiön aivoihin, mitä tapahtuisi? Mitkä asiat nousisivat tärkeimmiksi aivojen kehittyessä ja miten nämä asiat peilaavat tätä nykyistä ympäröivää todellisuuttamme ja arvojamme. Ohjaaja Yorgos Lanthimos tutkii mm. näitä teemoja palkintoja voittaneessa elokuvassaan Poor Things, jota tähdittävät Emma Stone ja Willem Dafoe. Elokuva kommentoi Frankenstein -tematiikkaa, mutta onko elokuva feministinen vai uusi male gazen ilmentymä. Elokuvasta keskustelevat elokuvakriitikko ja tietokirjailija Leena Virtanen, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, eli KAVIn, erikoistutkija Jari Sedergren sekä kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
1/22/202452 minutes, 22 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa saako varastaa, boikottihanketta ihmetellään Israelissa ja tummaihoinen kivikautinen Vantaa kiihdyttää

Kulttuuriykkönen avaa jälleen Perjantaistudionsa kolmelle vakiraatilaisille, jotka ruotivat kulttuurin ja median ajankohtaisaiheita sekä arvokysymyksiä. Aiheina Euroviisu-boikotti, ja miten siitä keskustelu poikkeaa Israelissa verrattuna Suomessa käynnissä olevaan keskusteluun. Noin 1500 suomalaismuuusikkoa jätti tiistaina vetoomuksen, jossa he haluavat mm. Ylen painostavan Euroviisujen järjestäjää jättämään Israel pois tulevista kisoista Lähi-idän konfliktin ja Gazan hyökkäyksen takia. Kysymme myös, trendaako näpistely, ja voiko varastaminen olla jossain tilanteissa moraalisesti perusteltua? Näyttelijänä parhaiten tunnetun Amanda Palon Instagram-julkaisusta nousi kohu, missä hän kertoo varastamisen yleistyvän tänä vuonna, ja syyn olevan nykyhallituksen leikkauspolitiikassa. Miksi aiheesta nousi niin suuri kohu? Onko moraaliset standardimme rapautumassa? Kohun keskelle joutui myös Vantaan kaupunginmuseo julkaistessaan sosiaalisessa mediassa arkeologisen artikkelin, jossa todetaan Vantaan olleen kivikaudellakin Suomen monikulttuurisin paikka. Mikä sai ihmiset tulistumaan tieteellisiin tutkimuksiin perustuvasta artikkelista? Miksi se koettiin olevan ideologinen ja harhaanjohtava? Presidentin valtaoikeudet puhuttavat. Miksi Suomessa presidentillä on moniin muihin länsimaihin verrattuna niin paljon valtaa, ja miksei valtaoikeuksista käydä keskustelua näin presidentin vaalien alla? Lisäksi pohdimme joukkohysteriaa vastarinnan ja vaikuttamisen keinona tammikuun lopulla alkavan Poliittisen valokuvan festivaalin sekä espanjalaisen Laia Abrilin valokuvien kautta. Keskustelussa mukana Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/19/202452 minutes, 37 seconds
Episode Artwork

Miltä burleski, kiusoitteleva strip-tease tänä päivänä näyttää?

Nykyburleskin monet muodot. Burleskin kulta-ajalla sata vuotta sitten höyhenpuuhkat piilottivat sen, minkä nainen varietee-teatterin lavalla riisui. Miltä burleski, kiusoitteleva strip-tease tänä päivänä näyttää? Ja mikä saa ihmiset riisuuntumaan julkisesti? Nykyburleski ei ole pelkästään naisten taidetta. Boylesk ja queerlesk ovat vain muutamia nykyburleskin alalajeja. Vieraina burleskia tutkinut Marissa Mehr, sekä burleskitaiteilijat Ulrika Bachér eli TurrrboCherry ja Sasha Linder eli Hasard Le Sin. Toimittajana Liisa Vihmanen.
1/18/202451 minutes, 57 seconds
Episode Artwork

Tiina Lymin Myrskyluodon Maija - suuri rakkaus ja vapaus ankaran meren äärellä

Tiina Lymi on käsikirjoittanut ja ohjannut Myrskyluodon Maija-elokuvan, joka perustuu ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin viisiosaiseen romaanin Myrskyluoto. Hän oli kirjailija, kalastaja­perheen tytär ja meri­miehen vaimo, joka menetti oman poikansa ja miehensä merelle. Lymin elokuva etenee rauhallisessa tempossa näyttäen Maijan kasvun nuoresta omapäisestä tytöstä vahvaksi ja vastuuntuntoiseksi äidiksi ja leskeksi. Elokuvan pääteema on pelottomuus ja vapaus. Karu Myrskyluoto symboloi eräänlaista omaa maailmaa tai kadotettua paratiisia, josta pahuus on kaukana. Elokuvassa on sekä metafyysisiä että uskonnollisia ulottuvuuksia. Rukoukset ovat yhtä tärkeitä kuin veenemolla pelottelu. Miksi Tiina Lymi kiinnostui tästä karusta 1800-luvulle suuntautuneesta tarinasta? Millaisen avioliiton ja parisuhteen kuvauksen hän halusi luoda? Oliko Maija vahva nainen pakosta vai oliko hän varhainen feministi? Ohjelman vieraina ovat ohjaaja Tiina Lymi ja näyttelijät Jonna Järnefelt ja Tobias Zilliacus. Myrskyluodon Maija-elokuvan ensi-ilta on 19.1. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/17/202453 minutes, 1 second
Episode Artwork

Ruotsin Sisu ja Game of Thrones samassa paketissa? Stockholm Bloodbath kuvaa Pohjoismaiden veristä historiaa

Historiallinen elokuva Stockholm Bloodbath kuvaa toimintaleffatyyliin 1520-luvun Tukholman verilöylyä, jossa Tanskan kuningas marssii joukkoineen Ruotsin pääkaupunkiin palauttaakseen niskuroivan maan takaisin Kalmarin unioniin ja valtansa alle. Kaupungin piirityksen ja kruunajaisten jälkeen tanskalaiset aloittivat armahduksesta huolimatta julkisen mestausoperaation, jossa surmansa sai noin sata Ruotsin vaikutusvaltaisinta henkilöä piispoista aatelisiin. Tapahtumien pohjalta ruotsalainen Hollywood-ohjaaja Mikael Håfström on tehnyt elokuvan, joka tyylittelee tarantinomaisen väkivaltaviihteen sekä gameofthronemaisen hovidraaman välimaastoissa, missä ruotsalainen aateliskaksikko Anne ja Freja vannovat kostoa tanskalaismiehille, jotka murhasivat heidän perheensä. Kulttuuriykkönen keskustelee sekä elokuvasta että todellisista historiallisista tapahtumista ja seurauksista. Vieraina Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen, elokuvatoimittaja Lauri Lehtinen sekä SKS:n arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/16/202452 minutes, 50 seconds
Episode Artwork

Mitä Törhösen väitös kertoo Suomen tieteen tasosta?

Kohu elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan ympärillä on nostattanut laajempaa keskustelua tieteen tasosta ja maineesta Suomessa. Väitetään jopa, että väitöksiä hyväksytään liian löysästi, ja siksi tutkittuun tietoon ei luoteta. Olisiko nyt akateemisen sisäisen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että mitä on hyvä ja uskottava tiede? Siihen keskusteluun osallistuu Kulttuuriykkösessä kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Hän toimii myös ohjaajana tohtoriohjelmassa. Etäyhteydellä keskusteluun osallistuvat yliopistonlehtori Arto Selkälä Lapin yliopistosta sekä Yhdysvalloissa Wayne State yliopistossa opettava Jukka Savolainen Michiganista. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
1/15/202452 minutes, 12 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa ovat Virpi Hämeen-Anttila, Jouni Kemppainen ja Jussi Turhala

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja mainonnan asiantuntija Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/12/202453 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Ovatko tekijänoikeudet pudonneet tekoälyn ja Spotifyn kelkasta?

Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta muuttuvatko musiikintekemisen perusteet? Kuivattaako tekoäly musiikki-ihmisten tulovirrat lopullisesti? Ovatko biisintekijät suoratoistopalveluiden armoilla? Onko taidemusiikki kolonialisoinut kansanmusiikin tekijänoikeudet? Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta onko tekijyys muuttunut? Digitalisaation keskellä musiikintekemisen perusasiat ovat näennäisesti ennallaan: Edelleen sävelletään, sovitetaan, tuotetaan, kustannetaan ja esitetään, mutta näiden väliset rajat saattavat muuttua ajan myötä ja genrestä toiseen. Käsityksemme luovuudesta vaikuttaa "asianmukaisen ja oikeasuhtaisen" korvauksen määrittelyyn hyvinkin konkreettisesti, kun esimerkiksi hra/rva Tradin tekijyyteen suhtaudutaan eri genreissä eri tavoin. Ja mitä tapahtuu kun tekoäly tulee jakamaan pottia? Kulttuuriykkösessä musiikintekijä Eero Grundström nostaa esiin tekijänoikeusjärjestelmän arvoja ja haasteita, ja asiasta ovat keskustelemassa musiikin tekijänoikeuksien parissa pitkän uran tehnyt Jari Muikku sekä Teoston ohjelmistotoimikunnan puheenjohtaja, muusikko Tommi Lindell. Lähetyksen juontaa Kare Eskola.
1/11/202451 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Korkeajännitys 70 vuotta - iskeekö sotasarjakuva yhä kuin miljoona volttia?

Korkeajännitys-lehti täytti lokakuussa 70 vuotta. Korkeajännitys on toiseksi vanhin Suomessa yhtäjaksoisesti julkaistu sarjakuvalehti heti Aku Ankan jälkeen. Jokaisella 50-, 60-, 70- tai 80-luvulla varhaisnuoruuttaan eläneellä on varmasti jonkinlainen suhde Korkeajännitys-lehteen eli kansankielellä "Korkkareihin". Miten Korkeajännitys on pitänyt pintansa niin pitkään ja iskeekö se edelleen kuin miljoona volttia - vai katosivatko nuoret tietokonepelien maailmaan? Siitä ovat kertomassa Korkeajännityksen emeritustoimittaja, sarjakuvaneuvos Asko Alanen sekä Korkeajännityksen toimittaja Janne Suominen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
1/10/202452 minutes, 40 seconds
Episode Artwork

Helsingin luksushotellien historia, suunnittelu ja kysyntä

Helsingin Kruununhaassa avattiin joulukuun lopussa uusi luksushotelli vanhaan arvorakennukseen. The Hotel Maria on nyt historiallisen Hotel Kämpin kategoriassa. Millainen on luksushotellin estetiikka? Mitä luksushotellilta vaaditaan? Millainen on tämän uuden hotellin tuleva asiakaskunta? Millaisia riskejä hotellimaailmassa on parhaillaan? Ohjelmassa kuullaan Grand hotellien historiasta Euroopassa ja Suomessa. ‌Ohjelman vieraina ovat Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe, sisustusarkkitehti Kristiina Michelsson ja hotelliasiantuntija Pirjo Ojanperä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/9/202451 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Siilo - viime vuoden merkittävin sci-fi -sarja vie katsojan ihmiskunnan viimeiseen bunkkeriin

Mitä tapahtuu maailmanlopun jälkeen, kun ihmiskunnan rippeet sullotaan yhteen isoon siiloon asumaan? Hugh Howeyn menestyskirjasarja Siilon saagan pohjalta AppleTV+:ssa julkaistiin vuonna 2023 kiitelty tv-sarja Siilo. Siinä globaalista katastrofista selvinneet n. 10000 ihmistä ovat päätyneet asumaan valtavaan maanalaiseen siiloon, jossa vallitsee armoton hierarkia ja säännöstö. Siilosta ei ole ulospääsyä, koska ulkoilma tappaa ja ympäristö on tuhoutunut. Kukaan ei näytä tietävän, miten ihmiset ovat Siiloon päätyneet, ja kuka on sen rakentanut. Mm. kirjailija Stephen Kingin hehkuttama sarja sekä Fallout-pelisarjan maailmaan sekä Snowpiercer-elokuvaan ja -tv-sarjaan verrattu tarina herättävät vahvasti kysymyksiä ihmiskunnan perusluonteesta, nokkimisjärjestyksestä, järjestäytymisestä sekä selviytymisestä katastrofin keskellä. Kulttuuriykkönen käsittelee Siiloa yhdessä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlrothin sekä kirjagrammaaja Elina Häivälän kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/8/202452 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa presidenttiehdokkaiden kliseinen kirjallisuusmaku, hankala euroviisuboikotti ja elokuvien seksikohtaukset

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimitus on pyytänyt kaikkia presidenttiehdokkaita kirjoittamaan näkemyksensä Suomesta suomalaisen kirjallisuuden kautta. Useamman ehdokkaan essee on jo ilmestynyt. Mitä kuuluu suomalaisen kirjallisuuden pyhään ytimeen ja miten politiikka ja kirjallisuus kietoutuvat yhteen? (EDIT: Keskustelussa Mirva Saukkola muistaa väärin ehdokas Alexander Stubbin biisivalinnan Elämäni biisi ohjelmassa. Se oli Kaija Koon kappalle Supernaiset eikä Finlandia.) Yleen on lähetetty satoja viestejä, joissa vaaditaan Suomen vetäytymistä Ruotsin Malmössä toukokuussa järjestettävistä Euroviisuista, jos Israelin annetaan osallistua kilpailuun. Vaatimusten taustalla on Israelin ja palestiinalaisen terroristijärjestön Hamasin välinen sota. Pitäisikö euroviisuja boikotoida? Tanskan Margareeta II on ilmoittanut luopuvansa valtaistuimesta. Hänen seuraajakseen nousee hänen poikansa Frederik, joka on pettämiskohun keskellä. Miten vallanvaihto tulee vaikuttamaan Tanskan maakuvaan ja tanskalaisten suhteeseen monarkiaansa? Kun maailmassa tuntuvat jylläävän suuret voimat, ihminen kääntää katseensa itseensä, koska se on enää ainoa, mihin hän kokee voivansa vaikuttaa. Se on otollista aikaa uudenvuodenlupauksille. Ketä varten kehitämme itseämme, ja pitäisikö pikemminkin tähyillä ulospäin itsestä? Helsingin Sanomien toimittaja Tero Kartastenpää kysyy kolumnissaan miksi emme enää halua katsoa elokuvien seksikohtauksia. Olemmeko astuneet uuspuritanisuuden aikaan elokuvien seksikohtauksissa? Mikä on seksikohtauksen funktio ja miten ne pitäisi tehdä? Vakioraatilaisista mukana ovat kirjailija Tiina Raevaara, Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
1/5/202452 minutes, 28 seconds
Episode Artwork

Miten LUX Helsinki selvisi Sourin saamelaiskohusta? Mitä muuta on esillä valotaidetapahtumassa?

LUX Helsinki ja valotaide levittäytyy Helsingin pimeyteen. Millaisia kansainvälisiä teoksia näemme tänä vuonna? Miten suomalaista valotaidetta viedään maailmalle? Miten valotaiteilijaksi voi opiskella? Lähetyksessä valotaiteilijat avaa omia teoksiaan, jotka liittyvät tieteeseen, taiteeseen ja valoon. Keskustelemme myös Katariina Sourin saamelaisteoksen herättämästä kulttuurisen omimisen polemiikista ja kohusta. Ohjelman vieraina ovat Ylen toimittaja Tina Cavén, kuraattori Mia Kivinen, valotaiteilijat Matti Riikonen ja Saana Volanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/4/202451 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Italian mafian historia ja nykyisyys - 'Ndranghetan valtaa on vaikea murtaa

Millaisesta järjestäytyneen rikollisuuden muodosta italialaisessa mafiassa on kyse vuonna 2024? Millaisia ovat nykyajan suurimmat mafiat, ja kuinka syvälle paikallisiin sekä kansainvälisiin yhteisöihin sen lonkerot ulottuvat, ja mitkä ovat niiden toimintatavat? Calabrialaisesta 'Ndranghetasta on tullut yksi maailman vaikutusvaltaisimmista rikollisjärjestöistä, joka toimii aktiivisesti viidellä mantereella, ja on sisilialaisesta Cosa Nostran ja napolilaisen Camorran ohella aikamme tunnetuimpia italialaismafioita. Miten Hollywoodin mafiakuvasto eroaa todellisesta mafiamaailmasta, ja miksi juuri Etelä-Italiasta on noussut niin vaarallisia ja pahamaineisia rikollisjärjestöjä, jotka ovat käyneet jopa avointa sotaa Italian valtiota vastaan? Miksi monille paikallisille mafia voi olla myös tae turvallisesta ja toimivasta yhteiskuntajärjestyksestä? Suomalais-italialainen kirjailija Anton Monti on kirjoittanut useita tietokirjoja Italian mafiasta sekä sen vaikutuksista historiasta tähän päivään saakka. Tarkastelussa Montin teosten ohella tuore The Good Mothers -tv-sarja sekä samanniminen vuonna 2018 julkaistu kirja, joka kertoo 'Ndranghetan naisista. Lisäksi puimme mafian ja julkisen rahan yhteyksiä mm. Yle Ulkolinjan dokumentin Koronarahaa mafialle pohjalta? Vieraina Anton Montin lisäksi Yle Ulkolinjan toimittaja Pertti Pesonen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/3/202452 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Pilapiirtäjä Pertti Jarlan maailma

Kulttuuriykkösen vuoden ensimmäisessä lähetyksessä haastatellaan pilapiirtäjä Pertti Jarlaa, jolta on juuri ilmestynyt Fingerpori 17 -kirja. Fingerpori on Suomen ehkä tunnetuin sarjakuvastrippi. Miten käytännössä toimii Fingerporin ideoiden joukkoistaminen ja miten ideat käytännössä jalostuvat sarjakuviksi? Onko pilapiirtäjälle voitto tai tappio, että lukijan pitää löytää apua somesta sarjakuvan idean ymmärtämiseksi? Onko mikään aihe tabu? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
1/2/202452 minutes, 23 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Halla-aho vs. Iikka Kivi, Milan Jaffin haastattelun sensurointi, kulttuurivuoden huiput, joululeffat & -ruoat

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä taas ajankohtaisaiheiden kimara, jossa ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Aiheina Jussi Halla-ahon rikosilmoitus Ikka Kiveä kohtaan, kun koomikko oli kutsunut somessa presidenttiehdokasta fasistiksi ukrainalaistoimittajan twiittiketjussa. Jengirikoksista ja raiskauksista tuomitun räppäri Milan Jaffin haastattelun poistaminen Maria Veitolan uudesta dokumenttisarjasta. Suomen kulttuurivuosi 2023, ja mistä kaikesta se muistetaan? Lisäksi puhumme jouluelokuvien tenhosta sekä monipuolistuvasta, mutta perinteikkäästä joulupöydästä sekä sen antimista, kuten lipeäkalasta. Vakiraatilaisista mukana oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu sekä sarjakuviin erikoistunut kulttuuritoimittaja Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
12/22/202352 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Piispat joulun ja ihmisyyden äärellä

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka keskustelevat joulun sanomasta ja merkityksestä, joulusta ja kirkosta, heidän omista jouluperinteistään, yksinäisyydestä, yksilökeskeisestä kulttuurista sekä ahdistuksesta maailman tapahtumien vyörytyksessä. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
12/21/202352 minutes, 28 seconds
Episode Artwork

Pelivuosi 2023: parhaimmat julkaisut ja pahimmat pettymykset

Kulttuuriykkönen summaa vuoden 2023 parhaimmat peli-ilmiöt sekä pahimmat flopit asiantuntijaraadin kanssa. Kulunut vuosi on ollut digipelien suhteen poikkeuksellisen laadukas ja suomalaisittain erittäin mielenkiintoinen. Kotimaisen Remedyn Alan Wake 2 on rankattu useiden kansainvälisten medioiden listoilla vuoden parhaiden pelien joukkoon mm. menestysroolipeli Baldur’s Gate 3:n sekä Nintendon megabrändien Super Mario Bros Wonderin sekä The Legend of Zelda: Tears of the Kingdomin kanssa. Pelivuotta ovat dominoineet myös suuret julkaisut kuten avaruusroolipeli Starfield, Harry Potterin maailmaan sijoittuva Hogwarts Legacy, verkkoroolipeli Diablo 4 sekä supersankariseikkailu Marvel's Spider-Man 2. Miten odotetut pelit pärjäsivät kovenevassa kilpailussa - mitkä pitivät pintansa ja mitkä pettivät lupauksensa? Miten vuosi 2023 muutti pelimaailmaa? Onko avoimen maailman nk. "hiekkalaatikkopelien" saturaatiopiste jo saavutettu? Miltä pelivuosi 2024 näyttää? Vieraina pelisuunnittelijat Karoliina Korppoo ja Juho Kuorikoski, pelitoimittaja Johannes Valkola sekä peliasiantuntija Jenni Ahlapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.
12/20/202352 minutes, 37 seconds
Episode Artwork

Valaistuksen historia 1700-luvulta tähän päivään

Millainen on valaistuksen historia Suomessa? Milloin siirryttiin elävästä tulesta, kynttilöistä, öljylamppuihin ja sähkövalaisimiin? FT Riitta Koskinen tutki väitöskirjassaan 1700-luvun arkkitehtuuria ja löysi tietoa ikkunalasien koon kasvamisesta kuuteen ruutuun, tuplaikkunoista, ikkunaluukuista ja verhoista. Nämä määräsivät keskeisesti interiöörien kehittymistä ja antoivat suunnan myös sisustukselle. Hänen tutkimuskohteensa tulevat turkulaisista ja lähiseudun säätyläiskodeista ja Heinolasta, jonka Kustaa III määräsi 1775 Kymenkartanon läänin hallinnolliseksi keskukseksi. Heinolaan rakennettiin aikakaudelle ominaisia muodikkaita ja asumiskulttuuriltaan edistyksellisiä virkataloja. Antiikkikauppias Heikki Björkbomin keräilyn tulos on laaja öljylamppukokolema. Siihen kuuluu noin 300 esinettä ja se on ainutlaatuinen Suomessa. Öljylamppujen muotokieli noudattaa valmistusajankohdan tyyli-ihanteita kertaustyyleistä 1860–90-luvuilla ja jugendiin 1900-luvun taitteessa. Heinolan kaupunginmuseossa on esillä näyttely Kun isoisä lampun osti. Kolme näkökulmaa valoon: Kustavilaisuus, öljylamput, Secto Design 7.1.2024 asti. Ohjelman vieraina ovat FT Riitta Koskinen ja esineellisen kulttuurin asiantuntija, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
12/19/202351 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Miksi biologisesta sukupuolesta tuli kirosana?

Kirjailija, toimittaja ja kriitikko Emilia Männynväli kirjoitti esseeteoksensa Toiste en suostu katoamaan (Into, 2023)-nimitekstissä havainnostaan siitä, miten biologinen sukupuoli, etenkin naiseus, pyritään häivyttämään nykymaailmassa. Hän myös kritisoi sitä, että sukupuolesta keskustelu on tehty turhan vaikeaksi vaatimalla osallistujia osaamaan monimutkainen ja alati muuttuva termistö ja käyttämään sitä virheettömästi. Miksi tasa-arvoa kohti ponnistelevassa yhteiskunnassa juuri biologisesta sukupuolesta on tullut niin ongelmallinen käsite? Mikä biologinen sukupuoli on? Miksi sana äiti pitäisi korvata “raskaana olevalla henkilöllä"? Miten feminismin eri muodot historiassa ovat suhtautuneet sukupuoleen? Onko sukupuolen häivyttäminen tasa-arvoa? Näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa biologi Atte Komonen Jyväskylän yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin Yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Joonas Pennanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
12/18/202352 minutes, 18 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Törhösen tyrmäys, Salonius-Pasternakin uhkakuva, rikollisten kirjatuotot valtiolle ja äänikirjariita

Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelyssä ovat kehotus kotivaran kuntoon laittamisesta, näyttelijöiden tekijän­oikeus­korvaukset ääni­kirjojen lukemisesta, rikollisten kirjatuotot, hengellisyyden kanavoiminen ja kulttuurijournalismin tila. Lapin yliopisto hylkäsi elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan aivan loppumetreillä, koska se ei täytä kriteerejä. Törhösen väitöskirja läpäisi kaikki vaiheet: ohjauksen, esitarkastuksen ja lokakuussa väitöstilaisuuden. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen päätyi esittämään väitöskirjan hyväksymistä. Väitöskirja on saanut osakseen jo aiemmin paljon kritiikkiä muun muassa sen vuoksi, että sen lähdeviitteet on tulkittu puutteellisiksi. Suomalaisia hätkähdytti alkuviikosta kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylellä, että suomalaisten on varauduttava huonompaan vaihtoehtoon eli jopa sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025. Hänen mukaansa ”jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja luvata itselleen, että 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa, fyysisesti ja henkisesti.” Lisäksi hän kehotti suomalaisia laittamaan kotivaran kuntoon ”jo tänään”. Kirjailijat tyrmistyivät, kun näyttelijät alkavat saada tekijän­oikeus­korvausta ääni­kirjojen lukemisesta. Tämä vähentää entisestään kirjailijoiden tuloja. Moni sanoo lukevansa äänikirjansa jatkossa itse. Mitä se sitten tietää äänikirjan laadulle? Helsingin sanomien mielipidesivustolla hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kirjoitti, että rikollisten kirjatuotot pitäisi tuomita valtiolle menetetyksi - myös kustantajien kirjatuotot. Hän viittaa siihen, että tekemistään rikoksista kertovat rikollispomot ovat nykyisin luetuimpia ja kuunnelluimpia kirjailijoita. Rasilainen perustaa kantaansa sillä, että rikosoikeus lähtee siitä, että rikos ei saa kannattaa. Missä määrin ihmisten hengellisyyden kaipuu näkyy eräiden kirjailijoiden, kuten syvästi uskonnollisen Jon Fossen, vahvana tulona kirjalliseen kenttään? Ovatko keskimääräiset suomalaiset (ja monet muutkin) niin vieraantuneita uskonnosta, että se alkaa vähitellen näyttää heistä joltakin uudelta ja kiinnostavalta? Long Play -verkkolehti sai Koneen säätiötä täyspotin, jolla aikovat perustaa kulttuuritoimituksen. ”Näemme, että kulttuurijournalismi ei ole digitalisaatiokehityksen voittajia, ja olemme huolissamme siitä, millaiseksi kulttuurijournalismi tässä digipaineessa muuttuu”, perustelee Sonja Saarikoski. Millaista kulttuurijournalismia kaivataan nykyisen rinnalle tai peräti tilalle? Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat toimittaja Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
12/15/202351 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Kapitalismi rakentuu valheelle, väittävät Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa

Riina Tanskasen ja Samu Kuopan teos Kapitalismin suuri illuusio (Into, 2023) esittelee “yhdeksän keskeistä valhetta, joiden varassa nykyjärjestelmä lepää.” Teoksen teeseistä väittelevät kiivaasti Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
12/14/202352 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Kulttuuriykkösen elokuvavinkit

Joululomalla on aikaa rentoutua hyvän elokuvan äärellä. Kulttuuriykkösen leffaraati (Olli Kangassalo, Silja Sahlgren ja Matti Rämö) tarjoaa elokuvavinkkejä ja analysoi mennyttä elokuvavuotta. Mitkä elokuvat menneeltä vuodelta tekivät suurimman vaikutuksen? Minkä elokuvan kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa? Tässä raadin suosituksia: Killers of the Flower Moon Napoleon Vonkka Tappaja (The Killer) The Old Oak Poika ja haikara Lapua 1976 Mummola Neljä pientä aikuista Mummola Je'vida Villi leikki Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
12/13/202352 minutes, 32 seconds
Episode Artwork

The Crown-tv-sarjan uusi kausi herättää ristiriitaisia tunteita

Peter Morganin käsikirjoittama The Crown on Netflix-sarja, joka kertoo kuningatar Elisabet II:n ja hänen kuninkaallisen perheensä elämästä. The Crownin viimeisen kauden ensimmäiset neljä jaksoa ovat ilmestyneet ja herättäneet ristiriitaisia tunteita. Sarjan jaksot ovat puhuttaneet yleisöä ja kriitikoita laajasti. Tapahtumat sijoittuvat 1990-luvun loppupuolelle ja kertovat prinsessa Dianan ja Dodi Al-Fayedin rakkaustarinasta ja heidän traagisesta kuolemastaan auto-onnettomuudessa Pariisissa. Elizabeth Debickin esittämä Diana on ollut kriitikoiden mielestä onnistunut ja hänen roolisuorituksensa on sarjan parasta antia. Dianan ja Dodin puhuvia haamuja on pidetty erikoisena ratkaisuna. Miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin? Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. The Crown perustuu todellisiin tapahtumiin mutta on kuitenkin fiktiivinen, eräänlaista biofiktiota. Sarjan päätöskauden kuusi jaksoa ilmestyvät 14. joulukuuta. Mitä on odotettavissa? Vieraina ovat kuninkaallisten asiantuntija tietokirjailija Satu Jaatinen, taidehistorioitsija ja erityisesti brittihovin ja -aateliston asiantuntija Johanna Lindfors ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
12/12/202352 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Godzilla - maailman pisimpään jatkunut elokuvien sarja sekä sotatraumojen ja hävityksen symboli

Kulttuuriykkönen tutkii Japanin suurinta elokuvatähteä, ikonista jättiläishirviö Godzillaa ja koko ilmiötä uuden Godzilla Minus One -leffan sekä tuoreen amerikkalaisen Monarch: Legacy of Monsters -tv-sarjan kautta. Mistä tässä kokonaisia kapunkeja tuhoavassa katastrofikuvastossa on oikein kyse, ja millaisia lisäkierteitä pian 70 vuotta täyttävä konsepti on saanut sen amerikkalaistumisen sekä lähes 40 elokuvasovituksen kautta? Mistä lisäponne uusien Godzilla-teoksille on syntynyt, ja mksi Godzillat ja muut jättiläishirviöt ovat alkaneet toimia hyvin valkokankailla vasta tässä ajassa? Vieraina japanilaiseen kulttuuriin ja elokuvaan erikoistunut tutkija Eija Niskanen ja toimittaja Heikki Valkama sekä sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
12/11/202353 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa kohu Katariina Sourin saamelaistaiteesta, Pisa-fiaskon syylliset, Linnan juhlien muoti ja Petterssonin ero

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Jean Sibeliuksen päivänä eli suomalaisen musiikin päivänä ovat ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä keskustelemassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja yrittäjä Anna Moilanen. Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin työsuhde päättyy. Irtisanoutumisen taustalla on pitkä ja kiivas keskustelu Petterssonin tietokirjasta Suomen historian jännät naiset, jossa Pettersson oli lainannut tieteellisiä julkaisuja hyvän tavan vastaisesti, jopa copy-pastelta vaikuttavalla tavalla. Monien toimittajien esittämässä arvostelussa Petterssonin aseman vaativan uskottavuuden koettiin kadonneen tuollaisen epämoraalisen toiminnan takia. Valotaidefestivaali LUX Helsinkiin valittu Katariina Sourin teoskokonaisuuteen kuuluva maalaus saamelaisnaisesta ja porosta tunturimaisemassa on aiheuttanut kohun. Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti kritisoi Lux Helsinkiä stereotyyppisen kuvaston sisällyttämisestä ohjelmistoonsa. Teosta vaadittiin poistettavaksi tai ainakin muokattavaksi. Sourin teos on saanut myös puolustajia kuten mediataiteen pioneerin Marita Liulian. Onko teos saamelaisten eksotisointia tai kulttuurista omimista? Tänä vuonna ennätysyleisö seurasi satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlintaa. Linnan juhlat keräsi television ääreen 2,66 miljoonaa katsojaa. Linnan juhlien pukuloiston ihailu ja pukujen arviointi on keskeinen osa itsenäisyyspäivän traditiota. Onko pukujen ruotiminen pinnallista, vai onko vain tervettä kansallisylpeyttä paneutua suomalaissuunnittelijoiden luomuksiin, kysyy Mirva Saukkola. Oppimisen ihmemaa Suomi koki karvaan tappion Aasian maille ja Virolle tuoreissa Pisa-mittauksissa. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt etenkin luonnontieteiden ja matematiikan osalta jo vuodesta 2006 lähtien. Historioitsija ja kansanedustaja (ps) Teemu Keskisarja syyttää Uusi Suomi -blogissaan “arvovallattomia opettajia”, jotka “tuuraavat vastuuttomia vanhempia”, mutta kenen on syy? Petteri Orpon hallitus on kertonut suurista leikkauksista taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen. Tästä on noussut yllättävän vähän vastalauseita. Miksi kulttuuri loistaa poissaolollaan presidenttivaalien myös vaalikoneiden kysymyksissä, ihmettelee Jouni Kemppainen. Sosiaalisessa mediassa itseään brändäävät ja nostavat niin yritykset kuin ihmisetkin. Omaan napaan tuijottavassa, aidon vuorovaikutuksen unohtaneessa todellisuudessa sivistys jää sivuosaan. Mikä rakentaa ja nakertaa Suomessa sivistystä seuraavien 106 vuoden aikana, kysyy Anna Moilanen.
12/8/202352 minutes, 22 seconds
Episode Artwork

Vuoden keittokirja: Prisca Leclercin Brasserie

Ranskalaiseen ravintolakulttuuriin kuuluvat brasseriet ja bistrot. Alsacen alueella syntynyt brasserie on rento ravintola, johon aikoinaan liittyi oikea brasserie, eli panimo. Vuoden keittokirjaksi valittu Brasserie on puoliksi ranskalaisen Prisca Leclercin reseptikokoelma Pariisista. Millainen merkitys brasserie-ravintoloilla on ollut ranskalaiselle ruokakulttuurille? Millaisia ruokia löytyy brasserien menyystä? Miksi kastike on se tärkein? Anna Piiroinen avaa The Taste of Things - The Pot-au-Feu- elokuvan ranskalaista, historiallista suhtautumista herkkuihin. Tämän historiallisen ja romanttisen draamaelokuvan pääosan esittää Juliette Binoche. Ohjelman vieraina ovat kirjailija Prisca Leclerc ja frankofiili ja elokuva-podcastia tekevä Anna Piiroinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
12/7/202351 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Uskonrauhan rikkominen - tarvitaanko lakia estämään Koraanin polttaminen ja suojelemaan muslimeja?

Meillä Suomessa rikoslain säännös uskonrauhan rikkomisesta kieltää Koraanin polttamisen. Onko lainkohta tarpeeton, ja pitääkö uskonrauhaa kokonaisuudessaan muutenkaan enää edes suojella lailla? Mikä on pyhyyden suoja? Ja mitä islam itse sanoo Koraanin pyhyydestä? Tutkijatohtori Tuomas Äystö tutki väitöskirjassaan vuosina 1999–2019 uskonrauhan rikkomisesta annettuja tuomioita. Hänen mukaansa säännös on epämääräinen etenkin pyhän määrittelyssä. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion mukaan koraanin polttamisen kieltämisen lainkohta on ongelmallinen kriminalisointiperiaatteiden ja sananvapauden näkökulmasta. YK:n ihmisoikeuskomitea on useasti vaatinut Suomea poistamaan uskonrauhan rikkomisen lakipykälän, koska se rajoittaa sananvapautta. Keskustelemassa ovat tutkijatohtori Tuomas Äystö, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
12/4/202351 minutes, 52 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Maria Nordinin kana ja lihateollisuus, Koraanin polttaminen, manausta kirkossa ja Finlandian sokeat pisteet

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä ajankohtaisaiheiden kimara, missä ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista mukana kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä teemana käsitellään uskonrauhan rikkomisen lakia, erityisesti sen soveltamista sananvapauden näkökulmasta. Ylen haastattelema rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja YK:n ihmisoikeuskomitea ovat kritisoineet lakia, ja keskustelussa pohditaan, pitäisikö Suomessa luopua tästä vanhasta lakipykälästä. Keskustelu laajenee koskemaan uskontojen häpäisemistä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Kohta Koraanit palavat Suomessakin, ja trollaus pääsee valloilleen? Toisena teemana tuumaillaan kirkon rahoitusta ja manaamista. Puhutaan luterilaisen kansankirkon eksorsismista, sen rahoituksesta ja yleisestä näkemyksestä uskonnollisten käytäntöjen roolista yhteiskunnassa. Esille nostetaan myös psykiatrian ja oikeuspsykiatrian professori Hannu Lauerma, joka ilmaisee huolensa kansankirkon osallistumisesta toimintaan, joka saattaa horjuttaa ihmisten todellisuudentajua. Onko kirkon eksorkismissa kyse hullusta rahojen tuhlaamisesta huuhaahan? Kolmantena teemana käsitellään kirjallisuuspalkintoja ja niiden vaikutusta kirjojen myyntiin ja suosioon. Erityisesti pohditaan Finlandia-palkinnon roolia suomalaisessa kirjallisuudessa, sen vaikutusta myyntiin ja yleiseen kirjallisuuskeskusteluun. Mitä puutteita palkinnossa on? Tarvitseeko yleisölle opettaa, mikä on laatukirjallisuutta? Keskustelua laajennetaan koskemaan myös muita kirjallisuuspalkintoja sekä suosittua Helmet-varatuimmat -listaa kirjallisuuden suosittelijoina. Neljäntenä teemana käsitellään keskustelun merkitystä yleisesti. Kysytään, onko keskustelu todella tehokas tapa ratkaista asioita ja mitkä ovat hyvän keskustelun tunnusmerkit. Käytiinkö rajojen sulkemisesta, Natosta ja Petterssonin copy-paste-keissistä oikeat keskustelut? Viidentenä ja viimeisenä pohditaan hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin eläinrääkkäyskeissiä. Keskustelussa pohditaan eläinsuojelulain soveltamista yksityisten lemmikki- ja kotieläinten sekä tuotantoeläinten kohdalla. Esille nostetaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus, jossa kyseenalaistetaan kaksoisstandardit suhteessa massatuotantoon. Jos eläinrääkkäys on tuomittavaa, entäs ne miljoonat teolliset kanat, jotka elävät ahtaasti ja tapetaan nopeasti?
12/1/202352 minutes, 40 seconds
Episode Artwork

Fauda-tv-sarja - toiminnantäytteistä israelilaispropagandaa vai tarkka kuvaus alueen konfliktista?

Kulttuuriykkönen analysoi suureen suosioon arabimaissakin yltänyttä fiktiivistä Netflix-sarjaa, joka seuraa israelilaista erikoissotilasjoukkoa ja sen tekemiä salaisia operaatioita. Millainen on israelilaisten oma 24, ja miksi siitä on tullut niin koukuttava kokonaisuus? Peilaamme tv-sarjan kautta Israelin ja Palestiinalaisalueiden välistä konfliktia ja sitä, miten se sarjassa esitetään. Vieraina Yle Ulkolinjan toimittaja-dokumentaristi Pertti Pesonen, Lähi-itään erikoistunut mediatutkija Tapio Kujala sekä kulttuuritoimittaja JP Pulkkinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
11/30/202352 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Nykytanssi on kääntynyt sisäänpäin eikä kansainvälisyys enää kiinnosta

Missä ovat nykytanssin nousevat koreografiatähdet? Maailmalla tunnetaan yli kolme vuosikymmentä pitkän kansainvälisen uran tehnyt Tero Saarinen, mutta nykyisistä tekijöistä ei ole noussut samalla tavalla tunnettuja tekijöitä. Nykytanssin kenttä on muuttunut pirstaleiseksi, pienimuotoisten ja muutamaan esityskertaan jäävien teosten maastoksi. Keskustelemassa ovat koreografian professori Kirsi Monni Taideyliopistosta, koreografi ja tanssija Valtteri Raekallio sekä Zodiakin uusi taiteellinen johtaja, koreografi Jenni-Elina von Bagh. Ohjelman toimittavat Jenny Jägerhorn ja Liisa Vihmanen.
11/29/202351 minutes, 54 seconds
Episode Artwork

Indonesian vapaussotako yhtä tärkeä kuin Ranskan vallankumous? Länsikeskeisen maailmankuvamme on kapea

Indonesian itsenäistyminen vuonna 1949 on Ranskan vallankumoukseen verrattava maailmaa järisyttänyt tapahtuma, väittää David Van Reybrouck, aiheesta Revolusi-tietokirjan (Siltala, 2023, suom. Sanna van Leuuwen) kirjoittanut flaamilainen historioitsija. Eurooppalaisten siirtomaahistoriaan erikoistunut Van Reybrouckin mukaan entiset vallanpitäjät ovat vasta viime vuosina alkaneet käsitellä historiaansa rehellisesti, mikä on mahdollistanut myös entisten alusmaiden historian tarkastelun uudella tavalla. Mitä me tiedämme muiden kuin länsimaiden historiasta? Millä painotuksella maailmanhistoriaa Suomessa opetetaan tällä hetkellä? Miten historianopetus vaikuttaa kykyymme seurata maailman tapahtumia? Miksi Indonesiaan olisi syytä kiinnittää huomiota nyt? Ja mitkä asiat länsimaista esimerkiksi Brasiliassa, entisessä Portugalin siirtomaassa, nostetaan nyt uutisten kärkeen? Haastateltavana ovat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n varapuheenjohtaja ja historian lehtori Marjo Sassali, sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Timo Kaartinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja belgialainen historioitsija David Van Beybrouck. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
11/28/202352 minutes, 1 second
Episode Artwork

Linnan juhlien muoti - millaiset juhlapuvut herättävät huomiota, ihailua tai pahennusta?

Henrik Kihlman, korutaiteilija ja Suomen Kultaseppien liiton toiminnanjohtaja, on suunnitellut lukuisia koruja Linnan juhliin. Hän kertoo suomalaisesta korumuodista ja vertaa sitä eurooppalaiseen tyyliin. Muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala kertoo uusista juhlapukujen klassisemmasta linjasta. Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola kirjoittaa Iltalehteen muotikatselmuksen Linnan juhlista ja avaa kuuntelijoille mitä on luvassa punaisella matolla. Kuinka kriittinen saa olla kommenteissaan? Onko maailman synkkä tilanne vaikuttanut ihmisten pukuvalintoihin? Vieraina ovat korutaiteilija ja Suomen Kultaseppien liiton toiminnanjohtaja Henrik Kihlman, vintagemuodin asiantuntija Arja Könönen, muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkala ja Antiikki & Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola
11/27/202352 minutes, 28 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Hirviniemen ja Pettersonin ontot anteeksipyynnöt, lapsettomuusgeeni, koulusekoilut ja kotimaiset flopit

Viikon sisällä kolme julkisuuden henkilöä on pyytänyt anteeksi: näyttelijä Aku Hirviniemi epäasiallisesta käytöksestään ja seksuaalisesta häirinnästä, mediapersoona Tuomas Enbuske huonosta käytöksestään Enbuske, Veitola & Salminen -keskusteluohjelman kulisseissa ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson hänen Suomen historian jännät naiset -tietokirjansa plagiointisyytöksiin liittyen. Anteeksipyyntöä on penätty ja anteeksi on pyydetty, mutta ketä sirkus palvelee? Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet TBPL2-geenin, joka on merkittävässä roolissa naisten lisääntymisterveydessä. Millainen painoarvo löydöksellä on, ja mitä geenipankeista tulisi ajatella? Helsingissä Jakomäen avokonttorikoulu vaati miljoonan euron uudistusremontin, sillä kunnianhimoiset avotilat eivät toimineet käytännössä. Opettajat olivat alusta asti esittäneet uudistusta vastaan kritiikkiä, mutta heitä ei kuultu. Sama ilmiö on nähty myös koulujen digiloikassa. Uudistukset eivät ole parantaneet oppimistuloksia tai koulujen viihtyisyyttä. Onko suomalaisilla noussut PISA-päähän? Kotimaisella elokuvalla meni vielä 2010-luvulla lujaa, mutta nyt suosio Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -teosta lukuunottamatta on vaisua. Mistä on kysymys? Eroa kirkosta -sivusto täytti juuri 20 vuotta. Sen kautta on vuosien aikana eronnut 850 000 evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsentä. Millaisena sivusto näyttäytyy nyt, ja selittääkö se kirkosta eronneiden suuren määrän? Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa ovat kirjailija Tiina Raevaara, markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala ja Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
11/24/202351 minutes, 55 seconds
Episode Artwork

Krishna - mikä pidättyväisyyteen ja kurinalaisuuteen perustuvassa uskonnossa kiehtoo?

Miksi The Beatlesista lähtien Krishna-uskonto ja sen filosofiat ovat puhutelleet 60-luvulta alkaen etenkin länsimaisia taiteilijoita sekä populaari- ja alakulttuurin edustajia? Mitä länsimaihin levinnyt Krishna-liike ylipäätään edustaa, ja mitkä ovat sen taustat ja päämäärät? Tuoreessa elämänkertakirjassaan Recovering Materialist Tuomas Mäkinen pohtii, miten henkisyyden kautta voi päästä eroon kulutusyhteiskunnasta ja materialismista? Teos seuraa palokkalaista hardcore-punkista sekä straight edge -kulttuurista innostunutta nuorukaista, joka tunnetaan myös Krishna-nimellä Gurunistha Das. Mikä sai täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevan suomalaisen hurahtamaan pidättyväisyyteen ja kurinalaisuuteen perustuvan uskonnon ja filosofian harjoittamisesta, samalla kun useat hänen ikätovereistaan kokeilivat kaikkea muuta kuin itsekuria? Millainen tie Tuomakselle oli uhrata entinen elämä tiellä kohti henkisen tasapainon löytämistä? Miksi hän sekä sarjakuvataiteilija Kaisa "Krishangi" Leka valitsivat Krishna-liikkeen sijaan vaihtoehtoisemman gaudiya vaishnavismin muodon omaksi henkiseksi kodikseen? Kulttuuriykkönen keskustelee siitä, miten Tuomas ja Kaisa innostuivat noin 500 vuotta sitten perustetusta hindulaisuuden muodosta. Ja miksi Tuomakseen traditio upposi niin fanaattisesti, että hän päätti jättää kaiken ja muuttaa Suomesta Kaliforniaan Krishna-temppeliin asumaan? Liikkeen ympärillä on ollut myös valta-aseman väärinkäytöksiin liittyviä kohuja, jotka ovat antaneet Krishna-liikkeelle lahkolaisuuden leimaa ja huonoa mainetta. Miten nämä asiat on käsitelty liikkeen sisällä, ja kuinka relevantteja liikkeen opetukset ovat ajassamme? Mukana keskustelussa Tuomas Mäkisen lisäksi Sarjakuva-Finlandialla palkittu sarjakuvataiteilija ja Krishna-uskon harjoittaja Kaisa Leka sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola. Juhani Kenttämaa toimittaa.
11/23/202352 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Ridley Scottin jättieepos Napoleon - oliko nerokas sotapäällikkö sotarikollinen?

Ohjaaja Ridley Scottin toimintaeepos Napoleon kuvaa Ranskan keisarin nousun ja tuhon sekä intohimoisen suhteen elämänsä rakkauteen Josephine de Beauharnaisiin. Joaquin Phoenix, joka työskenteli viimeksi Scottin kanssa Gladiator-elokuvassa, näyttelee elokuvassa Napoleonia. Napoleonin ensi-ilta on 22. marraskuuta. Napoleonista on tehty satoja elokuvia. Mitä uutta tuo Ridley Scott kerrontaan? Miten realistiset ja paikkansapitävät ovat elokuvan taistelukohtaukset ja kuvaukset Napoleonin toiminnasta Euroopan mahtavimpana hallitsijana? Näihin kysymyksiin ovat vastauksia pohtimassa Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta, sotahistorian professori Petteri Jouko Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
11/22/202352 minutes, 5 seconds
Episode Artwork

Hernan Diazin Pulitzer-palkittu Luotto kuvaa vuoden 1929 suurta pörssiromahdusta

Pulitzerilla Luotto-romaanistaan (Gummerus, 2023, suom. Jaakko Kankaanpää) palkittu Hernan Diaz kuvaa teoksessaan taitavasti iloisen 1920-luvun säihkettä ja optimismia, kunnes korttitalo kaatui Wall Streetillä New Yorkissa vuoden 1929 suuressa pörssiromahduksessa tähden, ja katastrofin jälkipyykkiä. Millainen on yhdysvaltalaisen kapitalismin historia ja millaisia erityispiirteitä siinä on? Miten se on muokannut länsimaista kulttuuria, ja onko sillä haastaja? Miten vuoden 1929 suureen pörssiromahdukseen päädyttiin ja mitä siitä opittiin? Haastateltavana ovat kirjailija Hernan Diaz, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg ja professori emeritus Markku Henriksson, Pohjois-Amerikan tutkija. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
11/21/202352 minutes, 18 seconds
Episode Artwork

Miksi vaihdevuodet ovat nyt yhtäkkiä valokeilassa?

Jotkut eivät pidä siitä että vaihdevuosista puhutaan. Facebookissa on suljettuja ryhmiä, joissa voi keskustella omista vaihdevuosista pienen piirin kanssa. Onko historiassamme aina vaiettu ikääntyvien naisten vaivoista? Miksi vaihdevuodet yhtäkkiä ovatkin valokeilassa, podcasteissa ja tv-sarjoissa? Kenelle tämä avoimuus on hyväksi? Onko vaihdevuodet naisten uusi käänteinen teini-ikä? Vieraina ovat Hormonit! tv-sarjan käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, elokuvakriitikko Leena Virtanen, podcastintekijä Aino-Mari Tuuri ja Yhteiskuntahistorian professori Marja Jalava. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/20/202352 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa itäraja kiinni, Gaza-tukiprotestien rajoittaminen, vapaan tahdon illuusio ja Voima-kielto Vantaalla

Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelylistalla vaikutukset itärajan kiinni laittamisesta Venäjän hybridivaikutamisepäilyjen takia sekä median rooli ja turvapaikanhakijoiden asema tilanteessa. Lisäksi keskustelua sensuurista, kun pop-tähti Pink hermostui Floridan viranomaisten langettamaan kirjakieltoon, ja jakoi keikallaan 2 000 kiellettyä kirjaa. Lisäksi puhetta Voima-lehden kieltämisestä Vantaan kirjaston tiloista. Keskustelussa myös jouluelokuvien merkitys ja tarve ajassamme, minkä lisäksi herätämme henkiin uuden Robert Sapolskyn kirjan ja nykyajan aivotutkimuksen tulosten perusteella perinteisen filosofisen kysymyksen, onko vapaa tahto pelkkä illuusio, jota nykykulttuurimme ylläpitää valheellisesti? Aalto-yliopiston sekä Taideyliopiston opiskelijoiden Gaza-vetoomusten kieltäminen yliopiston sähköpostilistoilta sekä mielenosoitusbannerit sisääntuloauloissa on herättäny hämmennystä, ja kysymmekin vallitseeko opinahjoissa kaksoistandardit riippuen siitä, minkä puolesta tai mitä vastaan mielenosoitus on osoitettu? Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, Antiikki- ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
11/17/202352 minutes, 34 seconds
Episode Artwork

Musiikkikasvatus eilen, tänään ja tulevaisuudessa

Minkälaisia musiikin opetuksen metodeja on olemassa? Mihin tarpeisiin ihmisiä koulutetaan musiikissa? Musiikkikasvatuksesta keskustelemassa ovat rehtori Pauliina Hauta-aho Tuusulanjärven avoimesta musiikkikoulusta, professori Heidi Partti Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta ja rehtori Minna-Maria Pesonen Itä-Helsingin musiikkiopistosta. Lähetyksen toimittaa Inari Tilli.
11/16/202351 minutes, 30 seconds
Episode Artwork

Rafael Wardi säilytti voimakkaan luomisvireen loppuun saakka

Didrichsenin taidemuseossa on esillä vuonna 2021 kuolleen modernistin ja koloristin Rafael Wardin iloiset työt. 74 öljymaalausta ja pastellia käsittävän näyttelyn suunnittelu alkoi Wardin vielä eläessä. Näyttelyn suunnittelu aloitettiin yhteistyössä taiteilijan ja hänen tyttärensä, Eva Wardin, kanssa. Keväällä 2021 Didrichsenin taidemuseo ehdotti Wardille 95-vuotisjuhlanäyttelyä, jonka ajankohdaksi suunniteltiin vuoden 2023 syksyä. Taiteilija otti kutsun vastaan ja jatkoi työskentelyä ja laittoi näyttelyä varten sivuun edellisten vuosien aikana maalaamiaan teoksia. Millaisia nämä taiteilijan viimeiset maalaukset ovat? Mitä Rafael Wardin teokset kertovat taiteilijan omasta persoonasta? Mikä sai Wardin ihastumaan keltaiseen sävyyn? Millainen oli se oikea Wardin-keltainen ja mitä se kuvasti? Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Maria Didrichsen, amanuenssi Iiris Markkola ja taiteilijan tytär, valtiotieteiden tohtori sosiaalipsykologiassa ja valokuvataiteilija Eva Wardi. Didrichsenin taidemuseossa nähdään laaja taiteilija Rafael Wardin (1928–2021) näyttely 28.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/15/202351 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Haruki Murakami - maaginen kirjailija, joka ei kelpaa Nobel-lautakunnalle

Haruki Murakami on Japanin kansainvälisesti tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hänen kirjansa ovat saavuttaneet suurta suosiota niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Häntä on usein povattu Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajaksi. Koittaako hänen hetkensä pian? Hänet tunnetaan siitä, että hän teoksissaan yhdistää länsimaisia vaikutteita japanilaiseen surrealismiin. Hänen läpimurtonsa oli Norwegian Wood. Murakami on itse kertonut, että teoksen suosio on harmittanut häntä, koska se ei edusta hänen ominta tyyliään. Murakamin maagisesta maailmasta keskustelevat Murakamin kirjoja suoraan japanista suomeksi kääntänyt suomentaja Antti Valkama sekä Tammi-kustantamon viestintäpäällikkö Johanna Harkkila, joka on tavannut Murakamin ja kustannustoimittanut hänen kirjojaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
11/14/202349 minutes, 23 seconds
Episode Artwork

Syksyn teatterivinkit: urheilukomediaa, kipeän romaanin kaksi sovitusta, neuvostodraamaa ja nuorten kasvukipuja

(Lähetys on uusinta päivältä 16.10.2023) Syksyn teatteritapauksista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa Voima-lehden toimittaja ja kustantaja Tuomas Rantanen ja kulttuuritoimittaja Lena Nelskylä. Etäyhteydellä teatterivinkkinsä antavat Yle Tampereen toimittaja Anna Sirén ja Yle Lapin toimittaja Timo Metsäjoki. Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo teatterilippujen myyntitilanteesta ympäri maata ja siitä, miten koronapandemia näkyy teattereissa edelleen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Jaksossa keskustellaan seuraavista teatteriesityksistä: Ape army / Helsingin Kaupunginteatteri Ei kertonut katuvansa / Lahden Kaupunginteatteri Entäs nyt Eeva? / Rovaniemen teatteri Break! / Kansallisteatteri Fingerpori / Kemin teatteri Hiirenloukku / Helsingin Kaupunginteatteri Jacques Brel – Valssiin syntiseen - Tanssiteatteri Rimpparemmi Joitakin keskusteluja merkityksestä / Q-teatteri Kirka – Surun pyyhit silmistäni pois / Rovaniemen teatteri Kuka tappoi bambin? / Helsingin Kaupunginteatteri Kööpenhamina / Ryhmäteatteri Neuvostoihmisen loppu / Helsinki 98 -ryhmä & sadsongskomplex:fi Nukkekoti / KOM-teatteri Piaf/ Tampereen teatteri Pieni maailma / Tampereen Työväen Teatteri Pyöreän pöydän ritarit / Tampereen Työväen Teatteri Rakas Evan Hansen / Helsingin Kaupunginteatteri Rakkaudesta lajiin / Rovaniemen teatteri Reikäleipä / Tampereen Työväen Teatteri Rottien pyhimys / Tampereen Työväen Teatteri: Röda Rummet, Lilla Teatern / Helsingin Kaupunginteatteri Tunkeilijat / Tampereen Työväen Teatteri Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin / Kansallisteatteri Vem dödade bambi / Viirus Väinämöinen / Tampereen Työväen Teatteri Toisin kuin ohjelmassa virheellisesti sanotaan, Mikael Sarkolan ohjaamaa Bollaa ei esitetty Kansallisteatterissa vaan Helsingin Kaupunginteatterissa.Jyväskylän yliopistosta, sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi Lapin Yliopistosta ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Joonas Pennanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
11/13/202352 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa verotirkistely ja Wolt, pressapeliä Elämäni biisissä, lattea arvoprofeetta Sixten Korkman ja isien kehitys

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ihmetellään miksi meitä suomalaisia kiehtoo niin paljon se, mitä vaikkapa naapurimme tienaa? Olemmeko me itse suoraselkäisiä veronmaksajia vai uskaltaisimmeko jopa ottaa riskejä vältelläksemme veroja? Pohdimme myös miten paljon viihdeohjelmalla, kuten Elämäni biisillä, voi olla vaikutusta presidentinvaalikampanjaan. Viitataanko tulevaisuudessa ohjelman jaksoon ja todetaan, että tämä oli ratkaiseva presidentin valinnassa? Käsittelemme lisäksi Sixten Korkman -ilmiötä. Mistä Korkmanin suosio johtuu ja miksi hänestä on tullut arvoprofeetta, joka täyttää jopa kirkkoja arvopuhekiertueellaan? Miten Suomessa ylipäänsä pääsee suosituksi intellektuelliksi ja mahtuuko tänne kerrallaan aina yksi setäikäinen profeetta? Lisäksi kysymme ovatko nykyajan isät omia isiään ja isoisiään parempia lastensa kanssa. Kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita ihmettelevät Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
11/10/202352 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

1900-luvun alun suurliikemies Walter Ahlström oli Suomen teollisuuden Elon Musk

Walter Ahlström syntyi 1875 ja kuoli 1931. Hän oli Suomen suurimman yksityisen yrityksen patruuna ja maamme rikkain henkilö. Hän oli mesenaatti Maire Gullichsenin isä. Walter Ahlström piti ylellisestä elämästä johon kuului hienot autot, drinkit, kylpylät Euroopassa ja taide. Hän oli myös taidetta rakastava mesenaatti ja pianisti. Millainen hän on oli työnantajana? Miten hänet sijoitetaan suomalaisten patruunojen joukkoon? Sakari Siltala kuvaa Walter Ahlströmiä kirjassaan tunteelliseksi ja epävakaaksi luonteeksi ja heikkohermoiseksi pessimistiksi. Tietokirjan nimi Korkea peli kertoo tämän teollisuustitaanin työstä sahateollisuudessa. Hän voitti mutta hävisi myös. Milllä tavalla hän sai visionsa? Tämä tietokirja on Kanava-palkinto ehdokas. ‌Historioitsija ja filosofian tohtori Sakari Siltala ja Perheyhtiö A.Ahlström Oy:n Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja ja jälkeläinen Johannes Gullichsen ovat ohjelman vieraina. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/9/202351 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Maailman tunnetuin animaattori Hayao Miyazaki sekä Studio Ghiblin uutuusleffa Poika ja haikara

Kulttuuriykkönen keskustelee japanilaisesta pian 83 vuotta täyttävästä Oscar-palkitusta anime-ohjaaja Hayao Miyazakista sekä hänen uudesta elokuvastaan Poika ja haikara. Käsittelyssä myös Miyazakin perustama Studio Ghibli, jonka animaatiot kuuluvat suosituimpiin ei-englanninkielisiin elokuviin maailmassa. Miten Ghibli valloitti koko maailman, ja mistä Miyazakin anime-elokuvien taika syntyy? Miksi kaikista sadoista japanilaisista anime-elokuvista juuri Ghiblin-elokuvat ovat niin arvostettuja ja tunnettuja? Onko Poika ja haikara oikeasti useasti eläkkeelle jäämisellä uhkailevalle Miyazakille todellakin viimeinen elokuva, ja millaisen perinnön se jättää Ghibli-elokuvien kaanoniin? Vieraina elokuvantekijä Pekka Lehtosaari, näyttelijä Myy Lohi sekä Mangakartta-podcastin tekijä Petteri Uusitalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.
11/8/202352 minutes, 52 seconds
Episode Artwork

Martin Scorsesen Killers of the Flower Moon kertoo upporikkaan alkuperäiskansan murhista

Tositapahtumiin perustuva elokuva Killers of The Flower Moon on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa mutta flopannut teattereissa. Viime vuosisadan alussa Oklahomassa reservaatissa elävä Osagi-heimo oli maailman rikkain kansa väkilukuun suhteutettuna. Heidän mailtaan oli löydetty mustaa kultaa eli öljyä. Elokuva kertoo, miten Osagien vauraus herätti valkoisten ahneuden ja millaiset karmeat seuraukset sillä oli. Miten elokuva sijoittuu ohjaaja Martin Scorsesen vaikuttavassa filmografiassa? Miksi Leonardo DiCaprion tähdittämä 200 miljoonan dollarin filmi ei ole menestynyt lippuluukuilla? Millaisia ongelmia alkuperäiskansan kuvailu tuottaa? Miten paljon alkuperäiskansat joutuvat vieläkin kohtaamaan ennakkoluuloja ja suoranaista vihaa Yhdysvalloissa? Killers of the Flower Moonista, Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen kohtelusta ja representaatiosta elokuvissa ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston emeritusprofessori Markku Henriksson ja kulttuuritoimittaja Janne Sundqvist. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
11/6/202352 minutes, 37 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Törhösen väitöskirjaskandaali, TikTokin juonikas vaarallisuus, Beatlesia tekoälyllä ja doping-trauma

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja mainosmies Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Suomalaisen elokuvaohjaajan Lauri Törhösen väitöskirja Lapin yliopistossa on vastuussa kuluvan viikon somemyrskystä. Väikkärin puutteiden listaa on lueteltu mediassa ja somessa: ei sisällysluetteloa, ei lähdeviittauksia, anekdoottimainen sisältö, miksei ennakkotarkastus puuttunut sisältöön, omituinen väitöstilaisuus, vastaväittäjän kysymyksiin vastaamattomuus jne. Mitä tohtorit Raevaara ja Sedergren päättelevät Lapin yliopiston tieteellisen prosessin lahjomattomuudesta ja mitä seurauksia uusimmalla Törhös-kohulla on yliopiston ja taiteen tutkimuksen maineelle? Yle tarjosi paljon huolipuhetta TikTokin koukuttavuudesta ja tietoturvariskeistä tällä viikolla. On meneillään suuri ihmiskoe länsimaiden nuorisolla, kun taas aivotoimintaan vaikuttava sovellus on kotimaassaan Kiinassa kielletty. Onko tämä taas keski-ikäisten normaalia huolipuhetta jolle nauretaan 10 vuoden kuluttua? Vai aidosti vaarallinen ilmiö? Nelosen/Ruudun tuoreen Lahti 2001 -sarja nostaa esiin jälleen dopingskandaalin. Sitä on kutsuttu kansalliseksi tragediaksi ja traumaksi. Näyttääkö se todella siltä vielä näin 22 vuoden jälkeen? Mikä siinä oli niin traumaattista? Vieläkö traumatisoituisimme samalla tavalla, jos nuoremmat hiihtäjät toistaisivat tempun, vai onko yhtenäiskulttuuri pirstaloitunut tässäkin kohtaa? Tutkija Sedergrenin työpaikka muuttaa. Nyt hän miettii mitä tehdä työhuoneen VHS-nauhoille ja dvd:ille. Auttaako konmaritus? Mikä merkitys esineillä on persoonallisuudelle? The Beatles julkaisi eilen uuden kappaleen – yli 50 vuotta bändin hajoamisen jälkeen. Uusi kappale on nimeltään Now and then ja se on bändin edesmenneen jäsenen John Lennonin käsialaa. Onko biisi vanhan Beatlesin tasoa ja miten tekoäly onnsitui entisöimään Lennonin demon? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/3/202352 minutes, 1 second
Episode Artwork

Aira Samulin in memoriam

Suomen kansan tanssittaja, menestynyt tyyli-ikoni ja mielenterveyden lähettiläs Aira Samulin kuoli 23.10. 2023 96-vuotiaana. Millaiset olivat hänen onnenhetkensä ja pettymyksensä elämässä ja miten hän selvisi vaikeuksistaan? Miten tästä Hyrsylän mutkan tytöstä tuli tanssia ja korkokenkiä rakastava Helsingin Bulevardilla asuva moderni inspiraattori ja tyyli-ikoni? Mikä hänen merkityksensä on ollut suomalaisessa kulttuurielämässä? Aira Samulinin persoonasta voi lukea läpileikkauksen suomalaisesta historiasta 1920-luvulta omaan aikaamme. Hänessä kohtaavat karjalaisuus, discotanssi, muoti ja mielenterveystyö. Tässä ohjelmassa käymme läpi näitä hänen eri vahvuuksiaan. Aira Samulinia muistelevat ystävät, psykologi eläkeläinen Pirkko Lahti, muotitoimittaja, kirjailija Sami Sykkö ja tanssija, professori Jorma Uotinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/2/202353 minutes, 10 seconds
Episode Artwork

Varo taidejargonia! - Höttöiset käsitteet paljastava instagram-tili auttaa puhumaan taiteesta suomeksi

Miksi hienon gallerian näyttelyjulkaisussa sanotaan paradigma, kun voisi sanoa ajattelutapa? Ovatko diskurssi, reflektio ja dekonstruktio välttämättömiä ajatteluvälineitä vai vaarallisia ajattelun esteitä? Syksyn kuumin instagram-tili taidepiireissä on varo_taidejargonia, joka esittelee kahdeksankymmenen päivän aikana kahdeksankymmentä taidejargonin sanaa, pohtii niiden käyttöä ja tarjoaa suomenkielisiä vaihtoehtoja. Vaikeat taidekäsitteet ovat herättäneet paljon tunteita ja keskustelua, eikä ihme. Jokainen joka taiteesta puhuu haluaisi ymmärtää mistä on kyse - ja samalla kuulua siihen joukkoon, joka puhuu taiteesta hienosti ja oikein. Taidejargonista ovat selkokielellä keskustelemassa varo_taidejargonia -tilin isäntä, kuvataiteen apulaisprofessori Kalle Lampela Lapin yliopistosta, ja Museoliiton konsernilakimies Veli-Markus Tapio, joka työhistoriansa ansiosta puhuu sellaisia yleisölle vieraita kieliä kuin muusikkoa, taideyliopistoa, apurahaa ja talouspuhetta. Lähetyksen toimittaa Kare Eskola.
11/1/202352 minutes, 20 seconds
Episode Artwork

Rauli Virtanen, miksi toimittaja aina palaa kuoleman kentille?

Toimittaja Rauli Virtanen on kiertänyt maailman kriisialueita yli 50 vuoden ajan. Millaisen jäljen sodan kurjuuden todistaminen jättää ihmiseen? Voidaanko journalismilla parantaa maailmaa ja saada jopa sodat loppumaan? Virtanen käy kirjassaan Täällä Rauli Virtanen läpi mittavaa uraansa, kun on päässyt läheltä seuraamaan konflikteja. Virtasen omin sanoin, hän on aina menossa sinne, mistä muut haluavat pois. Pitkän linjan ulkomaantoimittaja Rauli Virtasta haastattelee Nicklas Wancke.
10/31/202352 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

QAnon-kannattajien suosima menestystrilleri Sound of Freedom kertoo pedofiilien lapsikaupasta

Konservatiivikristittyjen rahoittama yhdysvaltalainen Sound of Freedom saa ensi-iltansa Suomen elokuvateattereissa 3. marraskuuta. Tositapahtumiin perustuva toimintatrilleri kertoo Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön agentista Tim Ballardista, joka haluaa pelastaa lapsia kolumbialaisten lapsikauppiaiden kynsistä. Alejandro Monteverden ohjaama elokuva on kerännyt Yhdysvaltain lippuluukuilla yli 183 miljoonaa dollaria. Sen markkinoinnissa ja lipunmyynnissä käytettiin erittäin menestyksekkäästi katsojien joukkoistamista filmin loppuun sijoitetun, elokuvan pääesittäjän Jim Caviezelin kameralle lausuman vetoomuksen avulla. Sound of Freedom on myös jakanut yleisöä; oikeisto rakastaa, vasemmisto karsastaa. Se vetoaa etenkin salaliittoteorioihin uskoviin amerikkalaisiin. Siinä missä Sound of Freedom ei itsessään esitä väitteitä salaliitoista tai ota kantaa USA:n puoluepolitiikkaan, oikeistolainen Dinesh D'Souzan pyörittelee “dokumenteillaan” salaliittoteorioita muun muassa vaalivilpeistä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Sound of Freedomista, valetietoa jakavista dokumenteista, salaliittoteorioista ja elokuvien ja politiikan yhteydestä ovat keskustelemassa toimittaja Anton Vanha-Majamaa, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Jari Sedergren ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
10/30/202352 minutes, 44 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Israel-Hamas-informaatiosodan lukuohjeet, kirjamessujen plussat ja miinukset sekä hallituspilkkaa Tiktokissa

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset liikemiehen Sami Kuuselan, eläköityneen oikeushammaslääkärin Helena Rannan ja KAVIn elokuvatutkijan Jari Sedergrenin ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
10/27/202352 minutes, 14 seconds
Episode Artwork

Elääkö suomalainen elokuva kukoistuskauttaan?

Kulttuuriykkönen juhlistaa Yle Teeman uuden suomalaisen elokuvan viikkoa katsauksella suomalaisen elokuvan nykytilaan. Elokuva-asiantuntijat antavat myös omia suosituksiaan Teeman elokuvaviikon tarjonnasta. Lähetyksessä pohditaan, elääkö suomalainen elokuva uutta kukoistuskautta ja mitkä asiat sitä uhkaavat. Ohjelman vieraina ovat elokuvakriitikko ja tietokirjailija Leena Virtanen, Ylen elokuvatiimin vetäjä ja kotimaisten elokuvien tilaaja Elina Pohjola sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin, eli Kavin, elokuvatutkija Juha Seitajärvi. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
10/26/202352 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Kiinan yhden lapsen politiikka rankaisi tavallisia ihmisiä - Shen Yang on ylimääräinen, laiton lapsi

”Rikoin lakia vain syntymällä.” Enemmän kuin yksi lapsi (Into, 2023, suom. Rauno Sainio) on Shen Yangin muistelmateos hänen omista kokemuksistaan ylimääräisenä lapsena. Kiinalaisnainen syntyi 1980-luvulla Kiinan yhden lapsen politiikan julmimpien vuosien aikaan. Hän eli sukulaistensa luona, väärän nimen turvin, ja kasvoi kovapintaiseksi selviytyjäksi. Yang on tehnyt kokemuksistaan myös kauniisti kuvitettuja lastenkirjoja, joissa hän kuvaa onnellisia päiviään isovanhempiensa hoteissa, kunnes he joutuivat luovuttamaan pikkutytön kaukaisempien sukulaisten hoidettavaksi iän alkaessa painaa. Mitkä ovat olleet yhden lapsen politiikan seuraukset Yangille ja kaltaisilleen, entä koko Kiinan valtiolle? Millainen on naisen asema nyky-Kiinassa? Miksi yhä useampi kiinalaisnainen haluaa saada lapsen ilman miestä? Haastateltavana ovat Enemmän kuin yksi lapsi -kirjan kirjoittaja Shen Yang, Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja oikeustieteen tohtori Pia Eskelinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
10/25/202351 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Alan Wake 2 - kotimaista pelihistoriaa ja korkean profiilin selviytymiskauhua

Kansainvälisesti yhden tunnetuimman suomalaisen pelitalon, Remedyn uusin peli Alan Wake 2 on yli 50 miljoonan budjetillaan Suomen kallein viihdetuotanto. Mutta millaista sen tuottaminen ja käsikirjoittaminen on ollut? 13 vuotta sitten pelin ensimmäinen osa esitteli maailmalle tyhjän paperin kammosta kärsivän kirjailija Alan Waken, joka lähtee etsimään kadonnutta vaimoaan yhdysvaltalaisesta pikkukaupungista. Wake joutuu keskelle painajaismaista seikkailua, jossa hänen perässään on tappavia hirviöitä sekä kirja, jota hän ei muista edes kirjoittaneensa. Nyt kyseinen peli saa jatkoa, mutta sen tyyli on muuttunut toimintaseikkailusta puhtaammin selviytymiskauhuksi, jossa ratkotaan murhia. Ovatko entiset referenssit Stephen Kingistä David Lynchiin edelleen läsnä, vai onko Alan Waken tarinaan löytynyt uusia kulmia jostain muista lähteistä? Miten pelimaailman suspensiota ja kauhua luodaan visuaalisuuden lisäksi äänimaailmojen kautta? Hyvin tarinavetoisessa seikkailussa on mukana monia tunnettuja kotimaisia kulttuuritekijöitä näyttelijä Peter Franzénista muusikko Chisuun sekä Poets Of The Fall -yhtyeeseen. Mikä merkitys suomalaisuudella, ja sen nostamisella on Remedylle? Kulttuuriykkönen pohtii, mitä ison budjetin ns. AAA-luokan pelin tekeminen vaatii? Millaisia riskejä peliteollisuuden lainalaisuuksiin liittyy, ja millaisten paineiden alla liikevaihdoltaan maailman suurimmalla viihde- ja kulttuurialalla toimitaan? Juhani Kenttämaan vieraina ovat Remedyn luova johtaja, pelikäsikirjoittaja Sami Järvi sekä Remedyn äänisuunnittelija ja “hovisäveltäjä” Petri Alanko.
10/24/202352 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Impressionismi miellytti ranskalaista porvaristoa - kepeä tyyli näkyi myös suomalaisessa taiteessa

Impressionismi syntyi Ranskassa 1870-luvulla vastauksena muuttuvaan yhteiskuntaan. Teollistuminen sai aikaiseksi radikaalin uuden taidesuuntauksen, joka haki inspiraatiota maisemista, puutarhoista, rannoista ja alastomuudesta. Nostalgian kaipuu, lyhyen kesän valo ja kirkkaat värit synnyttivät tämän edelleen tunnetuimman ja suosituimman taidesuuntauksen. Miksi Monetin puutarha ja valkeat lumpeenkukat edelleen lumoavat uusia taiteennälkäisiä? Ateneumin taidemuseon Väriä & Valoa - impressionismin perintö -näyttely tuo Claude Monetin, Auguste Renoirin, Camille Pissarron kotimaisten taiteilijoiden rinnalle. Suomalaiset taiteilijat kuten Magnus Enckell, Ellen Thesleff, Pekka Halonen ja Tyko Sallinen ovat esillä näyttelyssä. Miksi impressionismi tuli niin myöhään suomalaiseen kuvataiteeseen? Miksi ainoastaan yksi naistaiteilija, Ellen Thesleff, lukeutuu maamme impressionisteihin? Keitä muita tähän vapaaseen ja valoisaan taidesuuntaukseen perehtyneitä naistaiteilijoita löytyy maailmalta? Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja taidehistorian dosentti Marja Lahelma. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Ateneumin taidemuseon Väriä & Valoa - impressionismin perintö -näyttely 25.2.2024 asti.
10/23/202352 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Israelin ja Hamasin sodan vaikutus Frankfurtin kirjamessuihin, kansalaisuuskoe ja Saudien futis-kirjopesu

Palestiinalainen Adania Shibli oli määrä palkita maailman suurimpien, Frankfurtissa paraikaa käynnissä olevien kirjamessujen yhteydessä, mutta palkintoseremoniaa on Hamasin ja Israelin välisen sodan takia lykätty myöhemmäksi. Palkinnon perusteena oleva Shiblin tositapahtumaan perustuva romaani Tafsil thanawi (2017) kertoo israelilaisten sotilaiden vuonna 1949 raiskaamasta ja murhaamasta beduiiniteinitytöstä. Palkinnonjaon siirtäminen on nostanut äläkän kirjallisuusväen keskuudessa. Englannin kentiltä Saudi-Arabian liigaan siirtyneelle, aiemmin LGBT+-vähemmistöjen oikeuksien puolustajana profiloituneelle Jordan Hendersonille buuattiin jalkapallo-ottelussa Lontoon Wembleyllä. Reaktion taustalla kytevät sekä harmi suurella rahalla pelaajia haalivasta Saudi-liigasta ja sen harjoittamasta ”urheilupesusta”. Sekä Saudi-Arabia että Qatar haalivat joukkueisiinsa ja maidensa mainoskasvoiksi länsimaisia uransa ehtoopuolella olevia urheilijoita kovalla rahalla ja polkevat samalla ihmisoikeuksia avoimesti. Onnistuuko Suomeen on tulossa kansalaisuuskoe. Millaisia asioita jokaisen suomalaisen pitäisi suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista tietää? Niko Hallikaisen puolitoistatuntinen esitysrunoteos Petrolio on palkitun kirjailijan yhdeksäs sooloteos, joka innoitti Annu Kemppaista. Mutta mikä luetaan runoudeksi? Lidl ilmoitti lopettavansa kasvisten lentorahdin kokonaan, S-ryhmä ja Kesko kertovat lopettaneensa sen lähes kokonaan. Käveltiinkö tässä asiakkaiden yli? Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä ovat tänään keskustelemassa (Helsingin kaupunkitietopalveluiden päällikkö,) ekonomisti Heikki Pursiainen, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö - tervetuloa remmiin pitkän tauon jälkeen - ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
10/20/202352 minutes, 36 seconds
Episode Artwork

Pikkuponeilla ratsastavat jousimiehet loivat maailman suurimman valtakunnan

Kulttuuriykkönen sukeltaa keskiajan sodan ja taisteluiden melskeeseen. Keskiajan sotahistoriasta väitellyt Juho Wilskman esittelee uudessa kirjassaan, Sota keskiajalla, keskiajan sotia ja sotalaitoksia Suomesta Sudaniin ja Irlannista Japaniin. Aiheesta ei ole aiemmin julkaistu suomenkielistä teosta. Olivatko ratsastavat jousimiehet kaikkein tehokkain aselaji, jopa haarniskoituja ritareita parempi? Vai löytyykö heitäkin tehokkaampia ja vaarallisempia sotijoita keskiajalta? Juho Wilskmania ja Helsingin yliopiston vanhempaa tutkijaa Jaakko Tahkokalliota haastattelee Nicklas Wancke.
10/19/202352 minutes, 18 seconds
Episode Artwork

Supersuosittu Assassin's Creed -pelisarja - salamurhia ja hiippailua historiallisissa puitteissa jo 16 vuoden ajan

Yksi maailman suosituimmista pelifranchiseista, Assassin's Creed sai uuden jatko-osan nimeltä Mirage. Inspiraationsa slovenialaiskirjailija Vladimir Bartolin teoksesta Alamut sekä 1000-luvun alkupuolella Lähi-idässä toimineesta hashashiineista saanut salamurhaajien kilta palaa tomintaseikkailupelissä juurilleen. Miragessa salamurhia, hiippailua ja parkouria harrastetaan islamin kulta-ajalla keskiajan Bagdadissa. Ranskalaislähtöisen pitkän linjan pelitalo Ubisoftin uusin satsaus julkaistiin sekä tietokoneille että konsoleille, ja sen teema ja tunnelma jatkavat entisten pelien linjassa mallintaen historiallisia paikkoja ja aikakausia. Miten Assassin's Creed onnistuu pelinä ja sekoittamaan historialliseen kokonaisuuteensa fiktiota? Onko pelisarjalla potentiaalia herättää aitoa kiinnostusta kulttuurihistoriaa kohtaan, vai onko kyseessä enemmänkin eksotisointi ja puhdas viihde? Kulttuuriykkönen tutustuu tähän jo vuonna 2007 ensimmäisen osansa ja lukuisia jatko-osia, spin-offeja sekä elokuvankin synnyttäneen pelisarjan maailmaan, ja pohtii sen suosiota yhdessä pelitutkija Heidi Rautalahden, islamin tutkimuksen dosentti Ilkka Lindstedtin sekä Ylen uuden pelisarjan Totta, tarua ja videopelejä toimittaja Harri Alanteen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
10/18/202352 minutes, 32 seconds
Episode Artwork

Sirpa Kähkösen omaelämäkerrallinen romaani 36 uurnaa herättää lukijan miettimään omaa äitisuhdettaan

Sirpa Kähkönen on tunnettu historiallisista romaaneistaan ja Kuopio-sarjastaan, mutta hänen uusin romaaninsa 36 uurnaa on omaelämäkerrallinen. Kirja on saanut erinomaiset arvostelut. Sirpa Kähkösen äiti kuoli viime vuonna ja silloin Kähkönen alkoi lukea äitinsä päiväkirjoja. Miten hän kuvailee tätä prosessia? Sirpa Kähkösen äiti loukkaantui vakavasti 15-vuotiaana. Oliko tämä syynä myös hänen häijyyn käyttäytymiseen omaa tytärtään kohtaan, että kärsimme aikaisempien sukupolvien traumoista? Miten voimme katkaista tämän kierteen niin, että kärsimys ei periydy? Millaiset eväät kirja antaa tähän? Mikä on kirjan sanoma, voiko tämä toimia vertaistukena kriisejä läpikäyville perheille? Kirjailija Sirpa Kähkönen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
10/17/202351 minutes, 48 seconds
Episode Artwork

Syksyn teatterivinkit: urheilukomediaa, kipeän romaanin kaksi sovitusta, neuvostodraamaa ja nuorten kasvukipuja

Syksyn teatteritapauksista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa Voima-lehden toimittaja ja kustantaja Tuomas Rantanen ja kulttuuritoimittaja Lena Nelskylä. Etäyhteydellä teatterivinkkinsä antavat Yle Tampereen toimittaja Anna Sirén ja Yle Lapin toimittaja Simo Metsäjoki. Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo teatterilippujen myyntitilanteesta ympäri maata ja siitä, miten koronapandemia näkyy teattereissa edelleen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Jaksossa keskustellaan seuraavista teatteriesityksistä: Ape army / Helsingin Kaupunginteatteri Ei kertonut katuvansa / Lahden Kaupunginteatteri Entäs nyt Eeva? / Rovaniemen teatteri Break! / Kansallisteatteri Fingerpori / Kemin teatteri & Espoon teatteri / Neljän päivän läheisyys Hiirenloukku / Helsingin Kaupunginteatteri Jacques Brel – Valssiin syntiseen - Tanssiteatteri Rimpparemmi Joitakin keskusteluja merkityksestä / Q-teatteri Kevätuhri, Pina Bausch / Tanssin talo Kirka – Surun pyyhit silmistäni pois / Rovaniemen teatteri Kuka tappoi bambin? / Helsingin Kaupunginteatteri Kööpenhamina / Ryhmäteatteri Musta loukko / Kapsäkki Nukkekoti / KOM-teatteri Piaf/ Tampereen teatteri Pieni maailma / Tampereen Työväen Teatteri Pyöreän pöydän ritarit / Tampereen Työväen Teatteri Rakas Evan Hansen / Helsingin Kaupunginteatteri Rakkaudesta lajiin / Rovaniemen teatteri Reikäleipä / Tampereen Työväen Teatteri Rottien pyhimys / Tampereen Työväen Teatteri: Röda Rummet, Lilla Teatern / Helsingin Kaupunginteatteri Tunkeilijat / Tampereen Työväen Teatteri Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin / Kansallisteatteri Vem dödade bambi / Viirus Valvojat / Raekallio Corp. & Kansallisteatteri Väinämöinen / Tampereen Työväen Teatteri
10/16/202352 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa aiheina voimakkaat kannanotot Lähi-idän konfliktista, huoli nuorisosta ja ihminen taideteoksena.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheina ovat voimakkaat kannanotot Lähi-idän konfliktissa, äänikirjojen lainauskorvaukset, huoli nuorisosta ja av-tuotantotukien leikkaus. Verisesti leimahtanut konflikti palestiinalaisten ja Israelin välillä järkyttää maailmaa. Lähi-idän tutkija Hannu Juusola kysyi X:ssä miksi ihmisillä, joilla on ilmeisen huonot tiedot Palestiinaa koskevan konfliktin historiasta ja nykyisyydestä, on siitä niin jyrkkiä mielipiteitä. Taas nuorista ollaan huolissaan. He eivät lue ja jengiytyvät. Onko tässä mitään uutta vai onko kyse ikuisesta nuorisohuolesta, joka toistuu sukupolvesta toiseen? Synnyttääkö äänikirjan lukija uuden teoksen ja onko hän oikeutettu saamaan siitä samaa kirjastojen lainauskorvausta kuin kirjailija. Tämä kysymys hajottaa kirjallisuuden tekijöiden rivejä. Raatilaiset myös pohtivat mitä kaikkea ”ihminen taideteoksena” voisi tarkoittaa. Perjantaistudion raatilaisina ovat yrittäjä Anna Moilanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä filosofi Tuomas Nevanlinna kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
10/13/202352 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Klubimusiikki Suomessa - pioneeri Jori Hulkkonen 50 vuotta

Kulttuuriykkönen tekee katsauksen kotimaisen klubimusiikin kehitykseen etenkin viimeisen 30 vuoden aikana. 50 vuotta syyskuussa täyttänyt dj-tuottaja Jori Hulkkonen on lajin pioneeri, joka on tehnyt kansainvälistä uraa elektronisen musiikin parissa 90-luvun alusta lähtien. Mikä on suomalaisen klubimusiikin ja sen alagenrejen asema globaalissa tanssimusiikkiskenessä? Tunnetaanko maailmalla suomalaisesta konemusiikista muutakin kuin Daruden Sandstorm? Syntyykö tanssihitit nappia painamalla? Millaisia alakulttuureja klubimusiikin ympärille on maassamme kehittynyt, ja millaisen muodomuutoksen ne ovat käyneet läpi vuosikymmenten aikana? Tarkastelussa myös Hulkkosen 30-vuotinen ura konemusiikin parissa. Miten kemiläisestä teknointoilijasta tuli Ruotsin kautta maailman klubeille sekä kotimaisiin levytuotantoihin haluttu ammattilainen, joka ei uhkailuistaan huolimatta suostu lyömään biittihanskojaan tiskiin. Jori Hulkkosta haastattelee Juhani Kenttämaa.
10/12/202352 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Työkulttuuri vie mehut ja uuvuttaa

Kulttuuriykkönen pureutuu suomalaiseen työkulttuuriin ja sen kipupisteisiin. Tilastojen mukaan keskuudessamme on uupuneita enemmän kuin koskaan. Mikä tässä ajassa ajaa meidät jaksamisemme rajoille? Miksi uupumuksesta syyllistetään uupunutta työntekijää? Useimmat ovat kuulleet burnoutista, mutta mikä on boreout? Juha T. Hakala tarkastelee työkulttuuriamme uusimmassa kirjassaan Suoritusyhteiskunta ja kysyy, olemmeko kadottaneet otteen perusasioista. Juha T. Hakalaa ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaraa haastattelee Nicklas Wancke.
10/11/202352 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Taiteen ja kulttuurin rahoitus ja kulttuuriväen tilanne Petteri Orpon hallituskaudella

Kulttuuriykkönen selvittää, miltä näyttää taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus Petteri Orpon pääministerikaudella. Keskustelemassa ovat Taiteen edistämiskeskuksen Taiken johtaja Kaisa Rönkkö, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila, kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen, tietokirjallisuuskustantamo Terra Cognitan Juha Pietiläinen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Jakonen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
10/10/202352 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Aarikka herättää nostalgiaa mutta miksi sitä ei aina hyväksytä designin kaanoniin?

Kaija Aarikan puusta tehdyt kodin esineet ja korut kuuluvat suomalaisen muotoilun kaanoniin. Helsingin Taidehallissa on esillä hänen koko uransa. Hänet tunnetaan Pässi-nimisestä veistoksesta, joka on koottuu puisista palloista. Keisarinna-niminen kynttilänjalka on kokenut nyt renessanssin nuorten naisten kodeissa. Millainen persoona Kaija Aarikka oli? Mistä hän ammensi rohkeutensa luoda jotain näin mielikuvituksellista niin arkisesta materiaalista kuin puusta? Miten Aarikka sijoittuu muotoilumme kaanoniin, Artekin ja Marimekon rinnalle? Millainen hänen tiensä oli naismuotoilijana hyvin miesvaltaisella alalla? Aarikan tytär Pauliina Aarikka on muotoilija, joka on tehnyt pitkään töitä myös äitinsä kanssa. Näyttelyn kuraattori Eeva Holkeri on perehtynyt Kaija Aarikan uraan ja tuotantoon ja hän avaa Aarikan muotoilua monesta eri näkökulmasta. Ohjelman vieraina ovat Kaija Aarikan tytär Pauliina Aarikka, kuraattori Eeva Holkeri ja Aalto-yliopiston muotoilun laitokselta tutkijatohtori Kaisu Savola. Kaija Aarikka Taidehallissa 7.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
10/9/202352 minutes, 5 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa jengiuhka & uutisointi, Sanna Marin pröystäilijänä, Jari Sillanpään kiirastuli ja uusi Nobel-kirjailija

Kulttuuriykkönen tarjoilee Perjantaistudiossa analyysiä Ruotsista rantautuvan jengiväkivaltauhan merkeissä - kuinka todellisesta ongelmasta on kyse, ja miten median reagointi asiaan on lietsonut sitä, tai vähätellyt ilmiön vakavuutta? Sanna Marinin loikka päivänpolitiikasta suihkuseurapiireihin puhuttaa - miten suhtautua sosialistin kulutusihannointi-imagoon? Iskelmätähti Jari Sillanpään keikkoja perutaan kovaa tahtia uuden Siltsu-dokkarisarjan myötä, missä käydään uudestaan läpi mm. hänen huumausainerikostaustaansa sekä lapsipornokuvan levittämiseen liittyvää kohua. Onko Sillanpään ura taputeltu, vai onko hänelle syytä antaa uusi mahdollisuus? Kuka siitä päättää? Lisäksi analyysissä tuore kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja sekä Epäajankohtaiset festivaalit, jotka nimensä mukaan kokoaa yhteen epäajankohtaista ja -trendikästä taidetta. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheita ovat ruotimassa vakiraatilaisista kirjailija Tiina Raevaara, kosmologi Kari Enqvist sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
10/6/202352 minutes, 52 seconds
Episode Artwork

Seksi ja erotiikka kirjallisuuden historiassa

Silvia Hosseini on tutkinut eroottista kirjallisuutta antiikista meidän päiviimme. Kirjassaan Kirjallisuuden kiihottava historia, arvostettu esseisti osoittaa harhakäsitykseksi sen, että ennen olisi ollut viattomampaa, Yksityiskohtaiset seksikuvaukset, joita ennen olisi pidetty säädyttöminä, ovat nykykirjallisuudessa aivan tavallisia, ja se mikä pornossa aiemmin oli hardcorea, on nykyisin valtavirtaa. Seksuaalisia tabuja rikkomalla kirjoittajat ovat halunneet horjuttaa normeja ja lakeja. Hosseini toteaakin, että erotiikka ja pornografia ovat aina olleet länsimaisen kulttuurin elimellisiä osia, sanan kummassakin merkityksessä. Silvia Hosseinia haastattelee Nicklas Wancke. Vieraana on myös tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen.
10/5/202352 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Sofi Oksanen kirjoitti kirjan Putinin sodasta naisia vastaan

Sofi Oksasen uusi teos Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan pohjautuu kirjailijan runsaasti huomiota saaneeseen puheeseen, jonka hän piti Ruotsin Akatemian sananvapautta ja demokratiaa uhkaavia tekijöitä käsittelevässä konferenssissa keväällä 2023. Oksanen kirjoitti puheensa pohjalta esseeteoksen, jossa hän kuvaa sitä, miten systemaattisesti, monimuotoisesti ja perusteellisesti Venäjä toimii pyrkiessään tuhoamaan vastustajansa, tälläkin hetkellä, keskellä Eurooppaa. Raiskaus on ollut yksi sodankäynnin väline Ukrainassakin. Siviilien raiskaus vaikuttaa lamauttavasti myös niihin naisiin ja perheisiin, jotka eivät itse ole joutuneet suoraan näiden sotarikosten kohteeksi. "Parantavaa raiskausta" venäläissotilaat taas käyttävät valtaamillaan alueilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluviin siviileihin. Raakuuksien lisäksi Venäjä trolleineen on saanut kylvettyä eripuraa myös Yhdysvaltain feministien keskuuteen, samoin kuin aiheuttamaan riitoja Black Lives Matter - ihmisoikeusaktivistiryhmän sisällä. Oksanen halusi herätellä suomalaisia Venäjän informaatiovaikuttamiseen jo Viron lähihistoriaa käsittelevän Kvartetti-sarjan kolmannessa romaanissaan Kun kyyhkyset katosivat (2012), mutta varoitus kaikui hänen mukaansa kuuroille korville. Kaunokirjallisissa teoksissaan Neuvostoliiton sortotoimia laajasti käsitellyt ja äänekkääksi Kremlin vastustajaksi noussut Oksanen kritisoi esseeteoksessaan myös länsimaiden reaktioita. Hänen mukaansa länsimaat ovat olleet sokeita Venään toimille, ja vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen syntyi suorastaan "krimnesian tila". Hänen mukaansa uudet toimittajasukupolvet eivät enää tunnista vanhoja kylmän sodan aikaisia keinoja ja lankeavat Venäjän asettamiin ansoihin kuten natsiväitteisiin. Sofi Oksasta haastattelee Pauliina Grym.
10/4/202352 minutes, 24 seconds
Episode Artwork

Syksyn kirjavinkit - näitä kirjoja asiantuntijat suosittelevat

Syksyn uutuudet ovat jo esillä kirjakaupoissa. Mitä valita tästä runsaudensarvesta? Ovatko yhteiskunnalliset ja poliittiset romaanit syrjäyttämässä eskapismiin ja romantiikkaan keskittyneet teokset? Onko syksy dekkareiden ja erotiikan aikaa? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Ylen kulttuuritoimittaja Miia Gustafsson, Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield ja Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Anna Tulusto. Syksyn kirjavinkit alla Miia Gustafsson: Miki Liukkonen: Vierastila Iida Turpeinen: Elolliset Maria Peura: Esikoinen Ville Blåefield: Ulla Donner: Luonnollinen näytelmä Hannu-Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Portinvartijat – Kamppailu tiedon vapaudesta Hannu Harju: Kajava Anna Tulusto: Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa Sara Al Husaini: Huono tyttö Selja Ahava ja Emma Puikkonen : Rakennenautintoja Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
10/3/202352 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Riutuva taidekaupunki Mänttä

Taidepaikkakunta Mänttä autioituu ja väki vähenee, kun palvelut häviävät. Mänttä on myös surullisen kuuluisa päihdeongelmastaan. Kontrasti kesän Kuvataideviikkojen kuhinaan sekä etenkin Serlachius-museoiden loisteliaisuuteen on jyrkän kontrastinen, kun kulkee Mäntän katuja turistisesongin ulkopuolella. Kulttuuriykkönen tutkii, miten Mänttä on paikallisesti hyötynyt taidestatuksestaan, ja mikä mahtaa olla koko alueen sekä taidekohteiden ja -tapahtumien tulevaisuus, jos kaupunki ympäriltä näivettyy pois? Vieraina Mäntästä kotoisin oleva mediataiteilija-taideopettaja Sampsa Virkajärvi, Mänttä-Vilppulan kunnanvaltuuston jäsen Mira Anttila sekä Serlachius-museon näyttelymestari-kuvataiteilija Krister Gråhn. Juhani Kenttämaa toimittaa.
10/2/202352 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa opiskelijat sorrettuja vai ei, PMMP:n väitetty kusetus, Stockan rappio ja homofobia yleistyy

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen, liikemies Sami Kuuselan ja ekonomisti Heikki Pursiaisen ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/29/202352 minutes, 2 seconds
Episode Artwork

Jake Nymanin puoli vuosisataa radiossa

Kulttuuriykkösen vieraana on yli puoli vuosisataa radio-ohjelmia tehnyt musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman. Nymanilta on juuri ilmestynyt suorapuheinen muistelmateos nimeltään Monen vuoden jälkeen, jossa hän johdattaa Ylen kulissien taakse ja suomalaisen populaarimusiikkikulttuurin historiaan. Hänen suosituimpia ohjelmia ovat muun muassa Kovan päivän ilta, Muistojen bulevardi, Onnenpäivä, Nuorten sävellahja, Rockradio ja Tähtisumua. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
9/28/202352 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Spede - elokuva suositusta sketsitirehtööristä joka kärsi kriitikoiden ylenkatseesta

Kulttuuriykkönen keskustelee uuden Spede-elokuvan pohjalta Suomen maineikkaimmasta sketsitirehtööristä, keksijästä ja viihdetaiteilijasta, jonka elokuvat ja tv-ohjelmat hurmasivat kansaa, mutta eivät kriitikoita. Lujatahtoiselta ja urheilulliselta Pertti Pasaselta eivät ideat loppuneet kesken, hän ei osannut hävitä eikä sietää vasemmistolaisia. Tarkastelussa ovat myös Speden sovinistisuus sekä ahdistelusyytökset, jotka aiheuttivat myös muutoksia uuden elokuvan käsikirjoitukseen. Vieraina Pertti “Spede” Pasasta elokuvassa esittävä Riku Nieminen, Spede-elämänkerran kirjoittanut Tuomas Marjamäki sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Juha Seitajärvi. Juhani Kenttämaa toimittaa.
9/27/202352 minutes, 56 seconds
Episode Artwork

Antroposofi-taiteilija Werner von Hausen - taiteen trendien vastustaja unohdettiin, mutta nyt maine nousussa

Villa Gyllenbergissä on esillä ainutlaatuinen taidekokoelma. Rauniomaalauksia, sinisiin vaatteisiin pukeutuneet omat tyttäret, Välimeren tutkielmia ja interiöörejä Assisin Pyhän Fransiskuksen basilikasta. Vasta viimeisinä vuosina tutkittu modernismia vastustanut ja klassisia ideaaleja vaalinut taiteilija Werner von Hausen on nyt valokeilassa. Tämä vuonna 1870 syntynyt kuvataiteilija vastusti omana aikanaan modernistista suuntausta ja syventyi antiikin ajan ikuisen kauneuden teemaan. Miksi hän ajatteli että menneisyydestä voi lukea tulevaa? Ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman teki skuupin seitsemän vuotta sitten. Hän löysi Kauniaisissa sijaitsevan unohtuneen ateljéen. Hän sai luvan vierailla siellä ja se johti siihen että saimme uuden taiteilijan taidekaanooniimme. Werner von Hausen asui Villa Reire-nimisessä huvilassaan Kauniaisissa. Hän oli mukana luomassa taiteilijasiirtokuntaa kotipaikkakunnalleen. Millainen ateljee hänellä oli? Mitä hänen teoksensa kertovat omasta perheestään? Miten antroposofinen ajattelu heijastuu hänen taiteestaan? Tämän unohdetun taiteilijan 80 taideteoksen esiintuominen on kiinnostava lisä maamme taidehistoriaan. Ohjelman vieraina ovat ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman, Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund ja teosofien ja antroposofien järjestäytymistä liikkeinä Suomessa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä tutkiva Julia von Boguslawski. Werner von Hausen - unohdettu klassikko Villa Gyllenbergissä, Helsingissä 14.1.2024 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/26/202351 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Ujuni Ahmedin tarina näyttämöllä - tyttöjen sukuelinten silpominen jatkuu yhä Suomessa

Yhteiskuntavaikuttaja ja Kansallisteatterin kotikirjailija Ujuni Ahmedin kokemuksista kumpuava ja Satu Linnapuomin ohjaama ja dramatisoima näyttämöteos Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin pohjautuu suurelta osin Ahmedin ja Elina Hirvosen samannimiseen teokseen (WSOY, 2022). Kolmevuotiaana perheineen Suomeen Somaliasta saapunut Ujuni Ahmed tanssi ja opiskeli vanhemmiltaan salaa. Hän karkaili kotoaan ja vietti paljon aikaa Tyttöjen talossa, joka on turvasatama nuorille tytöille. Aikuisena hänestä tuli tasa-arvoaktivisti, joka on puhunut maahanmuuttajataustaisten tyttöjen ja naisten jäämistestä katveeseen suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Lapsena itse silvotuksi joutunut Ahmed on ollut aktiivisesti ajamassa tyttöjen sukuelinten silpomista kieltävää erillislakia eteenpäin Suomessa. Dokumenttiohjaaja-toimittaja-kirjailija Elina Hirvonen ja Ujuni Ahmed kertovat kirjasta ja näyttämöteoksesta heti 21. syyskuuta järjestetyn kantaesityksen jälkeen Kansallisteatterissa nauhoitetussa haastattelussa. Studiossa keskustelemassa ovat näytelmän ohjaaja ja dramaturgi Satu Linnapuomi ja aikuista Ujunia esittävä Emilia Neuvonen. Lähetyksessä kuullaan myös maahanmuuttajataustaisten naisten pakkoavioliittoja, kunniaväkivaltaa ja tyttöjen kontrollointia Kapinallinen kurdi -podcastissaan käsittelevää Rojin Birzoita ja ohjaaja Rosa Iskalachia Tyttöjen talosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
9/25/202352 minutes, 40 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa salamoskeijan uhkakuvat, Niinistön maailmanloppupuheet, Edelfelt-näyttelyn menestys ja kitarasankarit

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pähkäilevät ajankohtaisia asioita ja kulttuuri-ilmiöitä Ville Hänninen, Tiina Raevaara ja Jussi Turhala. Helsingistä paljastui salamoskeija, jonka johtajan puheet ovat herättäneet pahennusta. Moskeijan taustalla vaikuttaa säätiö, joka saa rahaa Saudi-Arabiasta, jossa on pitkään vallinnut vanhoillinen wahhabistinen sunnaislamin suuntaus. Islamin tutkijan mukaan arabimaista tuleva rahoitus voi muodostaa riskin suomalaiselle yhteiskunnalle. Presidentti Sauli Niinistön lausunnot, että riski ydinaseen käyttöön on valtava ovat herättäneet kansainvälisestkin paljon huomiota. Miksi Niinistö tuntee tarvetta muistuttaa ydinsodan vaaroista juuri nyt? Ateneumin taidemuseon Albert Edelfelt -näyttely nousi museon kaikkien aikojen suosituimmaksi näyttelyksi. Edelfelt kiilasi kävijäsuosiossa ohi aiemman ykkösen, Pablo Picasso-näyttelyn. Kuitenkaan näyttelyaikaa ei pidennetty niin kuin tehtiin Picasson näyttelyn kanssa. Suomalainen Teemu Mäntysaari pääsi tuuraamaan Megadeth-heviyhtyeen kitaristia tämän isyyslomalla. Suomalaiskitaristi sai kovan sukseen bändin USA:n kiertueella ja kaveria hehkutettiin laajalti. Voiko kulttuuri astua näin sille tontille mikä urheilulla on ollut ja antaa samanlaisia sykähdyttäviä kansallistunteita? Mantalla tavataan! Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
9/22/202349 minutes, 46 seconds
Episode Artwork

Perttu Häkkinen - Valonkantaja: muistoteos ihmismielen varjopuolista ja alakulttuureista kiinnostuneesta kulttuurivaikuttajasta

Toimittajana, tietokirjailijana, muusikkona sekä kulttuurivaikuttajana tunnetun Perttu Häkkisen muistoteos julkaistaan lokakuussa 2023. Perttu Häkkinen - Valonkantaja -kirjassa reilut viisi vuotta sitten tapaturmaisesti menehtyneen Häkkisen elämää ja perintöä peilataan yli sadan eri yhteistyökumppanin, vaikuttajian, ystävän ja perheenjäsenen kautta. Kulttuuriykkönen selvittää, mistä Häkkisen kiinnostus salatieteisiin sekä mitä marginaalisimpiin alakulttuuri-ilmiöihin kumpusi, miten hän vaikutti mm. elektronisen skweee-musiikin syntyyn, ja miksi hänen toimittamansa tekstit ja radio-ohjelmat nostivat Häkkisen monien silmissä jopa kulttiasemaan. Vieraina kirjaprojektin toimittaja sekä Pertun kanssa Valonkantajat-tietokirjan kirjoittanut Vesa Iitti, Harmöniä-levymerkkiä Häkkisen kanssa pyörittänyt Tatu Metsätähti sekä Yle Puheen Perttu Häkkinen -ohjelman tuottajana toiminut Heidi Laaksonen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
9/21/202353 minutes
Episode Artwork

Iida Turpeisen Elolliset - sukupuuttoon kuolleesta merilehmästä jäi vain luuranko Luonnontieteelliseen museoon

Kulttuuriykkösen vieraana on helsinkiläinen kirjallisuudentutkija Iida Turpeinen, jonka esikoisromaani Elolliset vie lukijan 1700-luvulle merenneidon ja ison merilehmän äärelle. Elolliset kertoo kolmen vuosisadan ajan suhteesta tieteen ja taiteen välillä. Miksi ihminen haluaa aina herättää henkiin sen, minkä hän on aikaisemmin tuhonnut? Milloin se on myöhästä? Olemmeko jo menettäneet toivon? Iida Turpeinen valmistelee väitöskirjaa luonnontieteiden ja kirjallisuuden risteymistä. Hän on ohjelman vieraana. Toinen vieras on yleisen historian juuri eläkkeelle jäänyt professori Heikki Mikkeli, joka valmistelee kirjaa luontosuhteen historiasta. Hänen luonnon ja ihmisen välisen suhteen aatehistoriaa käsittelevät kurssinsa yliopistolla olivat isossa roolissa myös Iida Turpeisen romaanin taustalla. Kolmas vieras on Luonnontieteellisen museon museomestari Janne Granroth. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/20/202351 minutes, 59 seconds
Episode Artwork

Millainen nainen haluaa olla bimbo?

Inka Valima ja Taika Mannila kirjoittivat Bimbofikaatio-kirjan )Into, 2023), jossa tutkitaan bimbo-ilmiötä. Tyhmä ja kaunis bimbo on pinnallinen ja hölmö, naurunaihe. Bimbo on myös tyrkky ja yliseksuaalinen. Miksi bimbot ärsyttävät ja ehkä myös pelottavat meitä? Lopulta kysymys on siitä, millainen nainen saa julkisesti olla. Naiskuvasta ja bimboudesta ovat keskustelemassa koomikko Inka Valimo ja dj-taiteilija-kuvittaja Taika Mannila. Pauliina Grym toimittaa.
9/19/202350 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Kalevalaiset laulurunot ylistivät Stalinia

Karjalaisista laulurunoista kootusta Kalevalasta tuli 1800-luvulla tärkeä suomalaisen identiteetin rakennuspala. Kirjailija Juha Hurmeen sanoin, Elias Lönnrot suomensi eri murteilla ja Karjalan kielillä esitetyn aineiston, sulatti sekalaisen laulurunousmateriaalin yhteen ja takoi siitä tieteellis-taiteellis sepitteen “pakanallisesta” Suomesta. Kansalliseepoksella todisteltiin, miten Suomi kuuluu Euroopan vanhoihin kulttuureihin Karjalainen laulurunous ei suinkaan päättynyt Kalevalan ilmestymiseen vaan pysyi hyvin vireänä esimerkiksi Vienan Karjalassa. Neuvosto-Karjalassa kalevalainen runous valjastettiin kommunistisen järjestelmän ja johtajien ylistämiseen. Selviytyäkseen hengissä karjalalaisen kulttuurin oli sopeuduttava uuteen yhteiskuntajärjestykseen. Näin syntyi neuvostokalevalainen runous, jota vieraamme Joonas Ahola on tutkinut ja josta hän on julkaissut kirjan. Haastateltavana on myös Kalevalaseuran toiminnanjohtaja Niina Hämäläinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
9/18/202352 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa kohu huumeiden käyttöhuoneista, Mantan häkitys, avaruusoliot ja rahastaako PMMP comebackilla

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kosmologi Kari Enqvistin, liikemies Sami Kuuselan ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Tänään aiheena ovat Mantan häkitys, onko elämää avaruudessa ja ufoja maassa, PMMP:n uusi tulo nostalgiaa vai rahastusta? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/15/202352 minutes, 1 second
Episode Artwork

Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa

Stalinin vainoissa kärsivät myös raja-alueen ja Inkerin suomalaiset. Helsingin yliopistossa tutkijana työskentelevän Anni Reuterin uusi Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa - tietokirja (SKS, 2023) kertoo sadantuhannen suomalaisen kohtalosta. Heidät karkotettiin Siperiaan, Kuolaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin pakkotyöhön. Reuterin oma isoisä pääsi Suomeen juuri ennen rajojen sulkeutumista. Itärajan taakse jääneet sukulaiset karkotettiin, vangittiin ja surmattiin Stalinin puhdistuksissa. Kirjan aineistona on sata haastattelua, 200 kirjettä, arkistodokumentteja, muistelmia sekä ainutlaatuisia valokuvia. Neuvostoliitossa syntynyt Anna Soudakova muutti perheensä kanssa Pietarista Suomeen 8-vuotiaana, kun etnisiksi suomalaisiksi laskettavien paluumuutto Suomeen mahdollistui. Suomalaiset juuret löytyvät äidin puolelta: Soudakovan äidinäidin isä oli aikoinaan muuttanut Suomesta Neuvostoliittoon. Soudakova käytti omien isovanhempiensa tarinoita Neuvostoliitosta kirjoittaessaan esikoisensa Mitä männyt näkevät (Atena, 2020), kiitellyn sukupolviromaanin. Anni Reuteria ja Anna Soudakovaa haastattelee Pauliina Grym.
9/14/202350 minutes, 55 seconds
Episode Artwork

Leveät kävely- ja pyörätiet: hyvää vai huonoa kaupunkisuunnittelua?

Onko Suomessa uusi kaupunkisuunnittelun vallitseva trendi, että keskustojen pyörätiet ja jalkakäytävät levennetään ja ajoväylät somistellaan kukkapenkeillä ja palmuilla ja samaan aikaan autot seisovat ruuhkissa kapeissa yhden kaistan kuiluisssaan? Esimerkkeinä mm. Helsingin Esplanadi ja Hämeentie, Savonlinnan, Kuopion ja Jämsän keskustat sekä monet muutkin suomalaiskaupungit. Mikä on hyvää kaupunkisuunnittelua, jossa niin estetiikka, toimivuus kuin kestävä kehitys saavat sijansa? Tuhoavatko leveät pyörätiet ja jalkakäytävät kaupunkien historialliset keskustat ja ehyet arkkitehtoniset kokonaisuudet? Asiantuntijoiden mukaan rumalla ja toimimattomalla kaupunkisuunnittelulla on kaksi pääsyytä: rakennetaan kaupallisuuden ehdoilla ja päätökset tekevät politiikot eivätkä suunnittelijat. Otamme selvää lähetyksessä mm. millaisen porukan päätöksellä Esplanadin nupukivien päälle vedettiin asfaltti, ja miksi keskustojen pyörä- ja jalankulkuväylien on oltava niin leveitä. Mistä tämä suunnittelutrendi tulee? Ohjelman vieraina Helsingin kaupunkisuunnittelun ylin virkamies eli kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski, kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin kirjoittava arkkitehti Tarja Nurmi, Vantaan kaavoitusarkkitehti ja Helsingin rakennuslautakunnan jäsen Noora Laak ja pitkän uran maisema-arkkitehtina tehnyt Gretel Hemgård. Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.
9/13/202351 minutes, 38 seconds
Episode Artwork

Suomalainen ei uskalla sisustaa persoonallisesti ennenkuin on varma parisuhteen kestävyydestä

Huomenna Pasilan Messukeskuksessa käynnistyy Suomen suurin huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma Habitare Messut. Vuosi sitten Habitaressa vieraili liki 35 000 messukävijää. Suurta kävijämäärää selittää osaltaan kahden vuoden koronatauko, jonka aikana kiinnostus kotien ehostamiseen kasvoi entisestään. Nyt ei puhuta pelkästään siitä, millä trendeillä ja väreillä suomalaiset tänä syksynä kotejaan sisustavat - vaan otetaan kunnon sukellus siihen, että millaisia sisustajia me olemme ja miksi meistä on tullut juuri tällaisia. Onko ihmisellä aina ollut jonkinlainen sisäsyntyinen tarve tilojen järjestämiseen? Mitä ihminen tekee silloin, kun hän sanoo harrastavansa sisustamista? Onko se tämän hetken trendien ja maun omaksumista omaan kotiin vai pyrkimystä luoda puitteita, jotka kestäisivät mahdollisimman pitkään? Talouselämän taannoisesta selvityksestä käy ilmi huonekalukauppojen ahdinko. Kun asuntokauppa sakkaa, elinkustannukset kasvavat ja kuluttajien ostovoima laskee, isoja huonekaluinvestointeja ei tehdä. Esimerkiksi Kruunukaluste, Veken kaluste ja Askon sekä Sotkan omistaja Indoor Group ovat tehneet tappiota. Masku oli lähellä nollatulosta. Parhaan tuloksen teki Jysk. Myös Artek ja Ikea pääsivät selkeästi plussan puolelle. Mistä tämä kertoo? Studiossa on haastateltavana sisustusajan ammattilaisia: tilasuunnittelun professori Pentti Kareoja Aalto yliopistosta, Deko-lehden toimituspäällikkö Aino Loikkanen ja sisustusarkkitehti Sebastian Sandelin. Lena Nelskylä toimittaa.
9/12/202351 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Ars Fennica 2023-ehdokkaat esittelyssä

Ars Fennica 2023 -ehdokkaat on valittu ja Kiasmassa on esillä heidän taidettaan. Yksi tämän vuoden ehdokkaista on Henni Alftan joka kuvailee omaa maalaustyyliään vihjailevaksi ja viittaavaksi. Hänen teoksissaan on lähikuvia housujen raidoista ja uivista naisista. Tuomas A. Laitinen taas tutkii installaatioissaan symbioottisia suhteita. Hän on saanut vaikutteita tieteiskirjallisuudesta ja tieteenfilosofian suuntauksista. Teos Maailma karhun korvassa koostuu kuvista, joissa on monta korvaa ja erilaisia eläimiä ja myyttisiä olentoja. Millä tavalla hän ottaa kantaa ilmastonmuutokseen? Tukholmassa syntynyt Lap-See Lam on tutkinut taiteessaan kiinalaisten ravintoloiden sisustusten estetiikkaa. Tales of the Altersea -teoksen tarina kertoo kaksossiskoista jotka uivat mielikuvituksellisessa Altersea-meressä, joka sijaitsee kiinalaisessa ravintolassa. Liettualainen taiteilija ja ­­elokuvantekijä Emilija Škarnulytėa tutkii ihmiskunnan muuntautumista modernista humanismista post-humaaniin tilaan. Videoteoksessa esiintyy taiteilijan liettualainen isoäiti Aldona, joka sokeutui keväällä 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden myrkyistä. Katossa roikkuu kuivattuja yrttejä. Millä tavalla kriisien keskellä voi säilyttää toivon? Norjalainen taiteilija Camille Norment tutkii kulttuurista psykoakustiikkaa. Millä tavalla sosiokulttuuriset ilmiöt vaikuttavat kehoon ja mieleen äänten kautta. Hänen taideteoksensa ovat somaattisia ja kognitiivisia. Miltä ne tuntuvat katsojalta? Palkintolautakuntaan kuuluvat Leena Niemistö, puheenjohtaja, Leevi Haapala, museonjohtaja, Kiasma, Kai Kartio, museonjohtaja, Amos Rex ja Eija-Liisa Ahtila, taiteilija. Taidepalkinto, joka on suuruudeltaan 50 000 euroa, myönnetään tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä. Ars Fennica 2023-palkinto jaetaan 22.11. Tänä vuonna palkinnon saajan valitsee Anne Barlow, joka toimii johtajana Tate St Ivesissä. Millaiset meriitit hänellä on valitsijana? Ehdokkaiden taidetta on esillä nykytaiteen museo Kiasmassa 28.1.2024 asti. Yleisö voi myös äänestää omaa suosikkiaan näyttelyssä. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Leevi Haapala Kiasmasta, palkintolautakunnan puheenjohtaja Leena Niemistö ja taiteilija Henni Alftan Pariisista. ‌Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/11/202352 minutes, 17 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Evelinan autismi, Kokoomus teatterin kimpussa, naisten yliedustus ja merilehmä romaanissa

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio avasi peli pohtimalla, millä tavoin julkista rahoitusta saava laitos saa ottaa näkyvästi kantaa. Espoon kokoomuspäättäjät Mikko Laaksossa ja Tere Sammallahti hermostuivat, kun Espoon teatteri tuki julkisesti Helsingissä syyskuun 3. päivänä järjestettyä rasismia ja fasismia vastustavaa Me emme vaikene -suurmielenosoitusta. Sammallahti vaati entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä, että kaikilta valtion tukemilta laitoksilta, jotka tukivat tätä 11 000 marssijaa koolle kerännyttä mielenosoitusta, tulee ottaa rahoitus pois. Mihin julkinen rahoitus velvoittaa taidelaitoksen? Miten tottelevainen sen täytyy olla poliittisesti? Nuori pop-laulaja Evelina on kertonut julkisesti autismi-diagnoosistaan. Vaikka moni tukee naista, on häntä syytetty myös huomionhakuisuudesta ja poseerauksesta. Miksi autismin diagnosointi on ylipäätään tärkeää? EDIT: Keskustelussa puhutaan virheellisesti sairaudesta. Autismikirjon häiriöt ovat laaja-alaisia varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. Ne ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa, käyttäytymismalleissa tai kiinnostuksen kohteissa.(Lähde: Terveyskirjasto) Kun naiset ovat kärsineet syrjinnästä ja sorrosta enemmän tai vähemmän läpi ihmiskunnan historian, olisiko syytä nostaa naiset esiin? Pitäisikö nyt järjestää "all female paneleita", julkisia keskusteluja joissa kaikki osallistujat olisivat naisia, ja työntää miehet syrjään avainpaikoilta? Ja mitä tapahtuu, kun naisia on yhä enemmän yliopistojen opiskelijoissa ja professoreissa? Tutkija Iida Turpeisen vastailmestynyt romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleesta merilehmästä. Miksei tällaisia kriitikko Antti Majanderinkin kehumia fantastisia tiedepohjaisia kaunokirjallisia teoksia tehdä enemmän? Perjantaistudiossa ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja Kansallisen audiovisuaalisen institiuutin KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
9/8/202352 minutes, 26 seconds
Episode Artwork

Kekkosen aika ja videopelit melkein tuhosivat flipperikulttuurin Suomessa - miksi teräskuulan peluu on nyt uudessa nousussa?

Flipperit elävät uutta renessanssia ajassamme, ja uusia yksityisiä pelisaleja on avattu Suomeen useita. Lisäksi flipperitaidoilla kisaaminen on yleistynyt huomattavasti - kilpailuja järjestetään kiihtyvää tahtia, ja suomalaiset pelaajat ovat nousseet entistä keskeisempään asemaan kansainvälisestikin. Tästä todisteena flippereiden MM-kisojan hopeamitali, joka tuli Suomeen keväällä 2023. Teräskuulan ohjaamista lapojen avulla valojen välkkeessä ja kovan metelin saattelemana on alettu harrastaa Yhdysvalloissa jo 1940-luvun lopulta lähtien, mistä se levisi ympäri läntistä maailmaa tehokkaasti. Fortuna-maa Suomi intoutui peliharrastuksesta 1960-luvulla, kunnes presidentti Kekkosen aikaan säädetty laki vuonna 1976 vei suurimman osan peliautomaateista pois julkisilta paikoilta, ja osa koneista päätyi jopa kaatopaikoille. Lisäksi videopelien ja muiden kolikkoautomaattien yleistyminen 80-luvulla nakersi flippereiden suosiota. Vastaavaa flippereiden kiirastulta koettiin myös niiden syntymaassa, missä mm. New Yorkin osavaltio kielsi koneet kokonaan 40-luvulla rappiollisina uhkapeleinä. Yksittäinen flipperiharrastaja-journalisti Roger Sharpe osoitti oikeussalissa vuonna 1976, että kyseessä ei ole pelkkä tuuripeli, ja vuosikymmenten flipperikielto raukesi muissakin osavaltioissa. Tästä tapauksesta on julkaistu vuonna 2022 elokuva Pinball: The Man who Saved the Game. Tänä päivänä uusia flippereitä tehtaillaan edelleen, mihin teemoja lainataan isoimmista populaarikulttuurin ilmiöistä kuten suosituimmista supersankarielokuvista aina mammuttiluokan rock-bändeihin saakka. Kulttuuriykkönen kysyy, millainen paikka kulttuurissamme ja sen amerikkalaistumisessa flippereillä on ollut? Miksi se yhdistetään alakulttuureihin ja aikoinaan myös maineeltaan vaaralliseen ja rappiolliseen rock-imagoon tai jopa mafia-meininkiin? Onko sen asema tänä päivänä silkan nostalginen, keski-ikäisten varakkaiden miesten keräilyharrastus vai millaista vastapainoa flipperit kaikessa mekaanisuudessaan tarjoavat tämän päivän harrastus- ja pelikulttuurille? Flipperikulttuurin historiasta ja nykypäivästä ovat keskustelemassa tuore flippereiden MM-kisojen hopeamitalisti, vasta 19-vuotias Markus Virtanen sekä omia flipperihalleja pyörittävät intohimoiset harrastajat, Erno Lahdenperä sekä Jarkko Lehtola. Juhani Kenttämaa toimittaa.
9/6/202352 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Vappu Kannaksen Kimalaisten kirja kertoo runoilijaneron ja erakon Emily Dickinsonin tarinan

Vappu Kannas on kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä. Koulutukseltaan hän on L.M. Montgomeryn päiväkirjoista väitellyt filosofian tohtori. Hän debytoi runokokoelmallaan Morsian vuonna 2018. Kannas kirjoittaa usein insipraation vallassa, aiheet voivat olla kuolleet naiskirjailijat, päiväkirjat, horoskoopit ja 1800-luku. Kimalaisten kirja kertoo valkoisiin pukeutuvan erakon, runoilijaneron Emily Dickinsonin maailmasta. Miksi 1800-luku vetää Kannasta puoleensa? Mikä Emily Dickinsonin kummallisessa persoonassa kiehtoo kirjailijaa? Millä tavalla runollinen kieli muuttaa meidän tapaa ajatella elämää? Kimalaisten kirja avaa talojen, kotien ja kukkien syvällistä ja merkityksellistä puolta elämän näyttämönä. Kirjassa myös kuvaillaan sisarusten välisiä suhteita ja heidän roolejansa perheen dynamiikassa. Kirjailija Vappu Kannas on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/5/202352 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Väestönvaihtoteorian ja muiden salaliittoteorioiden valta Suomen politiikassa

Salaliittoteorioiden politiikat — Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia -kirjan toimittaneet Ari-Elmeri Hyvönen ja Niko Pyrhönen kertovat, miten salaliittoteoriat ovat kehittyneet antiikista nykypäivään, miten salaliittoteoriat näkyvät Suomen tämänhetkisessä poliittisessa keskustelussa ja maamme henkisessä ilmapiirissä, ja miten ne muokkaavat sosiaalisen median keskusteluja. Perussuomalaista ja väestönvaihtoteoriasta kirjaan luvun kirjoittanut Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma kertoo, miten Trumpin USA:sta ja Putinin Venäjältäkin tuttu väestönvaihto-salaliittoteorian tuominen Suomen päivänpolitiikkaan on toiminut — ja onnistunut. Entä miten Yhdysvalloissa kesän 2023 yllätyshitiksi noussut lapsikaupasta tehty matalan budjetin Sound of Freedom -toimintaelokuva liittyy QAnon-salaliittoteoriaan, ja miksi se miellyttää juuri konservatiiveja? Haastateltavana ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkijatohtori Ari-Elmeri Hyvönen, Helsingin kaupungin uskontotieteen tutkijatohtori Niko Pyrhönen ja Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Tuija Saresma. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
9/4/202352 minutes, 26 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa valju rasismitiedonanto, Fagerströmin neuvot köyhille, Elokapinalle apurahaa ja kännyt konserteissa

Kulttuuriykkönen avaa taas Perjataistudion ovet. Raatilaiset keskustelevat poikkeuksellisesta selonteosta, joka tunnetaan hallituksen "rasismitiedonantona". Miten se tulee vaikuttamaan yleiseen keskusteluilmapiiriin, vihapuheeseen ja hallituksen toimivuuteen. Miksi selonteon yhteyteen on ympätty natsien hakaristin ohella myös sirppi ja vasara -symbolin kieltäminen? Miksi hallituksen kanta rasismiin saatiin vasta nyt ja sisältääkö selonteko mitään konkretiaa? Raati pohtii myös eikö oikeistolla ole enää muuta tarjottavaa köyhille kuin tukien leikkaaminen ja häätäminen pois kasvukeskuksista. Keskustelua myös kansanedustaja-miljonääri Noora Fagerströmin haastattelusta, joka aiheutti kohun liittämällä köyhyyden saamattomuuteen ja laiskuuteen. Lisäksi pohdimme, kuinka perusteltua ja osuvaa Koneen säätiön oli myöntää kansalaistottelemattomuustempauksistaan tunnetulle Elokapina-aktivistiryhmälle 200 000 €:n tuki toiminnan kehittämiselle. Keskustelussa myös älylaitteiden lisääntynyt ja häiritsevä käyttö kulttuuritapahtumissa sekä hautajaisissa. Ajankohtaisia kulttuuriaiheita ja mediailmiöitä ovat ruotimassa vakiraatilaisista liikemies Sami Kuusela, yrittäjä Anna Moilanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
9/1/202352 minutes, 22 seconds
Episode Artwork

J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta- kirja paljastaa Donnerin kaksoiselämän

Tunsiko Bitte Westerlund omaa aviomiestään Jörn Donneria? Donnerin kuoltua vaimo lukee miehensä sähköpostia josta paljastuu rakkaussuhde. Kirjaa J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta varten Philip Teir on haastatellut Bitte Westerlundia, sukulaisia ja lähipiiriä. Jörn Donner oli kolme kertaa naimisissa ensimmäinen avioliitto oli kirjailija Inga-Britt Wiikin kanssa, liitosta syntyi kaksi lasta, toinen oli ruotsalaisen Jeanette Bonnierin kanssa ja kolmas nuoren Bitte Westerlundin kanssa. Heillä on kaksi yhteistä poikaa. Kirjassa Teir kuvailee näitä kolmea avioliittoa, millaisia ne olivat? Sitten on nämä lukuisat sivusuhteet, joita Bitte Westerlund on jäljittänyt avioliiton aikana ja vielä miehensä kuolemankin jälkeen. Hän on tavannut viimeksi itävaltalaisen Monica Fisherin ja australialaisen Pennyn. Millaisia nämä rakkaussuhteet olivat? Aivan loppumetreillä, Donnerin kuolinvuoteella käy hänen pitkäaikaisin rakastettunsa Ruotsista. Sitten paljastuu tämä 50-vuotta kestänyt suhde H-nimiseen naiseen. Miten tämän suhteen laatu sitten paljastuu Bittelle? Millaisen prosessin tämä synnyttää hänessä? Philip Teirin kirja ei tuomitse ketään silti kirja on avoin ja yllättävän rohkea kuvaus kulttuuripariskunnan elämästä. Ohjelman vieraana on kirjailija Philip Teir. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
8/31/202351 minutes, 52 seconds
Episode Artwork

Francon diktatuurin ja Suomen kummalliset suhteet - Franco ihaili Mannerheimia

Suomen ja diktaattori Francisco Francon Espanjan suhteita kylmän sodan ajalta ei ole juuri tutkittu. Euroopan laitamailla oli yllättävän paljon yhtäläisyyksiä ulkopoliittisesti, vaikka toinen oli antikommunistinen ja toisella oli likeiset kontaktit Neuvostoliittoon. Suhde Espanjaan peilaa mielenkiintoisesti Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaa sekä kulttuurihistoriaa niin kylmässä sodassa kuin myös sitä ennen. Suomen torjuntavoitot talvisodan aikana tekivät lähtemättömän vaikutuksen Francoon, joka ihaili myös marsalkka Mannerheimiä. Franco ei juuri pitänyt kasvavasta turismista, mutta 1960-luvulla alkanut suomalaisturistien aurinkomatkailu avasi Espanjan kulttuuria ennennäkemättömällä tavalla tavallisille suomalaisille, jotka nauttivat edullisista hinnoista, lämmöstä ja possujuhlista. Nicklas Wancke haastattelee Francon kanssa? -kirjan tehnyttä professori Jussi Pakkasvirtaa. Haastatteluun osallistuu etäyhteydellä Espanjasta myös filosofian tohtori, Suomen Madridin suurlähetystön viestintäkoordinaattori Auli Leskinen, joka on väitellyt espanjankielisen kirjallisuuden ja kulttuurin alalta.
8/30/202352 minutes, 24 seconds
Episode Artwork

Kauhukirjallisuuden kotimaiset taiturit - Marko Hautala ja Tiina Raevaara

Suomessa julkaistaan uutta, kiinnostavaa ja laadukasta kauhukirjallisuutta. Kesällä 2023 uudet romaanit julkaisseet meritoituneet kirjailijat Tiina Raevaara sekä Marko Hautala tulevat keskustelemaan toistensa uutuusromaaneista Musta kieli sekä Uinuva solu. Hautalan Musta kieli on jatko-osa Kuokkamummo-tarinalle, joka edustaa universaalia kauhua Vaasan lähiössä. Raevaaran Uinuva solu perustuu taas virusuhkaan, mikä kuuluu Eerika Hämeranta -sarjaan. Kulttuuriykkönen vertaa trillerinomaista tieteiskauhua universaaliin kauhutarinaan sekä pohtii, millaiset ovat suomalaisen kauhukirjallisuuden perinteet. Mitä elementtejä toimivaan kauhukirjallisuuteen kuuluu ja mitkä ovat pahimmat kliseet ja sudenkuopat, jotka voivat viedä tunnelman kauhukirjasta? Vieraina kirjailijat Tiina Raevaara ja Marko Hautala. Juhani Kenttämaa toimittaa.
8/29/202352 minutes, 44 seconds
Episode Artwork

Tutkimattomien merten jättiläiset ja mysteerit

Meret ja meren eläimet ovat paitsi innoittaneet tarinankertojia myös pelottaneet ihmisiä läpi historian. Valtameret ja meret peittävät yli kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta ja niiden ekosysteemit ovat elintärkeitä myös meille maalla eläville, monella tapaa. Tänä päivänä meriä tutkitaankin erilaisin tieteellisin menetelmin, ja niiden tyrskyihin kirjoitetaan edelleen mitä hurjimpia tarinoita. Tässä jaksossa Kulttuuriykkönen sukeltaa meren mysteereihin kolmen uuden, keskenään erilaisen kirjan kautta. Risto Isomäen viimeisimmässä Lauri Nurmi -trillerissä Viimeinen erämaa retkikunta lähtee tutkimaan maapallon viimeistä, tutkimatonta hautavajoamaa aivan uudenlaisen sukelluspukuteknologian kanssa. Valtameren pohjan tutkimus muuttuu nopeasti veriseksi geopoliittiseksi peliksi. Nuoremapana valassafareilla oppaana työskennellyt ja sittemmin niillä tutkijana vieraillut meribiologi Jessica Haapkylä kirjoittaa tietokirjassaan Merten jättiläinen kohtaamisistaan valaiden kanssa maailman merillä. Hän kertoo myös valtavin ja pimeässä loistavin silmin varustetusta kolossikalmarista, ja siitä, miten elokuvat Free Willy (1993) ja Blackfish (2013) ovat vaikuttaneet suhtautumiseemme miekkavalaisiin.   Kirjailija Juha Kauppinen ja kuvittaja-sarjakuvantekijä Janne Torisevan kuvaavat Korvaamattomat - kertomuksia maailman avainlajeista -tietokirjassaan myös merten elämää, esittäen merten asukkien elintärkeät keskinäiset vaikutussuhteet aikuisten kuvakirjan muodossa. Keskustelemassa ovat kirjailija Risto Isomäki (Viimeinen erämaa, Into 2023), biologian tohtori Jessica Haapkylä (Merten jättiläiset - valaiden arvoitusta etsimässä, Into 2023), kirjailija Juha Kauppinen ja kuvittaja-sarjakuvantekijä Janne Toriseva (Korvaamattomat - kertomuksia maailman avainlajeista, Siltala 2023). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
8/28/202351 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa turkiksia vai pandemiaa, Donnerin sivusuhteet, &-logon ongelmat ja tylsät kaupungit

Kulttuuriykkönen kokoaa vakioraatilaiset Perjantaistudioon keskustelemaan viikon ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä. Vieraina ovat päätoimittaja Jouni Kemppainen, kirjailija Jarkko Tontti ja toimittaja Leena Virtanen. Philip Teirin kirja J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta ilmestyi tänään ja sieltä paljastui, että leski vaimo Bitte Westerlund oli miehensä kuoleman jälkeen lukenut Donnerin sähkopostia, josta paljastui loppumetreillä jatkunut rakkaussuhde toiseen naiseen. Tämä katkeruus johti siihen, että Westerlund sirotteli osan miehensä tuhkasta kompostiin. Donner ei pitänyt kompostista eläessäänkään! Lintuinfluenssa saattaa muuntua turkistarhoissa ihmiselle vaaralliseksi taudiksi ja uuden pandemian vaara uhkaa. Olisiko nyt korkea aika lopettaa muutenkin eläinten kärsimystä aiheuttavan luksusbisneksen saaga? Jarkko Tontti kysyy, miksi Espoon kaupunginteatterin uusi nimi & aiheuttaa kuohahtelua? Siitä jatketaan kielipuritanismiin yleensä. Tontti on vähän allerginen kielikonservatiivisuudelle, asenteelle ettei kieli saisi muuttua. Toimiiko Espoon Teatterin uusi nimi &? Leena Virtanen kertoi somekeskustelusta, jossa joku kertoi käyneensä Seinäjoella ja raportoi, miten siellä ei ollut iltaisin yhtään mitään, ei saanut edes ruokaa. Syyksi nostettiin Ideapark, joka on imenyt kaiken yritystoiminnan kaupungista. Ketjussa sitten mainittiiin muitakin kaupunkeja kuten Imatra, joka on kuulemma samassa jamassa. Miten näin on päässyt käymään? Raatilaiset kertovat hyviä ja huonoja esimerkkejä suomalaisista paikkakunnista ja niiden elävyydestä. Miten pärjää Kuopio, entä Huittinen tai Helsinki? Urheilun ja urheiluviihteen moraali pohdituttaa raatia. Saudi-Arabian jalkapalloliigan paisuminen supertähdillä ja golf-kiertueen omiminen öljyrahan taakse ovat onneksi nousseet kriittisen tarkastelun kohteeksi. Myöskään Budapestin kisojen Unkari ei ole mikään demokratian kehto. Kertooko media ja Yle näiden maiden ihmisoikeustilanteesta tilanteesta yleisölle? Ja viimein raati ottaa kantaa Bernsteinin nenä -jupakkaan, joka myllersi Hollywoodia kuluneella viikolla! Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
8/25/202352 minutes, 36 seconds
Episode Artwork

Alkemian historia ja unelmat - lyijystä kultaa viisasten kiven avulla

Alkemistit ovat satoja vuosia yrittäneet luoda viisasten kiveä, jolla voisi muuttaa perusmetalleja kullaksi tai hopeaksi. He pyrkivät kehittämään myös elämän eliksiirin, jolla pidentää ihmisen elämää, sekä luomaan eläviä olentoja ja tislaamaan erilaisia lääkkeitä. Alkemisteihin suhtauduttiin epäillen, mutta he onnistuivat saamaan valtaapitävistä suojelijoita. Alkemian kukoistuskausi länsimaissa koettiin 1100 - 1600-luvuilla, jolloin hovit suorastaan kilpailivat maineikkaista alkemisteistä. Oliko alkemia täyttä huuhaata? Oliko siitä mitään hyötyä? Miksi jotkut vieläkin uskovat alkemiaan? Sara Norja luotaa hiljattain julkaistussa kirjassaan alkemian historiaa ja siihen liittyviä omituisuuksia. Sara Norjan lisäksi toimittaja Nicklas Wancken haastateltavana on Helsingin yliopiston historian dosentti Pekka Valtonen.
8/24/202351 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Vuoden odotetuin peli - Baldur's Gate 3

Vuoden odotetuin digipeli, Baldur’s Gate 3 on julkaistu tietokoneille. Korkean profiilin teos on ollut arvostelumenestys ja noussut mm. pelipalvelu Steamin ladatuimpien ja pelatuimpien pelien joukkoon vain muutama viikko pelin julkaisun jälkeen. Kulttuuriykkönen tutkii, millainen roolipeli on kyseessä, ja lunastaako se kuinka hyvin valtavat odotukset? Peli perustuu samaan Forgotten Realms -fantasiamaailmaan, johon Dungeon & Dragons -pöytäroolipelit ja keväällä 2023 julkaistu elokuvakin pohjautuvat. Millaisen version tuosta hyvin värikkäästä ja monia romaaneja käsittävästä maailmasta Baldur’s Gate 3 tarjoaa? Asettaako peli uuden standardin digitaalisille roolipeleille, vai löytyykö pelistä kaikesta hehkutuksesta huolimatta edelleen toivomisen varaa? Vieraina roolipeleihin erikoistuneet asiantuntijat ja pelisuunnittelijat Laura Kröger, Juhana Pettersson sekä Sulka Haro. Juhani Kenttämaa toimittaa.
8/23/202352 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

USA:n puolustusvoimien UFO-kuulemiset innostavat salaliittoteoreetikoita, mutta mitä havainnot merkitsevät?

Vuonna 2017 spekulointi aurinkokuntaamme saapuneen Oumuamua-komeetan ympärillä oli kiihkeää. Olisiko se sittenkin jotakin muuta kuin komeetta? Tänä kesänä Yhdysvaltain kongressissa on käsitelty ufoväitteitä, ja vaikka silminnäkijöiden puheille on helppo hymähdellä, ovat todistajanlausunnot herättäneet innostusta monessa. Uutisista noussutta keskustelua seuratessa tuntuu kuin eläisimme todeksi suosittua Salatut kansiot -nimellä Suomessa esitettyä X-Files-sarjaa, jossa salaileva valtionjohto peittelee ulkoavaruuden elämänmuotoja. Miten paljon viihde vaikuttaa havaintoihimme, miksi ihminen haluaa uskoa avaruusolioihin ja voimmeko luottaa omiin silmiimme? Keskustelemassa ovat avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja, uskontotieteilijä Jaakko Närvä ja Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Psykologian ja logopedian osaston tutkija, havaintopsykologi Jukka Häkkinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
8/22/202352 minutes, 2 seconds
Episode Artwork

Pesukarhusta 88:aan ja hakaristiin - mitä meidän pitäisi tietää symboleiden viesteistä?

Symbolitutkija Liisa Väisänen on tutkinut symboleiden syntyä voodoosta alkemiaan ja kabbalasta hieroglyfeihin. Uudessa kirjassaan Salaiset symbolit hän avaa kulttuurihistoriaamme salaista puolta. Miksi luokittelemme hotelleja tähdillä? Mistä ajatus siitä että symbolilla on maagista voimaa on syntynyt? Millä tavalla symbolit elävät modernissa ja digitaalisessa maailmassa? Ohjelmassa Liisa Väisänen kertoo symbolien salaisuuksista. Mikä on symbolien merkitys ja voima taiteessa, uskonnoissa ja esimerkiksi vapaamuurareiden ja muiden salaseurojen rituaaleissa. Olisiko syytä kritisoida symboleita? Mistä on kyse kun puhumme symbolinäkemisestä? Liisa Väisänen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
8/21/202351 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa pyrkyrin kohtalo pressavaaleissa, satiiria persuista, Helsingin yliopiston romahdus ja uusi pandemia

Kulttuuriykkönen ruotii taas Perjantaistudion voimin viikon puhuttavimpia ajankohtaisaiheita. Suomessa presidenttiehdokkuuteen pitää liittää aimo annos nöyryyttä: Mika Aaltolaa rakastettiin, kunnes hän selvästi alkoi haluta liikaa tehtävään. Nuori Antti Häkkänenkin teki virheen, sillä hän ilmoitti itse haluavansa ehdokkaaksi, mutta hänet palautettiin pikaisesti ruotuun. Miksi presidenttiehdokkaiden pitää leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa, kysyy kirjailija Tiina Raevaara. Poliittinen satiiri on terveen demokratian merkki, mutta sen ei tarvitse olla tasapuolista, sanoo Kari Enqvist. Puolueista perussuomalaiset kertovat olevansa median ajojahdin kohteena, mutta millaista satiiria mahtaa syntyä tuoreen hallituspuolueen trumpimaisesta uhripuheesta? Pakastimesta löytyvät Ilveksen tassut narauttavat salametsästäjän. Pohjois-Savon keväällä paljastunut salametsästysjupakka paisuu, ja kiinniotettuina ja tutkintavankeudessa on kahdeksan ja epäiltynä 20. Joukossa on metsästysseurojen johtohenkilöitä. Saaliiksi ryhmä on saanut rauhoitettuja haukkoja, joutsenia, ahmoja, ilveksiä ja myös pantasusi. Kiinnijäämisen riski on verraten pieni ja siksi salametsästys rehottaa. Miten sen saisi kuriin, kysyy markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala? Keskustelemme myös uuden pandemian kohtaamisesta, ruokajuttujen siloitellusta ja elitistisestä kuvastosta, Helsingin yliopiston putoamisesta Shanghain yliopistovertailulistan sadan parhaan joukosta ja Finnairin päätöksestä asustaa lentoemäntänsä jatkossa virallisesti tennistossuihin korkokenkien sijaan. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
8/18/202352 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Turtles - miksi Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat valloittavat yhä valkokankaita ja maailmaa?

Uusi Teenage Mutant Ninja Turtles: Mutant Mayhem on koomikko Seth Rogenin, action-näyttelijä Jackie Chanin ja räppäri Ice Cuben tähdittämä leffa, joka kertoo uudelleen tarinan neljästä renesanssiajan taiteilijaneron mukaan nimetyistä mutanttininjakilpikonnasta. Michelangelo, Leonardo, Rafaello ja Donatello nousevat New Yorkin viemäreistä pelastaakseen maailman toisten mutanttien sekä asekorporaation pahoilta juonilta. Elokuva on esteettiseltä tyyliltään liituvaha- ja vaha-animaation sekoitus, joka on toteutettu tietokonetekniikalla. Kulttuuriykkönen tutkii, mikä pitää 1980-luvulla parodiasarjakuvana alunperin julkaistua Teinimutanttininjakilpikonnia edelleen relevanttina konseptina? Elokuvien, animaatiosarjojen, sarjakuvien, lelujen ja videopelien supersuosio Suomessa alkoi jo 1990-luvulla, jolloin julkaistiin kolme Turtles-toimintaelokuvaa peräkkäin. 2014 julkaistiin edellinen reboot-elokuva tuottaja Michael Bayn toimesta. Mihin uutta elokuvaa ja Turtleseja ylipäätään tarvitaan ajassamme? Ovatko mutantit jälleen pop, ja mitä ne kuvaavat kulttuuristamme? Vieraana Totuus elokuvasta -vlogin Rauli Ylitalo sekä mm. Elämäni supersankarit -podcastin tekijä Antti Melkko. Juhani Kenttämaa toimittaa.
8/17/202353 minutes, 1 second
Episode Artwork

Verneri Pohjola on Kaija Saariahon viimeisen sävellyksen solisti

Kesäkuussa menehtyneen säveltäjä Kaija Saariahon viimeiseksi jäänyt sävellystyö, trumpettikonsertto HUSH saa kantaesityksensä Radion sinfoniaorkesterin toimesta 24.8. Helsingin Musiikkitalossa. Kapellimestari Susaana Mälkin johtama teos on räätälöity solistilleen, jazztrumpetisti Verneri Pohjolalle. Verneri Pohjola nousi laajemman yleisön tietoisuuteen tultuaan valituksi vuonna 2004 Pori Jazzin nuoreksi muusikoksi. Sittemmin hänestä on tullut yksi maan kansainvälisesti tunnetuimmista jazzmuusikoista. Pohjolan tuotantoa leimaa monipuolisuus ja vuorovaikutus erilaisten musiikkityylien parissa. Yhteistyökumppaneiden joukossa on ollut myös Verneri Pohjolan oma isä, basisti ja säveltäjä Pekka Pohjola. Minkälainen prosessi teoksen valmistuminen ja esitykseen valmistautuminen ja sitä kautta yhteistyö Kaija Saariahon kanssa on Pohjolalle ollut? Mitkä asiat häntä ovat vuosien varrella innostaneet? Ja miksi monipuolisen lahjakkaan muusikon pääinstrumentiksi oikeastaan lopulta valikoitui trumpetti? Verneri Pohjola on Kulttuuriykkösessä puhumassa musiikistaan, kiinnostuksistaan sekä tulevasta HUSH-teoksen kantaesityksestä. Ville Talola haastattelee.
8/16/202352 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Taiteilijat Hyvinkään parantolan vuoristoilmassa

Hyvinkään kaupunginmuseossa on esillä näyttely Hyvinkään parantolasta. Vuonna 1896 hermolepoa kaipaavien kaupunkilaisten ja sairastelusta toipuvien lepopaikaksi perustettu parantola sai vieraakseen myös kuuluisia taiteilijoita kuten Anna Ahmatovan, Mika Waltarin, Hugo Simbergin ja Saima Harmajan. Hyvinkään parantolaa mainostettiin “kuivalla vuoristoilmalla” aina toisen maailmansodan alkuun saakka. Tuolloin rakennus muutettiin sotasairaalaksi vuonna 1939. Hyvinkään parantola tuhoutui talvisodan pommituksissa, jonka jälkeen Hyvinkäälle rakennettiin lentokenttä suojaamaan radanvarren paikkakuntia. Samaisella kentällä juhlittiin kesän alussa Rockfestin tahdissa 50 000 kävijän voimin. Tällä hetkellä Hyvinkään parantola seisoo tyhjillään ja odottaa uutta isäntäväkeä. Hyvinkään parantolan historiasta ja tulevaisuudesta ovat kertomassa museonjohtaja Tuomas Ravea (Museokeskus Taika, Hyvinkään kaupunginmuseo & Hyvinkään taidemuseo) ja yleisötyön amanuenssi ja opas Merja Nummi. Parantoloiden ja kylpylöiden historiaa avaa Euroopan historian dosentti Liisa Suvikumpu. Lähetyksen juontajana on Pia-Maria Lehtola.
8/15/202351 minutes, 12 seconds
Episode Artwork

Rakettimies Kim Jong-unin tragikoominen ja surrealistinen valtakunta Pohjois-Korea

Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa rikkaat syövät kuin kuninkaat, köyhät nääntyvät nälkään ja syövät epätoivoissaan jopa multaa. Silti korttitalo pysyy horjuen pystyssä, Kiinan tuella ja varastamalla, ja aseita maa myy jopa terroristeille. Ja omaan asekehitykseen maalla näyttää riittävän aina rahaa. Omia propagandabändejään suosiva diktaattori on ajanut maan perinteikkään elokuvatuotannon alas ja suosikkinäyttelijät kerjäävät ruokaa kadulla. Samaan aikaan valtion ohjauksessa olevat sosiaalisen median sievät vaikuttajat hassuttelevat ja keikistelevät Pjonjangin hienoissa kehyksissä. Ennen koronaa ydinasevaltio Pohjois- Koreasta jaksettiin olla huolissaan, mutta sitten ensin pandemia ja sitten Venäjän sota nousivat otsikoihin. Jouni Hokkasen tietokirja Pienen rakettimiehen maa - Pohjois-Korea Kim Jong-unin valtakaudella (Johnny Kniga, 2023) muistuttaa, että Pohjois-Korea ei ole lakannut olemasta ja että se nostaa panoksia. Kirjassa diktatuurista paenneet ihmiset kertovat siitä, miten vastustajiaan ja kilpailijoitaan murhaava Kim Jong elelee ylellistä elämää ja kehittää risteilyohjuksia muun muassa varastettujen kryptovaluuttojen turvin. Toimittajana Pauliina Grym.
8/14/202352 minutes, 5 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Hommaforumin kielipeli, Barbie-ilmiö, rikosuutisoinnin vääristymät ja sisuttomat suomalaislapset

Kulttuuriykkönen ruotii taas Perjantaistudion voimin viikon puhuttavimpia ajankohtaisaiheita. Käsittelyssä kielen ja uudissanojen muokkaus oman poliittisen agendan ajamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustajienkin aktiivisesti käyttämä keskustelupalsta Hommaforumissa on jo 2000-luvulla jaettu strategioita siitä, miten kieltä pitäisi muokata ja millaisia argumentteja tulisi käyttää maahanmuutovastaisten ajatusten ja agendojen levittämiseksi valtavirtaan. Miten nämä strategiat näkyvät tässä ajassa, mistä ne kumpuavat, ja miten ne ovat vaikuttaneet ajatteluumme? Kysymme myös, vääristeleekö media rikostilastoja? Rikosuutisoinnit saavat paljon palstatilaa ja lukuaikaa mediassa, mutta monet tutkimukset osoittavat, etteivät tilastot tue artikkeleiden nostattamia uhkakuvia todellisuudesta. Jengiväkivallan, raiskausten tai poliisiväkivallan määrä tiettyä etnistä ryhmää kohtaan eivät välttämättä tilastoissa näytä niin isoilta, mitä media antaa välillä ymmärtää. Mistä tämä johtuu, millaista ajattelua se vahvistaa, ja miten meidän tulisi suhtautua tai muuttaa rikosuutisointia totuudenmukaisemmaksi? Keskustelemme myös koulusta, sivistyksen arvosta ja oppimisen ylistyksestä peilaamalla uutta perusopetuksen muutokseen tähtäävää hallitusohjelmaa, josta on kenties unohtuneet olennaiset tulevaisuustaidot: neuvottelukyky, resilienssi, utelias mieli sekä ennen kaikkea sisu. Barbie-elokuva on rikkonut jo kolmessa viikossa ennätyksiä. Kyseessä jo nyt menestynein naisen ohjaama elokuva koskaan, ja sen tuotot ovat ylittäneet miljardin dollarin rajan. Mikä selittää, että juuri Barbiesta tuli koko vuoden ja ehkä koko vuosikymmenen kulttuuri- ja elokuvailmiö? Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu, kirjailija Jarkko Tontti ja Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.
8/11/202352 minutes, 14 seconds
Episode Artwork

Kustaa Saksi - migreenistä inspiraatiota psykedeelisiin tekstiiliteoksiin

Yksi maamme kansainvälisimmistä taiteilijoista on tekstiiliteoksistaan tunnettu Kustaa Saksi. Hän on ajankohtainen Helsingin Designmuseon Rajamailla-näyttelyllä, joka esittelee teoksia vuosilta 2013 - 2023. Rajamailla-näyttelyn teema on se tila, joka sijaitsee todellisen ja epätodellisen välillä. First Symptoms -teossarjassaan hän käsittelee oman migreeninsä aiheuttamaa tilaa. Millä tavalla aurallinen migreeni voi olla hieno ja luova kokemus? Hypnopompic-teossarjan teokset taas vievät katsojan unenomaisiin hallusinaatioihin. Millä tavalla Kustaa Saksi kokee todellisuuden eri tasot? Miten oma kotikaupunki Amsterdam on vaikuttanut hänen luovuuteensa? Kustaa Saksin teokset ovat syntyneet perinteikkäällä jacquard-kudontatekniikalla. Uusimmissa töissään taiteilija on tehnyt yhteistyötä tekoälyn kanssa. Millainen on gobeliinien historia? Mikä on ominaista jacquard-kudontatekniikalle? Miten Kustaa Saksin teokset sijoittuvat kuvakudosten kaanoniin? Ohjelman vieraina ovat Kustaa Saksi ja taidehistorioitsija Leena Svinhufvud. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
8/10/202352 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Kesän rasismi- ja natsikohut - onko yhteiskunnallinen keskustelu muuttunut mahdottomaksi?

Some on tunnetusti ja tutkitusti hankala paikka keskustella. Kulunut heinäkuu antaa kuitenkin aiheen ajatella, onko sosiaalisen median keskustelu mennyt kokonaan rikki. Hallitus kahlaa natsikohussa ja somessa ihmiset räyhäävät ja riitelevät ilman sopua. Erimielisyys ulottuu mielipiteistä jo sanoihin ja niiden merkityksiin. Onko kieli - sanojen merkitykset ja tulkinta - myös rikki? Osaammeko enää tulkita viestejä tai asettaa niitä kontekstiin? Missä on yksityisen ja julkisen puheen raja? Keskustelijoina kielitieteilijä Janne Saarikivi, yhteiskuntatieteilijä Pasi Saukkonen ja mediatutkija Anu Koivunen. Ville Talola juontaa.
8/9/202351 minutes, 44 seconds
Episode Artwork

Taiteilijat luokkaturisteina ja ammatteihin soluttautujina - narsismia vai tiukkaa yhteiskuntakritiikkiä?

Yhä useampi suomalainen nykytaiteilija tekee taidetta, jossa he asettuvat määrätyksi ajaksi toisen ammatinharjoittajan rooliin. Tästä esimerkkeinä valokuvaaja Joel Karppasen kuukauden pesti ruokalähettinä, jossa hän tutustui alipalkatun ammattikunnan työhön, olosuhteisiin ja asemaan yhteiskunnassa. Kokemuksen pohjalta hän julkaisi esseen sekä koosti valokuvanäyttelyn. Hänen lisäkseen taiteilija Pilvi Takala "soluttautui" vartiointifirmaan tehden tämän pohjalta niin ikään yhteiskunnallisesti kommentoivaa taidetta. Myös taiteilija Nastja Säde Rönkkö teki pari vuotta sitten näyttelyn Mäntän Kuvataideviikoille saman tyylisestä kokemuksesta, jossa hän kokeili eri ammatteja opettajasta siivoojaan yhden päivän ajan. Kulttuuriyykönen pohtii eettisestä kulmasta taidetta, joka tehdään muiden ammattiryhmien identiteettiä tai yhteiskuntaluokkaa käyttäen. Miten pitäisi suhtautua siihen, että taiteilijat hyppäävät luokkaturisteiksi ja tekevät sen pohjalta taidetta? Kuinka todellisesta ja reilusta asetelmasta on kyse, ja miten se voi leimata tiettyjä yrityksiä, ammattikuntia sekä niiden harjoittajia, kun asetelma esitetään taiteen kontekstissa. Vai onko tämä oivallinen väylä tietää ja ymmärtää eri ammattikuntien ja yhteiskuntaluokkien todellisuudesta ja epäkohdista sekä mahdollisuuksista enemmän? Vieraina taiteilijat Joel Karppanen ja Nastja Säde Rönkkö sekä Suomen valokuvataiteen museon johtaja Anna-Kaisa Rastenberger. Juhani Kenttämaa toimittaa.
8/8/202352 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Valuvien kellojen ja Huudon luojien liikkuvat potretit: Miten tuoreet elokuvat esittävät Salvador Dalín ja Edvard Munchin?

Maailman kuuluisimpiin kuvataiteililjoihin lukeutuvat norjalainen Edvard Munch (1863-1944) ja espanjalainen Salvador Dalí (1905-1989) ovat hiljattain saaneet omaelämäkertaelokuvansa, samoin kuin ranskalainen koloristi Pierre Bonnard (1867-1947), itävaltalainen säveltäjä Alma Mahler (1879-1964) ja hänen maanmiehensä ja rakastajansa Oskar Kokoschka (1880-1980). Miten elokuvat Munch, Dalíland, Bonnard, Pierre et Marthe ja Alma & Oskar esittävät kohteensa? Keskustelemassa on Espoo Cinén ohjelmapäällikkö Mickael Suominen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistonjohtaja Outi Hupaniittu. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
8/7/202349 minutes, 46 seconds
Episode Artwork

Kongfutselaisuuteen nojaava perinne ajaa Kiinaa - ja kiinalaisia

Uusi Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen hämmästyi, kun moni asia sujui Kiinan viranomaisten kanssa jouhevasti, viisumien saamisesta lähtien. Vaikka maahan pääsikin melko helposti, sai aikaisemmin Washingtonin-kirjeenvaihtajana toiminut Hentunen huomata olevansa Kiinan viranomaisten tiiviin seurannan kohteena. Tehokas ja määrätietoinen Kiina modernisoituu vauhdilla, ja siinä avittaa kongfutselainen perintö. Edes autoritäärinen, kansalaisiaan tarkkaileva ja pisteyttävä hallinto ei näytä olevan menestyksen esteenä. Tulosta tehdään myös rikkomalla räikeästi tekijänoikeussuojaa ja kopioimalla muiden maiden keksintöjä ahkerasti. Jopa Kiinan "kansalliskaramelliksi" nostetut White Rabbit -namut on kopioitu briteiltä. Vieraana on Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
8/3/202352 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Omavaraisuus trendaa - toisille kyseessä on kokonaisvaltainen elämäntapa

Yhä useampi on kinnostunut poimimaan ruokapöytänsä antimet omalta pihaltaan tai lähimetsästä. Mitä kaikkea sieltä löytyy? Vanhan kansan lääkekaappi löytyi myös oman ulko-oven takaa. Siinä missä omavaraisuusajattelu on monille ruokakomeron täydennysharrastus, toisille kyse on elämäntavasta, jonka mukana kaikki muuttuu. Mitä kaikkea kuuluu täyden omavaraisuuden tavoitteluun? Omavaraisuuden toteuttamisen tueksi on myös synnytetty yhteisöjä, joissa erilaisin verkostoon pyritään mahdollisimman omavaraiseen elämään. Miksi omavaraisuus ja luonnonatimet ovat alkaneet kiinnostaa? Mitä uutta niistä on viime aikoina opittu? Keskustelemassa ovat Omavaraopiston perustaja Lasse Nordlund, tietokirjailija Satu Hovi sekä tutkijat Galina Kallio ja Eeva Houtbeckers. Ville Talola juontaa.
8/2/202352 minutes, 2 seconds
Episode Artwork

Runo ja tunteet - kolme keskustelua runouden merkityksestä

Mikä on runouden merkitys muuttuvassa maailmassa? Nykyrunolla on varsinkin julkisessa keskustelussa vaikean maine. Runouden kautta kuitenkin sanoitetaan elämää ja hahmotetaan uusia tunteita. Runouden elämää muuttavasta merkityksestä kertovat runoilijat ja sanataiteilija Saila Susiluoto, Julius Kuusisaari ja Hanna Yli-Tepsa, räppinimeltään Rauhatäti. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.
8/1/202350 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Suomalaiset naiset populaarimusiikin historiassa

Kulttuuriykkönen selvittää, millainen asema suomalaisilla naisilla on ollut maamme populaarimusiikin historiassa. Miten naiset ovat historian saatossa nousseet hitaasti mutta varmasti esiintyjistä tekijöiksi sekä kuroneet kiinni miehisen kulttuurialan ja bisneksen sukupuolten välistä rakoa? Millaisia tekoja ja uhrauksia se on vaatinut, ja millaiset ilmiöt ja ympäristöt ovat torpanneet tai edistäneet naisten asemaa musiikkibisneksen ja tekemisen kulttuurissa? Millaisia haasteita naiset kohtaavat nyt, ja millaisia mahdollisuuksia aikamme tarjoaa jatkuvasti monimuotoistuvalle musiikkikentälle? Vieraina Lailasta Almaan - Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia -tietokirjan kirjoittaneet musiikintutkijat Tiina Käpylä ja Anna Elena Pääkkölä sekä pitkänlinjan artisti Eini. Juhani Kenttämaa toimittaa.
7/31/202352 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Miltä algoritmi tuntuu?

Kun yhteiskunta digitalisoituu, tieto on arvokkaampaa kuin teknologia. Jättimäiset teknologiayritykset ovat yritysmaailman kuninkaita. Samalla kansalaiset ja kuluttajat ovat keskellä algoritmistä kulttuuria, jossa elämä muuttuu parhaimmillaan kitkattomaksi, jossa hän kohtaa miellyttäviä tai epämiellyttäviä, yllättäviä ja hämmentäviä asioita digitaalisen teknologian parissa. Ne herättävät kysymyksiä. Kuunteleeko Facebook puhelimiamme? Mitä on algoritmi-folklore? Miksi data on alipolitisoitunut? Mitä on intiimiyden uusi infrastruktuuri? Miten pitäisi suhtautua suuryhtiöiden urkintakapitalismiin, jossa tulonlähde on meistä kerätty data? Miksi algoritmit ohjaavat meitä keskustelun ääripäihin? Miksi yhteiskunta hehkuttaa keskeneräisiä teknologioita? Miksi rakennetaan tietoteknisiä järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään? Onko teknologia tärkeämpää kuin ihmiset jotka sitä käyttävät? Mikä on Ruckensteinin laki? Kulttuuriykkösessä keskustelevat Minna Ruckenstein, Helsingin yliopiston kehittyvien teknologioiden ja yhteiskunnan professori, joka on kirjoittanut kirjan The Feel of Algorithms, ja kansanedustaja Timo Harakka, joka on kirjoittanut kirjan Datakapitalismi kriisien maailmassa. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.
7/28/202351 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Oppenheimer - Nolanin näkemys ydinpommin kehittäjästä

Yksi vuoden elokuvailmiöitä on Christopher Nolanin uutuuselokuva Oppenheimer, joka kertoo yhdysvaltalaisesta ydinpommin kehittäjä Robert Oppenheimerista sekä hänen johtamastaan Manhattan-projektista. Projektin lopputuloksena Japanin Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettiin atomipommit, jotka veivät hetkessä yli sadan tuhannen siviilin hengen ja aiheutti lähes saman verran loukkaantuneita. Pommien käytön katsotaan olevan yksi ratkaisevimmista tekijöistä toisen maailmansodan päätökselle, mutta myös alkulaukaus kylmän sodan sekä ydinsodan pelon ajalle. Oppenheimer on historiallinen elokuva, joka perustuu Kai Birdin sekä Martin J. Sherwinin Pulitzer-palkittuun American Prometheus -kirjaan. Elokuva pyörii intensiivisen, maailmaa mullistaneen ja ristiriitaisen projektin lisäksi myös vakoilu- sekä kommunistivainokuvioissa sekä aikansa etevimpien fyysikkojen mielenmaisemissa. Keskeinen osa elokuvaa on myös Oppenheimerin kohtalo pommien pudottamisen jälkeen sekä kiista, jossa hänen uskollisuuttaan Yhdysvaltoja kohtaan mitattiin. Kulttuuriykkönen selvittää, millaisesta elokuvasta loppujen lopuksi on kyse, ja miten insinöörimäisen teknisistä ja monitasoisista elokuvistaan tunnettu Christopher Nolan onnistuu Oppenheimer-kuvauksessaan. Vieraina ydinfysiikan professori Anu Kankainen Jyväskylän yliopistosta, KAVI:n erikoistutkija Jari Sedergren sekä kirjailija-emeritusprofessori Kari Enqvist. Juhani Kenttämaa toimittaa.
7/27/202352 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Mick Jagger täyttää tänään 80 vuotta

Rolling Stonesin keulahahmo Sir Mick Jagger on tehnyt yli 60 vuotta kestävän uran, jonka aikana hänestä on tullut ikoninen esikuva kaikille rock-kukoille. Miksi Mick Jaggerista tuli muusikko eikä ekonomi, jota alaa hän opiskeli ennen antautumistaan rhythm&blues-musiikin vietäväksi. Miten Rolling Stones kasvoi jättiläismittoihinsa, minkälainen on heidän tuotantonsa kokonaiskuva ja mikä on Mick Jaggerin ja yhtyeen perintö moderniin pop-rock-musiikkiin? Keiden harteilla he itse seisovat? Ja kuinka yhtye on pysynyt kasassa kaikkien myrskyjen jäljiltä yli 60 vuotta. Sir Mick Jaggerin syntymäpäivän kunniaksi Kulttuuriykkösen studiossa juodaan pullakahveja Rolling Stones asiantuntijoiden seurassa. Pöydän ääressä istuvat podcast-tuottaja Juha Kakkuri sekä valokuvaaja, muusikko Pasi Rytkönen. Juontajana on Ville Talola.
7/26/202352 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Arkisen mystiikan runoilijan Mirkka Rekolan elämäkerta paljastaa historian vaiettuja puolia

Mirkka Rekola (1931-2014) oli yksi tärkeimmistä runouden modernisteja, jonka tekstit resonoivat yhä uusien lukijoiden elämissä. Tuoreessa elämäkerrassa valottaa paitsi Rekolan runoilijanlaatua myös sitä kuinka taide ja laajemmat historian kentät sitoutuvat toisiinsa. Rekola runojen epäpoliittisuus herätti kritiikkiä 60-luvulta alkaen ja hänen homoseksuaalisuutensa aiheutti hyljeksintää. Silti itsensä marginalisoiduksi kokeneen runoilijan vaikutus suomalaisen kirjallisuuden historiaan on mittava. Mirkka Rekolan elämästä ja taiteesta ovat keskustelemassa hänen elämäkerturinsa, runoilija Jonimatti Joutsijärvi ja kirjallisuudentutkija, runoilija Katja Seutu. Toimittaja on Pietari Kylmälä.
7/25/202351 minutes, 53 seconds
Episode Artwork

Aaltojakkaran historia

Aaltojakkara on yksi modernin suomalaisen huonekalusuunnittelun ikonisimmista esineistä. Yhdessä puuseppä Otto Korhosen kanssa Aalto loi puuntaivusmenetelmän, joka näkyy myös vuonna 1933 suunnitellussa jakkarassa. Sen ja Aallon muiden huonekalujen menestyksellä Lontoon-näyttelyssä samana vuonna oli suuri merkitys hänen kansainväliselle maineelleen. 90 vuotta täyttänyttä jakkaraa on valmistettu jo kymmenellä vuosikymmenellä. Kulttuuriykkösessä mennään jakkaran kyydissä moderniin kotiin, julkisiin ja yksityisiin tiloihin, myös tunnetiloihin, sisustuksiin, muistiin ja nostalgiaan. J.P. Pulkkisen studiovieraina ovat sisustusarkkitehti Hanni Koroma ja valokuvaaja ja kuraattori Katja Hagelstam. Haastateltavana on myös Antti Tevajärvi Artek 2nd Cycle -liikkeestä.  Ohjelmassa kuullaan myös näytteitä Ilta Boisenin raportista Kööpenhaminan taideteollisuusnäyttelystä vuodelta 1952, Alvar Aallon esitelmästä Arkkitehtuurimme erityispiirteitä vuodelta 1953  ja arkkitehti Matti Itkosen näkemyksiä Alvar Aallon arkkitehtuurinäyttelyssä Jyväskylässä vuonna 1962.
7/21/202350 minutes, 57 seconds
Episode Artwork

Barbie - vuoden odotetuimpia elokuvailmiöitä

Ikonisesta lelunukesta kertova fiktiivinen elokuva Barbie on noussut vuoden 2023 kesän suurimmaksi elokuvailmiöksi. Greta Gerwigin (Pikkunaisia, Lady Bird) ohjaaman elokuvan päärooleissa esiintyvät Margot Robbie sekä Ryan Gosling. Elokuva kertoo Barbien erottamisesta Barbielandista ja siitä, miten hän lähtee etsimään onnea ihmisten maailmasta. Elokuva näyttää yhdistävän sekä satunnaiset elokuvakävijät että elokuvien suurkuluttajat ja kriitikot yhdeksi innokkaaksi Barbie-nälkäiseksi ryhmäksi, jotka tuntuvat odottavan rainaa kuin kuuta nousevaa. Kulttuuriykkönen selvittää, mistä elokuvan saama valtava ennakkohype ja odotusarvo kumpuavat, ja kuinka onnistuneesta adaptaatiosta on oikein kyse. Miten elokuva käsittelee pop-kulttuuri-ikonia ja millaisia näkökulmia se tarjoaa paljon parjatun ja rakastetun lelunuken maailmaan? Vieraina Barbie-keräilijä Ursula Kähäri, Kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen sekä elokuvakriitikko Leena Virtanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
7/20/202352 minutes, 34 seconds
Episode Artwork

Suomalaiset SS-miehet

Suomalaisia taisteli Ukrainassa 80 vuotta sitten Natsi-Saksan Waffen-SS joukoissa. Wiking-divisioonassa palveli vuosina 1941–43 kaikkiaan yli 1 400 vapaaehtoista suomalaista sotilasta, joista kaatui 256 ja sadat haavoittuivat. Keitä he olivat ja mikä oli pahamaineinen Waffen-SS? Suomessa on ollut laajaa ja kiivastakin keskustelua suomalaisten SS-vapaaehtoisten roolista toisen maailmansodan itärintamalla, heidän aatteellisuudestaan ja osallisuudestaan sotarikoksiin. Toimittaja Kari Kuusela on kirjoittanut suomalaisista SS-miehistä uuden tietokirjan, jossa käydään läpi heidän vaiheita itärintamalla. Kirja sisältää myös useita SS-miesten haastatteluita. Suomalaisista SS-miehistä ovat studiossa keskustelemassa toimittaja Kari Kuusela sekä Åbo Akademin kirkkohistorian dosentti André Swanström, joka on tutkimuksissaan käsitellyt niin suomalaisia SS-miehiä ja sotilaspastoreita Ohjelman toimittaa Nicklas Wancke
7/19/202351 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Kirkkouskovaisuus on laskussa, mutta moderni uushenkisyys nousee - muinaissuomalainen mytologia kiinnostaa

Siinä missä kirkko ja institutionaalinen uskonnonharjoitus ovat olleet pitkään laskevan suosion käyrällä, mytologia, kansanusko ja perinteet ovat alkaneet kiinnostaa. Onko kyse uudenlaisen henkisyyden ja hengellisyyden etsinnästä? Minkälainen on suomalaisen kansanuskon maailma, sen maailmankuva, käsitys ihmisestä ja muista olevaisista sen sisällä? Miten se suhtautuu naapurikansojen mytologioihin, esimerkiksi saamelaisuuteen tai vanhaan pohjoismaiseen mytologiaan? Mitkä ovat sen pyhät paikat ja tilat? Miten muinaissuomalainen mytologia näkyy modernin uushenkisyyden kentällä? Onko kasvanut kiinnostus muinaisuskontoihin kansainvälinen ilmiö? Suomalaisen muinaisuskon ja sen rituaalinen juurille johdattavat kuulijoita keskustelussa tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta sekä folkloristiikan tutkija, museojohtaja John Björkman. Juontajana on Ville Talola.
7/18/202352 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Putin väittää Ukrainaa osaksi Venäjää, mutta millaista on Ukrainan oma kulttuuri?

Venäjän presidentti Vladimir Putinin väite siitä, ettei Ukraina ole oma itsenäinen valtionsa, on vale. Mailla on kuitenkin pitkä yhteinen historia, ja moni ukrainalainen puhuu venäjää. Mutta mitä ukrainalainen kulttuuri oikein on? Venäjään erikoistuneen ja Ruotsissa työskentelevän Kalle Kniivilän kirjoittama tietokirja Maa joka heräsi (Into 2023) kertoo ukrainalaisista, jotka haluavat vain elää rauhassa. Kirja valottaa Tšernobylin räjähdyksestä alkunsa saanutta itsenäisyyden aikaa ja Ukrainan historiaa ja kulttuuria. Kirjassaan Kniivilä kuvaa muun muassa sitä, miten Länsi-Ukrainan kuuluminen aikanaan Itävalta-Unkariin on vaikuttanut maan kulttuuriin. Kalle Kniivilää haastattelee Pauliina Grym.
7/17/202351 minutes, 57 seconds
Episode Artwork

Modernin kodin muodonmuutoksia - hellahuoneen paluu

On kasvatettava nykyajan levottomat itsekkäät ansioihmiset kansalaiseksi, sanoi Yrjö Harvia ensimmäisessä suomalaisessa asuntokongressissa vuonna 1917. Kodin maailma on kaikkein ihonmyötäisin asia, kirjoitti venäläinen kirjailija Osip Mandelštam.  Moderni koti on taistelukenttä, jossa henkilökohtainen kohtaa yhteiskunnan odotukset. Toisaalta koti on ihmisen persoonan jatke, kuva asujasta itsestään. Toisaalta koti on ollut kansallinen projekti, jossa huonejärjestys on määritellyt perhemallin, jossa puhtaus ja käytännöllisyys ovat merkkejä siveydestä ja moraalista. Nykymaailmassa sisustus- ja puutarhaharrastus ovat kuluttajakansalaisen keskeisiä toimia. Samalla kaupungistuvassa maassa rakennetaan yhä enemmän pieniä asuntoja, jotka tuovat mieleen entisajan työvänluokan kansoittamat hellahuoneet. Modernin kodin merkityksistä ja muodonmuutoksista ovat keskustelemassa taidehistorian professori Kirsi Saarikangas ja Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseon johtaja Julia Donner. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.
7/14/202351 minutes, 10 seconds
Episode Artwork

Anime ja manga - miten japanilainen animaatio ja sarjakuva valloitti maailman?

Japanilainen pop-kulttuuri, anime ja manga ovat valloittaneet maailman viimeistään 2000-luvulla. Sellaiset animaatioelokuvat kuin Henkien kätkemä, Tulikärpästen hauta tai Akira, animaatiosarjat kuten Pokemon ja Dragonball Z ovat esimerkkejä animesta, joka on puskenut saarivaltion rajojen yli ja saanut kansainväliset ja ennen kaikkea omistautuneet fanilaumat sukeltamaan yhä syvemmälle manga-sarjakuvan ja animen maailmaan. Perjantaina 14.7.2023 maailman kuuluisin anime-ohjaaja, Oscar-palkittu Hayao Miyazaki julkaisee viimeiseksi elokuvaksi julistetun How Do You Live?:n Japanissa. Sen lisäksi uuden ajan Miyazakiksi kutsutun Makoto Shinkain uutuuselokuva Suzume julkaistiin Suomessa keväällä 2023. Millaista on nykyanime, ja kuinka paljon näillä menestyselokuvilla on tekemistä perinteisen japanilaisen animen ja mangan kanssa? Kulttuuriykkönen tutkii, miten japanilaisesta animaatiosta ja sarjakuvasta tuli koko maailman rakastama kulttuurimuoto ja fanituksen kohde. Miten anime ja manga peilaavat japanilaista kulttuuria, ja miksi taidemuodosta on tullut niin suosittu ikään tai sukupuoleen katsomatta? Millaisia ongelmia kymmeniä miljardeja tahkovaan teollisuudenalaan liittyy, ja miten japanilaista sarjakuvaa ja animaatiota tulisi lukea ja tulkita? Vieraina Mangakartta-podcastin Maaret Stepanoff sekä japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvän Desucon-tapahtuman tiedotusvastaava Santtu Pajukanta. Juhani Kenttämaa toimittaa.
7/13/202352 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Olivatko ritarit hyvätapaisia tappokoneita?

Harry Lönnrothin suomentama ritaritrilogia Eufemian laulut on juuri ilmestynyt. Tarinat ilmentävät Ruotsin - ja siten myös Suomen - vanhinta kirjallista perinnettä. Näiden tarinoiden myötä myös keskiajan Pohjolassa tutustuttiin legendaarisen kuningas Arthurin taruihin ja hänen pyöreän pöydän ritareihin. Tarinoilla rakennettiin ritariuden ympärille keskiajalla kiiltokuvamainen kuva, johon kuuluivat käytössäännöt ja ritarilliset hyveet. Mutta mikä oli todellisuus? Oliko ritari sittenkin vain hurskasteleva tappokone? Vieraina ovat pohjoismaisten kielten professori Harry Lönnroth Jyväskylän yliopistossa sekä keskiaikaan erikoistunut arkeologi Ilari Aalto. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
7/12/202346 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Vanhemmat pakkonaittivat Sara Al Husainin serkun kanssa - miksi naisen asema on alistettu muslimiyhteisössä?

"Vaikka olemme Suomessa ja meillä naisilla pitäisi olla oikeus päättää ja oikeus elää miten haluamme, ei se toteudu meille kaikille", kuvaa irakilaistaustainen Sara Al Husaini. Suomessa asuva Sara Al Husaini kertoo esikoisteoksessaan Huono tyttö (Like, 2023) elämästään pakkoavioliittoon joutuvana alistettuna naisena ja siitä, miten hänestä tuli tasa-arvoaktivisti ja Vuoden 2021 pakolaisnainen. Al Husaini kritisoi vahvasti irakilaisen maahanmuuttajayhteisön moraalikäsitystä, jossa nainen tai “hyvä tyttö”on alistuva ja tottelevainen ja väistyy varjoihin. Husaini kertookin tänä päivänä olevansa ylpeästi huono tyttö. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
7/11/202352 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Herännäisyys eli körttiläisyys on muuttunut IKL-tukijasta kirkon liberaaleimman siiven liikkeeksi

Suomen kirkon sisällä vaikuttavista herätysliikkeistä herännäisyys eli körttiläisyys on lestadiolaisuuden jälkeen toiseksi suurin. Siinä missä liikkeen nimen voisi tulkita viittaavan herätys- tai hurmahenkisyyteen, todellisuus on päinvastainen. Se suhtautuu pidättyvästi hengellisten kokemusten näyttämiseen tai edes niistä puhumiseen. Historiallisesti katsottuna herännäisyyttä leimaa suoranainen ilottomuus ja vaatimattomuus. Vuosittain järjestettävät Herättäjäjuhlat kokoavat jopa 50000 osallistujaa. Juhlien ohjelma koostuu lähinnä puheista, joita rytmitetään virsilaululla. Laulettavat virret ovat liikken oman virsikirjan, Siionin virsien lehdiltä. Puhujina on usein myös tunnettuja ei-kirkollisia henkilöitä, ministereistä viihdetaiteilijoihin. Historiassa herännäisyyden piirissä oli runsaasti suomalaisen äärioikeiston kannattajia, mutta nykyisin herännäisyyttä pidetään kirkon liberaalisiiven liikkeenä. Mikä tämän muutoksen selittää? Mitä herännäisyys eli körttiläisyys on ollut historiassa ja mitä se on tänään ja missä se näkyy? Aiheesta keskustelevat Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Ilkka Huhta, pastori-kanttori Samuli Korkalainen sekä Herättäjä-yhdistyksen aktiivi Salla Ranta. Toimittajana on Ville Talola.
7/10/202351 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Kynän ja kirjoittamisen historia - syrjäyttääkö uusi teknologia kynän?

Kaiken kirjoittamisen historiallisena ja motorisena ytimenä on kynä. Kirjoittamaan oppiminen piirtyy kuin kynänjälki aivoihin. Teknologiset muutokset ovat kuitenkin sysäämässä kynää sivummalle ja uudet sukupolvet kouliintuvat kirjoittamaan näppäimistöillä. Kulttuuriykkösen keskustelussa runoilija Olli Heikkonen, kirjailija Jukka Laajarinne ja toimittaja J.P. Pulkkinen keskustelevat kirjoittamisen rutiineista, käytännöistä ja tavoista joilla teknologia koulii ajatteluamme ja kuljettaa lauseitamme. “Laitteet istuvat satulassa ja ne ratsastavat ihmiskunnalla”, kirjoitti amerikkalainen esseisti ja filososi Ralph Waldo Emerson. Kynän ja kirjoittamisen historiassa on monia kiehtovia vaiheita alkaen siitä stressistä, mitä Platon koki siirryttäessä suullisesta kulttuurista kirjalliseen kulttuuriin. Tai Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta modernin lyijykynän syntyyn. Ilmaan jää kaiken teknologian keskellä leijumaan kysymys: miten käy kriisin hetkellä, kun teknologiamme hauraus paljastuu ja murenevan sivilisaation keskelle on ihmisiä, joilla on vain kynä ja muistikirja. Ohjelmassa kuullaan seuraavia arkistonäytteitä: Unto Kupiainen pakinoi Mannerheimin kynästä, toimittaja Kerttu Krohn haastattelee L. Onervaa (1948), heinolalainen toimittaja Dagmar Heino muistelee työtään 1920-luvulla, Olli Alho haastattelee C.J. Gardbergiä Turun Sibelius-näyttelyssä (1965), Alivaltiosihteeri etsii kyniään (1996), kasvatustieteiden tohtori Satu-Maarit Frangou kertoo väitöskirjastaan (2020), VTT:n tutkijat testaavat älypuhelimia (2004), ja tasavallan presidentti J.K. Paasikivi toteaa Moskovasta palattuaan, että kynä on korjannut sen minkä miekka hajotti (1955). JP Pulkkinen toimittaa.
7/7/202350 minutes, 26 seconds
Episode Artwork

Watchmenista V niin kuin verikostoon: Alan Moore - aikamme merkittävimpiä sarjakuvakäsikirjoittajia

Vartijat, V niin kuin verikosto, Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga, Helvetistä sekä liuta muita sarjakuva- sekä elokuvamaailmaa järisyttäneitä teoksia on syntynyt englantilaisen Alan Mooren sulkakynästä. Marraskuussa 2023 70 vuotta täyttävä Moore on äänestetty maailman merkittävimmäksi elossa olevaksi sarjakuvakäsikirjoittajaksi, ja yhdysvaltalainen Time-lehti on rankannut The Watchmen (Vartijat) -teoksen ainoana sarjakuvana yhdeksi modernin ajan merkittävimmäksi kirjalliseksi teokseksi. Kulttuuriykkönen selvittää, millainen henkilö on näiden tarinoiden takana? Mistä hän on ammentanut inspiraatiota supersankaritarinoihinsa, jotka poikkeavat monessa mielessä Marvelin ja DC:n valtavirtaseikkailuista? Millä tavalla hän on muuttanut modernia tarinankerrontaa, ja kuinka hyvin hänen teoksensa ovat kestäneet aikaa? Ja miksei Moore halua enää kirjoittaa uusia sarjakuvia, vaikka rakkaus taiteenlajiin elää yhä? Vieraina väitöskirjatutkija Oskari Rantala sekä Nörttitytöt-yhteisön Mia Meri. Juhani Kenttämaa toimittaa.
7/6/202352 minutes, 52 seconds
Episode Artwork

Kertooko historiallinen romaani enemmän nykyajasta?

Yksi varsin suosittu kirjallisuudenlaji, varsinkin ulkomailla, ovat historiaan sijoittuvat romaanit. Harvempi siinä genressä on sijoittanut tarinansa ihan muinaiseen historiaan. Mutta niitäkin löytyy - myös Suomesta. Tunnetuimpia lienee Suomesta Mika Waltari. Nykyaikanakin löytyy näitä kirjailijoita, joista kaksi tunnetuinta on Kulttuuriykkösen vieraina. Vieraina ovat Jukka M. Heikkilä ja Tom Erik Arnkil. Heikkilä on kirjoittanut useampia antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia seikkailuromaaneja. Arnkil on sijoittanut tarinansa muinaiseen Persiaan. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
7/5/202351 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Tekoälyn vaarat alkavat hahmottua - voidaanko kehitystä enää hallita?

Tekoälyn kehitys on nyt äärimmäisen nopeaa. Nopeuden myötä on herännyt huoli pysyykö kehitettävän teknologian suhteen riittävä kontrolli. Osa eturivin tieteilijöistä on vaatinut kehitykselle sääntelyä, EU pyrkii luomaan nyt omat reunaehtonsa tekoälyteknologian käytölle. Esiin on nostettu myös kysymykset etiikasta: kuinka tehdä tekoälystä eettisesti kestävää? Kuinka tekoälyn parissa yli 30 vuotta paininut tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen, tekoälyn eettisiä ulottuvuuksia tutkiva filosofi Pii Telakivi, sekä digimedia-asiantuntija, tietokirjailija Kari Haakana näkevät tekoälyyn liittyvät uhkat ja toisaalta mahdollisuudet? Tekoälyä kehittävät nyt suuret korporaatiot suljettujen ovien takana, pitäisikö kehitystä säännellä? Ymmärretäänkö kehitettävän teknologian eettisistä ulottuvuuksista tarpeeksi? Toimittajana Tuukka Pasanen.
7/4/202353 minutes, 22 seconds
Episode Artwork

Succession - millaisia ovat tosielämän hyperrikkaat suvut?

HBO:n huippusuosittu draamasarja Succession kertoo Royn perheen mediaimperiumista, jossa vallantavoittelu ja juonittelu tekee jäsentensä elämästä jokapäiväistä piinaa. Toimittaja Hannu Sokalan kirja maailman 50:stä vaarallisimmasta perheestä puolestaan kertoo tosielämän tarinan rahan ja vallan keskittymisestä harvojen käsiin. Miksi meitä kiinnostaa fiktio ja fakta superrikkaiden elämään liittyen? Projisoimmeko näihin kertomuksiin omia haaveitamme vai pelkistyykö kaikki lopulta kysymykseen, tuoko raha ihmiselle onnea? Miksi Succession-sarjan pahiksista tulee mielessämme sympaattisia sankareita? Miksi toisaalta epäilemme tosielämän upporikkaiden filantrooppien motiiveja? Rahan, vallan, onnellisuuden ja merkityksellisyyden kysymyksiä tosielämän ja fiktiivisten tarinoiden takana pohtivat toimittaja Hannu Sokala, tutkija Hanna Kuusela sekä kriitikko Kalle Kinnunen. Ville Talola juontaa.
7/3/202352 minutes, 18 seconds
Episode Artwork

Kesä on teatteria täynnä - kokemuksia seurantalojen näyttämöiltä ja poimintoja kesäteattereiden ohjelmistosta

Tänään vietetään kesäteatteripäivää. Teemapäivästä käynnistyy viikonloppu, jolloin on perinteisesti eniten kesäteattereiden ensi-iltoja. Kesäteatteria käy katsomassa vuosittain arviolta miljoona katsojaa. Yksi kesäteatteri-ilmiö on nuorten esittävien taiteilijoiden jalkautuminen maakuntiin. Saimaan teatteri on seilannut vuodesta 2014 laivalla ja rantautunut esiintymään seurantaloilla. Tänä kesänä he esittävät näytelmää Maaseutua etsimässä. Se on saanut alkunsa lähes sata vuotta vanhoista seuranäytelmistä, jotka löytyivät kaapista Himalansaaren seurantalolta. Näytelmään liittyy myös Urho Karhumäen romaani Avoveteen, joka voitti kultaa Berliinin olympialaisten taidekilpailussa 1936. Studiossa ovat Saimaan teatterin jäsenistä tutkija Sanna Ryynänen sekä Kritiikin kannuksilla keväällä palkittu näyttelijä Jonnakaisa Risto sekä vieraileva ohjaaja Janne Pellinen. Ohjelmassa kuullaan myös seurueeseen kuuluvan syyrialaistaustaisen näyttelijä Boodi Kabbanin kokemuksia. Luvassa on myös kirjailija Antti Heikkisen poimintoja kesän teatteritarjonnasta. Hänellä on itsellä kaksi ensi-iltaa tulossa. Utran uusi teatteri esittää Joensuussa Heikkisen yhdessä Jaakko Tepon kanssa kirjoittaman musiikkikomedian Jaska ja Nilsiän Harrastajateatteri esittää Heikkisen kirjoittaman tekstin ihmeöljyä myyneestä Sheikistä. Toimittajana Minna Joenniemi.
6/30/202350 minutes, 59 seconds
Episode Artwork

Onko Black Mirror -scifisarja katsaus sielumme synkimpään?

Huiman suosion saavuttanut, scifiä, tulevaisuusdystopiaa ja draamaa yhdistelevä Black Mirror on palannut uusin jaksoin. Suoratoistopalvelu Netflixissä on hiljattain julkaistu Black Mirrorin kuudes kausi neljän vuoden tauon jälkeen. Black Mirror kertoo teknologian ja sosiaalisten medioiden vaikutuksesta ihmisten elämään: millä tavoin ne voivat mennä liian pitkälle, ja mitä kaikkea siitä voi seurata. Tästä jo ikonisesta sarjasta ovat studiossa keskustelemassa kirjailija Jani Saxell, futuristit Elina Hiltunen ja Perttu Pölönen. He paljastavat omat suosikkijaksonsa ja arvioivat kuudetta kautta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
6/29/202350 minutes, 36 seconds
Episode Artwork

Kerrankin toiveikkaita näköaloja: Pasi Nokelaisen ja Ville-Juhani Sutisen visiot ihmiskunnalle

Maailmanloppu on kulman takana ja ihmiskunnan tuho lähempänä kuin horisontissa? Ei välttämättä, sanovat Pasi Nokelainen (Maailmanloppu peruttu - Seitsemän väitettä kiertotaloudesta, Gummerus 2023) ja Ville-Juhani Sutinen (Hajonneen maailman käyttöohje - Kuinka oppia elämään rikotussa ympäristössä ja rakastamaan sitä, Into 2023). Heidän mukaansa ihmiskunnalla on edelleen tulevaisuus ja maailmanlopun julistaminen on pään laittamista pensaaseen. Mutta miten opimme elämään ilmastonmuutoksen ja saasteiden muovaamassa ja murjomassa maailmassa? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
6/28/202352 minutes, 18 seconds
Episode Artwork

Enni Levi toimi maksullisena seuralaisena eikä kadu - mitä miesasiakkaat hakevat escorteilta?

Enni Levi on salanimi. Sillä eliittiseuralaisena opiskeluikoinaan lukssusseuralaisena Euroopan suurkaupungeissa työskennellyt suomalaisnainen on kirjoittanut kirjan siitä, millaista on olla maksullinen seuralainen. Niinsanottu eliittiseuralainen tarjoaa asiakkaalleen täydellisen, puleeratun tyttöystävän illuusion. Varakas asiakas vie maksullista seuralaistaan Michelin-tähtiä saaneiden ravintoloiden illallisille ja tarjoaa hetkiä jetset-elämää. Miten työ vertautuu prostituutioon, mitä asiakkaat hakevat escorteilta? Millainen nainen kelpaa työhön - ja kenellä on tilanteissa valta? Eliittiseuralaisen päiväkirjan (Atena, 2023) kirjoittajaa Enni Leviä haastattelee Pauliina Grym.
6/27/202348 minutes, 55 seconds
Episode Artwork

Miljoonamyyntiin ja kansainväliseen menestykseen yltänyt kirjailija Timo Parvela haluaa jättää jäljen lastenkulttuuriin

Timo Parvela tunnetaan muun muassa Ella-kirjasarjan, Maukan ja Väykän, seikkailevan Paten ja avaruuteen sijoittuvien Kepler-seikkailujen luojana. Parvela on julkaissut 35 vuotta kestäneen kirjailijauransa aikana yli 100 teosta, joita on käännetty liki 40 kielelle. Myytyjä kirjoja eri formaatit yhteen laskettuna on yli 10 miljoonaa kappaletta, joka tekee hänestä yhden menestyneimmistä suomalaiskirjailijoista. Useiden Parvelalle myönnettyjen tunnustusten joukossa on voitettu Finlandia junior-palkinto vuodelta 2006 sekä Pro Finlandia -mitali vuodelta 2019. Suurmenestys on seurannut Timo Parvelaa lähes huomaamatta. Vaikka yleensä suomalaiset juhlivat maailmalla mainetta niittäneitä kulttuuri- ja urheilusankareitaan, harvinaiseen miljoonamyyntiin yltänyt Parvela ei juuri paistattele valokeilassa. Miten Parvelan kirjat syntyvät ja miltä menestys tuntuu? Ja mitä kirjailija ajattelee yleisesti lastenkulttuurin arvostuksesta ja asemasta? Miten kirjoissa näkyy Parvelan tausta opettajana? Timo Parvela vastaa näihin kysymyksiin Kulttuuriykkösen haastattelussa itse. Toimittajana on Ville Talola.
6/26/202351 minutes, 56 seconds
Episode Artwork

Mitä syötiin 1700-luvulla ja millaisista astioista?

Millaista ruokaa syötiin maassamme 1700-luvulla? Johanna Ilmakunnas ja Märtha Norrback ovat tutkineet Porvoon Stensbölen kartanon vanhoja reseptikirjoja. Niistä löytyy ruokia, joita on mahdollista valmistaa tänäänkin. Reseptikirjoista löytyy myös vinkkejä millaisilla kotitekoisilla rohdoilla voi parantaa yleisiä vaivoja. 1700-luvun posliini oli usein koristeellista ja hienoimmissa kodeissa tarjottiin ruoka komppaniaposliinista. Miksi viinilasit huuhdeltiin kesken aterian erityisessä kulhossa? Miksi posliinia kutsuttiin valkoiseksi kullaksi? Mistä posliini tehdään ja millä tavalla politiikka ja maaperä vaikutti eurooppalaisten posliinitehtaiden syntyyn? Vieraina ovat Johanna Ilmakunnas, Pohjoismaisen historian professori, Märtha Norrback, museonjohtaja ja historioitsija ja Maria Ekman, tietokirjailija sekä antiikki-, design- ja taideasiantuntija. Hän tuli tunnetuksi löydettyään keisari Nikolai II Talvipalatsin yksityissalonkien kalustoja. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
6/22/202351 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Mitä kuuluu, Turkmenistan ja Kazakstan? Keski-Aasian diktatuurien ja köyhyyden juuret ovat Neuvostoliitossa

Outi Salovaaran Matkalla kadonneessa maailmassa - Neuvostoliiton perillisten jäljillä -tietokirja vie syvälle kommunismin raunioihin ja Venäjän varjossa kasvaneisiin maihin kuten Turkmenistaniin ja Kazakstaniin. Lisäksi Salovaara jakaa kokemuksensa kuivuneen Aral-järven rannalla. Suuri sisämeri on kuivunut lätäköksi ja alueella on kokeiltu biologisia aseita. Sami Tissarin Finlandia-ehdokkuuden saanut Krysa-esikoisromaani on Neuvostoliittoon sijoittuva vaihtoehtohistoria, joka paljastaa neuvostojärjestelmän absurdiuden mehevällä tavalla ja kertoo samalla tekoälystä. Keskustelemassa ovat Outi Salovaara ja Sami Tissari. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
6/21/202352 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Murhia 1920-luvun Helsingissä - Virpi Hämeen-Anttilan dekkarit

Virpi Hämeen-Anttilan Björk-sarja vie lukijansa 1920-luvun alun Helsinkiin. Historiallisissa dekkareissa seikkailee amatöörietsivä Karl Axel Björk. Sarjan vastikään ilmestyneessä kymmenennessä osassa Björk selvittelee outoa kuolemantapausta papin perheessä. Hämeen-Anttilan Björk-sarja on saanut suitsutusta historiallisesta tarkkuudesta, ja sarjan yhdeksäs osa, Vapauden vahdit, voitti Vuoden johtolanka -palkinnon. Kulttuuriykkösessä selvitetään, mikä innostaa Hämeen-Anttilaa kirjoittamaan dekkareita ja kuka rikoskirjailija häntä inspiroi. Puhumme myös 1920-luvun Helsingistä ja miten Hämeen-Anttila herättää menneen maailman henkiin. Vieraina ovat Björk-sarjan kirjoittaja Virpi Hämeen-Anttila ja 20-luvun Helsingistä kirjan "Suruton kaupunki" kirjoittanut Helsingin yliopiston dosentti Mikko-Olavi Seppälä. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
6/20/202351 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Kadonnutta sivistysporvaria etsimässä

Mediassa on peräänkuulutettu pitkin kevään hallitusneuvotteluja ja yleisemminkin sivistysporvareiden perään. Jotkut ajattelevat, että laji on kokonaan kadonnut. Sivistysporvarilla on tarkoitettu perinteisesti henkilöä, joka markkinatalouden ohella uskoo koulutuksen, kulttuurin ja taiteiden tärkeyteen ja joka suhtautuu vastuullisesti yhteisön hyvinvointiin. Mutta ketkä siis ovat nykyisin sivistysporvareita - ja ovatko kaikki muut porvarit paitsi he sivistymättömiä? Ketkä eniten heitä kaipaavat - ja mitä he oikeastaan kaipaavat? Onko porvarina oleminen lähtökohtaisesti taantumuksellista kun edistystä puolestaan leimaa punavihreä vasemmistolaisuus? Aiheesta keskustelevat tutkija Johanna Sumiala, kansanedustaja Tere Sammallahti, entinen kansanedustaja ja ministeri Osmo Soininvaara sekä kirjailija Jarkko Tontti. Juontajana on Ville Talola.
6/19/202352 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa viiniä ruokakauppoihin, miksi influensseri korvasi auteurin, drag-taide ja vapaan sivistyksen uhkakuvat

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppaisen, eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Rannan ja liikemies Sami Kuuselan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. He keskustelevat suomalaisesta alkoholipolitiikasta, pelottavasta drag-taiteesta, miksi influensseri korvasi auteurin dokumenttielokuvien ohjaajana ja vapaan sivistyksen uhkakuvista. Tuleeko viinit ruokakauppoihin? Tätä pohdittiin hallitusneuvotteluissa, joissa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vastusti. Kristillisdemokraattien lisäksi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on vastustanut viinien myynnin vapauttamista. Kokoomus on ollut ajamassa viinien tuomista ruokakauppoihin. Päädyttiin siihen että 8% alkoholia sisältävät juomat saapuvat ruokakauppoihin. Tulisiko viiniä ostettua liian helposti, jos se tulisi ruokakauppoihin? Suomessa viinien hinnat ovat kuitenkin korkeammat kuin Euroopassa. Hyvin käsikirjoitetusta ja ammattitaitoisesti juonnetusta dokkarista puuttuu se ylin luova johto: ohjaaja. Tämä on yleistä nykyään monissa tv- ja myös audiotuotannoissa: hoidetaan keulakuvaksi joku kiehtova ja monelle tuttu influensseri ja taustalle ammattilaisia, kuten käsikirjoittajia ja kuvaajia. Mutta kokonaisnäkemyksestä ei oikein vastaa kukaan. Tehdään vain aihe edellä varmaa suoritetta. Ja mieluiten monen jakson verran, että katsojat saavat bingettää. Onko auteur kuolemassa? Tappoiko hänet influensseri? Yhdysvalloissa useassa osavaltiossa drag-esitykset on kielletty tai niiden sisältöä rajoitetaan. Myös Euroopassa ja Suomessa dragia on aloitettu vastustamaan ja keväällä Helsingin Malmitalo perui lasten drag-harrastamisesta kertovan dokumentin esittämisen. Mikä on drag-taiteen historia? Miksi drag-taide yhtäkkiä pelottaa? Itä-Suomen yliopisto on tutkimuksessaan osoittanut vapaan sivistystyön terveysvaikutukset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyden. UEF listaa maamme ongelmat: ikääntyminen, erilaisten riskiryhmien hyvinvointi, sotekulujen kasvu, koulutustason lasku, osaamisvaje, työvoimapula ja koulutuspolulta syrjäytyneet nuoret. Vapaa sivistystyö on valtiolle edullinen keino vastata näihin haasteisiin. Mitä tehdä kun vapaa sivistystyö on uhattuna? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
6/16/202352 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Oliko tyylitietoinen Mannerheim keikari, eräänlainen dandy?

Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim syntyi vuonna 1867 ja kuoli 1951. Hän on edelleen tunnettu hienosta tyylitajustaan ja kiinnostuksestaan sisustukseen. Mannerheim asui Helsingin Kaivopuistossa huvilassa vuosina 1924-1951. Hänen kotinsa on edelleen alkuperäisessä eklektisessä asussaan. Mistä Mannerheimin innostus sisustamiseen ja tyyleihin syntyi? Hänen Hangossa sijaitsevassa Neljän tuulen tupa-nimisessä ravintolassa oli bretagnelaistyylinen ruudullinen pöytäliina ja ranskalainen astiasto. Mannerheimin hankkima sinivalkoinen, lintuaiheinen astiasto oli käsinmaalattua fajanssia. Miksi hän piti ranskalaisuudesta? Mannerheim ei pitänyt ruoan kärystä. Ravintolassa tarjottiin Marskin ryyppyä, puolalaisesta pataruoasta inspiroitua Vorschmackia ja Café Afrika-leivoksia. Mikä on Mannerheimin tuoman Vorschmackin historia? Mannerheim pukeutui vapaa-ajallaan valkoiseen pukuun ja olkihattuun. Mistä hänen kiinnostuksensa pukeutumiseen kertoi? Kaivopuiston huvila on vuodesta 1951 asti toiminut Mannerheimin elämää ja Suomen historiaa esittelevänä museona. Miksi kiinnostus museota kohtaan on vain kasvanut viime vuosina? Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja emerita Marketta Wall ja Mannerheim-museon johtaja Märtha Norrback. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
6/15/202351 minutes, 10 seconds
Episode Artwork

Museot joutuvat palauttamaan esineitä - loukkaavatko museot alkuperäiskansoja?

Suomen kansallismuseo luovutti huhtikuussa etnografisista kokoelmistaan Namibian kansallismuseolle kaksi kivifragmenttia. Vuonna 1886 lähetyssaarnaaja Martti Rautanen ja kasvitieteilijä Hans Schinz irrottivat fragmentit Pohjois-Namibiassa sijaitsevan Ondongan kuningaskunnan pyhästä valtakivestä. Kulttuuriperinnön omistajuus ja palauttaminen joko konkreettisesti, digitaalisesti tai muulla tavoin alkuperäisten omistajien jälkeläisille on kansainvälisen museokentän ajankohtaisimpia kysymyksiä. Kansainvälisten museoeettisten sääntöjen mukaan museoiden tulee olla valmiita osallistumaan keskusteluun kulttuuriomaisuuden palauttamisesta alkuperäisen omistajayhteisön jälkeläisille. Myös YK:n alkuperäiskansojen julistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota seremoniaesineiden palauttamiseen. Suomen kansallismuseo on lähivuosina tehnyt kaksi kansainvälistä huomiota saanutta repatriaatiota. Vuonna 2020 Suomen kansallismuseo palautti Yhdysvaltain alkuperäiskansojen edustajille Mesa Verdeen, Coloradoon, hautalöytöjä ja haudoista löydettyjä esineitä. Hautalöydöt olivat peräisin geologi ja kasvitieteilijä Gustaf Erik Adolf Nordenskiöldin (1868–1895) vuonna 1891 tekemältä tutkimusmatkalta. Syksyllä 2021 museo palautti kansalliskokoelmista noin 2 200 saamelaisesinettä Saamenmaalle, Saamelaismuseo Siidan haltuun. Aiheesta keskustelevat kansallismuseon intendentti Eero Ehanti, alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Eeva-Kristiina Nylander. Ohjelman toimittaa Nicklas Wancke.
6/14/202351 minutes, 1 second
Episode Artwork

Zelda-videopelejä pidetään mestariteoksina, sarjan suosiota kommentoi Maria Ohisalo

Vastajulkaistu The Legend of Zelda: Tears of The Kingdom on tämän vuoden odotetuin videopeli, ja monien mielestä mestariteos. Japanilaisten Shigeru Miyamoton and Takashi Tezukan vuonna 1986 luoma pelisarja on valloittanut miljoonien sydämet ympäri maailman, mutta mistä pelisarjan suosio johtuu? Minkälainen maailmankuva Zeldasta välittyy ja mitä yhteistä on Zeldan pelaamisella ja puutarhanhoidolla? Zelda-pelit ovat maailman parhaiten arvioitujen pelien joukossa. Mistä tämä johtuu? Zeldasta ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa pelitoimittaja Johannes Valkola, kuvataidekasvattaja Laura Porola ja Zelda-pelien kestofani, toimitusministeristön ilmasto ja ympäristöministeri Maria Ohisalo. Ohjelman toimittaa Hannes Nissinen.
6/13/202352 minutes, 36 seconds
Episode Artwork

Missä ovat suomalaisen tasa-arvon juuret? Marinin hallituksesta kertova Viisi valittua -dokumentti kansainväliselle HBO:lle

Suoratoistopalvelu HBO Maxin ensimmäinen suomalainen dokumenttisarja Viisi valittua saa ensi-iltansa 9. kesäkuuta. Dokumenttisarja kertoo Suomen maailmallakin huomiota herättävästä naisjohtoisesta hallituksesta, “viisikosta”. Viisikkoon kuuluvat pääministeri Sanna Marinin (SDP) lisäksi valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), opetusministeri Li Andersson (vas), oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr). Lähetyksessä kerrotaan dokumentin teosta ja siitä, mihin ministerit vetivät yksityisyyden rajat. Lisäksi selvitetään, missä Suomen tasa-arvon juuret ovat, ja miksi toisaalta yhä edelleen naiset tienaavat vähemmän kuin miehet? Miksi eri sukupuolet hakeutuvat edelleen tietyille aloille, ja mitä seurauksia tällä on? Pohdimme myös, ovatko naiset lähtökohtaisesti parempia ja pasifistisempia vallankäyttäjiä, kuten usein kuulee sanottavan. Keskustelemassa ovat Viisi valittua -dokumentin ohjaaja Mia Halme, toimittaja-kirjailija Emilia Männynväli ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Lähetyksessä kuullaan myös vihreiden entistä puheenjohtajaa ja ministeriä Maria Ohisaloa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
6/12/202350 minutes, 48 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa kiiltokuvamainen Viisikko-dokkari, presidenttiys ja homous, tupakkavaino ja kehnot kulttuurijutut

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja yhteiskunnan muuttuneista arvoista ovat keskustelemassa toimittaja Ville Hänninen, kosmologi Kari Enqvist ja kirjailija Jarkko Tontti. Pekka Haavisto ilmoitti, että lähtee presidenttikisaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Hän on myös ollut suosituin presidenttiehdokas kyselyissä. Näin pride-kuukautena eli sukupuoli- ja seksuaalivähemistöjen oikeuksien kuukautena raati pohtii onko Suomi vihdoin valmis avoimesti homoseksuaaliseen presidenttiin? Miksi Haavisto vetää etäisyyttä Vihreään puolueeseen? Suoratoistopalvelu HBO:ssa julkaistusta Viisi valittua -dokkarissa seurataan ministereitä Sanna Marin, Annika Saarikko, Maria Ohisalo, Li Andersson ja Anna-Maja Henriksson töissä ja vapaa-ajalla, myös Katri Kulmuni ja Emma Kari ovat mukana. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota ovat esillä, niihin on dokumenttisarjan ulkomaalaisilla katsojille samaistumispintaa. Dokumenttia on kritisoitu kiiltokuvamaiseksi, silotelluksi ja Instagram-henkiseksi - minkälaisen dokumentin raati olisi halunnut nähdä viisikosta? Eikö politiikkaa olisi pitänyt käsitellä analyyttisemmin? Media kirjoittaa että keski-ikäinen nainen on käynyt kaikissa maailman maissa lentäen, ja tätä somessa paheksutaan. Onko syytä? Voiko lentämistä verrata lapsen hankintaan hiilijalanajälkjen suhteen? Tupakkaa voi polttaa vahingoittamatta muita, mutta valtiokoneisto hivuttaa kieltolain kaltaista mallia. ”Suomi on ensimmäinen maa, jossa tupakoinnin loppuminen on kirjattu lain päämäräksi”. Jarkko Tontti ihmettelee, pitäisikö meidän antaa enemmän tilaa ihmisille elää sellaista elämää kuin he itse haluavat elää, silloinkin kun se tarkoittaa tupakoinnin kaltaista epäterveellistä elämäntapaa? Onko tupakoiminen yksityisasia veronmaksajan kannalta? Oskari Onninen kirjoitti Suomen Kuvalehteen mediakolumnin, jossa hän pohtii, mitä oikein on tapahtunut: urheilujournalismista on tullut tiukkaa, rakenteisiin pureutuvaa, kun taas kulttuurijournalismin "uutiskone" ei pysty samaan, vaan pitäytyy vanhoissa raameissa. On taiteilijahaastatteluja ja leffojen sun muiden esittelyä. Mutta missä kriittisyys? Ja ennen kaikkea: journalistiset periaatteet? kyselee kriitikko Ville Hänninen. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.
6/9/202352 minutes, 14 seconds
Episode Artwork

Tanssin talon tulevaisuus vaarassa nykytanssin suurena näyttämönä

Jo 1930-luvulla haaveiltiin tanssin suuresta näyttämötilasta kun tunnettu tanssija Maggie Gripenberg otti esille idean. Vasta helmikuussa 2022 tämä idea toteutui Helsingin Kaapelitehtaalla Tanssin talon muodossa. Se on Suomen ensimmäinen tanssin ehdoilla suunniteltu tila. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyössä syntynyt rakennus on 5400 neliötä suuri ja koostuu kahdesta salista, joista suurempaan Erkko-saliin mahtuu 700 ja pienempään Pannuhalliin 250 henkeä. Jane ja Aatos Erkon säätiö lahjoitti 15 miljoonaa euroa Tanssin talolle. Miten käy Suomen ensimmäiselle tanssille omistetulle tapahtuma- ja esitystilalle tulevaisuudessa rahoituksen suhteen? Miten Helsingin kaupunki on suunnitellut rahoittavanasa tätä tilaa? Onko nyt suuri riski että Tanssin taloa täytyykin vuokrata muihin tapahtumiin? Tanssin talon filosofia on ollut alusta asti tanssin tuominen mahdollisimman monen saataville ja tanssin aseman ja arvostuksen vahvistaminen. Ohjelmaa suunnitellaan koko ajan yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tanssin tekijöiden kanssa. Jos Helsingin kaupunki ei nosta rahoitusta, Tanssin taloon teoksia tekevät ryhmät ovat pulassa, mistä seuraa, että talossa on jatkossa yhä vähemmän tanssia. Miten tämän voisi estää? Ohjelman vieraina ovat Ylen toimittaja Jonni Aromaa, tanssitaiteilija ja Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen taiteellinen johtaja Ninni Perko, tanssija ja nykytanssiryhmä Raekallio Corp:n taiteellinen johtaja Valtteri Raekallio ja kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
6/8/202352 minutes, 17 seconds
Episode Artwork

Diplomatian historia ja periaatteet - Venäjä harrastaa nyt myös diplomaattista kiusantekoa

Viime viikkoina Venäjä on sulkenut Suomen edustustojen pankkitilejä ja konsulaattien ovia. Näiden toimien on nähty rikkovan kansainvälisen diplomatian sääntöjä, jotka velvoittavat turvaamaan diplomaattien toimintakyvyn ja turvallisuuden isäntämaassa. Minkäalainen uhka on, että diplomaattisuhteet katkeavat kokonaan? Venäjän sota Ukrainassa on aiheuttanut kansainvälisen yhteisön suurimman kriisin sitten toisen maailmansodan - eli tilanteen, jota juuri diplomatian keinoin on ollut tarkoitus estää. Yhteisein säännöin ja sopimuksin rakennettu diplomatian järjestelmä on kuitenkin myös osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Mitkä ovat kansainvälisen diplomatian juuret, minkälaiset verkostot sitä pyörittävät ja minkälaiset reunaehdot sen toimivuutta sanelevat? Keskustelemassa pitkän uran suurlähettiläänä tehnyt René Nyberg, professori Juhana Aunesluoma ja tenure track professori Rinna Kullaa. Ville Talola juontaa.
6/7/202351 minutes, 44 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa kähmintää ja hiostusta baletissa, taiteen pakollinen oikeaoppisuus ja kirjoja vierastavat opiskelijat

Perjantaistudiossa puhutaan Suomen Kansallisbaletin vallan väärinkäyttöä ja seksuaalista häirintää mahdollistaneesta johtamisesta. Tällä viikolla Kansallisbaletin ex-tanssijat kertoivat Ylellä huonoista kokemuksistaan. Baletin edellyttämä ulkonäkökontrolli ja kehojen negatiivinen kommentointi aiheuttaa mm. anoreksiaa. Kuinka paljon kannattaa taiteen edestä uhrata ja kärsiä? Raati ihmettelee myös moralismia korostavaa henkeä kulttuurissa. Onko vallalla oikeaoppisuuden ja vaikuttavuuden vaatimus? Imagen kolumni väittää, että taiteilijoiden apurahahakemuksissa kannattaa mainita ekokriisi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, mikäli aikoo saada rahoitusta. Jos taiteen tehtäväksi ei mielletä etsimistä, anarkismia, haahuilua, kapinaa tai älyllistä leikkiä tms. vaan siltä odotetaan "tuloksia", mitä menetetään? Saadaanko edes hyvää taidetta? Turun Sanomien mukaan yliopisto-opiskelijat eivät jaksa enää lukea tenttikirjoja. Vaatimustasoa on myös alennettu lukioissa koska oppilaat eivät vaan jaksa nähdä vaivaa. Raati pureutuu koulutuksen nykytilaan: onko porukasta tullut tiedon runsaan ruokapöydän ääressä välinpitämättömiä kun tarjolla on vielä helpommin jotakin vielä kivempaa, jonka eteen ei tarvitse nähdä yhtään vaivaa? Jos ihanneammatti on someinfluensseri, mihin koko peruskoulua tarvitaan? Aiheuttaako opiskelu stressiä siksi, että siltä ovat kadonneet selvät rakenteet ja tavoitteet, ja nuorille sysätään näistä liikaa vastuuta? Eikä perinteitä unohdeta: suomalainen promootioperinne kuuluu UNESCOn aineettoman maailmanperinnön listalle. miten tällaiset perinteet voivat rikastaa elämäämme? Mitä perinteitä meidän aikamme voisi luoda jälkipolvien vaalittaviksi? Studiossa ovat Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Matti Rämö ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke
6/2/202350 minutes, 40 seconds
Episode Artwork

Baletin vaietut ongelmat: vallan väärinkäyttöä, häirintää ja syömishäiriöitä

Baletin toimintakulttuuri mahdollistaa epäasiallista kohtelua. Suomen Kansallisbaletissa epäasiallinen käytös johti baletin entisen johtajan Kenneth Greven eroon vuonna 2018. Keskustelu jäi silloin oopperatalon sisäiseksi asiaksi. Tanssijoiden kertomuksia oli julkisuudessa nimettöminä. Greve välitti anteeksipyynnön tiedotteessa ja sanoi ylittäneensä rajansa johtajana. Baletista on sanottu, että se on täydellisten kehojen taidetta, ja siinä onkin villakoiran ydin, eli millaisia uhrauksia tanssijat joutuvat tekemään saavuttaakseen täydellisen kehon. Harrastuksena baletti kuuluu kaikille ja se on mahdollista kaikille vartaloille, mutta ammattina baletti asettaa keholle vaatimuksia. Kontrolli ja kommentointi saattaa olla julmaa ja ankaraa. Amerikassa baletin ympärillä käytävää keskustelua kuumensi entinen School of American ballet'n tanssinopiskelija, kirjailija Alice Robbs, jonka kirja Don't think dear, on loving and leaving ballet kertoo tanssijoista ja tanssinopiskelijoista, jotka tavalla tai toisella traumatisoituivat baletissa kohtaamansa kovan kontrollin vuoksi. Kirjan keskiössä on Amerikan baletin isäksi kutsuttu maailmankuulu koreografi George Balanchine. Robbsin kirjassa kritisoidaan Balanchinen tapaa johtaa - siis todella mikromanageerata - sekä perustamaansa New York City Ballet'ta sekä School of American ballet'ta. Balanchine muun muassa kielsi tanssijoita seurustelemasta, pakotti heidät laihduttamaan itsensä vaarallisen laihoiksi sekä kaiken huipuksi valitsi suosikkitanssijoilleen jopa parfyymit. Balanchinen ymmärtäjiäkin löytyy vielä tänä päivänä. Millaisia ovat suomalaisten ex-balettitanssijoiden kokemukset huonosta johtamisesta? Vieraina Kansallisbaletin entiset tanssijat Sami Saikkonen, Johanna Nuutinen, Anna Konkari. Toimittajina Liisa Vihmanen ja ex-tanssija Jenny Jägerhorn.
6/1/202352 minutes, 2 seconds
Episode Artwork

Kardashianien lumo: tosi-tv-viihdettä ja epärealistisia kauneusihanteita

Amerikkalaisen ökyrikkaan Kardashians–katraan elämää seurataan jo kolmannella kaudella Disneyn suoratoistopalvelussa. Kris, Kourtney, Kim, Khloé, Kendall ja Kylie ovat somevaikuttajia ja monen nuoren naisen ulkonäköesikuvia, vaikka messevien sponsorisopimusten huippuvuodet taitavat olla takanapäin. Kardashianin sisarukset ovat arkipäiväistäneet hiustenpidennykset, ripsienpidennykset ja pistoshoidoilla muhkeammaksi muotoillut huulet Suomenkin katukuvassa, ja heidän kurviensa innoittamana pakaratreeni nousi suureen suosioon nuorten naisten keskuudessa Monen ihailemia naisia on myös kritisoitu epärealististen kauneusihanteiden levittämisestä ja kestämättömän kulutushysterian lietsomisesta. Mikä Kardashianeissa kiehtoo ja mikä on heidän jättämänsä jälki länsimaiseen yhteiskuntaan? Keskustelemassa ovat taiteilija Alma Tuuva, tutkijatohtori Pauliina Tuomi Turun yliopistosta, Helsingin Sanomien Nytin toimittaja Inkeri Harju ja väitöskirjatutkija Anna Puhakka Jyväskylän yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
5/31/202351 minutes, 56 seconds
Episode Artwork

Cannesissa nähtiin Aki Kaurismäen uusin elokuva

Kulttuuriykkösessä keskustellaan Cannesin elokuvajuhlien annista sekä Aki Kaurismäen maailman ensi-iltansa Cannesissa saaneesta elokuvasta Kuolleet lehdet. Kuulemme millaisen vastaanoton Kaurismäen uusin elokuva on saanut ja miten se eroaa ohjaajan aikaisemmasta tuotannosta. Studiossa on kaksi Cannesin elokuvajuhlista palannutta kriitikkoa, Veli-Pekka Lehtonen Helsingin sanomista ja Matti Rämö Night Visions -festivaalilta. Lähetyksessä on mukana myös Ylen toimittaja Olli Kangassalo. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
5/30/202351 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Jenni Haukion vuodet tasavallan presidentin puolisona

Jenni Haukio on kirjoittanut kirjan Sinun tähtesi täällä - Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Kirjaa avaa hänen isänmaan hyväksi tehdyn työn sekä konkreettista että henkistä puolta. Hänen kirjansa on katsaus Suomen erityislaatuiseen luontoon, kirjalliseen ja taiteelliseen aineettomaan perintöön ja aikamme lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tarvittaviin tekoihin. Tohtori Jenni Haukio on nyt osa kirjallista perinnettä, jota presidentin puolisot ja kirjailijat Ester Ståhlberg ja Sylvi Kekkonen ovat olleet luomassa. Millä tavalla hän halusi jatkaa tätä perinnettä? Vuonna 1999 ilmestyi Jenni Haukion runoteos Paitasi on pujahtanut ylleni. Tämä teos sai valtakunnallisen Runo-Kaarina-palkinnon. Toinen runoteos Siellä minne kuuluisi vihreää ja maata ilmestyi vuonna 2003 ja kolmas Sinä kuulet sen soiton ilmestyi vuonna 2009. Millä tavalla hänen oma luontosuhteensa on ollut innoittajana? Jenni Haukio on kokenut että laaja joukko suomalaisia runoilijoita eri aikakausilta on kulkenut hänen rinnallansa tämän yhdentoista vuoden matkan presidentin puolisona. Hän kirjoittaa myös niistä myyteistä, joita edelleen liitetään presidentin puolisoon. Mitkä nämä myytit ovat? Millä keinoilla hän on pystynyt olemaan anonyymi? Mitkä erityiset hetket valtiovierailuilla ovat olleet hänelle merkityksellisiä? Jenni Haukio on ohjelman vieraana. Pia-Maria Lehtola on juontajana.
5/29/202351 minutes, 8 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Priden visainen ongelma, Marinin opit, rap ja true crime sensuuriin ja Tina Turner

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä ovat keskustelemassa kosmologi ja kirjailija Kari Enqvist, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Kokoomus ja Keskusta jätettiin Pride-tapahtumasta ulos translain uudistamiseen tähdänneen äänestyksen takia. Puolueiden kaikki kansanedustajat eivät kannattaneet translain uudistusta. Konservatiivit voivat nyt halutessaan syyttää Helsinki Pridea kohtuuttomuudesta ja herkkänahkaisuudesta. Mitä seurauksia tällä poissulkemisella voi olla? Heijastaako tämä kanta samaa ehdottomuutta kuin parin viikon takainen Sanna Marinin juhlapuhe New Yorkissa? Ylen Aamu-tv:ssäkin eilen käsitelty asia on Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemä selvitys, jonka pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. On väläytelty myös taiteelliseen ilmaisuun puuttumista eli räpmusiikin sensuuria. ”JÄRJESTÄYTYNEEN rikollisuuden torjunta voi edellyttää taiteellisen ilmaisun vapauteen puuttumista”, näin seisoo Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden tekemässä selvityksessä. Selvityksen pohjalta aletaan valmistella järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa. Mitä ajattelee raati jälleen uudesta väkivaltaviihdekohusta, jotka toistuivat yhä uudelleen? Raati miettii myös Iiu Susirajan, Käärijän ja Aki Kaurismäen pohjalta, millainen suomalaistaide voi tulevaisuudessa breikata maailmalla. Kari Enqvist on huolestunut vapaasta kansansivistystyöstä, työväen- ja kansalaisopistojen tulevaisuudesta. Leikkauksia on suunniteltu kansanopistojen yms. rahoitukseen. Esitetyt summat ovat todella suuria. Enqvist ajattelee, että kansanopistot ja muu vapaa sivistystyö on tavallisen suomalaisen kansan kulttuurinen selkäranka. Eli pitääkö olla huolissaan? Rock n’ Rollin ja soulin kuningattareksi kutsuttu Tina Turner menehtyi 83-vuotiaana eilen keskiviikkona kotonaan Sveitsissä pitkän sairauden uuvuttamana. Raati muistelee Turneria, hänen uraansa, taitoaan artistina, valtaava hiuspehkoa ja väkevää energiaansa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
5/26/202352 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Edith Södergranin kuolemasta on 100 vuotta - uusia runoja on suomennettu ja uusia valokuvia on löydetty

Suomen kansainvälisesti tunnetuin runoilija, Edith Södergran, kirjoitti runoja sekä maanpäällisistä tähdistä että universumin tähdistä. Hän tuli tunnetuksi yli-ihmistä kuvaavista runoista. Friedrich Nietzschen ihailu näkyy hänen ajattelussaan. Södergran syntyi 1892 Pietarissa ja kuoli 1923 Raivolassa. Tänä kesänä hänen kuolemastaan tulee 100 vuotta. Agneta Rahikainen ja Eira Sillanpää ovat laatineet valikoiman Edith Södergranin kiinnostavimmista valokuvista ja yhdistäneet ne runoihin. Mukana runovalikoimassa on tuttuja runoja, kuten Päivä viilenee iltaan ja Maa jota ei ole, mutta myös vähemmän tunnettua ja suomentamattomia runoja hänen nuoruudestaan. Millainen valokuvaaja Edith Södergran oli? Monissa valokuvissa on kissoja sekä kauniita interiöörejä. Millaisia omakuvia hän otti itsestään? Millainen lisä nämä valokuvat ovat Södergranin tutkimuksessa? Sanna Tahvanainen on kirjoittanut romaaneja Coco Chanelista, Kuningatar Viktoriasta ja Sylvia Plathista. Tahvanaisella ja Södergranilla on molemmilla karjalaiset juuret. Nyt Tahvanainen suunnittelee kirjoittavansa tästä häntä nuoresta asti kiehtoneesta runoilijasta romaanin. ‌Vieraina ovat kirjallisuustieteilijä Agneta Rahikainen, antikvariaatin pitäjä Eira Sillanpää ja kirjailija Sanna Tahvanainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/25/202352 minutes, 5 seconds
Episode Artwork

Suomalainen kulttuuri ei kiinnosta mediaa eikä yleisöä Ruotsissa

Tutkija Mikko Majander seurasi vuoden verran, mitä Suomesta kerrotaan ruotsalaismediassa ja millä tavalla, ja mitä Ruotsista kerrotaan suomalaismediassa. Politiikan ja uutisten ohella Majander seurasi myös kulttuuriraportointia ja sitä, miten kattavasti naapurin kulttuuria on ollut tarjolla esimerkiksi televisiossa, elokuvateattereissa ja lehtien arvosteluissa. Ajatuspaja Magman 23.5. julkaisema Mikko Majanderin tekemä raportti kertoo, miten kaksi naapurimaata näkevät toisensa ja millaista tietoa yleisöille tarjotaan. Jo Magman helmikuussa julkaisemassa kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka ruotsalaisten kiinnostus Suomesta on kohonnut valtavasti viime vuoden tapahtumien myötä, he eivät juurikaan piittaa suomalaisesta kulttuuritarjonnasta kuten kirjallisuudesta, musiikista tai elokuvista. Mikä nihkeän suhtautumisen taustalla on? Ja minkälaisesta “suomalaisuudesta” ruotsalaiset pitävät? Tutkija Mikko Majanderia haastattelee Pauliina Grym.
5/24/202352 minutes, 5 seconds
Episode Artwork

Onko urheilufanius heimoaatetta, uskontoa vai eskapismia?

Siinä missä Suomen Leijona-maajoukkueen kohtaloihin yhtyy koko kansa - ymmärtääpä se pelistä jotakin tai ei - todellinen fani valvoo läpi vuoden, pelistä toiseen oman joukkueensa edesottamuksia ja elää niissä mukana. Tosifani saa pinnistellä hallitakseen tunteitaan, kun hän seuraa kannattamansa joukkueen suoriutumista ja jännittää sen puolesta. Useimmissa ihmisissä oman kylän joukkue herättää sympatioita ja tsemppausta, mutta arjen normaalin soljumisen kannalta joukkueen suorituksilla ei ole heihin vaikutusta. Miksi kuitenkin monet, kaikin tavoin rationaalisesti käyttäytyvät ihmiset käyttävät enimmän aikansa ja rahansa ja uhraavat mielenrauhansa seuratakseen suosikkijoukkuettaan? Etenkin, kun ylivoimaiselle enemmistölle kannattajista jää loppujen lopuksi käteen pettymys siitä, että oma joukkue ei tänäkään vuonna voittanut mestaruutta. Fanituksen sosiologiaa, psykologoiaa, uskollisuutta ja masokismia avaavat Kulttuuriykkösessä pastori, HIFK:n mies Jan Ahonen ja tutkija, tietetokirjailija Sami Kolamo. Ville Talola juontaa.
5/23/202352 minutes, 24 seconds
Episode Artwork

Onko pienen kirjakaupan pitäminen hulluutta?

Pienten kirjakauppojen määrä on laskenut rajusti. Niiden kuolemaa on ennustettu jo pitkään. Uusia uhkia siintää horisontilla, joista suurimpia lienevät äänikirjapalvelut. Millaista paloa, rohkeutta ja lompakkoa pienen kirjakaupan tai antikvariaatin pitäminen vaatii ja mitä se antaa? Vieraina antikvariaatti-ketjun omistaja Elmeri Vehkala, pitkään alalla toiminut antikvariaatin pitäjä ja Vinhan kirjakaupan yrittäjä Mikko Vartiainen sekä Suomen antikvariaattiyhdistyksen sihteeri Berndt Wikgren. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
5/22/202350 minutes, 51 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Käärijä-vääryyden analyysiä, maahanmuutto ja suomen kielen kohtalo, rapistuva kunto ja kulttuurin määritelmä

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaset tietokirjailija Tiina Raevaaran, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja elokuvatutkija Jari Sedergrenin ajankohtaisten kulttuuri-ilmiöiden äärelle. Kokiko Käärijä ja Suomi oikeusmurhan vai onko itse asiassa parempi olla moraalinen voittaja kuin teknisen ja plastisen viihdeteollisuuden edustaja, jolle ammattiraadit epädemokraattisesti, laskelmoidusti ja musiikin kaupallista odotusarvoa tukien voiton suhmuroivat? Kielitetieilijä Janne Saarikivi kritisoi Ylen kolumnissaan sitä, että professoriksi pääsee Suomeen ilman kielitaitoa kun taas työväenluokka ei pääse. “Pakolaiset ja kouluja käymättömät pannaan TE-keskuksen pakolliselle kielikurssille ennen kuin pääsevät hakemaan siivoojaksi.” Raatilaiset eivät aivan nielaise Saarikiven maalaamaa uhkakuvaa. Mutta mitä mieltä he ovat maahanmuuttokysymyksestä hallitusneuvotteluissa. Suuri osa suomalaista on rapakunnossa. Liikkumattomuus nousi otsikoihin alkuvuodesta, mutta nyt asia on ilmeisesti ollut esillä myös hallitusneuvotteluissa. Onko raatilaisilla ratkaisuehdotuksia - ja mitä tuleva hallitus voisi asialle tehdä? Erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta kirjoitti "elävä kulttuuriperintö kuuluu kaikille". Aineettoman kulttuuriperinnön hanketta vipuna käyttäen hän laajentaa kulttuurin käsitettä, niin että osallistumalla moniin arjen toimintoihin hän kannattelee elävää kulttuuriperintöä. Näin kulttuuri ei ole vain teatteria, oopperaa tai taidenäyttelyä vaan leipomista, neulomista saunomista ja sienestämistä. Tämä ei ole tuloista tai asuinpaikasta riippuvaista. Mitä mieltä raati onkaan tämmöisestä kulttuurin käsitteen laajennuksesta? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/19/202351 minutes, 25 seconds
Episode Artwork

Suomalainen Huussi matkaa Venetsiaan arkkitehtibiennaaliin - ovatko vesivessat tulleet tiensä päähän?

Tänä vuonna Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa (20.5. - 26.11.2023) Suomen paviljongissa nähdään The Dry Collectiven näyttely Huussi. Se käsittelee nimensä mukaisesti veden ja ravinteiden kiertokulun arkkitehtuuria ja kyseenalaistaa itsestään selvänä pitämämme saniteettiratkaisun, vesivessan. Millainen muutos olisi siirtyä vähemmän vettä käyttävään vessaan tai jopa kompostoivaan vessaan muuallakin kuin mökillä? Ovatko ihmiset valmiita syömään ruokaa, jonka raaka-aineet on lannoitettu ihmisperäisellä lannoitteella? Ja kestääkö Suomen maabrändi sen, että lähetämme maailmalle kansakuntaamme ja kulttuuriamme edustamaan huussin? Venetsian arkkitehtuuribiennaali Architecture Exhibition – La Biennale di Venezia avataan medialle 17. toukokuuta, ja Kulttuuriykkönen ottaa yhteyden paikan päällä olevaan Dry Collectiven arkkitehtiin ja taiteilijaan Arja Renelliin, joka on Huussi-idean äiti. Studiossa ovat keskustelemassa Käymäläseura Huussi ry:n hallituksen puheenjohtaja Minna Palo, tietokirjailija Risto Isomäki ja muutosjohtaja Riku Ruotsalainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
5/17/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Paula Havasteen nuijasodassa ei armoa anneta

Paula Havasteen romaaneja on kiitelty historiallisten yksityiskohtien paikkansapitävyydestä. Havaste on viimeisimmissä kirjoissaan innostunut sellaisesta vaiheesta Suomen historiassa, jolloin talonpojat saivat tarpeekseen ja nousivat veriseen kapinaan, eli 1500-luvun lopun nuijasodasta. Havasteen kirja, Lieka, tarkastelee nuijasotaa kapinan taltuttajien näkökulmasta. Ajankohtaisiin teemoihin kuuluvat kysymykset sotilaan moraalista ja siviilien kärsimyksestä. Kulttuuriykkösen vieraina ovat kirjailija Paula Havaste sekä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian apulaisprofessori Anu Lahtinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
5/16/202350 minutes, 40 seconds
Episode Artwork

Miesvalta hellitti Suomessa elokuva-alalla vasta 2010-luvulla

Toimittajat Jaana Semeri ja Leena Virtanen kirjoittivat kirjan suomalaisista elokuva-alan naisista. Neitoperhot ja pahanhautojat-kirja haluaa poistaa naisiin kohdistuvan stigman. Merkittävä tietokirja todistaa monin haastatteluin ja havainnoin, että elokuvaohjaajan malli oli miehinen. Naisten käynnistämiä elokuvahankkeita vierastettiin ja aiheita pidettiin liian pieninä. Kirja nostaa esille kymmenen muutoksentekijää. Pirjo Honkasalo, Auli Mantila, Reetta Aalto, Anna Eriksson ja Hanna Bergholm ovat mukana käsiteltävien joukossa. Suomalaiset ovat pioneereja läheisyyskoreografiassa, sitä käyettiin intiimikohtausten ohjauksessa esimerkiksi Kikka-elokuvassa. Jaana Semeri kävi tällaisella kurssilla, mitä hän oppi? Kirjassa verrataan suomalaista ja ruotsalaista elokuvamaailmaa naisnäkökulmasta, miten ne eroavat? Tove-elämäkertaelokuvasta kansainvälistäkin mainetta saanut ohjaaja Zaida Bergroth on nuorten naispuolisten elokuvatekijöiden idoli. Mikä on Bergrothin tyylin kulmakivet? Ohjelman vieraina ovat toimittajat Jaana Semeri ja Leena Virtanen sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/15/202351 minutes, 18 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Ylen harmittava Pillupäiväkirjagate, Käärijän vantaalainen nerous ja tiedeuutisoinnin hypetykset

Ylen esittämä ja osin rahoittama, nuorten naisten seksuaalisuudesta ja sen ongelmista kertova Pillupäiväkirjat-sarja nousi hallitusneuvotteluissa Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen toimesta esimerkiksi turhasta Yle-tuotannosta. Mikä Pillupäiväkirjoissa oikein harmittaa? Viikonloppuna kansakunta on virittynyt seuraamaan ennennäkemättömän jännityksen vallassa Käärijän suoriutumista jokakeväisessä Euroviisu-riehassa. Käärijän juomalauluksikin miellettävä Cha Cha Cha on herättänyt ennakkojännityksen ohella laajasti populaarikulttuurin analysointia kulttuuripiireissä. Mitä raati saa irti Cha cha chasta? Tieteen tuloksia esitellään usein ison otsikoin, joissa esiintyvät sanat kuten läpimurto ja sensaatio. Tosiasiassa tiedeyhteisön työ kuitenkin yleensä etenee hivuttamalla. Otsikot yksinkertaistavat ja oikovat asioita. Klikkijournalismi sopii huonosti tieteen uutisointiin, mutta miten tieteen tuloksia pitäisi uutisoida? Käynnissä olevat hallitusneuvottelut etsivät nipistyskohteita ja julkisten varojen käytön tehostamista. Tämä asettaa taiteentekijät kahden eri tehtävän eteen; sekä puuttumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun oman työnsä kautta että puolustamaan taiteen asemaa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Perjantaistudion raadissa istuvat toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen. Ville Talola juontaa.
5/12/202352 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Käännöskirjallisuuden ahdinko - kannattaako laatukirjallisuutta suomentaa?

Laadukas käännöskirjallisuus on ahtaalla, kun kotimainen kirjallisuus ja viihde ovat vallanneet yhä enemmän tilaa. Etenkin äänikirjojen kuuntelussa korostuvat kepeämpi viihdekirjallisuus ja dekkarit. Käännöskirjallisuudella on kuitenkin suuri merkitys maamme sivistykselle ja kirjallisuudelle. Monet kotimaiset kirjailijat inspiroituvat juuri maailmakirjallisuudesta. Suomentajien työ on korvaamatonta, sillä vain harvalla kielitaito riittää nyanssien ja tasojen ymmärtämiseen. Millainen on käännöskirjallisuuden tila tällä hetkellä ja kannattaako laatukirjallisuutta suomentaa? Studiossa asiasta keskustelevat Siltala kustantamosta kustantaja Touko Siltala, suomentaja Lotta Toivanen ja Tammen käännöskirjallisuuden kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alanko. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.
5/11/202350 minutes, 23 seconds
Episode Artwork

Outsider-taiteessa on valloittavaa tunnetta, energiaa ja iloa - tätäkö virallisesta taidekoulutuksesta puuttuu?

Kesytön taide -näyttely esittelee 260 teosta neljältäkymmeneltäkuudelta outsider-taiteilijalta Euroopasta, Brasiliasta ja Suomesta. Outsider-taiteilija käyttää omaa kesyttämätöntä luomisvoimaansa mutta ei ole taidekentän hyväksymä taiteilija, eli ulkopuolinen. Natalie Schmidtován ensimmäisen näyttelyn järjestivät taiteilijat Dora Maar ja Pablo Picasso Galerie Pierre Loebissa Pariisissa vuonna 1947. Taiteilija ei osannut itse lukea ja hän maalasi miehensä ääneen kertomien tarinoiden inspiroimana. Osa uuden näyttelyn teoksista tuovat mieleen kansantaiteen, arkisine kuvauksineen mutta myös rakkauden ja surun teemojen kautta. Outsider-taiteessa on viitteitä Freudin ja Jungin alitajunnan maailmoista. Teoksissa on kosmisia ja henkisiä ulottuvuuksia. Millä tavalla outsider-taide on tullut näkyväksi taidemaailmassa ja keräilijöiden parissa? Mistä löytyvät tämän taidesuuntaukseen erikoistuneet museot ja galleriat? Miksi Picasso aikoinaan innostui outsider-tyylistä? Entinen Helsingin kaupungin taidemuseon ja Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Tuula Karjalainen nostaa esille taidemaailman syrjittyjä taiteilijoita, myös naistaiteilijoita ja valokuvataiteilijoita, uudessa kirjassaan Taiteesta suoraan. Hänen ohjenuoransa on ollut rakkaus kuvataiteeseen ja hän on aina halunnut tehdä ne saavutettaviksi kaikille ihmisille. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattorit Tuula Karjalainen ja Liisa Heikkilä-Palo. ‌KESYTÖN TAIDE Suomen Kansallismuseo 5.5.2023 – 24.9.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/10/202351 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Tetris & Super Mario - miksi palikoista ja putkimiehistä syntyi maailman tunnetuimmat pelit ja Nintendon lippulaivat?

1980-luvulla julkaistut digipelit Super Mario ja Tetris voivat edelleen vahvasti populaarikulttuurissa ja nyt myös valkokankaalla uusien elokuvien myötä. Mm. Anya Taylor-Joyn, Jack Blackin ja Chris Prattin tähdittämä The Super Mario Bros Movie on yksi kevään suosituimpia elokuvia tehden uuden animaatioelokuvien ja peliin perustuvien elokuvien katsojaennätyksen ensi-iltaviikonlopullaan. Koko perheen elokuvassa putkimies Mario haluaa pelastaa veljensä Luigin ja samalla koko maailman Bowser-konnan kynsistä. Apple TV:n julkaisema Tetris-elokuva taas on tositapahtumiin pohjautuva bisnesseikkailu 80-luvun rautaesiripun tuolle puolelle entiseen Neuvostoliittoon palikkapelin syntysijoille, missä pelin länsimaalaisista lisensseistä taistelee useampikin raha-ahne pelijulkaisia vastassaan KGB:n totalitäristiset voimat. Kulttuuriykkönen kysyy, miksi nämä kaksi keskenään hyvin erilaista peliä, tasohyppely ja pulmapeli ovat saavuttaneet maailmanlaajuisen supersuosion, ja miksei niiden valo himmene lähes 40 vuotta ensipelien julkaisun jälkeen? Miten juuri Nintendo onnistui lanseeramaan molemmat, hyvin omalaatuiset pelit maailmansuosioon, ja millaiset voimasuhteet molempien pelien taustalla ovat vaikuttaneet? Millaisia ovat uudet Tetris ja Super Mario -elokuvat, ja millainen on pelien kulttuurillinen vaikutus ajassamme? Asiantuntijavieraina tutkijatohtori Annakaisa Kultima Aalto-yliopistosta, pelikirjoittaja-tietokirjailija Aleksndr Manzos sekä Fintendo-yhteisön aktiivi ja muusikko Ari Koivunen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
5/9/202352 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Sodan maantiede

Kulttuuriykkönen perehtyy sodan maantieteeseen. Tasaako moderni sotateknologia kukkuloiden puolustajalle antaman edun vai onko luonnon muodostamilla esteillä yhä edelleen suuri vaikutus nykyaikaiseen sodankäyntiin? Maasto-olosuhteilla voidaan selittää monta yllättävää taistelun voittoa tai tappiota. Puimme myös miten maasto vaikuttaa paraikaa käytävään Ukrainen sotaan sekä Suomen puolustamiseen. Haastattelussa ovat sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki sekä Sodan maaantiede -kirjan julkaissut Itä-Suomen yliopiston Sotahistorian dosentti Pasi Tuunainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
5/8/202349 minutes, 46 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa droneiskujen teoriat, Sisun USA:n menestys, naisten syrjintää elokuva-alalla ja klassikkoromaanin kriteerit

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa puhutaan Kremlin lennokki-iskuista ja niiden valjastamisesta propagandaan. Sen lisäksi pohditaan mikä tekee romaanista "suuren" - aikalaisten, jälkipolvien tai molempien näkemys? Kuulemme miten elokuva-alalla naiset ovat joutuneet kokemaan käsittämätöntä syrjintää. Arvioimme myös Jalmari Helanderin Sisu -elokuvan Yhdysvaltain menestyksen merkitystä. Raatilaisina ovat elokuvatutkija Jari Sedergren, eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta sekä toimittaja Matti Rämö. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
5/5/202350 minutes, 25 seconds
Episode Artwork

Albert Edelfeltin juuri löytynyt teos ei ole taiteilijan huipputuotantoa - suuri motiivi taiteen tekemiselle oli toimeentulo

Ateneumissa avautuu 5.5.2023 uusi näyttely Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana. Albert Edelfelt (1854–1905) oli kosmopoliittinen taiteilija joka avasi uusia yhteyksiä erityisesti Pariisissa. Tämä uusi näyttely keskittyy tämän taiteilijan koko uraan. Mikä teki Edelfeltistä kosmopoliitin? Millainen persoona hän oli? Miten hänen perhetaustansa vaikutti hänen ihmissuhdetaitoihinsa? Tämä kielitaitoinen taiteilija matkusti uransa aikana Euroopassa ja asui pitkiä aikoja Pariisissa. Millaista elämää hän vietti Pariisissa? Miten tämä pariisilaisuus näkyy hänen teoksissaan? Uudessa tutkimuksessa paljastui että Edelfelt oli hyvä isä. Näyttely esittelee muotokuvia taiteilijan perheenjäsenistä, ajan taiteilijakollegoista ja maisemia Helsingistä ja Pariisista, kuten Pariisin Luxembourgin puistossa vuodelta 1887. Näyttelyssä nähdään myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin esitelty Suomessa. Miten ne muuttavat käsitystämme hänestä? Maria Vainio-Kurtakko kertoo tietokirjassaan Sovelias liitto Edelfeltin ja hänen vaimonsa Ellanin avioliiton tarinan. Hän halusi kirjoittaa heidän omista näkökulmistaan muun muassa Pariisin elämästä, “his and her story” -tyylisesti. Miten hän kuvailee heidän suhdettaan? 3.5. julkaistiin Areenassa viisiosainen podcast-sarja Sadan euron Edelfelt, jossa pariskunta hankkii huutokaupasta taulun, joka paljastuu aidoksi Albert Edelfeltin maalaukseksi. Toimittaja Inkeri Alatalo tutkii taulun historiaa ja selvittää, kuka on maalaukseen ikuistettu nuori mies ja millainen tarina taulun takaa paljastuu. Ohjelman vieraina ovat Ateneumin kuraattorit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari, toimittaja Inkeri Alatalo ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/3/202351 minutes, 38 seconds
Episode Artwork

H. P. Lovecraft - kosmisen kauhun mestari, rasisti ja outolintu, jonka vaikutus populaarikulttuurille on mittaamaton

Modernin kauhun mestari, yhdysvaltalainen kirjailija Howard Phillips Lovecraft julkaisi kirjoituksiaan vuodesta 1917 alkaen aina kuolemaansa vuoteen 1937 saakka. Aikanaan vähän huomiota saanut, erittäin tuottelias prosaisti ja runoilija keskittyi lähinnä kirjoittamaan fantasiaa ja kauhua, ja nousi arvoon arvaamattomaan vasta modernin populaarikulttuurin myötä. Muun muassa sellaiset elokuvat kuin Alien, The Thing sekä The Lighthouse ja sellaiset tv-sarjat kuin Game of Thrones sekä True Detective ja sellaiset kirjailijat kuin Umberto Eco, Jorge Luis Borges, Stephen King, Neil Gaiman sekä George R. R. Martin ovat kaikki jollain tasolla ottaneet vaikutteita Lovecraftin kosmisesta kauhusta. Lovecraft herättää ihailun lisäksi paljon ristiriitaisia tunteita etenkin hänen ylitsepursuavan rasistisuutensa takia. Lovecraft ei tunnetusti säästellyt myöskään suomalaisia maahanmuuttajia rasistiselta arvostelultaan. Mistä ennakkoluulot ja suoranainen rasistisuus muista lähtökohdista ja kulttuureista ponnistavia ihmisiä kohtaan kumpusi? Kulttuuriykkönen selvittää, millainen henkilö ja kirjailija on modernin kauhun mestari H. P. Lovecraft. Miksi hänen kirjoittamansa tarinat ovat vaikuttaneet niin monipuolisesti moderniin populaarikulttuuriin? Ja miksi hänen kirjojensa kauhua ei ole onnistuttu sovittamaan yhtä karmivasti valkokankaalle kuin hänen teksteissään? Vieraina H. P. Lovecraft -asiantuntija ja kirjailija Lauri Lattu, Nörttitytöt-yhteisön aktiivi Riikka Riihiniitty sekä Hirviön unet -audiodraaman käsikirjoittaja Ville Koskivaara. Juhani Kenttämaa toimittaa.
5/2/202352 minutes, 32 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa oikeisto jyrää, Twitterin alamäki, makeisvero ja median juoksu lukujen perässä

Kulttuuriykkönen tuo taas Perjantaistudionsa pöytään viikon puhuttavimmat kulttuuriaiheet sekä kiinnostavimmat ilmiöt vakiraatilaisten pohdittaviksi. Tässä lähetyksessä keskustellaan siitä, miltä Suomen tulevaisuus näyttää, jos oikeistohallitus muodostuu. Millainen asema on kulttuurilla on kaikki pelkää uhkakuvaa? Nimitt'in puolueilla onkin yllättäävn positiivisia virityksiä ohjelmissaan. Terveysvero tai tuttavallisemmin karkkivero saattaisi johdattaa suomalaiset terveelliseempiin valintoihin. Onko sellainen mahdollista? Laskisiko verojen korotus epäterveellisten tuotteiden kulutusta? Vai olisiko tupakkakieltoa muistuttava rajoitus parempi? Monet ovat saaneet tarpeekseen Twitterin keskustelukulttuurista ja miljardööri Elon Muskin tempoilevista muutoksista. Yhä useampi jättää Twitterin. Myös useat maailman yleisradioyhtiöistä ovat jättäneet viestintäpalvelun. Onko Twitterin alamäki helpotus kaikille, vai jääkö keskustelukulttuuriin tuntuva aukko? Raatilaiset pohtivat myös, miten taidetta pitäisi esitellä. Toimittaja Oskari Onninen kritisoi luetuimmat -listoja. Tässä toimitukset ovat hänen mukaansa alkanneet juosta kiinnostavuuskriteerin perässä, kun pitäisi olla myös kiinnostunut uutisen merkkittävyydestä. Onko mediassa päätöksenteko luisumassa toimituksilta lukijoille. Tietääkö kansa mikä on merkittävää ja oleellista? Mukana keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, yrittäjä Anna Moilanen ja ekonomi Heikki Pursiainen. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.
4/28/202351 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Selittääkö saalisteoria brutaalin true crimen suosiota nuorten naisten parissa?

Kulttuuriykkösen lähetyksessä sukelletaan true crimen maailmaan. True crime kiinnostaa kovasti suomalaisia. Todellisiin rikoksiin pohjaavia kirjoja, podcasteja ja tv-sarjoja julkaistaan kiihtyvällä tahdilla. Yllättävää on, että raaka true crime tuntuu kiinnostavan etenkin naisyleisöjä. Miksi true crime viehättää? Onko todellisuus sittenkin tarua ihmeellisempää? Vai onko kyse sittenkin uteliaisuudesta ja tirkistelyn halusta? True crime -viihteeseen liittyy myös eettisiä ongelmia. Viihteen muotoon puettu tarina voi nostaa rikollisia jalustalle. Rikollinen elämä ei näyttäydykään kurjana, vaan hohdokkaana. Entä rikosten uhrien omaiset? Miltä heistä tuntuu, kun rikollisista kerrotaan vetäviä tarinoita? Julkaisijoilla ja kustantajilla on suuri vastuu, kun true crime -kirjoja tai -sarjoja julkaistaan. Mitä kustantamoissa otetaan huomioon ennen kirjan julkaisua? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin ovat vastaamassa Otavan tietokirjallisuuden kustannusjohtaja Ville Rauvola, tutkija Pauliina Tuomi Turun yliopistosta ja rikoskirjailija Heidi Holmavuo. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.
4/27/202350 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Nykyrunous ei pääse esiin - mikä on Ylen vastuu?

Kirjallisuuden kriisistä ja jopa kuihtumisesta on puhuttu paljon. Nykyrunouden on nähty olevan erityisen haavoittuvassa asemassa. Kirjallisuuspiireissä monet suuttuivat, kun Helsingin Sanomat uutisoi huhtikuussa, että Yle aikoo lopettaa Tanssiva karhu -runopalkinnon jakamisen (Yle etsii palkinnolle uutta jakajaa). Päätös nosti esiin kysymyksen suomalaisen nykyrunouden tukemisesta ja näkymisestä - ja niihin liittyen Ylen tehtävästä tukea laajasti erilaista suomalaista kulttuurikenttää. Mutta mitä on suomalainen nykyrunous, joka kaipaa Ylen tukia? Monet sanovat alan olevan huippuvedossa ja laadukkaita tekijöitä on runsaasti. Millä laatu mitataan? Toisaalta runokirjoilta puuttuu lähes tyystin suuri yleisö. Kustantajat julkaisevat hyvin vähän uutta runoa - ja syy tähän on, että kirjat eivät käy kaupaksi. Klassikkorunoihin törmää koko ajan onnittelukorteissa ja muistokirjoituksissa. Lapsille kirjoitetut runot ovat edelleen suosittuja. Mihin ekologiseen lokeroon sijoittuu nykyrunous? Onko runon tilaa ja asemaa syönyt esimerkiksi musiikki, jonka tekstit voidaan nähdä sävellettyinä runoina? Nykyrunoudesta ja sen laadusta ja asemasta ovat keskustelemassa Kirjailijaliiton pj. Ville Hytönen, kirjallisuudentutkija Anna Helle, Poesia-kustantamon hallituksen puheenjohtaja Sirpa Kyyrönen sekä Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén. Ville Talola toimittaa. EDIT (27.4. klo 14.35): Yle ei ilmoittanut vaan myönsi Helsingin Sanomille luopuvansa Tanssivan karhu -palkinnon jakajan ja maksajan roolista.
4/26/202352 minutes
Episode Artwork

Tallinna - viinaturismin takaa löytyy Pohjois-Euroopan kiinnostavin kulttuurikaupunki

Viron pääkaupunki avautuu monelle suomalaiselle halvan alkoholin ostopaikkana, vaikka Baltian pohjoisin helmi tarjoaa paljon muutakin, etenkin kulttuurin ystävälle. Miksi kulttuurinnälkäisen kannattaa suunnata Helsingin tai Tukholman sijaan Viron pääkaupunkiin, ja millaiseksi kulttuurikaupungiksi Tallinna on kehittynyt? Vieraina Virossa pitkään asunut kirjailija Ville Hytönen sekä virolainen Tallinna-konossööri, taiteilija Asko Künnap. Lisäksi kuullaan Tallinnaan muuttaneen Wilma Schlizewskin mietteitä kotikaupungistaan ja sen katukulttuurista. Juhani Kenttämaa toimittaa.
4/25/202352 minutes, 16 seconds
Episode Artwork

Eksentrinen keisarinna Sissi rikkoi normeja - Corsage-elokuva muuntelee historiaa

Corsage on historiallinen draamaelokuva Itävallan keisarinna ja Unkarin kuningatar Elisabetin, Sissin, elämästä. Sissi oli syntynyt 1837 ja hän koki väkivaltaisen kuoleman 1898. Sissi on säilynyt legendana ja yhä uusien elokuvien aiheena. Nyt käsikirjoittaja ja ohjaaja Marie Kreutzer on tehnyt Sissistä villin ja kurittoman. Onko tämän uuden elokuvan Sissi todellisempi kuin Romy Schneiderin esittämä Sissi? Mistä Sissin eksentrisyys kumpusi? Millainen tyyli-ikoni hän oli 1800-luvun Euroopassa? Sotkeeko elokuva historian? Sissiä esittää luxemburgilainen näyttelijä Vicky Krieps, joka palkittiin Cannesin elokuvajuhlissa Un Certain Regard -sarjassa parhaana näyttelijänä. Kulttuuriykkösen vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja elokuva-asiantuntija Anna Möttölä. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
4/24/202352 minutes, 23 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Drag Kids -kohu, geenien vaikutus luokkajakoon ja konservatiiviörmy Keskisarjan tiskihommat

Kulttuuriykkönen tuo taas Perjantaistudionsa pöytään viikon puhuttavimmat kulttuuriaiheet sekä kiinnostavimmat ilmiöt vakiraatilaisten pohdittaviksi. Miksi sukupuolirooleilla leikittelevistä lapsiesiintyjistä kertova dokumenttielokuva Drag Kidsin näytös aiheutti niin suuren tunnekuohun Helsingissä, että se jouduttiin perumaan turvallisuusuhkan takia? Tuore kansanedustaja, historioitsija Teemu Keskisarjan haastattelu Kotiliesi-lehdessä on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Hän mm. kertoo ettei ole nykyisessä avioliitossa käynnistänyt kertaakaan tiskikonetta tai pyykkikonetta tai käyttänyt imuria, koska häntä ei kiinnosta sellainen elämäntapa. Miksi Keskisarjan ajatukset nostattavat niin paljon tunteita, ja miksi häntä myös ihaillaan tässä ajassa näiden lausuntojen takia? Uusi norjalaistutkimus kertoo, että geeniperimällä olisi uskottua suurempi vaikutus ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan ja mihin luokkaan hän päätyy elämässään. Tulisiko tämä tieto ottaa huomioon esimerkiksi sosiaalipoliittisia ratkaisuja tehtäessä? Ruotsi valmistautuu juhlistamaan kuningas Kaarle XVI Kustaa 50-vuotista hallitsijakautta, ja Britannia valmistautuu taas kuningas Charles III:n kruunajaisiin. Mikä on eurooppalaisen monarkian asema, poliittisen vallan määrä ja paikka tässä ajassa? Mukana keskustelemassa Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, kirjailija Jarkko Tontti sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa toimittaa.
4/21/202352 minutes, 36 seconds
Episode Artwork

Kirjan tulevaisuus - korvaako kuunteleminen lukemisen?

Tällä viikolla vietetään Lukuviikkoa. Mutta onko kirjalla tulevaisuutta? Millaiseksi kirjallisuus muuttuu? Näitä asioita pohditaan Kulttuuriykkösen lähetyksessä. Kustannusalaa on kohdannut valtaisa murros, kun äänikirjat ovat kasvattaneet suosiotaan. Nykyään ääni- ja e-kirjoja myydään kappalemäärissä jo yli kaksi kertaa niin paljon kuin painettuja kirjoja. Kirjailijoiden kukkaroa äänikirjamyynti ei kuitenkaan juuri lihota. Äänikirjat ovat kasvattaneet kiinnostusta kirjallisuuteen, mutta lasten- ja nuorten lukeminen on kuitenkin alamaissa. Miten saada lapset ja nuoret tarttumaan kirjaan kännykän sijasta. Kirjallisuuden ja lukemisen tulevaisuudesta keskustelevat tutkija Minna Castrén, kirjailija J-P Koskinen ja Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís. Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.
4/20/202351 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Nuoret taiteilijat Amos Rexissä ja Taidehallissa - vihaista feminismiä, ilmastokriisiä, kauhua, satiirisia meemejä ja ryijyjä

Helsingin Amos Rexissä ja Taidehallissa on meneillään nuorten kuvataiteilijoiden suuret näyttelyt. Mitkä teemat ja kysymykset ovat esillä teoksissa? Millä tavalla kuvataide on ajatusten käsittelylle oivallinen keino? Millä tavalla oma mielikuvitus pysyy hereillä raskaan maailmantilanteen keskellä? Ohjelman vieraina ovat kuraattorit Anastasia Isakova ja Emma Ainala sekä taiteilijat Anna-Karoliina Vainio ja Alma Tuuva. Anna-Karoliina Vainio on kutonut moderneihin ryijyihinsä fantasioita, symboleita ja haaveita. Nova Initia-ryijyssä pääkallot, käärmeet, kissa ja kanat kertovat miltä tuntuu kun läheinen ihminen sairastuu. Alma Tuuva tutkii taiteen kautta someilmiöihin liittyviä tunteita. Hän on osa meemitaiteilijoista koostuvaa It girls -kollektiivia. Ryhmänäyttely Generation 2023 on esillä Amos Rexissä 29.3.-20.8.2023 Nuoret 2023 on esillä Taidehallissa 22.4.-28.5.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
4/19/202353 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Action-eläkeläisten viimeinen vuosikymmen - miksi toimintaelokuvat ovat vuodesta toiseen samojen tähtien dominoimia?

Dementiaa ja afasiaa sairastava toimintaelokuvatähti Bruce Williksen viimeinen elokuva julkaistaan toukokuussa 2023. Action-näyttelijöinä ensisijaisesti tunnetut Sylvester Stallone, Arnold Swarzenegger, Michelle Yeoh, Linda Hamilton, Denzel Washington, Jackie Chan, Tom Cruise, Liam Neeson, Jamie Lee Curtis sekä Sigourney Weaver ovat myös yli 60-vuotiaita, ja edelleen kiinni enemmän tai vähemmän toimintaelokuvarooleissa. Mutta kuinka pitkään se on fyysisesti mahdollista? Ikärasismistaan tunnetun Hollywoodin suhteen ilmiötä voi pitää jopa poikkeuksellisena. Janoaako yleisö vanhoja tähtiä valkokankaille, vai mistä tämä kertoo? Kulttuuriykkönen tutkii toimintaveteraanien viimeistä vuosikymmentä sekä toimintaelokuvien kehitystä ja muuttumista muskelimasojen temmellyskentästä isojen draamanäyttelijöiden fantasiarymistelyiksi. Miten toimintaelokuvien eetos on muuttunut, ja miten actionleffat ovat sopeutuneet muuttuvaan aikaamme? Vieraina elokuvaohjaaja Teemu Nikki, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Liila Jokelin, kirjailija Esa Mäkijärvi sekä elokuvakriitikko Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.
4/18/202352 minutes, 52 seconds
Episode Artwork

Koulukeskustelu on väärillä raiteilla

Suomesssa on käyty vilkasta keskustelua koululaitoksesta, ja aihe on myös politisoitunut. Aalto-yliopiston professori Teemu Leinonen on kirjoittanut kirjan yhdessä yhdessä kasvatustieteilijän ja Vantaan varhaiskasvatusjohtajan Mikko Mäkelän kanssa, jossa he pohtivat millainen ympäristö ja yhteiskunta on paras oppimisen kannalta. Heidän mielestään julkinen keskustelu opetuksesta on näkemyksetöntä ja tarrautuu lillukanvarsiin - enemmän tulisi puhua siitä miten päiväkodit ja koulut voivat auttaa hyvän ja arvokkaan elämän tavoittelussa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
4/17/202352 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Vihreiden kiusallinen imago-ongelma, kansallinen intellektuellipula ja sikaileva taideyleisö

Eduskuntavaalien jälkeen lähtivät puheenjohtajakisat käyntiin SDP:ssä ja vihreissä. Miltä näyttävät SDP Sanna Marinin jälkeen ja vihreät Ohisalon lähdettyä? Ihmiskunta kuluttaa peleihin 200 miljardia vuodessa, viisi kertaa enemmän rahaa kuin elokuvissa käymiseen. Käynnissä tuntuu oleva valtaisa kulttuurimuutos, samanlainen kun elävän kuvan ja television saapuminen viime vuosisadalla. Pohdimme myös onko intellektuellien aika auttamatta ohitse, kun puhe on aina rahasta ja taloudesta. Britanniasta on uutisoitu miten taideyleisö on sikaillut. Miksi huono käytös kulttuuritapahtumissa näyttäisi maailmalla lisääntyneen? Perjantaistudion juontaa Nicklas Wancke, ja vieraina ovat kirjailija Jarkko Tontti, kosmologi Kari Enqvist, Hki Pride -yhteisön toiminnajohtaja Annu Kemppainen.
4/14/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Kritiikki pöyristyttää ja puhuttaa, mutta onko sillä tulevaisuutta?

Kritiikki nousee puheenaiheeksi silloin tällöin. Viimeisin kohu nousi Kiira Korven kirjasta. Huomiota saavat juuri murska-arviot tai viiden tähden hehkutukset. Useimmiten kritiikit kuitenkin ohitetaan. Kriitikoilla on suuri vastuu, ja he myös usein joutuvat myrskyn silmään. Millainen on hyvä kritiikki ja mihin sitä tarvitaan? Miltä näyttää kritiikin tulevaisuus, kun lukijoita kiinnostavat enemmän henkilövetoiset jutut? Kulttuuriykkösen lähetyksessä aiheesta keskustelevat kriitikko ja Kritiikki näkyy! -hankkeen vetäjä Maaria Ylikangas, Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esihenkilö Aino Miikkulainen ja kultturiviestinnän asiantuntija Suna Vuori.
4/13/202351 minutes, 48 seconds
Episode Artwork

Miksi tutkijat pelkäävät tekoälyä?

Kulttuuriykkönen kysyy uhkaako tekoäly ihmiskuntaa. Yli tuhat tutkijaa ja liike-elämän edustajaa ovat allekirjoittaneet Future of Life Instituten verkkosivuilla julkaistun avoimen kirjeen, jossa vaaditaan välittömästi pysäyttämään tekoälyjen opettaminen ainakin puoleksi vuodeksi. Kirjeen ovat allekirjoittaneet muiden muassa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ja toinen Applen perustaja Stephen Wozniak Kirjeessä varoitetaan pitkälle kehitetyn tekoälyn riskeistä yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle. Kirjeen allekirjoittajat vetoavat tekoälyjärjestelmiä kehittäviin tutkimuskeskuksiin, etteivät ne opettaisi tekoälymalleja, jotka ovat kehittyneimpiä kuin Open AI -tutkimuslaitoksen GPT4. Onko huoleen aihetta? Mitä tarttis tehdä? Vieraina ovat tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta ja tulevaisuudentutkija Risto Linturi sekä tietosuojavaltuutettu Anu Talus. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
4/12/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Mikä on täydellisyyteen pyrkivän baletin hinta tanssijalle?

Henna Raatikainen on tanssinut balettia neljä-vuotiaasta asti ja on Kansallisoopperan balettilaitoksen kasvatti. Nyt 39-vuotiaana hän tarkastelee rakastamaansa balettia kriittisin silmin. Mitä haemme baletin luomasta ihmiskuvasta? Miksi haluamme nähdä illuusion keveydestä kun katsomme balettia? Mikä on täydellisyyteen pyrkivän taiteenlajin hinta yksilölle? Kuinka baletti nousi jaloista päähäni on Henna Raatikaisen kuvaus omasta balettitanssijan tiestä. Kirjassa hän kysyy saako balettia analysoida, onko baletti taistelua luontoa vastaan ja miksi Isadora Duncan suututtaa häntä. Tanssintutkija Aino Kukkonen on perehtynyt balettikoulutukseen ja sen suhteeseen traditioon. Ikiaikainen kysymys on se, mikä taidelajissa kiehtoo. Ohjelman vieraina ovat tanssintutkija Aino Kukkonen ja kirjailija Henna Raatikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
4/11/202353 minutes
Episode Artwork

Kevään kirjavinkit - näitä kirjoja asiantuntijat suosittelevat

Kevät on jo pitkällä, mutta paljon kiinnostavia kirjoja on vasta ilmestymässä. Mistä kirjoista puhutaan, mitä kannattaa lukea ja mikä kirja olisi mukava lukea juuri pääsiäisenä? Kulttuuriykkösen lähetyksessä kirjoista ovat keskustelemassa Kirsi Book Club -blogin Kirsi Ranin ja Takakansi -podcastin vetäjä Marko Suomi sekä Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Anna Tulusto. Vieraiden valintoja kevään kirjoista: Anu Kaaja: Rusetti Ia Genberg: Yksityiskohdat Oksana Vasjakina: Haava Sanna Karlström: Pehmeät kudokset Tuomas Aitonurmi: Ruumiin ylittävä ääni Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa Ramsey Campbell: Vanhat sarvet Alex Schulman: Kiirehdi rakkain Lucinda Riley & Harry Whittaker: Atlas Satu Rämö: Rósa & Björk Lähetyksen juontaa Miia Gustafsson.
4/6/202352 minutes, 10 seconds
Episode Artwork

Tuhat vuotta noitamenoja - noitia kuunneltiin, pelättiin ja tapettiin Pohjolassa

Jos väitellään mikä on maailman vanhin ammatti, niin magianharjoittaja olisi ainakin kilpailemassa tittelista. Mutta mitä se magian harjoittaminen tai noituus on oikein ollut? Uskontotieteilijä Karolina Kouvola otti tehtäväkseen kartoittaa noituuden historiaa pohjoismaissa ja tulokset ovat nyt todettavissa hänen kirjassaan, Pohjolan noituus. Kirjassa piirtyy pysäyttävä kuva siitä miten ihmiset uskoivat noituuteen ja olivat jopa valmiita tappamaan noituudesta epäiltyjä. 1600-luvun noitahysteria oikeudenkäynteineen ei kuitenkaan levinnyt muista Pohjoismaista kovinkaan laajalti Suomeen. Noitasyytöksiltä eivät voineet suojautua edes kirkonmiehet. Naissyytettyjä puolestaan epäiltiin irstailusta paholaisen kanssa. Mikä sai monen epäillyn tunnustamaan syyllisyytensä? Ja miksi pääsiäinen on noidille otollista aikaa? Noidista puhumassa on Karolina Kouvolan lisäksi Tampereen yliopiston Suomen historian yliopistolehtori Marko Nenonen, joka on yli 30 vuoden ajan tutkinut noitavainojen historiaa. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
4/5/202352 minutes, 10 seconds
Episode Artwork

“Suomessa ei ole yhtään naispuolista pilapiirtäjää” - ja sitten some kohahti

Vuoden journalistina palkittu pilapiirtäjä Ville Ranta otti kiitospuheessaan esille huolen siitä, miten harvan tekijän käsissä suomalainen poliittisten pilapiirrosten perinne tällä hetkellä on. Pilapiirroksia kuitenkin tekee tässä maassa useampi taho kuin mitä suuri yleisö tietää. Mutta mistä johtuu, että muut kuin Ranta eivät ole yleisesti tunnettuja? Kuinka sukupuolittunut suomalainen pilapiirrosskene on ja mistä tämä taas johtuu? Kärsitäänkö alalla edelleen Kari Suomalaisen jälkeistä krapulaa vai mistä on kyse? Pilapiirroksilla on kuitenkin käynnissä renessanssi. Ne leviävät netin välityksellä tehokkaasti ja herättävät huomiota myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkkinä Rannan Turkin presidentti "Erdoğanin pilkaamishinnasto". Monet pilapiirtäjät ovat saaneet myös tappouhkauksia kritisoidesaaan mm. vanhoillisia uskonnollisia vallanpitäjiä sekä pilkatessaan uskonnollisia pyhiä symboleja kuten profeetta Muhammedia. Millainen on pilapiirtäjien asema, turvallisuuden taso sekä heidän sananvapauden ja -vastuun suhde? Miksi pilapiirroksilla on niin vahva vaikutus ajassamme, ja miten ne vertautuvat esimerkiksi meemikulttuuriin ja sen lainalaisuuksiin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta yhdessä pilapiirtäjien Sira Moksin ja Ville Rannan sekä sarjakuva-alan monitoimija Johanna Rojolan ja sarjakuviin erikoistuneen kulttuuritoimittaja Ville Hännisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
4/4/202352 minutes, 35 seconds
Episode Artwork

Pako Pompejista - millaista oli antiikin roomalaisten arki?

Pako Pompejista -näyttely on syntynyt italialaisena yhteistyönä Suomen kansallismuseon kanssa. Näyttelyssä on esillä esineitä Pompejin kaivauksista. Pompeji oli aikoinaan roomalainen kaupunki, joka jäi vuonna 79 Vesuviuksen purkauksessa maan alle. Pompejia on tutkittu arkeologisesti jo 1700-luvulla ja tänään se on Unescon maailmanperintökohde. Millaista elämä oli Pompejissa ennen tuhoa? Miksi sieltä on löytynyt eroottisia maalauksia? Mistä löydetyt ihmispatsaat kertovat? Tutkijatohtori Samuli Simelius on pitänyt myös yleisluentoja Pompejista ja vieraillut siellä useasti. Minerva Keltanen on vieraillut Pompejissa useita kertoja ja oli myös aiemmin tuottamassa ensimmäistä Pompeji-aiheista näyttelyä Suomeen Sinebrychoffin taidemuseossa vuonna 1998. Professori Päivi Setälän tieteellisessä työryhmässä Keltanen tutki Antiikin Rooman keisarinnojen osaa valtion propagandassa. Ohjelman vieraina ovat filosofian tohtori Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta ja tutkijatohtori Samuli Simelius. Näyttely on Merikeskus Vellamossa Kotkassa 31.3.–1.10.2023. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
4/3/202352 minutes, 24 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa sinimustat luksusvaalit, performanssitaide ja Erdogan, taiteilijan pahoinvointi ja median unohtama teatteri

Perjantaistudiossa keskustellaan vaalituloksen vaikutuksesta kulttuuriin Suomessa, ihmetellään mitä performansseille on tapahtunut, arvioidaan onko länsimaiden tuki Ukrainalle rakoilemassa nyt kun KOK suosittelee venäläisten ja valkovanäläisten urheilijoiden päästämistä kisoihin. Lisäksi puhutaan taiteilijoiden hyvinvoinnista ja kysymme miksi teatteri ei kiinnosta yhtä paljon kuin elokuva. Perjantaistudiossa ajankohtaisia ilmiöitä pähkäilevät Outi Hupaniittu, Leena Virtanen ja Anna Moilanen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
3/31/202353 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Rokotevastaisuus, litteä Maa, uskomushoidot... Miksi huuhaahan uskotaan?

Matti Vuento esittelee uskomuksia ja niiden taustoja merkityksineen tietokirjassaan Uskomattomat uskomukset — Ihmislepakoista energiaterapiaan. Olemme aikojen mittaan uskoneet muun muassa lampaan ja kasvin sekoituksiin, puissa hedelmän lailla kasvaviin naisiin, ihmismäisiin tappavasti kirkuviin kasveihin, erilaisiin merihirviöihin ja maagisiin terapiamuotoihin. Mutta mitä uskomukset ovat palvelleet ihmislajin kehityksessä, milloin uskomukset muuttuvat vaaralliseksi ja mihin saa uskoa? Keskustelemassa ovat Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori ja tietokirjailija Matti Vuento ja viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
3/30/202351 minutes, 23 seconds
Episode Artwork

Dungeons & Dragons - miksi maailman kuuluisimman roolipelisarjan lumo on nyt suurempi kuin koskaan?

Perjantaina 31.3. ensi-illan saa Hollywood-elokuva Honor Among Thieves, jonka tarina perustuu maailman kuuluisimman pöytäroolipeli Dungeons & Dragonsin fantasiamaailmaan. Elokuvan rooleissa nähdään mm. Hugh Grant. Kyseessä tolkienmaiseen Forgotten Realmsiin sijoittuva elokuva ja pelisarja, joka on poikinut vuosikymmenten aikana lukuisia pelejä, lisäosia, fantasiakirjallisuutta, muutaman elokuvan sekä kesällä 2022 myös suomenkielisen pöytäroolipelin nimeltä Legendoja & Lohikäärmeitä. Kulttuuriykkönen pohtii, millainen vaikutus Dungeons & Dragonsilla on ollut populaarikulttuurille? Millaisen fantasiamaailman se tarjoaa? Miksi lähes 50 vuotta sitten ensimmäistä kertaa julkaistu pöytäroolipeli elää uutta kukoistusta ajassamme, ja millainen on sen ensimmäinen ison profiilin elokuva-adaptaatio? Sekä millaisia kysmyksiä suomenkielisen laitoksen tekeminen pelistä on herättänyt? Vieraina Legendoja & Lohikäärmeitä -pelin tekijäryhmän jäsen Vehka Kurjenmiekka, roolipelisuunnittelija Juhana Pettersson sekä kulttuuritoimittaja Jussi Ahlroth. Juhani Kenttämaa toimittaa.
3/29/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Sensei näytti suomalaiselle katoavaa Japania

Jotkut meistä ovat niitä todella onnekkaita, joiden kohdalle on elämän aikana sattunut opettaja, joka on avannut silmämme ja sydämemme tiedolle tai taiteelle ja jopa muuttaneet elämämme suuntaa. Minna Eväsoja on yksi näitä onnekkaita. Hän kohtasi tällaisen opettajan, kun opiskeli Japanissa maan kulttuuria. Eväsojalta on ilmestynyt jo aiemmin kirjoja hänen Japanin -kokemuksistaan, mutta nyt hän kirjoitti ensimmäistä kertaa seikkaperäisemmin opettajastaan, senseistään. Sensei haastoi Eväsojaa suurella työmäärällä ja samalla opetti Eväsojaa, että perehtyäkseen tiettyyn taiteenalaan on myös opittava muista taiteista. Sen takia Eväsoja perehtyi Japanissa niin No-teatteriin ja kukkien asetteluun kuin puutarhojen symboliikkaan. Sensei myös kehotti näkemään karun kauneuden ympäröivässä maailmassa. Eväsojan kirja on muistutus historiallisesta Japanista, mikä on monille nykyjapanilaiselle varsin vieras. Minna Eväsojaa haastattelee Nicklas Wancke
3/28/202352 minutes, 1 second
Episode Artwork

Jörn Donner oli valokuvaajana jotakin aivan muuta kuin provokaattori Donner

Matkustavalta intellektuellilta Jörn Donnerilta (1933–2020) jäi jälkeen valokuva-arkisto, joka paljastui vasta hänen kuolemansa jälkeen. Helsingin Hakasalmen huvilassa 31. maaliskuuta avautuvassa valokuvanäyttelyssä Jörn Donner – Matkalla 1951–68 katsoja kohtaa valokuvien kautta uteliaan ihmisen kameran takaa. Aiheesta julkaistaan myös valokuvakirja, joka esittelee valokuvia 1950- ja 1960-luvuilta Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Miten Jörn Donnerin tuhannet valokuvat löytyivät? Kuinka yli viisikymmentä vuotta vanhat negatiivit, vedokset ja valokuvat käsitellään? Missä kaikkialla Donner matkusti, mitä hän siellä koki? Näyttelyssä on esillä myös Donnerin lähettämiä kirjeitä. Mikä on Donnerin valokuvakokoelman merkitys? Ohjelman vieraina ovat työryhmän kuraattori Hannamari Shakya ja kirjahankkeen koordinaattori Tuula Kousa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
3/27/202353 minutes, 20 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Kiira Korven runojen lyttäys, Jasmin Voutilaisen nettikiusaaminen ja Jussi-palkintojen uudet tuulet

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa puhututtaa viikon toinen suuri kulttuuriaihe, nimittäin taitoluistelija Kiira Korven esikoisrunoteoksen raju lyttäysarvostelu Helsingin Sanomissa. Toimivatko lehti ja kriitikko moraalisesti oikein ja oliko tämä verbaalinen teurastus hyvää taidekritiikkiä? Salattujen elämien ex-näyttelijän ja julkkiksen Jasmin Voutilaisen kuoleman taustalta paljastui raakaa somekiusaamista instagramissa. Raatia pohdituttaa ihmisten hätkähdyttävä julmuus. Elokuvatutkija Sedergren ylistää Pontus Purokurun ja Jouko Aaltosen dokumenttia Miten korjata maailma. Tästä sukeutuu keskustelu aktivismista ja mitä lakia rikkovalla mielenosoittamisella on saatu aikaan Suomen historiassa. Erikoisteemana ovat Jussi-palkinnot ja kotimaisen elokuvan vuosi. Raatilaiset pohtivat sukupuoletonta paras näyttelijä- sekä vuoden valopilkku -kategoriaa ja mitä uutta näkökulmaa ne tuovat elokuvien palkitsemiseen. Vieraina ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergren, kirjailija Tiina Raevaara ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
3/24/202353 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Ismo Alanko ja Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin

Yksi suomirockin kulmakivistä, uuden aallon yhtye Hassisen Kone palasi keikkalavoille 40 vuotta hajoamisensa jälkeen. Kiertue huipentui loppuunmyydylle Tampereen Ratinan stadionille kesällä 2022. Bändin tarinan 70-luvun lopulta tähän päivään ja syistä paluun taustalla tallensi dokumenttielokuvaksi ohjaajakonkari Mika Kaurismäki, joka oli myös aikoinaan tekemässä Saimaa ilmiö -dokumenttielokuvaa, jossa Hassisen Koneen lisäksi seilasivat Tuuliajolla-kiertueen merkeissä Juice Leskinen Slam sekä Eppu Normaali. Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin -dokumenttielokuvan perusteella Hassisen Kone on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen tuhansiin suomalaisiin, vaikka bändi oli aktiivinen vain vajaat kolme vuotta. Mistä bändin merkityksellisyys kumpuaa? Millaisen pohjan Hassisen Kone loi juuri kahdeksannen sooloalbumin julkaisseen Ismo Alangon uralle, ja miten bändiä pitkään läheltä seurannut Mika Kaurismäki näkee bändin vaikutuksen yli 40 vuoden takaa tähän päivään saakka? Kulttuuriykkönen keskustelee Hassisen Koneen merkityksestä sekä Alangon uran noususta Hassisen Koneen päivistä tähän hetkeen aina tuoreeseen sooloalbumiin 'Me olemme ihme' saakka. Vieraina elokuvaohjaaja Mika Kaurismäki ja muusikko Ismo Alanko. Juhani Kenttämaa toimittaa.
3/23/202352 minutes, 35 seconds
Episode Artwork

Kulttuuriko luksusta? Eduskuntavaalit tuovat leikkausuhan kulttuurialalle

Viime joulukuussa valtiovarainministeriö ilmoitti, että seuraavan kahden vaalikauden aikana julkista taloutta tulisi vahvistaa yhteensä yhdeksällä miljardillla eurolla. Nyt eduskuntavaalien alla alussa ministeriö esitteli yli 40 kohdetta, joista on mahdollista leikata. “Leikkauslistalla” on myös kulttuuri.Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionavustusten keskittäminen ja pienistä valtionavustushauista luopuminen säästäisi valtiovarainministeriön mukaan 200–400 miljoonaa euroa. Suorassa Helsingin Musiikkitalosta tehtävässä lähetyksessä keskustellaan kulttuurin ja taiteen rahoituksesta, leikkausten seurauksista ja eri puolueiden kulttuurisuhteesta. Esillä on myös epävarmaa keikkatyötä tekevien taiteilijoiden ja apurahataiteilijoiden tilanne. Vieraina ovat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen johtaja Marjo Mäenpää, Taiteen edistämiskeskus Taiken johtaja Paula Tuovinen, kitaristi Mikko Kosonen, valokuvataiteilija Joel Karppanen ja elokuvatuottaja Miia Haavisto. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
3/22/202353 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Katariina Sourin elämästä kertova kirja Kata - Playboy-tytöstä tuli kova kaksinaismoralismin ja median arvostelija

Kata Kärkkäinen tuli tunnetuksi Playboy-kuvilla 1980-luvulla ja loi uudenlaisen, eroottisen kuvan suomalaisesta naisesta. Tämä ei kuitenkaan tullut ilmaiseksi. Nyt hän varoittaa nuoria naisia jakamasta itsestään alastonkuvia netissä. Millaisia henkisiä haavoja tämä on aiheuttanut hänelle? Tänään hän on Katariina Souri-niminen kuvataiteilija. Myyttisissä maalauksissa on shamanistisia eläimiä ja kuningatarmaisia naisia. Millä tavalla kuvataide, luonto ja oma talo maalla ovat tuoneet vastapainoa hektisille vuosille käsikirjoittajana ja kirjailijana? Millaisia ovat hänen tärkeimmät oivalluksensa ihmisenä olemisesta? Miksi hän lopetti niiamisen muille? Naisten yhteiskunnallista asemaa ja feminismiä vaalivan Eveliina Talvitieen kirjoittamassa kirjassa Kata kohtaamme uhriutujan sijaan soturin. Katariina Souri on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
3/21/202352 minutes, 24 seconds
Episode Artwork

Teekulttuuria pussiteestä hifistelyyn - suomalaiset keittivät teensä pilalle

Kulttuuriykkösessä puhutaan suomalaisesta teekulttuurista. Kuulemme mistä tee on alun alkaen Suomeen saapunut ja miten huonolaatuista teetä myydään kovaan hintaan teepusseissa. Kysymme myös miksi suomalaisista tuli kahvikansaa. Lisäksi kuulemme uusimmista teetrendeistä. Kaikki teetyypit saadaan teepensaan lehdistä, mutta vasta käsittely luo lehdistä mustaa, keltaista, vihreää, valkoista tai muunlaista teetä Teetä ovat toimittaja Nicklas Wancke kannssa Musiikkitalolla nauttimassa Teen ystävät ry.:n puheenjohtaja Petra Tandefelt, Kirsi Pullinen Demmers Teehausista ja Pienen teekirjan kirjoittaja Ville Raivio.
3/20/202352 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Sannan hornetit, rodullistetut ja muut uudissanat sekä naisen malli Oscareissa

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista ilmiöistä ja kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kirjailija ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja-tietokirjailija Leena Virtanen ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Sanna Marinin spekulatiiviset hornet-lupaukset herättivät paljon huomiota Ukrainassa ja negativiista pöhinää Suomessa varsinkin miesten taholta. Asian kiteytti mainiosti Ville Ranta tuoreeseen pilapiirrokseen tiistaina. Aina kun Marin on kysymyksessä, on vallankäyttäjän liikkeiden tulkinnassa olemassa myös tietty sukupuoliulottuvuus. Raatilaiset pohtivat uudissanoja ja kielen uudistamista. Sukupuolen ja seksuaalisuuden sekä etnisen monimuotoisuuden osalta terminologia on muuttunut hyvin nopeasti. Sanoihin liittyviä valta-asetelmia puretaan tarkoituksella, mutta onko uudissanoissa uusia häiritseviä vallankäytön puolia? Raati pohtii mm. termejä rodullistettu ja mies- ja naisoletettu. Parantavatko ne tilannetta ja ymmärrettävyyttä vai onko kyseessä Orwellilainen kielipeli? Miten J.K. Rowling liittyy tähän? 60-vuotias Michelle Yeoh voitti Oscareissa parhaan naispääosan palkinnon. Aiheuttavatko hyvin säilyneet myöhäiskeski-ikäiset tähdet ulkonäköpaineita? Toisaalta sivuosapalkittu Jamie Lee Curtis teki railakasta komediaa iän vaikutuksista kehoon. Raatia pohdituttaa myös epärehellinen mainonta ja viherpesu, jolla kuluttajia huijataan ja johdetaan harhaan. Lopuksi päädytään vielä arvonlisäveron alennusideaan. Pelastaisiko se kuilun partaalla vaappuvan paperilehdistön? (TARKENNUS: Kaleva-lehti lakkauttaa vain viikonlopun printtinumeron.) Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
3/17/202351 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Mitkä ovat naisten korkeamman koulutustason seuraukset yhteiskunnassa?

Vaikka yliopisto-opinnot alkoivat mahdollistua Suomessa naisille 1870-luvulta lähtien erikoisluvalla, naiset saivat Suomessa oikeuden yliopisto-opiskeluun vasta vuonna 1901, ja naisopiskelija oli tuolloin vielä harvinainen näky yliopistossa. Nyt tilanne on täysin muuttunut. Tilastokeskuksen mukaan naisten osuus kaikista yliopisto-opiskelijoista oli 55 prosenttia, ja naisten osuus suoritetuista yliopistotutkinnoista oli lähes 60 prosenttia vuonna 2021. Lukioissa on selvä tyttöenemmistö. Pojat pärjäävät huonommin peruskoulussakin. Millaisia seurauksia poikien huonontuvalla koulumenestyksellä ja poikien lisääntyvällä koulutusvastaisuudella on työuralle ja parisuhdemarkkinoilla? Syntyvyys on voimakkaassa laskussa ja sen yhtenä taustasyynä ovat alhainen koulutustaso sekä miehillä että naisilla. Keskustelemassa ovat poikia ja maskuliinisuutta tutkinut Harry Lunabba Helsingin Yliopistosta, Nuorisotutkimusseura ry:n tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari sekä perhedynamiikkaa tutkiva väestötieteilijä ja sosiologi Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
3/16/202351 minutes, 18 seconds
Episode Artwork

Tuolien mestarisuunnittelija Yrjö Kukkapuro taidemuseo EMMAssa

EMMAn vuoden päänäyttely on Yrjö Kukkapuro – Taikahuone. Näyttely esittelee vuonna 1933 syntyneen muotoilijan Yrjö Kukkapuron värikästä, ja innovatiivista linjaa. Kukkapuroa ovat inspiroineet oma vaimo ja kuvataide. Muotoilijan 90-vuotisjuhlavuoden näyttelyssä ovat esillä Kukkapuron läheisimmät taideteokset ja huonekalut. Mistä muusta kuin hyvästä ergonomiasta tunnistaa Kukkapuron tuolin? Mikä on tuolien Remmin, Ateljeen ja Karusellin syntytarinat? Tämän kansainvälisen muotolijan tuoleja löytyy maailman lentokentiltä ja pankkisaleista. Hän teki muovituoleja 1960-luvulla ja 1970-luvulle asti kunnes öljykriisi herätti Kukkapuron ja hän siirtyi ekologisen muotovanerin pariin. Ohjelman vieraina ovat EMMAn museojohtaja Pilvi Kalhama, Studio Kukkapuron asiantuntija, Yrjö Kukkapuron tytär Isa Kukkapuro-Enbom ja muotoilun asiantuntija ja tietokirjailija Jutta Ylä-Mononen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
3/15/202353 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Ufomies Juhan af Grannin ristiriitainen elämäntyö

Suomen tunnetuin ufologi, salaliittoteoreetikko, rajatiedon ja esoterian esillenostaja sekä ennen kaikkea dokumenttien ja tv-ohjelmien ohjaaja ja tuottaja Juhan af Grann kuoli tammikuussa 2023. Kyseessä oli yksi maamme merkillisimpiä mediapersoonia ja ufouskovaisuuden ruumiillistuma, jonka työt noteerattiin myös maailmalla. Grann aloitti uransa erikoistoimittajana ja perinteisten tv-ohjelmien ja dokumenttielokuvien ohjaajana tehden mm. Kekkosesta kertovan Luova valtiomies -dokumenttielokuvan vuonna 1975 sekä toisesta maailmansodasta kertovan Kun maailma palaa -dokumenttielokuvan vuonna 1969. Missä vaiheessa ja miksi Grann päätti aloittaa rajatiedosta ja ufokontakteista kertovien dokumenttien ja tv-ohjelmien tekemisen? Millaiseen perinteeseen Grann vaikutti uskovan ohjelmiensa ja värikkäiden mediaesiintymisien perusteella? Millaiseen saumaan Grann iski paranormaaleista ilmiöistä kertovilla sarjoillaan, ja mikä oli hänen menestyksensä salaisuus? Kulttuuriykkösessä pohditaan, mikä vuonna 1944 Kuopiossa syntyneen Heikki Juhani Grannin perintö on, ja millaisesta persoonasta ja urasta hänen kohdallaan on loppujen lopuksi kyse. Vieraina yhteistyötä af Grannin kanssa tehnyt televisiojohtaja Jorma Sairanen, uskontotieteen tohtori ja ufotutkija Jaakko Närvä sekä KAVI:n erikoistutkija Jari Sedergren.
3/14/202352 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Menivätkö Oscarit oikeisiin osoitteisiin?

Los Angelesissa jaetaan elokuvamaailman suurimmat palkinnot, eli Oscarit, sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kulttuuriykkösen leffaraati, eli Silja Sahlgen-Fodstad, Olli Kangassalo ja Matti Rämö arvioivat tuoreeltaan menivätkö palkinnot oikeisiin osoitteisiin vai jäikö joku epäoikeudenmukaisesti nuolemaan näppejään. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
3/13/202352 minutes, 48 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Lintilä-kohu ja alkoholin moralisointi, Nord Stream -yllätys, Final Fantasyn saamepuvut ja elitisti Klinge

Kulttuurin puhuttavimmat ajankohtaisaiheet käsittelyssä taas Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa. Puolen vuoden takainen Nord Stream -kaasuputken räjäytys Itämerellä puhuttaa taas, kun epäilyt syyllisistä ovat kohdistuneet yllättäen Ukrainaan tai ukrainamielisiin tahoihin. Miksi tämän mahdollisuuden esittäminen mediassa on herättänyt niin epäluuloista keskustelua? Millaisia ongelmia puolueettomalle journalismille sotatilat ja konfliktit aiheuttavat? Millaiseen salaliittoteoriointiin tässä on mahdollisuus, ja millaiset trillerin ainekset tässä on kasassa? Keskustelussa myös tapaus ministeri Lintilä sekä sankariryyppääjäurosten surullinen sukupuutto, mihin liittyy alkoholikulttuurimme nopea muutos niin politiikassa kuin muillakin elämänaloilla. Missä kulttuuri-ilmapiirissä oli tilausta huonosti käyttäytyville humalaisille miehille, ja miksi heidän toilailut nykyään lähinnä puistattavat meitä? Maaliskuun alussa kuollut historian professori Matti Klinge oli monilahjakas oman tien kulkija, joka halusi vaalia perinteisiä eurooppalaisia kulttuuriperinteitä. Herraskaisessa ulosannissaan ja klassisen sivistyksen vaalijana Klingessä oli monille nielemistä, mutta oliko hänessä jotain ideaalia, mistä tämän päivän ihmisen tulisi ottaa enemmän mallia? Mitä oli Klingen edustama sivistyneisyys, ja mitä maamme kulttuuripiirit ovat menettäneet hänen ja monen muun aikalaisensa vaikuttajan kuolemien myötä? Suomen kuuluisin aktiivinen pilapiirtäjä Ville Ranta valittiin Suuressa journalistipalkinto -gaalassa vuoden journalistiksi. Mistä valinta kertoo? Millaista viestiä se antaa medialle ja tietynlaiselle sananvapauden vaalimisille, että palkinto annettiin juuri Rannalle, josta on tullut viime aikoina myös kansainvälisesti entistä tunnetumpi? Saamelaisneuvosto on vaatinut japanilaista pelijätti Square Enixiä poistamaan erehdyttävästi saamenpuvulta näyttävät "pohjoisen kansan" vaatteet Final Fantasy 14 -pelinsä valikoimistaan, sillä he näkevät yhtiön hyödyntäneen luvatta saamelaista kulttuuriperintöä. Onko tällainen appropriaatio pelkästään epäkunnioittava juttu, ja miten tämän olisi voinut hoitaa paremmin? Missä menee kulttuurillisen omimisen sensitiiviset rajat? Vieraina vakiraatilaisista päätoimittaja Jouni Kemppainen, liikemies Sami Kuusela sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
3/10/202352 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Oikeaa Raamattua ei ole olemassa, oliko Jeesustakaan?

Länsimaisen kulttuurin peruskiveksi usein mainittu Raamattu on kristinuskon pyhä kirja, johon kirkkojen opetus Jumalasta, oikeasta ja väärästä sekä elämän tarkoituksesta perustuu. Siihen nähden onkin yllättävää, kuinka epämääräisesti määriteltävästä teoksesta on kyse ja kuinka paljon sen sisältö on vuosisatojen ja -tuhansien myötä elänyt ja muuttunut. Mutta mitä tarkoittaa väite, että oikeaa Raamattua ei oikeasti edes ole olemassa? Ja mistä voidaan tietää, onko sen kuvailemat henkilöt ja tapahtumat ylipäätään historiallisia? Raamattu herättää tunteita ja sitä käytetään yhä esimerkiksi poliittisten mielipiteiden tukena, yleisenä etiikan oppikirjana ja elämäntaito-oppaana. Miten hyvin se sellaiseksi sopii? Kuinka paljon on niitä, jotka kertovat pyrkivänsä Raamatun ohjeiden kirjaimelliseen noudattamiseen? Vastikään ilmestynyt tietokirja Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia kertoo Raamatun tekstien monivaiheisesta syntyhistoriasta ja kehityksestä. Kirjan kirjoittaneet raamatuntutkijat Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari ovat mukana lähetyksessä. Kolmantena keskustelijana on emerituspiispa Wille Riekkinen, jonka tuore teos Kirjain vai henki pohtii Jeesuksen historiallisuutta ja sitä kautta Raamatun tekstien erilaisia tulkintoja. Toimittajana on Ville Talola.
3/9/202350 minutes, 57 seconds
Episode Artwork

1600-luvun suomalaiset naiset heräävät henkiin Kristiina Vuoren romaanissa

Kesytön liekki on Kristiina Vuoren yhdestoista romaani. Se on fiktiivinen tarina todellisista historiallisista ihmisistä. Kirjailija suunnitteli lomaa Raaseporiin ja löysi Fiskarsin historiikista Elin Såger-nimisen henkilön. Hänen kirjeistään ja yritystoiminnastaan on jäänyt tutkimusmateriaalia Turun eri oikeusasteiden pöytäkirjoihin. Såger oli Suomen ensimmäinen naisteollisuusjohtaja ja tämän pohjalta syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Elin Sågerista muistuttaa vielä tänään hänen rakennuttamansa ristipuukirkon kivijalka Antskogissa. Mikä teki Sågerin Maria-nimisestä tyttärestä poikkeuksellisen? Kevään 1656 tulipaloyönä Maria Thorwösten elämä muuttuu dramaattisesti. Tätä romaania varten Kristiina Vuori tutki FT Veli Pekka Toropaisen väitöskirjaa Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623-1670. Kristiina Vuoren romaanien päähenkilöt ovat usein historiankirjoituksen ohittamia naisia joilla on ollut missiona muuttaa yhteiskuntaa. Vuori on kiinnostava koska hän on aina ennenkin nostanut esille historiasta vahvoja naisia. Hänellä on yksityiskohtaista kuvailua aikalaisten vaatetuksesta ja heidän sanavarastostaan. Nyt tässä kirjassa ajankohtainen 1600-luku sivuaa Turun paloa. Kirjat ovat viihteellisiä ja sivistäviä. Kristiina Vuori on ohjelman vieraana. Juontajana on Pia-Maria Lehtola.
3/7/202352 minutes, 50 seconds
Episode Artwork

Risto Isomäki, miksi maailmanparantaminen ei onnistu sometykkäyksillä?

Risto Isomäen Maailmanparantajan muistelmat - teos kertoo aktivismin kultakaudesta 1979-2004 ja siitä, miten Suomi on pystynyt näyttelemään maailman kehitystyössä huikeasti kokoaan suurempaa roolia. 1980-luvulla radikaalit ja konservatiivit työskentelivät yhdessä ja saivat aikaan merkittäviä parannuksia kehitysmaiden asukkaiden hyvinvointiin ja elinympäristöön. Miksi juuri 1980-luku oli aktivismin kulta-aikaa? Miten vaikutusvaltaansa menettänyt kansalaisyhteiskunta saataisiin taas muutoksentekijäksi? Voidaanko ilmastonmuutoksen torjunnassa enää onnistua? Näihin kysymyksiin vastaa lähetyksessä vuonna 2020 Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon saanut Risto Isomäki, joka on julkaissut yhteensä kolmisenkymmentä tietokirjaa ja romaania. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
3/6/202352 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Jari Tervo vastaan Nato-vastustajat, Samu Haber hameessa, nettiseksin uudet tuulet ja elokuvaväsymys

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaset liikemies Sami Kuuselan, elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja toimittaja Leena Virtasen ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Raati keskustelee miehistä hameissa Samu Haberin UMK-esiintymisen innoittamana. Sami Kuusela kysyy, millä tavoin eroottinen viihde muuttuu netissä, kun tekoäly tulee aina vain suvereenimmaksi? Pohdintaa aiheuttaa myös miksi elokuvien katsominen on Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajan ja kolumnistin mielestä vaikeaa. Ja mitä mieltä raati on siitä, että kirjailija Jari Tervo tuomitsi Eduskunnan Naton vastustajat Twitterissä Putinin sanansaattajiksi.Tai siitä että kirjailija Sofi Oksanen moitti Käärijää Kremlin seuraamisesta somessa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
3/3/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

E-urheilussa kovat henkiset paineet: potkut ja raadollinen somemaalitus uhkaavat pelaajaa

E-urheilusta kertovassa Yle Areenan Game of Minds -dokumenttisarjassa todetaan e-urheilun olevan henkisesti poikkeukesellisen kuormittava laji. Sarjassa suomalainen urheilupsykologi Mia Stellberg kiertää ympäri Eurooppaa yrittäen purkaa saksalaisen SK sekä helsinkiläisen hReds -joukkueiden sisäisiä paineita. Kulttuuriykkönen käsittelee e-urheilua nuorten urheilijoiden kokemusten sekä lajia pitkään ja tarkkaan seuranneiden ammattilaisten kautta. Mistä paineet pääasiassa syntyvät, ja millainen pelikulttuuri e-urheilun ympärille on kasvanut? Miksi Suomesta on tullut e-urheilun suhteen kansainvälisiä kärkimaita, ja miksi pelaamisen taso on kyykännyt suomalaisten bravuuripeli Counter Strike: Global Offensiven suhteen? Mitä huipulle pääsyyn ja siellä pysymiseen vaaditaan? Vieraina vuoden pelikasvattaja, e-urheiluselostaja sekä -organisaattori Laura Kyntäjä, dokumenttisarjassakin esiintyvä e-urheilija Verneri “Bona” Junkala sekä Ylen e-urheilutoimittaja, -tuottaja ja lajista tietokirjan kirjoittanut Otto Rönkä. Juhani Kenttämaa toimittaa.
3/2/202352 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Nokian romahdus ja Soroksen tiedustelijat Suomessa - mitä ihmistieteet voivat opettaa bisnekselle?

Tietokirjailija, yrittäjä Mikko Leskelän teos Bisnesantropolgia ja muut ihmistieteet strategiatyössä voitti toissa viikolla sekä raadin että yleisön suosikkina Suomen ekonomien business-kirjapalkinnon. Teoksen perusväite on, että perinteiset strategiatyön menetelmät ovat kriisissä, koska ne tutkivat maailmaa liian kapeasti. Yritysten globaali kilpailukenttä ja toimialarajojen hämärtyminen edellyttävät entistä syvempää ymmärrystä ihmisistä. Onko siis niin, että perinteisesti humanistisille aloille yhdistetyt aineet, kuten psykologia, filosofia, taidehistoria tai kulttuurintutkimus tekevät tuloaan yritysmaailmaan, jossa markkinat ja raha määrittävät arvon ja onnistumisen? Kulttuurykkosen vieraana on tietokirjailija Mikko Leskelä, Kuluttajatutkimuskeskusken tutkimusjohtaja Päivi Timonen sekä strateginen konsultti Lauri Vaisto. Toimittajana on Ville Talola.
3/1/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Kulttuuriykkösen kevään 2023 teatterivinkit

Mitkä ovat vuoden 2023 kevättalven ja kevään suurimmat teatteritapaukset ja ketkä ovat mielenkiintoisimmat uudet teatterin tekijät? Millainen on Venäjältä paenneiden taiteilijoiden vaikutus suomalaiseen teatterikenttään? Mitä lisäarvoa esitysten venyminen liki kolmetuntisiksi antaa katsojalle? Näitä kysymyksiä ratkomassa ovat Paljon melua teatterista -bloggaaja Katri Leikola, Voima-lehden kustantaja ja kulttuuritoimittaja, Teatterin politiikkaa -podcastin tekijä Tuomas Rantanen ja Ylen teatteritoimittaja Sanna Vilkman. Kevään teatterivinkit 2023: -Tampereen Teatterin Stalin kuolee -Tampereen työväen teatterin Pienen hauen pyydystys -Tampereen työväen teatterin Jeanne D'Arcin housut -Teatteri Qo:n Tea For Two -Company Portmanteaun Perto -Turun kaupunginteatterin Tuntematon sotilas -Tehdas Teatterin Supermallit - ruumiillinen oratoria -Turun kaupunginteatterin: Leda -KOM-teatterin Rikkaruoho -Avoimet Ovet-teatterin Talvisota -Viirus-teatterin Familjen Bra - keskiluokkaa tutkiva dystopia -Kansallisteatterin Karpolla on asiaa -Lahden kaupunginteatterin Totuuden hinta -Helsingin Kaupunginteatterin Asmodeus ja 1313 sielua Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
2/28/202352 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Anu Kaaja pohtii romaanissaan esineiden lumoa - Top-5 kuuminta renessanssipoikaa

Anu Kaajan neljännessä proosateoksessa Rusetti liikutaan Euroopan kahviloissa, museoissa ja teknoklubeissa. Grand tourit olivat muotia 1700- ja 1800-luvulla ja niillä matkoilla nuoret aatelismiehet saivat inspiraatiota taiteesta ja sivistyivät. Rusetti on kuin moderni Grand tour, jossa nainen on valloittaja, kokija ja vapaasti ihastuva. Kirjailija saa lukijan pohtimaan esineiden ja taideteoksien taakse piiloutuvia symboliarvoja ja tunteita. Miltä tuntuu olla kahvi, lusikka ja servietti? Rusetin olemusta avataan kiiltävästä karamellipaperisesta rusetista Marie Antoinetten puvun ylelliseen, vaaleanpunaiseen rusettiriviin. Rusetti-teos avaa kauneuden rakennetta taideteoksien ja ihmisten kautta. Kirjan minä matkustaa Wieniin vain Albrecht Dürerin akvarellin Nuori jänis-teoksen takia. Miksi esineitä on helpompi rakastaa kuin ihmisiä? Voiko esineellistämällä ihmistä saavuttaa kuitenkin jotain hyvää? Miksi kauniin kermaisen leivoksen äärellä kuitenkin ahdistaa? Anu Kaaja kirjoittaa esteettisesti ja visuaalisesti kulttuurimme kuvien vallasta. Häneltä on aikaisemmin ilmestynyt novellikokoelma ja kaksi romaania. Romaanissaan Katie-Kate kirjailija käsitteli avioliittoinstituutiota kuvana. Ohjelman vieraana on kirjailija Anu Kaaja. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
2/27/202352 minutes, 53 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa lyhyempi työviikko kaikille, Stenvall törmäsi Putin-pelkoon, queertaide sekä venäläisraflojen alamäki

Kulttuurin puhuttavimmat ajankohtaisaiheet käsittelyssä taas Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa. Taidemaalari Kai Stenvallin näyttelyn suunnittelu Turun Logomossa peruttiin paikan omistajien toimesta, koska he pelkäsivät Putinia kritisoivien teosten johtavan mahdolliseen terroristiseen tekoon. Britanniassa 61 yritystä on kokeillut kuuden kuukauden ajan nelipäiväistä työviikkoa, jonka vaikutukset ovat olleet kannustavan kiinnostavia. Tämä on nostanut julkisen keskustelun kuumaksi puolesta ja vastaan myös Suomessa. Mitä queer meille merkitsee? Suomessa asuva irlantilaistaiteilija Shia Conlon yrittää murtaa valtasuhteita kameran takana ja sen edessä olevan henkilön välillä. Lisäksi hän pyrkii tuomaan valokuvien kautta transihmisten elämän esiin uudenlaisessa valossa. Kuinka hyvin hän siinä onnistuu, ja miten voi olla vallankumouksellinen taiteilija kuvaamalla pelkkää todellisuutta? Ukrainaan kohdistunut hyökkäys on aiheuttanut venäläisravintoloissa asiakaskadon, josta viimeisimpänä esimerkkinä toimii yli 100-vuotiaan helsinkiläisravintola Bellevuen lopettaminen. Miten Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut meidän suhteeseen venäläistä kulinarismia ja kulttuuria kohtaan? Kirjailijat Miki Liukkonen sekä Artemis Kelosaari uhoavat, miten kotimainen kirjallisuus on jämähtänyt kiltiksi ja laimeaksi. Samaa mantraa toistaa laulaja-elokuvantekijä Anna Eeriksson. Liukkonen nostaa some-kirjoituksessan itsensä ainoaksi kiinnostavaksi kotimaiseksi kirjailijaksi. Onko Miki Liukkonen oikeassa? Pitääkö taiteessa polkea muita nostaakseen itseään? Vakiraatilaisvieraista aiheita ruotimassa Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu sekä tiedetoimittaja, geneetikko ja kirjailija Tiina Raevaara.
2/24/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Tapaus Zelenskyi - Mikä tekee poliitikosta suuren puhujan?

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta tulee tämän viikon perjantaina tasan vuosi. Armeijan t-paidassa esiintyvä presidentti Volodymyr Zelenskyi on antanut maailmalla ukrainalaisten taistelulle kasvot ja äänen. Viime viikolla Otava julkaisi kokoelman taitavaksi sanankäyttäjäksi ja viestijäksi osoittautuneen Zelenskyin puheita. Missä piilee Zelenskyin retoriikan vahvuus ja minkälaiseen jatkumoon historian suurien puhujien joukossa hänet voidaan asettaa? Kun tarkastellaan historiaa laajemmin, ketkä ovat omalla tavallaan olleet zelenskyijä ennen Zeleskyiä. Mikä tekee puheesta tai puhujasta suuren? Mitä muuta hyvä puhuja on tarvinnut kuin oikeita ja sattuvia sanoja? Suurista historiallisista puhujista ja retoriikastan jalosta taidosta keskustelevat Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Mira Söderman sekä Helsingin yliopiston historian professori Laura Kolbe ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares. Ville Talola on juontajana.
2/23/202352 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Toimittajat pakenevat Venäjältä - voiko kansa herätä milloinkaan Putin-propagandan unesta?

Saksaan paenneen venäläistoimittajan Antonin kouluikäinen poika luuli pitkään, että Putin on synonyymi johtajalle eikä suinkaan henkilön nimi. Lapsi oli elänyt koko elämänsä yhden ja saman johtajan ja järjestelmän maassa, jonka yksi tukijalka on ollut valtion talutusnuorassa oleva lehdistö. Nyt Anton (jonka sukunimeä ei paljasteta turvallisuussyistä) opettelee saksaa, mutta toivoo palaavansa jonain päivänä kotimaahansa. Anton on yksi tuhansista kotimaansa jättäneistä toimittajista. Tammikuun lopussa Putinin hallinto kielsi riippumattoman Meduza-uutissivuston toiminnan, koska "se on turvallisuusuhka Venäjälle". Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa kritisoinut toimittaja Marina Ovsjannikova kertoi aiemmin tässä kuussa pelkäävänsä yhä henkensä puolesta. Mikä merkitys Venäjän ulkopuolelta toimivien uutissivustojen merkitys on, ja millainen tulevaisuus odottaa Venäjää, joka on kitkenyt vapaan lehdistön maasta? Suorassa lähetyksessä Venäjän median tilanteesta ja sen ahdingosta ovat keskustelemassa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro, toimittaja Jarmo Koponen ja dosentti Katja Lehtisaari Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
2/22/202352 minutes, 26 seconds
Episode Artwork

Kevään 2023 kirjavinkit

Mitkä kirjat kiinnostavat nyt keväällä? Kevään kirjavinkkejä jakavat Kirsin kirjanurkka -blogin Kirsi Hietanen, kirjallisuuskriitikko Pia Ingström ja Yle Areenan Lukupiiri Tulusto & Kylmälän toimittaja Pietari Kylmälä. Kevään kirjavinkit 2023 ovat: Svetlana Aleksijevitš: Sinkkipojat Magdalena Hai: Sarvijumala Marja Kyllönen: Vainajaiset Julia Mäkkylä: Apelsinfågeln Minna Rytisalo: Jenny Hill Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut Maria Turtschaninoff: Suomaa Taneli Viljanen: Pimeä kuu Ritva Ylönen: Järjellä ja tunteella - Laura Harmajan traaginen elämä Robert Åsbacka: Takläggarna Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
2/21/202352 minutes, 22 seconds
Episode Artwork

Tekoäly - taiteen uhka vai mahdollisuus ?

Tekoäly on nyt enemmän otsikoissa ja keskusteluissa kuin koskaan. Googlen ja Microsoftin uusien kohuttujen chat-pohjaisten hakupalvelimien lisäksi tekoälyyn pohjautuvat kuvapalvelut ovat saaneet massat innostumaan näyttävien kuvien tuottamisesta. Kuinka hyvin tekoäly soveltuu taidealoille, ja mitkä ovat pitkällä juoksulla sen vaikutukset, kun kuka tahansa voi teettää tekoälyllä monimutkaisiakin kuvia tai musiikkia? Useat taiteilijat ja muut luovan alan työntekijät ovat ilmaisseet huolensa kehityksestä ja omasta asemastaan tekoälyn tuottaessa kuvia ja muita kulttuurituotteita lähes itsestään. Voiko kone luoda aitoa taidetta, ja onko se parempaa kuin taiteilijan tekemä? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia tekoäly asettaa kulttuurillemme, ja miten tekoälyn kanssa pitäisi toimia, ettei kulttuuriala jäisi alisteiseksi tekoälyn kehittyessä myös taiteen tuottajana? Kulttuuriykkönen kutsuu vieraikseen keskustelemaan aiheesta graafikko Ville Tietäväisen ja taiteilija Kai Hannisen sekä tekoälyn luovuutta tutkivan tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivosen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
2/20/202352 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa keskittymiskyky rapautuu, miksi poliitikot väheksyvät tutkijoita ja miksi poikia on liian vähän lukiossa

Perjantaistudiossa pähkäillään tekeekö digiähky ihmisistä tyhmempiä ja miksi poliitikot eivät luota tutkittuun tietoon ja tutkijoihin. Valtaosa lukion opiskelijoista on naisia, mitä poikien alisuoriutuminen koulutuksessa tietää yhteiskunnalle ja jopa yhteiskunnan rauhalle? Perjantaistudiossa ajankohtaisia ilmiöitä tarkastelevat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja/elokuvakriitikko Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke
2/17/202352 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Omaelämäkerrallinen The Fabelmans vie ohjaaja Steven Spielbergin lapsuuden traumoihin ja onnen hetkiin

Maailman menestyneimpiin ohjaajiin kuuluvan Steven Spielbergin (mm. E.T., Tappajahai, Jurassic Park, Schindlerin lista, Pelastakaa sotamies Ryan, West Side Story) lapsuuteen pohjautuva The Fabelmans saa ensi-iltansa 17. helmikuuta 2023. Seitsemän Oscar-ehdokkuutta kerännyt ja Golden Globe -palkinnot parhaasta draamaelokuvasta ja parhaasta ohjauksesta voittanut teos on kuvaus vuonna 1946 syntyneen Spielbergin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun jälkipuoliskon Amerikassa. Elokuvan päärooleissa nähdään nelinkertainen Oscar-ehdokas Michelle Williams sekä Paul Dano ja Seth Rogen, joista jälkimmäinen on kertonut nähneensä ohjaajan itkeneen uuden lapsuuttaan ja The Fabelmansin yhdessä Pulitzer-palkitun Tony Kushnerin kanssa. Keskustelemassa ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn suunnittelija Otto Kylmälä, Episodi-lehden toimituspäällikkö Jussi Huhtala ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas -professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
2/16/202351 minutes, 14 seconds
Episode Artwork

Valokuvaaja Nan Goldinin kamppailu lääkejättiä vastaan - dokumenttielokuva All the Beauty and the Bloodshed

Parhaimman dokumentin Oscar-ehdokkuuden saanut ja mm. Venetsian elokuvajuhlilla palkittu All the Beauty and the Bloodshed kertoo valokuvaaja Nan Goldinin tarinan, sekä hänen kamppailusta opioidikriisistä valtavaa taloudellista hyötyä saanutta ja monia taidemuseoita mesenoivaa Sacklerin perhettä vastaan. Itsekin kipulääkekoukussa ollut Goldin on yksi maailman arvostetuimpia valokuvaa välineenään käyttäviä aktivisteja, joka on tuonut varhaisemmilla teoksillaan esille parisuhdeväkivaltaa, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä seksityöntekijöiden arkea, ja noussut aikoinaan yhdeksi keskeisimmistä AIDS-aktivisteista. Kulttuuriykkösessä puhutaan liberaalimmasta huumekulttuurista sekä Goldinin töistä uuden dokumentin sekä Tukholmassa meneillään olevan näyttelyn kautta. Vieraina valokuvaajat Joel Karppanen ja Hannamari Shakya sekä humaanimmasta päihdepolitiikasta kirjoittanut elokuva-asiantuntija Ville Verkkapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.
2/15/202352 minutes, 44 seconds
Episode Artwork

Mitä seuraa, jos ihmiskehoa ja älykkyyttä parannellaan?

Tulevaisuuden ihminen on terve, onnellinen ja kuolematon. Ihmisiä pyritään parantelemaan jatkuvasti uusien teknologioiden avulla. Ihmisen kaikinpuolinen parantelu on todellisuutta jo nyt. Tekoäly parantelee älyämme ja bioteknologia hyvinvointiamme ja moraaliamme. Transhumanismi lupaa iankaikkisen elämän maan päällä tai uusilla kotiplaneetoilla. Filosofi Maija-Riitta Ollila pohtii kirjassaan Tulevaisuuden paranneltu ihminen onko ihminen tarpeeksi viisas ottaakseen evoluutionsa omiin käsiinsä? Maija-Riitta Ollilaa haastattelee Nicklas Wancke.
2/14/202352 minutes, 50 seconds
Episode Artwork

Muodin trendit alkuvuonna 2023

Kööpenhaminan muotiviikoilla esiteltiin uusimmat trendit pukeutumisen saralla. Miksi läpinäkyvät vaatteet ja voimakkaat huomiovärit ovat nyt tulossa katukuvaan? Millä tavalla rohkeimmat muotiluomukset eroavat yleisemmästä pintamuodista? Mistä Pantonen vuoden väri Viva Magenta kertoo? Vaatetus herättää keskustelua entistä useammin mediassa. Viimeksi Emma-gaalassa Erika Vikmanin paljastava sukkamainen asu ja Robin Packalenin camo-värinen vaate. Onko muodista tullut poliittista? Millä tavalla muotia luodaan Kiinassa ja millainen on suomalaisten muotisuunnittelijoiden tulevaisuus kansainvälisillä markkinoilla? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Sofia Järnefelt ja muotitoimittaja Sami Sykkö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
2/13/202352 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Seta, Elokapina ja herätysliikkeet kouluissa, dekkaripalkittu Virpi Hämeen-Anttila sekä ysärinostalgiaa

Kuuluvatko Seta ja herätysliikkeet kouluihin, kysyi Sanna Ukkola Iltalehden kolumnissaan. Tästä ja historiallisista dekkareista, ysärinostalgiasta, latinan ja kreikan opetuksen alasajoista sekä taiteen kerjäläisistä keskustelevat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, yrittäjä Anna Moilanen ja kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
2/10/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Toimintaleffa Sisu ja kauhudraama Koputus - genre-elokuva oli Suomessa ennen naurunaihe, nyt kehuttu

Lajityyppielokuvat eli genreleffat ovat nostaneet vahvasti päätään Suomessa, ja kansainväliset markkinat ovat niistä entistä kiinnostuneempia. Kaksi alkuvuoden suurinta suomalaista genreleffaa ovat toimintaelokuva Sisu sekä kauhudraama Koputus. Molempien elokuvien suhteen kansainvälinen huomio on ollut merkille pantavaa - joko tänä vuonna voimme puhua suomalaisen genre-elokuvan uudesta läpimurrosta kansainvälisillä markkinoilla? Kulttuuriykkösen vieraina kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaiskirjailijoita ja uuden Koputus-kauhutrillerin toinen tekijä, Max Seeck sekä useita kansainvälisiä lajityyppielokuvia ohjannut Jalmari Helander, jonka Sisu-elokuva nousi maamme katsotuimmaksi elokuvaksi julkaisuviikonloppunaan. Keskustelussa mukana myös Night Vision -elokuvafestarin perustaja Mikko Aromaa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
2/9/202354 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Valokuvataiteilija Elina Brotheruksen mielestä kauneuden tavoittelu pitää poseeraamisessa unohtaa

Valokuvataiteilija Elina Brotherus istuu keltaisessa mekossa Didrichsenin taidemuseon sohvalla. Mitä hän ajattelee valokuvaajana taidemuseossa? Vierailija-näyttelyn lähtökohtana on Elina Brotheruksen Didrichsenin taidemuseon tiloissa kuvaama teossarja. "Rakennuksen kuvaaminen muistuttaa muotokuvan tekemistä: pitää tuoda näkyväksi paikan erityispiirteet ja olemus. Jokaisella talolla on oma sielunsa, ja Didrichsenillä se on taidekokoelma. Kokoelma on ollut olemassa ennen taloa, ja se on ohjannut arkkitehti Viljo Revellin työtä hänen piirtäessään rakennusta." Suomen valokuvataiteen museon uudeksi johtajaksi on valittu filosofian tohtori Anna-Kaisa Rastenberger. Hän aloitti työnsä helmikuussa. Mikä on hänen suhteensa valokuvaan? Mitkä trendit näkyvät valokuvataiteessa? Millä tavalla suomalainen valokuvataide menestyy kansainvälisesti? Millä tavalla valokuvataide verrattuna hitaampaan kuvataiteeseen peilaa aikaamme? Mitä Brotherus ja Rastenberger ajattelevat Instagramin ja somen vaikutuksesta poseerauskulttuuriin ja kauneuden ja male gazen tavoitteluun? Onko kuvanlukutaito parantunut vai jopa heikentynyt? Vieraina ovat Elina Brotherus ja Anna-Kaisa Rastenberger. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. ELINA BROTHERUS VIERAILIJA 11.2.–28.5.2023 DIDRICHSENIN TAIDEMUSEO
2/7/202353 minutes, 10 seconds
Episode Artwork

Mannerheim - sankari vai antisankari?

”Mannerheim syleili minua ja hänen hyväilynsä olivat niin päihdyttäviä ja hullaannuttavia ettei mikään muu maailmassa. Uneksin niin hirvittävän elävästi ja hänessä oli uskomatonta viehätysvoimaa.” Näin kirjoitti valtionhoitaja Mannerheimista eroottista unta nähnyt runoilija Edith Södergran kirjailijakollega Hagar Olssonille kirjoittamassaan kirjeessä vuonna 1919. Mannerheimin herättämästä ihailusta ja vihasta suomalaisten keskuudessa kirjoittaa Tuomas Tepora helmikuussa ilmestyvässä tuoreessa Sankari ja antisankari - Mannerheim-kultin pitkä vuosisata -tietokirjassaan. Tuomas Tepora tutkii Mannerheimista luotuja mielikuvia ja Mannerheim-henkilökultin rakentumista - ja rakentamista. Marsalkan nimeä hyödynnettiin myös vuonna 1920, kun perustettiin järjestö Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Nopeasti kasvaneem järjestön historiikin (Hyvän lapsuuden rakentajat – Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1920–2020) kirjoitti tutkija Eeva Kotioja. Mannerheimista ovat keskustelemassa Tampereen yliopiston yliopistotutkija, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora ja Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Eeva Kotioja. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
2/6/202352 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa translain plussat ja miinukset, Koraanin polttaminen, konmaritus seis ja yltiöpositiivinen museotutkimus

Kulttuuriykkönen kokoa Perjantaistudioon vakioraatilaiset mediayrittäjä Sami Kuuselan, päätoimittaja Mirva Saukkolan ja kirjailija Jarkko Tontin ajankohtaisten ilmiöiden ja kulttuuriaiheiden äärelle. Translaki hyväksyttiiin Eduskunnassa ja raatilaiset ovat eri mieltä lain hyvistä ja huonoista puolista. Olivatko arvokonservatiivien argumentit tyhmää vähemmistön demonisoimista vai täyttä asiaa? Miksi Eduskunnassa translain vastustajista oli enemmän miehiä kuin naisia? Onko sukupuolijako miehiin ja naisiin vanhentunut asia? EDIT: Toisin kuin kohdassa 02min:03sek Sami Kuusela mainitsee, translakiin kriittisesti suhtauva Sirkka-Liisa Anttila on ex-kansanedustaja, jonka dokumentaatiota translain käsittelyprosesseista ei voi lukea eduskunnan pöytäkirjoista. Konmaritus-metodista eli kodin siivoamisesta turhista tavaroista tunnettu japanilainen Marie Kondo kertoi itsekin luopuneensa konmarituksesta - siitäkin huolimatta, että hän oli kerännyt siivousmetodiinsa liittyvillä kirjoilla ja suoratoistosarjalla omaisuuden. Onko konmaritus ohi trendinä? Mikä on suhteemme tavaroihin ja kulutukseen? Ruotsissa oikeistoaktivisti poltti Koraanin demonstraationa ja aiheutti ongelmia Ruotsin natoprosessille. Suomea Erdogan kiitteli, koska täällä ei Koraaneja polteta. Mitä mieltä meidän pitäisi olla siitä, että toisinajattelijoita, journalisteja ja poliittisia vastustajia avoimesti vainoavat erdoganilaiset kiittävät Suomea, koska meillä on niin ankarat sananvapauden rajoitukset rikoslaissa? Onko uskonpilkkalaki ristiriidassa sananvapauden kanssa? Museoliiton tilaama tutkimus hämmästyttää ja aiheuttaa huvittunutta epäuskoa. Tutkimuksen mukaan yksi museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Raatilaiset yrittävät ymmärtää outoa tukimustulosta ja arvioivat kulttuurin rahallista arvoa. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
2/3/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Levoton Brasilia ennen ja nyt - suomalaisten utopiasiirtokunnat todistivat Brasilian melskeitä jo liki sata vuotta sitten

Melkein päivälleen kaksi vuotta Yhdysvaltain kongressin loppiaisena 2021 tapahtuneen valtauksen jälkeen, Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa nähtiin kuin toisinto Washingtonin Capitolin tapahtumista. Vaalit hävinneen Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat sunnuntaina 8. tammikuuta kongressin, presidentin ja korkeimman oikeuden rakennuksiin pääkaupungissa Brasíliassa aiheuttaen mittavaa tuhoa niin rakennuksille kuin niiden historiallisille taide-esineillekin. Nykypäivän lisäksi myös Brasilian historia on levoton, ja sitä ovat olleet aikanaan todistamassa myös suomalaisten utopiayhdyskuntien perustajat ja asukkaat. Yksi näistä suomalaissiirtokunnista syntyi, kun Toivo ja Liisa Uuskallio ostivat brasilialaisen kahvitilan vuonna 1929 ja perustivat sinne oman yhteisönsä, jossa muun muassa kahvinjuonti ja lihansyönti oli kielletty ja jossa tavoiteltiin parempaa elämää kaukana kylmästä ja köyhästä Pohjolasta. Suomalaisille selvisi kuitenkin pian, että Brasiliassakin oli omat ongelmansa. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toisen maailmansodan kynnykselle sijoittuvan, suomalaisen siirtolaisen elämästä Brasiliassa kertovan Nukkuvan jättiläisen laakso -romaanin kirjoittaja Sari Aro. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
2/1/202351 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Raakaa poronlihaa ja verta ruoaksi jäisessä Siperiassa - Markku Lehmuskallion kiehtovia kokemuksia nenetsien maailmasta

Markku Lehmuskallio on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia dokumenttiohjaajia. Kuudella eri vuosikymmenellä elokuvia ohjannut Markku Lehmuskallio on tallentanut töissään nenetsien katoavaa paimentolaiskulttuuria vaativissa Siperian jäisissä olosuhteissa. Hän on ohjannut monia dokumenttielokuvia myös yhdessä puolisonsa Anastasia Lapsuin kanssa. Lehmuskallio kertoo Kulttuuriykkösessä, voiko valkoinen mies aidosti kuvata tundran paimentolaisia, sekä millainen on ohjaajan painajainen. Hän paljastaa myös, mihin ei ole yltänyt dokumenteissaan. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
1/31/202352 minutes, 56 seconds
Episode Artwork

Kun mies ei ollut mitään ilman peruukkia... Peruukin hauska ja ihmeellinen historia

Miesten peruukit kuuluvat kulttuurihistoriaan. Ne olivat muodissa 1600-luvulta 1800-luvun alkuun. Tyylitietoiset miehet käyttivät ehostautumiseen tunteja päivässä ja värjäsivät peruukkejaan puuterilla valkoisiksi. Historioitsija Kustaa H.J. Vilkunan tietokirjassa Liiat hiuxet paljastuu myös mikä tehtävä peruukilla oli ja mikä oli tämän yhteiskunnallisen ilmiön takana. ”Kysymys ei suinkaan ollut muotioikusta ja kuriositeetista vaan yhteiskuntaa, sen sosiaalisia suhteita, sukupuolimääritelmiä, talousajattelua, työvoimapolitiikkaa ja oikeastaan koko kulttuuria jäsentäneestä tekijästä”, Vilkuna kertoo. Peruukkeja käyttivät paitsi ylimykset, myös pikkuvirkamiehet ja arvonsa tuntevat käsityöläiset. Miksi peruukit saivat myös kritiikkiä? Millä tavalla peruukit elävät vielä meidän ajassamme? Kustaa H.J. Vilkuna on Suomen historian professori Jyväskylän yliopistossa. Hän on kirjoittanut teokset Juomareiden valtakunta, Viha ja Paholaisen sota. Kustaa H.J.Vilkuna on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/30/202352 minutes, 56 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Nato-kaveria ei jätetä, kalliit pandarahat, riisutaan kuolema mysteereistä ja Jokerien surullinen odysseia

Perjantaistudiossa keskustellaan ajan ilmiöistä ja kulttuurin ajankohtaisista asioista. Tässä jaksossa pohditaan, meneekö Suomi Natoon vaikka ilman Ruotsia. Jätetäänkö kaveri sittenkin? tekikö ulkoministeri Haavisto lapsuksen? Mikä taho saattaa olla koraanin polttamishankkeen takana? Ja kummallinen pandaraha-farssi on kummastuttanut koko kansakuntaa. Miten tästä siltarumpupoliittisesta Ähtärin panda-asiasta tuli koko valtakunnan visainen ulkopolittinen kysymys? Puhumme myös siitä, onko kuolema arkinen asia, josta pitää puhua jopa hauskaan sävyyn. Tätä yrittää vakuutusyhtiö. Helpottuuko kuoleman kohtaaminen näin ja pitääkö helpottua? Lisäksi tiukkaa pohdintaa Jokerien odysseiasta eli Jokerien sekavasta yrityksestä palata suomalaiseen jääkiekkosarjajärjestelmään Venäjän harharetkeltään. Raatilaisina ovat professori Helena Ranta, mainosmies Jussi Turhala ja toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
1/27/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Kapellimestarit Mikko Franck ja Esa-Pekka Salonen huolissaan maineikkaiden nuoriso-orkesterien lakkautusuhasta

Maailmalla tunnetut suomalaiset huippukapellimestarit Mikko Franck ja Esa-Pekka Salonen ovat huolissaan maineikkaiden nuoriso-orkesterien lakkautusuhasta. Sinfoniaorkesteri Vivo ja yhteispohjoismainen Orkester Norden ovat vaarassa kuolla pois, sillä niillä ei ole vuodesta 2024 eteenpäin enää rahoitusta. Kulttuuriykkösessä ovat mukana Franckin ja Salosen lisäksi Orkester Nordenin taiteellisesta johdosta Ilkka Uurtimo ja Sinfoniaorkesteri Vivon viimeisin intendentti Tuomo Huhdanpää. Lisäksi puhutaan Harrastamisen Suomen mallista, joka on paikoin johtanut koulujen pitkäaikaisten musiikkikerhojen alasajoon. Vieraina Hertsikan ala-asteen musiikin lehtori Riina Salo-Kiiskinen ja Harrastamisen Suomen mallin Helsingin projektipäällikkö Irma Sippola. Musiikkitalossa 25.1.2023 taltioidun lähetyksen toimittaa Noora Hirn.
1/26/202352 minutes, 34 seconds
Episode Artwork

Suomalaiset tekivät ovelaa vastarintaa Venäjän tsaarin vallan aikana

Historiantutkija Reetta Hännisen tietokirja Kapinaa ja kiusantekoa kertoo Venäjän yrityksestä pitää kiinni reunavaltioistaan sekä suomalaisten kekseliäistä tavoista vastustaa yhtenäistämistoimia 1900-luvun alussa. Keskiössä ovat passiivisen vastarinnan jopa mitättömiltä näyttävät teot, joilla oli kuitenkin suuri merkitys, kun vastassa oli itsevaltiudestaan kiinni pitävä keisarillinen Venäjä. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
1/25/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Vuoden nuori taiteilija Eetu Huhtala ja taidemuseo HAMin johtaja Arja Miller analysoivat aikaamme nykytaiteen kautta

Vuoden nuori taiteilija 2023 on alun perin tanssista ja koregrafiasta kiinnostunut Eetu Huhtala. Jazz- ja nykytanssiharrastus vaihtui aikuisena valokuvaukseen. Tänään hän liikuttaa objekteja oman kehon sijaan. Mitä liikkuvat esineet, kuten kylpyamme symboloi hänelle? Mitä hän ajattelee ajastamme, kulutuksesta ja elämän merkityksestä? Mitä hän haluaa vangita valokuviin, jotka ovat osa hänen teoksiaan? 29-vuotias Huhtala asuu Helsingissä ja hänen ateljeensa sijaitsee pienteollisuusalueella Keravalla. Helsingin kaupungin taidemuseon Hamin uusi johtaja Arja Miller haluaa painottaa taiteilijoiden erityistä roolia sekä oman työnsä että yhteiskunnan kannalta. Heitä pitäisi kuunnella tässä ajassa enemmän. Hän on todennut että taiteilijat ovat taitavia tulkitsemaan aikaamme. Millaisia signaaleja hän näkee nykytaiteessa? Millä tavalla Eetu Huhtalan teokset kertovat ajastamme? Miten me voisimme hyödyntää laajemmin taiteilijoiden näkemyksiä yhteiskunnassamme? Mikä on museon tehtävä nykytaiteen näyttämönä? Miller on työskennellyt viimeksi Espoon taidemuseon Emman intendenttinä. Emmassa hän keskittyi erityisesti kansainvälisiin näyttelyprojekteihin. Ohjelman vieraina ovat taiteilija Eetu Huhtala ja museonjohtaja Arja Miller. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
1/24/202352 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Tunteet ohjaavat massoja, ei järki - Prechterin teoria ennustaa bändien suosiota, muoteja ja sotia

Mikko Ketovuori on Turun yliopiston kasvatustieteen tohtori, joka on kirjoittanut kirjan Laumavaiston varassa. Hänen kirjansa perustuu Robert Prechterin ajatuksiin siitä, että ihmisiä ja taloutta ohjaa järjen sijaan tunne, ja vielä tarkemmin jonkinlainen kollektiivinen tunnetila, laumavaisto. Analysoimalla vallalla olevaa kollektiivista sosiaalista mielentilaa, voidaan jopa ennustaa maailman tapahtumia, kuten sotia ja löytää syitä miksi jotkut musiikkiartistit ovat suosittuja ja toiset eivät. Mikko Ketovuorta haastattelee Nicklas Wancke.
1/23/202353 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Erdoğanin pilkkaamishinnasto, Tony Halmeen tragedia, käyttäjävihamielinen tekniikka ja UMK

Kulttuuriykkönen pohtii taas Perjantaistudiossa kulttuurimaailman ajankohtaisaiheita. Sarjakuvataiteilija Ville Rannan pilapiirros "Erdoğanin pilkkaamishinnasto" noteerattiin vahvasti ensin Ruotsissa ja viimeksi myös Turkissa, jossa sen julkaisu tuomittiin Nato-jäsenyyttä torppaavana tekona. Onko pilapiirroksilla ja protesteilla ajassamme erityisen vahva poliittinen vaikutus, ja kertooko asian ympärille noussut kohu ja hyssyttely uudenlaisesta suomettumisen ajasta? Tarkastelussa myös julkisuuden kääntöpuoli sekä päihderiippuvuus, ja narratiivit joilla niistä on tapana kertoa. Esimerkkeinä tuore Yle Areenassa julkaistu Viikinki-dokumenttielokuva kansanedustaja-showpainija Tony Halmeesta sekä vanhempi dokumentti julkkiskokki Anthony Bourdainista, jonka elämä päättyi myös itsemurhaan. Miten kulttuurin rahoituksen käy tulevan hallituksen toimesta. Kulttuurin määrärahoja ole nostettu ainakaan vielä vaaliteemoiksi, mutta millainen onkaan sen osuus ja priorisointi tulevan hallituksen ja eduskunnan politiikassa? Kuinka käykään suomalaisen kulttuurin, kun monet taiteenalat eivät ilman valtion tukea toimi. Mistä leikataan, jos leikataan? Lisäksi tutustumme tekniikkaan, jota ei ole tehty käyttäjien ehdoilla sekä millaisiin tilanteisiin niiden käyttö voi johtaa. Miksi tavallisistakin laitteista on tehty niin vaikeita käyttää? Hotellien suihkujen toiminta on kuin aarteenetsintä: mistä saa veden tulemaan ja lämpötilan säädetyksi, kun kaikki säätimet on piilotettu? Lopuksi paneudumme Suomen Euroviisu-ehdokkaisiin eli UMK:n kisailijoihin sekä heidän potentiaaliinsa näyttää suomalaista pop-osaamista muulle maailmalle. Onko oikea ratkaisu jättää vanhat tunnetut artistit pois kattauksesta, ja panostaa ns. pelkkään nuorisomusiikkiin kaikkien ehdokkaiden osalta? Ja muuten:raadin suosikki taitaa olla Käärijän Cha cha cha! Vieraina kirjailija-tutkija Virpi Hämeen-Anttila, päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuvakriitikko-tietokirjailija Leena Virtanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/20/202352 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Mahdoton tehtävä? David Foster Wallacen järkälemäinen postmoderni klassikko Päättymätön riemu radioaalloilla

David Foster Wallacen jättiromaani Päättymätön riemu (suom. Tero Valkonen) on monella tavalla mahdoton romaani esittää. Kuin Monty Pythonin ja Sodan ja rauhan sekoitus. Pitkän, jaarittelevan, fragmentaarisen ja korostuneen kirjallisen teoksen dramatisoiminen teatterille olis jättimäinen, vähän hullukin hanke. Nyt sekin on tehty. Teatterintekijät Juhana von Bagh, Liila Jokelin ja Jussi Moila kertovat Kulttuuriykkösessä millaista oli dramatisoida Päättymätön riemu Radioteatterille. Postmodernin trillerin äärimmäiset juonenkäänteet saavat kuulijan puistelemaan päätään epäuskoisesti. Miten vuonna 1996 ilmestynyt kulttiromaani keskustelee nykyhetkessä? Voiko mihinkään enää uskoa? Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.
1/19/202352 minutes, 29 seconds
Episode Artwork

Tutkimusmatka unettomuuteen

Pälvi Rantala on valvoja, joka on tehnyt tutkimusmatkan unettomuuden maailmaan. Rantala tarkastelee kirjassaan unettomuutta yksityisenä ja ruumiillisena kokemuksena mutta myös historiallisena, kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. Teos tutustuttaa lukijan erilaisiin valvojiin: eri aikoina, erilaisissa kulttuureissa eläneisiin ihmisiin, jotka syystä tai toisesta, tahtoen tai tahtomattaan, valvovat öisin. Valvojat-teoksen lähteinä on käytetty niin populaarikulttuurin tuotteita eri ajoilta kuin tutkimuksia ja perinneaineistoja. Pälvi Rantalaa haastattelee Nicklas Wancke.
1/18/202353 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Miksi kolme suomalaista naista halusivat muuttua ranskattariksi?

Ranskattarille elämä on taidetta. Millaista elämää samalla asenteella voisi elää Suomessa? Näin Johanna Lindfors ajatteli ja päätti kokeilla elämää ranskalaisena. Hän jätti perheensä hetkeksi Suomeen ja lähti Pariisiin asumaan ja tutkimaan millä tavalla myyttiset ranskattaret oikein elävät. Mitä hän voisi oppia heiltä? Mikä on illuusiota ja mistä voimme oikeasti ottaa oppia? Johanna Lindfors sovittaa ranskalaisuutta ylleen kuin Chanelin jakkua, vaikka se tuntuu ajoittain saavuttamattomalta ja liian ylelliseltä, hän kirjoittaa kirjassaan Elämäni ranskattarena. Toimittaja ja kirjailija Anneli Vehkoo on asunut 30 vuotta Pariisissa. Hänen uusimmassa romaanissaan Se kesä Pariisissa on huomioita ranskalaisesta elämäntyylistä. Ranskaan liittyy paljon kliseitä kuten esimerkiksi ranskattareen liittyen. Millaisia ranskattaret ovat oikeasti myyttisen kuvan takana? Heini Hirvonen etsi kesämökkiä Suomesta mutta päättikin ostaa mökin sijasta kerrostaloasunnon Cannesista. Siellä hän kierteli linnoissa, museoissa ja vanhoja tavaroita myyvissä Brocanteissa ja kohta koti Suomessakin oli täynnä antiikkia. Hän päätti perustaa ranskalaista antiikkia myyvän liikkeen Helsinkiin. Millä tavalla tämä kierrätyksen ja kestävän kehityksen parissa työskentelevä kolmen lapsen äiti muuttui ranskalaiseksi antiikkikauppiaaksi? Millaisia havaintoja hän on tehnyt ranskalaisesta kaupankäynnistä, elämäntyylistä ja historiasta? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija ja kirjailija, Johanna Lindfors, antiikkiliikkeen omistaja Heini Hirvonen ja Pariisissa asuva kirjailija, Anneli Vehkoo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/17/202352 minutes, 26 seconds
Episode Artwork

Mikä zombimaailmanlopussa kiinnostaa? Tarkastelussa menestyspelisarjaan perustuva The Last of Us -tv-sarja

Yksi alkuvuoden odotetuimpia tv-sarjoja on palkitun Chernobyl-minisarjan tekijöiden uusi satsaus, jonka pääosaa esittää Pedro Pascal. Kyseessä dystooppiseen tulevaisuuteen sijoittuva zombiemaailmanlopun jälkeistä Amerikkaa kuvaava The Last of Us, joka pohjautuu samannimiseen menestyspelisarjaan. Kymmenen vuotta sitten julkaistu pelimaailma viljelee varsin perinteistä zombiekuvastoa, missä ihmisten keskinäinen dynamiikka tuhoutuneen maailmanjärjestyksen keskellä on itse zombiuhkaa tärkeämpi. Miten sarja onnistuu edukseen muista zombierymistelyistä? Miksi tällaisesta asetelmasta ponnistaville populaarikulttuurin tuotteille näyttää olevan jatkuvaa tilausta? Samaan asetelmaan pohjautuu myös George A. Romeron Night of the Living Dead -zombieklassikko, jonka julkaisusta on kulunut jo melkein 55 vuotta. Kulttuuriykkönen tutkii aihetta yhdessä Feministisen kauhupiirin vetäjä Noora Vaakanaisen sekä Ylen Kulttuurikocktailin toimittaja Hannes Nissisen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/16/202352 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa prinssi Harryn outo paljastusvimma, demonisoinnin seuraukset, kirjastojen alamäki ja seniorien imago

Ajankohtaisista ilmiöistä ja kulttuuriaiheista ovat Kulttuuriykkösen studiossa keskustelemassa kosmologi KarI Enqvist, Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja ja elokuvatutkija Outi Hupaniittu sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Minkälaista tirkistelyn iloa prinssi Harryn tarina ja varsin nolot paljastukset antavat? Onko Harryn suurin saavutus se, että hän on vilkuttanut parvekkeelta kansalle? Harryn muistelmat ovat avanneet syytösten ja paljastusten Pandoran lippaan. Media on räjähtänyt, kirja myy kuin häkä, Netflix-sarjaa katsotaan urakalla. Harry ja Meghan saavat rahaa henkivartiojden palkkaamiseen. Kirja herättää tunteita puolesta ja vastaan. Raati joutuu ihmettelemään tätä ilmiötä. Tällä viikolla on puhuttu paljon viholliskuvasta. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti viime viikolla Facebook-julkaisussaan, että venäläisten sotilaiden demonisointi ja heidän tappamisensa karnevalisointi on välttämätöntä. Mitä raati ajattelee demonisoinnista, sen seurauksista ja Ukrainaan hyökkäävästä venäläissotilaasta? Kirjastolaitos on alamäessä! Kirjaston lainaajien osuus väestöstä putosi 2020-luvun alkuun mennessä puolesta kolmannekseen. Samalla selvisi että Suomen koulutustaso on laskenut romahdusmaisesti. Mistä ihmeestä on kyse? Kari Enqvist kysyy, nähdäänkö seniorit ryhmänä, jolle mikä tahansa kelpaa ja jotka saavat olla kiitollisia siitä, että edes jotakin annetaan? Kysymys koskee sekä senioreille suunnattuja kulttuuripalveluja että vanhustenhoitoa. Ovatko kolmikymppiset saaneet aivan väärän ja suppean mielikuvan seniorien ryhmästä. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
1/13/202352 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Arkeologi käy kilpajuoksua haudanryöstäjiä vastaan Lähi-idässä

Fiktion kuuluisin arkeologi lienee Indiana Jones. Tosielämän arkeologi Antti Lahelma vieroksuu Indiana Jonesin asennetta, koska tämä kulttuuri-imperialistinen seikkailija usein päätyy jopa tuhoamaan tutkimuskohteita. Silti Lahelma pitää arkeologiaa myös seikkailuna. Nyt Kulttuuriykkösessä kuullaan, millaista on arkeologin työ nykyaikana. Suomalainen Akatemian huippututkimusyksikkö tutkii Lähi-idän muinaisia imperiumeja. Lahelman ryhmän kaivauskohteita on Pohjois-Jordaniassa ja päämääränä on selvittää, miten ihmisten identiteetit muuttuivat valloittajien vaihtuessa. Moninaiset konfliktit ovat myllänneet alueen hallitsijat ja valtakunnat moneen kertaan vuosisatojen kuluessa. Lahelman ryhmä soveltaa luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä arkeologian tukena. Esimerkiksi ruukkujen aineksen kemiallisella analyysillä selviää, millaisia kauppareittejä on ollut käytössä vuosisatoina ennen ajanlaskun alkua. Vakolusatelliittien kuvien avulla on löytynyt kiinnostavia tutkimuskohteita laajasta maastosta. Arkeologian tietoja yhdistellään nuolenpääkirjoitusten tekstitutkimukseen, joka on nykyään tietokoneavusteista. Nyt Lahelman ryhmä on käynyt kilpajuoksua haudanryöstäjiä vastaan. Paikalliset eivät usko, että ulkomaalaisia arkeologeja kiinnostaa tieto, vaan epäillään, että he ovat jäljittämässä kulta-aarteita. Noilla seuduilla on tuhansia aarteen etsijöiden tekemiä kuoppia ja tuhottuja kohteita. Arkeologi Antti Lahelmaa haastattelee Nicklas Wancke.
1/12/202351 minutes, 32 seconds
Episode Artwork

Meghan ja Harry avasivat paljastusten ja syytösten roskaläjän - miksi he kiinnostavat meitä?

Prinssi Harryn ja hänen puolisonsa Meghanin paljastukset ja syytökset hämmentävät. Varsinkin Harry pudottelee pommeja hovin ja kuninkaallisen perheen päälle yhä uudestaan. Nyt on aika avata mediakohujen ja perheriitojen taustoja. Sussexin herttuapari Harry ja Meghan luopui kuninkaallisista velvollisuuksistaan vuonna 2020. He avautuivat ensimmäisen kerran amerikkalaisen Oprahin haastattelussa siitä kuinka Meghania oli kohdeltu rasistisesti. Meghanin kärsimykset olivat suuret ja Harry koki että hänen äitinsä, Prinsessa Dianan, kohtalo ehkä nyt voisi toistua ja aiheuttaa uutta suurta surua heille. He päättivät muuttaa Amerikkaan. Siellä odottaisi vapaus. Voiko tässä nähdä myös kuninkaallisen elämän kritiikin ja halun uudistaa ja vapauttaa kuningashuonetta? Eikö brittihovi suojellut heidän perhettään räävittömältä medialta? Suoratoistopalvelu Netflix julkaisi Harry ja Meghan -dokumenttisarjan kolme ensimmäistä jaksoa joulukuussa. He saavat Netflixiltä noin sadan miljoonan dollarin korvauksen sarjasta. Sarja on kuusiosainen ja sen on ohjannut Liz Garbus. Hän oli aluksi kriittinen tätä ideaa kohtaan mutta syttyi kun hän näki Harryn ja Meghanin oman romanttisen ja intiimin kuvamateriaalin. Sarja antaa yksipuolisen ja sokeroidun kuvan Harryn ja Meghanin vaiheista. Onko sarja yritys saada ymmärrystä heidän valinnalleen lähteä hovista vai hankkia sääliä väärinkohtelusta? Haluavatko he saada Meghanin vaikuttamaan pyhimykseltä ja Harryn uhrilta? Millaisen kuvan sarja antaa prinssi Williamista ja Katesta? Onko mediahakuisuuden takana rahapula? Miksi Meghan ja Harry kiinnostavat meitä? Ohjelman vieraina ovat kuninkaallisten asiantuntija, tietokirjailija Satu Jaatinen ja toimittaja Eleonoora Riihinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/10/202353 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Talviuinti hyytävässä vedessä on terveellistä masokismia

Avantouinti on kasvattanut suosiotaan. Mikä on tehnyt vaarallisesta toiminnasta, siis altistumisesta kylmälle, monelle inspiroivan harrastuksen? Mitä ekstreme-harrastukset antavat ihmiselle? Tiina Torppa ui luonnonvesissä talvellakin, eikä pelkää pakkasia. Hän näkee talvessa paljon hienoja mahdollisuuksia itsensä virkistämiseen. Markku Ojanen on tutkinut avantouintia ja sitä, mikä siinä kiehtoo. Keskustelemassa ovat Kylmä kutsuu - Hyvinvointia talvesta -kirjan kirjoittaja, vuoden ympäri luonnonvesissä uiva Tiina Torppa ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
1/9/202352 minutes, 30 seconds
Episode Artwork

Salatieteet Suomessa - millainen sija okkultismilla on maassamme?

Kulttuuriykkkönen sevittää, miksi Suomessa hurahdettiin esoteriaan viime vuosisadan vaihteessa, miten okkultismi vaikuttaa edelleen ajassamme, ja millainen vaikutus salatieteillä on ollut Suomen yhteiskunnalliseen ja kulttuurilliseen kehitykseen? Merkkihenkilöt kuten Minna Canth, Jean Sibelius, Eino Leino sekä Akseli Gallen-Kallela inspiroituivat salatieteistä - miten se näkyy kansallistaiteessa ja sen perinnössä? Vieraina Uuden etsijät -tutkimushankkeen johtaja ja kulttuurihistorian professori Maarit Leskelä-Kärki, Huntu - Kun okkultismi saapui Suomeen -dokumentin tehnyt dokumentaristi Ukko Torni sekä salatieteisiin erikoistunut valokuvaaja ja toimittaja Rikhard Larvanto. Juhani Kenttämaa toimittaa.
1/5/202352 minutes, 39 seconds
Episode Artwork

Paavi Benedictus XVI:nnen kautta varjostivat pedofiilikohut ja uudistuspaineet

Emerituspaavi Benedictus XVI kuoli joulukuun viimeisenä päivänä 95-vuotiaana. Hänet tunnettiin tiukoista, konservatiivisista näkemyksistään paavina, ja hän sai italialaiselta medialta lisänimen “rottweiler” ja “panssarikardinaali”. Hän oli paavina vuosina 2005–2013. Benedictus XVI oli kuuteen vuosisataan ensimmäinen paavi, joka ei jatkanut virassaan kuolemaansa saakka. Paavi Benedictuksen kautta varjostivat laajamitttaiset skandaalit katolisten pappien harjoittamasta alaikäisten hyväksikäytöstä. Haastateltavina ovat emerituspiispa Eero Huovinen ja Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
1/4/202350 minutes, 22 seconds
Episode Artwork

Lux Helsingin valotaide loihtii kaupungille lumoavia ja ihmeellisiä näkyjä

Valotaidefestivaali Lux Helsinki valaisee pääkaupungin 4.1. alkaen. Mikä on valotaiteen nykytila, mistä tämän vuoden teokset kertovat ja millainen on valon filosofia? Lux Helsingin teema on muutos. Tapahtumalla halutaan nostaa esiin valotaidetta itsenäisenä taidemuotona. Festivaalin taiteellinen johtaja Juha Rouhikosken mielestä valo puhuu kaikkia kieliä. Hänellä on festivaalilla mukana yksi oma teos, Swan Song, joka on tapahtuman ensimmäinen AR-teknologiaa hyödyntävä teos. Ohjelman vieraina ovat Luxin taiteellinen johtaja Juha Rouhikoski sekä taiteilijat Kaisu Koivisto ja Anna Nykyri. Koiviston ja Nykyrin yhteisteos Turkoosi tulee Luxin Ruoholahden teoskokonaisuuteen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
1/3/202351 minutes, 57 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Elon Musk presidentiksi, tunteiden jyräämät faktat, takinkäännöstä kirjallisuutta ja haudan merkitys

Perjantaistudiossa keskustellaan aaton aattona Elon Muskin viimeisimmästä tempauksesta Twitterin johdossa. Haikailemme myös kadonneiden kirjallisuuden lajien perään. Lisäksi ihmettelemme miten tunne on ajanut järjen ja tiedon ohi nykymediassa. Joulun alla on myös hyvä puhua haudan merkityksestä ja muistamisesta. Vieraina ovat Helena Ranta, Virpi Hämeen-Anttila ja Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke
12/23/202253 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Miten 1950-luvulla koristeltiin koteja joulua varten?

Villa Gyllenbergin joulu on 1950-luvun henkeen koristeltu. Miltä joulu näytti silloin? Mitä sen ajan joulukoristeet kertovat suhtautumisesta kotiin, perheeseen, materiaan ja jouluun? Millainen on joulukoristeiden historia ja miten se näkyy tänään tavaratalojen tarjonnassa? Vieraina ovat tämän vuoden joulunäyttelyn koostaneet Gabriella Tjeder-Kajander, Sofia Simelius, Tuomas Laatikainen ja joulukoristeiden asiantuntija Kaisa Koivisto. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
12/22/202252 minutes, 38 seconds
Episode Artwork

Kuolemankulttuurin jatkuva muutos - Osaammeko antaa tilaa hyvälle surulle?

Käsityksemme kuolemasta, surusta sekä hautajaisista on radikaalissa muutoksessa. Kulttuuriykkönen keskittyy siihen, millaista suomalainen suru on 2020-luvulla, mitkä ovat sen ilmenemismuodot sekä niistä kumpuavat ongelmallisuudet. Onko yhä yksityisemmäksi muuttunut surukulttuuri sittenkään paras tapa käsitellä menetettyjä lähimmäisiä ja ystäviä? Käsittelyssä myös kollektiivinen suru, joka ponnistaa esimerkiksi merkkihenkilöiden menehtymisistä tai entistä laajemmista ongelmista, kuten luontokadosta tai sotauutisoinnista. Vieraina suomalaista surua tutkinut tietokirjailija Mari Pulkkinen sekä uskontoantropologi Maija Butters. Juhani Kenttämaa toimittaa.
12/20/202252 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Joulun ajan elokuvavinkit ja mikä onkaan maailman paras elokuva?

Joulun pyhinä on hyvä aika katsoa elokuvia. Elokuvaraatimme puhuu jouluelokuvista sekä parhaillaan teattereissa näytettävistä elokuvista. Kysymme myös mikä tekee Jeanne Dielmanista maailman parhaimman elokuvan kautta aikojen. Kulttuuriykkösen studiosta löytyy kolme elokuva-alan tietäjää: Olli Kangassalo, Silja Sahlgren-Fodstad ja Anton Vanha-Majamaa. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke. Jouluelokuvat: Tim Burton´s Nightmare Before Christmas, Black Christmas, Elf, Carol, Happiest Season ja tietenkin Ihmeellinen on elämä. Muut elokuvat: Kupla, Avatar: The Way of Water, Bones and All, Fanny & Alexander, Woman King, Hetki lyö sekä tietenkin maailman parhaaksi äänestetty elokuva Jeanne Dielman.
12/19/202251 minutes, 30 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Jari Aarnion loppumaton true crime -suosio, pakkoruotsi vai hyötyruotsi ja urheiluyleisön moraali

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset päätoimittaja Jouni Kemppaisen, yrittäjä Anna Moilasen ja toimittaja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja kiinnostavien ilmiöiden äärelle. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on huolissaan suomen kielen häviämisestä englannille. Varsinkin Helsingissä ravintoloiden ruokalistat ovat pitkälti englanniksi, kun taas suomea näkee lähinnä arkipäiväisissä teksteissä kuten varoituksissa ja kielloissa. Palvelua on varsin usein pelkästään tarjolla englanniksi. Ahdistaako ilmiö? Entäs ruotsinkielen asema Suomessa? Ylen kolumnissa Pekka Seppänen ei keksi "yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on. Laki määrää niin, mutta eihän laki ole mikään järkisyy". Mitä ajattelee Perjantastudion raati niin sanotusta "pakkoruotsista" ja sen hyödyistä tai haitoista? Urheilun korruptioskandaalit ja politiikka mietityttävät. Jouni Kemppainen kysyy, ovatko politiikka ja arvokysymykset tulleet kisoihin jäädäkseen ja miten boikottien tai moraalisten kannanottojen tehoa voitaisiin vielä parantaa? Milloin urheilukansa kyllästyy näihin korruptioskandaaleihin ja kisoihin moraalisesti arveluttavissa maissa ja ryhtyy oikeasti boikottiin? Pitääkö olla yhden alan pro vai miten olisi renessanssi-ihminen? Pitääkö alistua yhden alan laatikkoon ja rooliin? Mitä uusia puolia itsestänne voisitte antaa lahjaksi itsellenne, läheisillenne ja elinpiirillenne, jotta kulttuurimme kukoistaisi? Kiinnostus huumerikoksista tuomittua Jari Aarniota kohtaa ei tunnu laantuvan. Tänä syksynä Aarnio pääsee ääneen ainakin seuraavissa true crime -kirjoissa ja -ohjelmissa. Osa on myös varsin kritiikittömiä. Mikä moneen kertaan kalutussa Aarniossa yhä kiinnostaa ja alkaako rikoksista tuomitusta entisestä poliisista tullakin sankari vahingossa? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
12/16/202252 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Maailman katsotuin elokuva sai jatkoa - millainen on Avatar: The Way of Water?

Vuoden odotetuimpia elokuvia, ohjaaja James Cameronin jatko-osa visuaalisesti huimaavalle Avatar-tieteisseikkailulle on julkaistu. Kyseessä The Way of Water -niminen elokuva, joka on ensimmäinen osa Avatar-elokuvien sarjaa, jonka viimeinen osa on suunniteltu julkaistavaksi vuonna 2028. Kulttuuriykkönen pohtii, mikä teki Avatarista maailman katsotuimman elokuvan, ja onko sen jatko-osa kaiken odotuksen arvoinen? Miksei Avataria kohtaan kuitenkaan kohdistu samanlaista fanitusta kuin moniin muihin ison profiilin tieteisseikkailiuihin? Vieraina toimittaja Kaisu Tervonen, visuaalisten tehosteiden suunnittelija Tuomo Hintikka sekä kuvataiteilija Anssi Kasitonni. Juhani Kenttämaa toimittaa.
12/15/202251 minutes, 51 seconds
Episode Artwork

Sotkevatko elokuvat käsityksemme historiasta?

Kulttuuriykkönen katsoo historiallisten elokuvien taakse, ja metsästää niiden symbolisia ja ideologisia merkityksiä. Yksi suosituimmista elokuvamuodoista on oikeisiin historiallisiin tapahtumiin tavalla tai toisella perustuvat ns. epookit, joiden historiallinen tarkkuus on usein kyseenalaista. Postmodernissa ajassa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että elokuvasovituksiin on sovellettu verrattain paljonkin fiktiota, eikä elokuva kerro niinkään menneestä vaan tekoajastaan. Millaisia viestejä eri epookkielokuvien tekijät ovat halunneet kertoa katsojilleen, ja miten ne ovat peilanneet aikaansa? Millaista viestiä uudet historialliset elokuvat, kuten afrikkalaisista naissotureista 1800-luvulla kertova The Woman King tai supersuosittu brittihoviin sijoittuva The Crown -sarja oikein kertovat? Tarkastelussa myös Tuntematon sotilas -elokuvat, joiden kautta monet meistä piirtävät edelleen käsityksen toisen maailmansodan vaiheista ja oloista Suomessa. Mitä ongelmallisuutta tähän piirtyy, ja kenen tarinaa me uskomme parhaiten? Vieraina Suomen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja ja elokuvatutkija Outi Hupaniittu ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.
12/14/202252 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Symbolien Helsinki - salaiset viestit ympärillämme

Helsinki on symbolien ja arkkitehtoonisten yksityiskohtien ja erilaisten pylväiden rikastama kaupunki. Mitä eri taloissa olevien symbolien kuten pöllön ja joutsenen sanoma on ohikulkijalle? Miksi Helsingin empirekeskustan pylväät ovat juuri tietyn tyyliset? Millä tavalla Helsinki eroaa visuaalisesti muista pääkaupungeista, Pariisista ja Roomasta? Käymme ohjelmassa läpi eri kaupunginosien ominaislaatua ja henkeä, jugendtalojen Katajanokalta urbaanimpaan Kallioon. Ohjelman vieraana on taiteentutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
12/13/202253 minutes, 9 seconds
Episode Artwork

Kaviaaria, kaviaaria! Luksuksen historia ja tulevaisuus

Miten kaviaarista on tullut himoittu luksustuote, ja kärsiikö kaviaarin maine tai menekki Venäjän aloittamasta sodasta? Miten eettistä on tavoitella luksusta, ja mikä luksuksen määrittelee? Moni entispäivän luksus on nyt monin paikoin arkea. Mutta mikä onkaan tulevaisuudessa luksusta? Haastateltavana ovat luksuselämyksistä vuonna 2021 tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta väitellyt Haaga-Helian lehtori Riina Iloranta ja Kirill Siren kaviaari- ja osteribaari Finlandia Caviarista Helsingistä. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
12/12/202251 minutes, 46 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa sekava Kiasma-boikotti ja Poju, äärioikeisto meillä ja Saksassa sekä sateenkaariparit Linnan juhlissa

Kulttuurin ajankohtaisista aiheista ja ajan hengestä ovat Perjantaistudiossa keskustelemassa mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, Suomen Kuvalehden toimittaja Matti Rämö ja Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen. Mitä ajatuksia herättää nimekkäiden taiteilijoiden Kiasma-boikotti? Suomalaiset taiteilijat ovat asettuneet vaatimaan miljardööri Chaim Poju Zabludowiczia eroamaan Kiasman tukisäätiön hallituksesta. Suomen valtio ostaa ohjuksia Israelista. Pitäisikö taiteilijoiden myös boikotoida Suomen valtion apurahoja? Suomessa on vietetty itsenäisyyspäivää rauhallisissa merkeissä eikä natseja ja hakaristilippuja ole nähty kaduilla, mutta Saksassa tilanne on toinen. Saksan liittotasavallan laillisuuden kieltävän äärioikeistolaisen liikkeen suunnitelmissa oli tarkoituksena oli syrjäyttää Saksan nykyinen hallinto ja korvata se ryhmän haluamalla hallinnolla. Vaarallinen salaliitto paljastettiin ja osalliset pidätettiin. Annu Kemppainen kysyy, sensuroiko Yle samansukupuolisia pareja Linnan juhlien selostuksissa. Oletetut heteroparit esiteltiin taas Linnan juhlien suorassa lähetyksessä puolisoineen, mutta oletetusti samansukupuolisten kohdalta jätettiin järjestään puoliso-sana pois aveceja esitellessä järjestelmällisesti. Nyt kuullaan miten Yle toimii Linnan juhlien selostuksissa. Meta aikoo ehkä boikotoida mainoksia. Media-alalle on some-ajan alussa pesiytynyt ajatus, jonka mukaan someen on pakko jakaa ilmaisesti kalliilla tehtyä sisältöä. Tämä oli mediayhtiöiltä ilmeinen valtava virhearvio, jota sittemmin ollaan epätoivoisesti yritetty korjata. Mutta jos nyt uutiset katoaisivat somesta, olisiko some enää kiinnostava? Jos some täyttyisi ainoastaan ihmisten itse tuottamasta sisällöstä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
12/9/202252 minutes, 28 seconds
Episode Artwork

Kirjallisuuden portinvartija torppaa ja kannustaa

Kulttuuriykkösessä tutustumme kustannustoimittajan hommiin. Missä määrin hän toimii kirjallisuuden portinvartijana ja kirjailijoiden mentorina? Miten nopeasti kustannustoimittaja tunnistaa huonon käsikirjoituksen? Aprikoimme miksi niin usea kustantaja hylkäsi J.K.Rowlingin Harry Potter -käsikirjoituksen aikanaan. Kuinka paljon kustannustoimittajalla pitää olla psykologista silmää työskennellessään kirjailijoiden kanssa ja kuinka luottamus rakennetaan kirjailijan kanssa. Puhumme myös siitä miten lukumieltymykset ovat muuttuneet ja miten haistaa ajan trendit. Haastateltavina ovat Otavan kaunokirjallisuuden kustannuspäällikkö Salla Pulli sekä kustantaja Anna-Riikka Carlson WSOY:ltä. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
12/8/202252 minutes, 30 seconds
Episode Artwork

Kulttuuriykkösen joulun kirjavinkit

Mihin kirjaan tarttua tulevina pyhinä? Mitkä ovat olleet vuoden kirjatapaukset? Kirjavinkkejä jakamassa ja vuoden 2022 trendeistä keskustelemassa ovat Takakansi-podcastin Marko Suomi, kirjailija-toimittaja Artemis Kelosaari ja Ylen kirjallisuustoimittaja Miia Gustafsson. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym. Takakansi-podcastin Marko Suomi: Elina Pitkäkangas: Sang Elina Airio: Metsässä juoksee nainen Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola: 101 tapaa tappaa aviomies Kirjailija-toimittaja Artemis Kelosaari: Mika Kivelä: Marilynin kiehkura Juha Siro: Valovuosi Jarmo Teinilä: Isän ääni Lucilla Lin: Pyhän maailman lapset Marko Hautala: Kuolleiden valssi Mikko K. Heikkilä: Heinien herrat Ylen kirjallisuustoimittaja Miia Gustafsson: Iida Rauma: Hävitys Satu Rämö: Hildur Heikki Kännö: Ihmishämärä Maaza Mengiste: Varjokuningas (suom. Aleksi Milonoff) Veera Ikonen: Pimeässä syttyy majakka Äänikirja: Emmi-Liia Sjöholm: Virtahevot Kulttuuriykkösen toimittaja Pauliina Grym: Sami Tissari: Krysa Sylvain Neuvel: Tulevaisuuden historia - Matkalla tähtiin I (suom. Einari Aaltonen)
12/7/202253 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Uutta kulmaa Akseli Gallen-Kallelaan Kansallismuseossa

”Valehtelisin, jos sanoisin, että rakastan elämää, sillä minä en rakasta sitä sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin se pitäisi olla. Kaipaan kauemmaksi: takaisin pakanuuden ja kristillisyyden murrosaikoihin.” Näin kansallistaiteilija, ristiriitainen enfant terrible, Akseli Gallen-Kallela kirjoitti vuonna 1897. Akseli Gallen-Kallela syntyi 1865 ja hänet tunnetaan Kalevala-teemaisten teosten ja kansankuvausten maalarina. Hän suunnitteli myös grafiikkaa, mitaleita, mainoksia, huonekaluja, univormuja ja tekstiilejä. Millä tavalla hänen persoonansa eri puolet näkyivät näissä eri luomuksissa? Millä tavalla Kansallismuseo haluaa nyt tuoda uutta kulmaa tähän ikoniseen taiteilijaan uuden näyttelyn myötä? Gallen-Kallelan vaimo Mary Slöör ja lapset Marjatta, Kirsti ja Jorma toimivat usein malleina. Gallen-Kallela eli aikana, jolloin Suomi ja Eurooppa olivat murroksessa. Suomen suuriruhtinaskuntaan rakennettiin Kansallismuseo, jonka keskihallin freskot tilattiin tältä kuuluisalta taiteilijalta. Millaisesta ajasta nämä freskot kertovat? Millä tavalla itsenäistyvän Suomen rakentaminen vaikutti hänen taiteeseensa? Gallen-Kallela suunnitteli itsenäiselle Suomelle kunniamerkkejä toimiessaan Carl Gustaf Mannerheimin pääesikunnassa vuonna 1918. Näyttelyssä on esillä 100 teosta joista osa ovat maalauksia, grafiikkaa, luonnoksia, esineitä ja valokuvia. Ohjelman vieraina ovat Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila ja museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff. Akseli Gallen-Kallella Kansallismuseo 2.12.2022-2.4.2023 Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
12/5/202252 minutes, 17 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa "Kepu pettää aina", sambaa kirkossa, lapsivihamielinen Suomi, Kiinan koronaprotestit ja AlfaTV:n konkka

Kulttuuriykkönen avaa taas Perjantaistudionsa ovet vakiraatilaisille, jotka ruotivat yhdessä toimittaja Juhani Kenttämaan kanssa kulttuurimaailman ajankohtaisimpia puhenaiheita ja ajan henkeä. Aiheina Kiinan ennennäkemättömän laajat koronaprotestit, Finlandia-voittaja iida Rauman puheet lapsivihamielisestä Suomesta, helsinkiläiskirkon Hoosianna-sambasta noussut kohu ja ristiriitainen suhtautummisemme tanssiin, hallitusyhteistyön rampautumisen myötä noussut "Kepu pettää aina" -hokema sekä Suomen ainoan arvokonservatiivisen mediayhtiö AlfaTV:n konkurssi. Keskustelussa mukana Antiikki- ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä kirjailija-tiedetoimittaja Tiina Raevaara.
12/2/202252 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Yö jolloin Turku tuhoutui 1827

Turku nousi maailmanmaineeseen traagisella tavalla melkein sata vuotta sitten. 4. ja 5. syyskuuta 1827 raivonnut tulipalo hävitti kaupungin lähes kokonaan. Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi Turun yliopistosta on kirjassaan Tunteiden palo käyttänyt lähteinään aikalaisten kertomuksia ja rakentanut elävän kuvan niin Turun palosta kuin hävityksen jälkeisestä todellisuudesta. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke
12/1/202252 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Nainen Alvar Aallon varjosta. Elissa Aalto oli myös taitava arkkitehti

Arkkitehti Elissa Aallon syntymästä oli 22.11. 2022 kulunut 100 vuotta. Miksi häntä on tutkittu niin vähän? Miksi myytti Alvar Aallon varjoon jääneestä arkkitehdista vielä elää? Millainen on nainen myytin takana? Pääsemmekö vihdoin eroon uhridiskurssista? Millaisia kuoseja tämä graafinen arkkitehti suunnitteli? Uuden Arkkitehti Elissa Aalto-teoksen kirjoittajat ovat tutkineet harvinaista lähdeaineistoa, henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, piirustuksia ja valokuvia Alvar Aalto-säätiön arkistosta. Uudessa kirjassa nostetaan esille Elissa Aallon omaa ääntä, hänen pragmaattista ja toimeliasta persoonaa ja kansallisaarteen vaalijaa. Elissa Aalto ei ollut mikään uhri tai reppana, hän oli taitava pr-nainen. Ohjelman vieraina ovat Alvar Aalto-säätiön tuottaja Mari Forsberg, intendentti Mia Hipeli ja toimittaja Aila Svenskberg. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/29/202253 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Pitäisikö tyttöjä varoittaa liian seksikkäästä pukeutumisesta?

Vuosituhannen vaihteessa media alkoi kirjoittaa siitä, miten tyttöjä seksualisoidaan, jos he pukeutuvat tai meikkaavat provokatiivisesti, siis liian seksikkäästi, ja mitkä ovat tämän seuraukset. Tyttöjen suojeluun tarkoitetut käytännöt ja ohjeet kääntyivät lopulta kuitenkin uhria syyllistäviksi ja itseilmaisua rajoittaviksi, väittää Siri Lindholm, joka on väitellyt tyttöjen seksualisoivasta pukeutumisesta. Seksualisoimalla tytöt heidät nähdään vain tahdottomina kohteina, jotka houkuttelevat poikia ja miehiä luokseen, lipeämään moraalin kaidalta polulta. Näin annetaan lupa häiritä ja ahdistella. Alaikäisten tyttöjen pukeutumisesta ja sen sallivuuden historiasta, yhteiskunnan moraalisäännöistä ja vastuusta ovat keskustelemassa Siri Lindholm ja taloussosiologian tohtori ja ulkonäkötutkija Erica Åberg Turun Yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
11/28/202251 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Sanna Marinin tuunattu muotokuva, boomerien syyllistäminen, Kaius Niemen nopea ero ja Jaajon salaisuus

Kulttuuriykkönen kokoaa vakioraatilaiset Perjantaistudioon keskustelemaan ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja ilmiöistä. Vieraina ovat Virpi Hämeen-Anttila, Sami Kuusela ja Tiina Raevaara. Meeri Koutaniemen ottama valokuva ja tuunaama muotokuva pääministeri Sanna Marinista kuohuttaa nyt taiteellisessa mielessä. Esiintyykö teoksessa viittauksia kommunistiseen taiteeseen tai herätyskristillisyyden Jeesus-kuviin -- vai meikkimainoksiin? Boomereita kohtaan suunnattua syyllistämispuhetta ympäristökatastrofista on esiintynyt mediassa paljon. Onko kyseessä perinteinen nuorison kapina vanhempia sukupolvia kohtaan vai aiheellinen kritiikki? Kuitenkin hyvinvointivaltion suuret uudistukset ovat boomereiden aikaansaannoksia. Mitä tekikään nykynuorten vanhempien X-sukupolvi siinä välissä? Joi kaljaa Kalliossa? Hesarin päätoimittaja Kaius Niemi kärähti bileiden jälkeisenä aamuna rattijuopumuksesta ja erosi heti. Miksi oli niin kiire, kysyy raatimme? Suosittu radion aamujuontaja Jaajo Linnamaa lopetti hommansa. Nyt pohditaan sitä, millaisella persoonallisuuden rakenteella pystyy suoltamaan puhetta neljä tuntia joka aamu. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/25/202252 minutes, 17 seconds
Episode Artwork

David Lynch - kulttiohjaaja ja aikamme suuri surrealistinen hämmentäjä

Kulttuuriykkönen sukeltaa Twin Peaks -tv-sarjasta sekä surrealistisista elokuvistaan parhaiten tunnetun taiteen moniottelija David Lynchin maailmaan. Hänen taiteensa ei rajoitu pelkästään liikkuvaan kuvaan, vaan hän on mm. valokuvaaja, muusikko sekä kuvataiteilija. 76-vuotiaan Lynchin Infinite Deep -valokuvanäyttely avattiin marraskuussa Helsinkiin. Lisäksi Yle Areenassa on tällä hetkellä katsottavissa parikin Lynchin elokuvaa - Mulholland Drive sekä Elefanttimies. Lynchin taiteellista maailmaa voi kuvailla sekoitukseksi unelmia ja painajaisia, mutta millainen henkilö tämän kaiken taustalla piilee? Miten mm. transendenttisen meditaation sekä selkokielisten säätiedotusten tubettaminen istuvat Lynchin taiteelliseen kokonaisuuteen? Vieraina valokuvaaja Stefan Bremer, toimittaja Lauri Lehtinen sekä Yle Kulttuurin tuottaja Kati Sinisalo. Juhani Kenttämaa toimittaa.
11/24/202252 minutes, 17 seconds
Episode Artwork

Helsingin Eteläsataman Makasiinirannan kohuttu suunnittelukilpailu ratkeaa kohta - kovaa kritiikkiä ehdokkaille

Eteläsataman Makasiinirantaa ollaan kehittämässä osaksi Helsingin käveltävää keskustaa, rantoja kiertävää reittiä ja uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikaksi. Toukokuussa 2021 käynnistynyt kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu on suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille. Toiseen vaiheeseen pääsivät Ahti, Boardwalk, Makasiinipromenadi ja Saaret -ehdotukset. Niistä valitaan voittaja 24.11.2022. Mitkä ovat ehdokkaiden vahvuudet ja heikkoudet? Mitä pitäisi vielä huomioida ennen rakentamista? Millainen on uudisrakentamisen laatu? Ovatko kaupunkilaiset valmiita myymään alueen yksityiselle kiinteistökehittäjälle? Miksi hanke on saanut kritiikkiä? Millä tavalla Eteläsataman Makasiiniranta on osa kaupungin historiaa? Millainen on paikan henki? Keskustelemassa ovat toimittaja Jonni Aromaa, Helsingin kaupungin johtava arkkitehti Salla Hoppu ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelukysymyksiin erikoistunut arkkitehti Mona Schalin. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/22/202253 minutes, 36 seconds
Episode Artwork

Onko kolonialismista seurannut mitään hyvää?

Kolonialismin julmuudet kuten Belgian verenhimoisen kunigas Leopoldin harjoittama kongolaisten silpominen kumiplantaaseilla on kaikkien tiedossa, mutta onko esimerkiksi kolonialismista voinut koitua jotain hyvääkin? Millainen vaikkapa Intian nykyisyys olisi ilman Iso-Britannian vaikutusta - Afrikasta puhumattakaan? Ja mitä kolonialismi-sanalla nykyään tarkoitetaan? Politiikan professori Bruce Gilley Portland State Universitystä Yhdysvalloissa julkaisi vuonna 2017 Third World Quarterly -tiedejulkaisussa The Case of Colonialism -nimisen valtavan kohun nostattaman artikkelin. Siinä tarkasteltiin kolonialismia muunakin kuin absoluuttisena pahana ja nähtiin sen tuottaneen lisäarvoa alusmaille ja niiden yhteisöille. Gilleyn artikkelin väitteistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti ja palkitun Kivenmurskaajat-kirjan kirjoittaja Antti Kujala, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori ja kehitysmaatutkimuksen dosentti Teivo Teivainen ja englantilaisen filologian, erityisesti jälkikoloniaalisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Raita Merivirta Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
11/21/202251 minutes, 25 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Qatarin korruptiokisat, klitorishattu, kuka Gettomasa, Lavrovin Basquiat-paita ja lastenkirjallisuuden asema

Kulttuuriykkönen tuo vakipanelistinsa jälleen viikon polttavimpien kulttuuriaiheiden pariin. Käsittelyssä sunnuntaina Qatarissa alkavat jalkapallon MM-kisat, ja kysymys onko monissa ihmisoikeus- ja korruptiosyytteissä ryvettynyttä tapahtumaa ok seurata? Mukana tapaus Gettomasa ja Keskisuomalaisen kohuhaastattelu, 2024 olympialaisten tunnukseksi valittu klitorista muistuttava fryygialaismyssy, Venäjän ulkoministeri Lavrovin julkinen poseeraaminen edesmenneen amerikkalaisen taidemaalari Basquaitin paidassa sekä miksi lasten ja nuorten kirjallisuus näkyy niin heikosti julkisuudessa, vaikka nuoremman polven lukutaidon rappeutumisen perään kuulutetaan jatkuvasti? Mukana raatilaisista elokuvakriitikko-tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Jarkko Tontti sekä sarjakuviin erikoistunut tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
11/18/202253 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Maailman parhaat videopelit ja niiden anatomia

Kulttuuriykkönen perehtyy maailman parhaimpiin tietokone-, konsoli ja mobiilipeleihin ja niiden anatomiaan. Mikä tekee digitaalisesta pelistä klassikon, ja mitä yhteistä suosituimmista videopeleistä löytyy? Mitkä klassikkopelit vaikuttavat vahvasti tässä ajassa, ja mikä teki niistä uranuurtajia? Entä millaisella reseptillä suomalaiset pelit ovat menestyneet maailmalla? Käsittelyssä mm. Civilization, Tetris, Super Mario, Minecraft, Call of Duty, Candy Crush Saga, Wolfenstein, GTA, Wordle ja Elden Ring. Vieraina Suomen ensimmäinen pelitaiteen läänintaiteilija ja pelisuunnittelija Jaakko Kemppainen, pelitutkija Kati Alha Tampereen yliopiston Game Research Labista sekä pelitoimittaja Antti Melkko. Juhani Kenttämaa toimittaa.
11/17/202252 minutes, 29 seconds
Episode Artwork

Miten Venäjä kohtelee omia kansalaisiaan? Navalnyin tiedottaja Kira Jarmysh kirjoitti romaanin omista sellikokemuksistaan

Kira Jarmysh on Putinin hallinnon etsintäkuuluttama Aleksei Navalnyin tiedottaja, joka pakeni Venäjältä Suomen kautta ja oleskee tällä hetkellä tuntemattomassa paikassa. Naisten selli nro 3, joka julkaistiin nyt suomeksi Arja Pikkupeuran kääntämänä, on hänen esikoisromaaninsa vuodelta 2020. Lähetyksessä kuullaan Kira Jarmyshin haastattelu. Jarmyshin esikoisromaani on Naisten selli nro 3 on osa venäläistä vankilakirjallisuuden jatkumoa, johon kuuluvat tsaarin ajan klassikot ja Neuvostoliiton gulageiden kuvaukset. Puhuttelevatko ne yhä venäläisiä, ja saako kansa niitä käsiinsä Putinin Venäjällä? Studiossa ovat some-aktiivi, valtio-opin opiskelija Dmitry Gurbanov ja toimittaja Kerstin Kronvall, joka on raportoinut pitkään Venäjän tapahtumista, kirjoittanut aiheesta kirjoja ja toiminut Ylen kirjeenvaihtajana Moskovassa. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
11/16/202251 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat ja niiden vahvuudet

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle yleistajuiselle tietokirjalle, jonka voidaan katsoa merkittävästi edistävän lukijoiden kiinnostusta kerronnaltaan taidokkaaseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Tänä vuonna ehdokkaat valitsi lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi viestintäyrittäjä Suna Vuori sekä jäseninä toimittaja Petter Lindberg ja viestintäalan yrittäjä Riitta Pollari. Millaisia trendejä raatilaiset huomasivat tietokirjoissa tänä vuonna? Mikä yllätti heidät? Mitkä olivat valittujen teosten vahvuudet? Kilpailuun ilmoitettiin tänä vuonna ennätykselliset 300 teosta, mistä tämä kertoo? Millainen on suomalaisten suhtautuminen tietokirjoihin? Viime vuonna palkittiin Osmo Tapio Räihälän teos Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa. Tämän vuoden Tietokirjallisuuden Finlandia- palkinnon saava teos on ylilläkäri Hanna Nohynekin valitsema ja se julkistetaan 30.11. Ohjelman vieraina ovat Petter Lindberg, Riitta Pollari ja Suna Vuori. Juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat Anu Kantola & työryhmä Valas lasimaljassa. Miten vangitsemme itsemme ympäristötuhon ansaan Maria Katajavuori Rågen. En spretig historia / Rukiin viljava historia Annika Luther Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 Hannu Salmi Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa Timo R. Stewart Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta Ville-Juhani Sutinen
11/15/202253 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Suomen elokuvahistoria tiiviissä paketissa

Mitä kaikkea mahtuu suomalaisen elokuvan historiaan? Kulttuuriykkönen tarjoaa vajaan tunnin aikana käyttökelpoisen ja kattavan tietopaketin suomalaisen elokuvan historiasta hiukan samaan tapaan kuin tietokirjailija Juri Nummelin hahmottaa juuri julkaistussa kirjassaan Suomalaisen elokuvan lyhyt historia. Vieraina Juri Nummelin ja suomalaisen elokuvan tutkija Juha Seitajärvi kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke
11/14/202252 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Trumpin lässähdys, esineellistetty Mika Aaltola, tyrmäyskritiikit ja radion ikärasismi

Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemassa kirjailija Jarkko Tontti, tietokirjailija-elokuvakriitikko Leena Virtanen ja toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö. USA:ssa käytiin tiistaina välivaalit. Yksi politiikan tähti, Donald Trump on sammunut tai ainakin hänen loisteensa on himmennyt. Jos Trumpin menestys on todella ohi, millaiseksi maailma muuttuu? Loppuuko äärimmäinen populismi? Suomen seuraavat presidentinvaalit järjestetään 28.1.2024. Mitä jos vastakkain tuolloin olisivat kaunis Sanna Marin ja komea Mika Aaltola? Mika Aaltola -presidenttispekulaatio on lähtenyt laukalle, mutta yksi yllättävä nosteen aihe on komeaksi kehuttu ulkonäkö. Mikä on ulkonäön vaikutus politiikassa? Saako ulkonäöllä olla vaikutusta äänestämiseen, kun pitäisi keskittyä yhteiskunnallisiin asioihin? Maaria Ylikankaan Hanna Brotheruksen Henkeni edestä -kirjasta Hesariin kirjoittama kritiikki tuntui herättävän paljon närää. Kannattaako kriitikon enää kirjoittaa tyrmäysarviota tässä ilmapiirissä? Vaikka kirjoitus olisi erittäin hyvin perusteltu? Onko media unohtamassa suurimman yleisönsä, seniorit? Mikä on Ylen suhtautuminen iäkkääseen yleisöön? Yli 65-vuotiaiden joukossa Järviradio on ylivoimaisesti kuunnelluin mainosradio, joka tavoittaa enemmän kuulijoita kuin esimerkiksi kaikki Nelonen Median kanavat yhteensä. Ja lauantai-iltaisin Järviradio on Finnpanelin Kansallisen radiotutkimuksen mukaan koko Suomen kuunnelluin kaupallinen kanava. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
11/11/202251 minutes, 51 seconds
Episode Artwork

USA:n erilaiset kulttuurit ja niiden vaikutus välivaaleihin

Yhdysvallat ei ole lainkaan sellainen “kulttuurien sulatusuuni” kuin on koulussakin meille opetettu. Sen sijaan osavaltiossa elää rinnakkain useita erilaisia kulttuureja omine historiallisine kerroksineen. Kulttuuriykkönen selvittää, mikä on ollut kulttuurialueiden vaikutus äänestyskäyttäytymiseen kongressin välivaaleissa, jotka käytiin tiistaina 8. marraskuuta 2022. Minkälaisesta maaperästä kumpuaa konservatismi, entä liberalismi? Entä mikä on eurooppalaisten uudisasukkaiden perintö tämän päivän amerikkalaisiin arvoihin ja poliittisiin leireihin? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas professori emeritus, Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti Markku Henriksson. Henrikssonin tuorein tietokirja on Melkein valittu kansa - Yhdysvaltalaiset ja heidän alueelliset kulttuurinsa (Tammi, 2022). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
11/10/202252 minutes, 11 seconds
Episode Artwork

Dahmer ja muut sarjamurhaajat populaarikulttuurissa

Yksi syksyn suosituimpia tv-sarjoja kertoo yhdestä aikamme pahimmasta sarjamurhaajasta, Jeffrey Dahmerista. Dahmer - Hirviö -sarja on saanut osakseen ylistystä, mutta monet ovat myös nostaneet esiin sen ongelmallisuuden. Sarjaa on kritisoitu mm. siitä, että se antaa liian ymmärtäväisen kuvan sarjamurhaajasta, joka kohdisti murhansa lähes yksinomaan rodullistettuihin homomiehiin sekä siitä, että sarja on uudelleen traumatisoinut Dahmerin uhreja sekä pannut heidän omaisten käymään läpi kärsimystään yli 30 vuotta tapahtumien jälkeen. Kulttuuriykkönen kysyy, mikä sarjamurhajatarinoissa meitä oikein kiehtoo? Miksi osa meistä jopa fanittaa sarjamurhaajia? Miksi pahikset ovat usein tämän ajan tv-sarjojen ja elokuvien "sankareita"? Millaisen moraalisen dilemman oikeiden veritekojen ja murhien dramatisointi elokuvissa ja tv-sarjoissa aiheuttaa? Miksi true crime on ajassamme suositumpaa kuin koskaan? Millaista on vastuullinen true crime, ja miten sitä tehdään? Vieraina rikos- ja oikeustoimittaja Vera Miettinen sekä tubettaja, psykologi ja teologian tohtori Ville Mäkipelto. Juhani Kenttämaa toimittaa.
11/9/202253 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Miten suhtaudumme seksityöhön?

Helsingin kaupunginmuseossa avautuu perjantaina 11. marraskuuta vapaaehtoista seksityötä käsittelevä näyttely. Seksityö on nyt ensimmäistä kertaa museonäyttelyn pääaiheena Suomessa. Näyttely koostuu seksityöntekijöiltä sekä heidän läheisiltään ja asiakkailtaan kerättyyn haastattelu- ja kyselyaineistoon. Vastauksia on saatu lisäksi erilaisilta järjestötoimijoilta ja asiantuntijoilta. Horot – seksityöntekijöiden puheenvuoro -näyttelyn ovat tuottaneet Helsingin kaupunginmuseon Sauli Seppälä ja Iisa Aaltonen. Kuraattorina on toiminut seksuaalikasvattaja Terhi Suokas, jonka keräämästä materiaalista näyttelyssä esillä oleva esineistö pääosin koostuu. Museossa on esillä seksityöntekijöiden asiakkailleen tekemä joulukalenteri ja otteita epäasiallisista asiakkaista seksityöntekijöiden keskuudessa kiertävästä ”mustasta listasta”. Millä tavalla tällä näyttelyllä avataan mystisenä ja moraalittomana pidettyä prostituutiota? Millainen on Helsingin punaisten lyhtyjen historia? Millä tavalla maksullinen seksi näkyy Helsingin eri alueiden katukuvassa tänään? ”Näyttelyn avulla pyritään monipuolistamaan kuvaa Helsingin historiasta ja nyky-Helsingistä, lieventämään seksityöhön kohdistuvia ennakkoluuloja ja lisäämään tietoa aiheen ympärillä. Piilossa oleva ilmiö tulee nyt näkyväksi museossa”, näyttelyn tuottaja Sauli Seppälä sanoo. ”Alamme nähdä, että ilmiöiden takana on lopulta aina oikeita, tavallisia ihmisiä, joilla kaikilla pitäisi olla oma ääni käytettävänään”, näyttelyn kuraattori Terhi Suokas kertoo. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn tuottajat: Sauli Seppälä ja Iisa Aaltonen ja kuraattori, seksuaalikasvattaja Terhi Suokas. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/8/202252 minutes, 20 seconds
Episode Artwork

Karmivat kohtalot Suomen historiassa

Mitä syntyy kun kirkkoherra rupeaa miettimään kuolemaa ja Suomen kovia kokenutta kanssa? Syntyy kirja nimeltä Kauhea kuolema ja karmivat kohtalot Suomen historiassa. Dokumentit raakalaismaisista veriteoista, kansan keskuudessa levinneet legendat ja synkeät sotadokumentit sekä arkeologiset löydöt johdattelevat synkkien suomalaiskohtaloiden jäljille. Haastateltavana on tietokirjailija ja Limingan kirkkoherra Pekka Tuomikoski. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
11/7/202251 minutes, 34 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa woke-hälytys yliopistolla, naisvihaa, kirjailijan rahat ja pakko saada kulttuurikaanon

Helsingin sanomissa ruodittiin kasvatustieteilijä Mikko Puustisen ja hänen tutkijakollegansa Jenni Marjokorvan uutta tutkimusaihetta, jossa luodataan Helsingin yliopiston keskusteluilmapiiriä. Alustavien tulosten mukaan woke on saattanut rajoittaa keskustelunvapautta yliopistoilla. Keskustelu woke-aktivismista yliopistoissa on tuttua maailmaltakin. Keskustelu kuumeni, kun toimittaja Sanna Ukkola kirjoitti Iltalehteen kolumnin. Perjantaistudiossa pohditaan myös miksi populistisella terminologialla ja medikalisoinnilla pitää kärjistää ja luoda vastakkainasettelua asioihin, jotka sitä eivät varsinaisesti kaipaa. Maria Pettersson väitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa, että yhteiskunnassamme esiintyy naisvihaa. Kysymme myös haluaako kukaan Suomeen kulttuurikaanonia ja mitä siihen tulisi. Lisäksi ihmetellään, miksi rahasta puhuminen on kirjailijoille niin vaikeaa. Äänikirjat ovat menestys, mutta ei kirjailijan kukkarolle. Kuulemme myös miten marraskuu on mainettaan parempi. Perjantastudion raatilaisina ovat Anna Moilanen, Virpi Hämeen-Anttila ja Jussi Turhala. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
11/4/202248 minutes, 26 seconds
Episode Artwork

Antti + Vuokko Nurmesniemi, Hans Op de Beeck ja Markus Copper ovat syksyn taidetapaukset

Syksyn taidetapausten yksi suosittu kohde on Hans Op de Beeckin valkoinen veistosmaailma Amos Rexissä. Belgialaisen taiteilijan Hiljainen paraati on veistoksellinen mielenmaisema, joka sisältää 25 teosta vuosilta 2015–2022 ja näyttelyä varten luodun äänimaiseman. Puhtautta ja kauneutta luova taidekokemus on pysäyttänyt monet. Mitä tämä valkoisuus symboloi? Onko tämä monokromaattinen taide keino rauhoittaa ihmisen ylivirittynyttä mieltä? Antti ja Vuokko Nurmesniemen elämä ja muotoilu ovat valokeilassa uudessa näyttelyssä Designmuseossa. Ateljeekodista tuli ikkuna suomalaiselle muotoilulle. Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi (1927–2003) ja tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemi, os. Eskolin (s.1930) ovat molemmat suomalaisen muotoilun pioneereja. He olivat mukana rakentamassa sotien jälkeistä tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa muotoilufilosofiansa kautta. Mikä oli ominaista heidän ajattelussa ja tulkinnassa arkemme materiasta? Antti ja Vuokko Nurmesniemi olivat kestävän muotoilun puolestapuhujia, miten se näkyi heidän muotoilussaan? Kiasmassa avautuu 11.11. yhteiskunnallisen kuvataiteilijan Markus Copperin (1968–2019) Metallin maku-näyttely. Hänet tunnetaan suurista, tilaa hallitsevista teoksista, jotka hyödyntävät ääntä, mekaanista liikettä ja valoa. Copper kommentoi ihmisen toimintaa, moraalia ja mielenmaisemaa. Miksi hän halusi käsitellä katastrofeja vertauskuvallisesti taiteessaan? Teokset Estonia (2006) ja Kursk (2004) kuvaavat autolautta Estonian ja ydinsukellusvene Kurskin uppoamisen synnyttämiä kollektiivisia pelkoja. Ohjelman vieraina ovat Susanna Aaltonen, Leevi Haapala, Harry Kivilinna ja Terhi Tuomi. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
11/1/202252 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Miten kuolla nuorena mahdollisimman myöhään?

Pitkän iän salaisuus on kiinnostanut ihmistä aina, ja ikuisen nuoruuden tavoittelun nimissä on tehty mitä merkillisimpiä kokeita ja tutkimuksia. Tanskalainen molekyylibiologian tutkija Nicklas Brendborg on koonnut sen, mitä tiede juuri tällä hetkellä sanoo aiheesta tiedettä popularisoivaan kirjaansa Iätön meduusa ja ikuisen nuoruuden ihme. Kirja kysyy mitkä seikat vaikuttavat vanhenemiseemme ja millä keinoilla sitä voi hidastaa? Hän muotoilee kysymyksen näin: miten kuolla nuorena mahdollisimman myöhään? Studiossa ovat vieraina professori Pekka Katajisto Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta sekä psykologian tohtori Sirkkaliisa Heimonen ikäinstituutista.
10/31/202253 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Elon Muskin messiaskompleksi, votkaa viemäriin, Dostojevskin cancelointi ja köykäiset julkkiskirjailijat

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista kuten Elon Muskin Twitter-kaupoista, venäläisestä vodkasta ja kirjallisuudesta, nousevasta Intiasta, konsulttikirjailijoista ja elämänohjetaiteesta ovat keskustelemassa kulttuurituottaja Annu Kemppainen, liikemies Sami Kuusela ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
10/28/202253 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Elokuvaohjaaja Ruben Östlund on maineensa huipulla, mutta alkaako satiiri kohta ärsyttää liikaa?

Ruotsalaisen elokuvan suuri nimi tällä hetkellä on ohjaaja Ruben Östlund. Hän on voittanut kahdesti Cannesin elokuvafestivaalin Kultaisen Palmun - The Square (2017) ja Triangle of Sadness (2022). Niitä edeltänyt elokuva Turisti (2014) toi hänet suuren yleisön tietoisuuteen ja oli ensimmäinen osa niin kutsutussa antikapitalistisessa trilogiassa. Mikä ruotsalaisessa satiirikossa innostaa ja millaista on hänen porvariston ja kapitalismin kritiikkinsä, siitä keskustelevat elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suunnittelija Anni Leppänen, jonka valitsema Östlundin elokuvien sarja alkaa lokakuun lopuilla Kino Reginassa Helsingissä. Entä millaisia ovat Östlundin elokuvat ennen tätä trilogiaa, miten niissä heijastuu hänen nuoruutensa hiihtopummina ja lasketteluelokuvien pitkät otokset? Ja miten Östlundin ruotsalaisuus näkyy maailmantähtiä vilisevässä englanninkielisessä uutuuselokuvassa? Toimittajana on JP Pulkkinen.
10/27/202252 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Historian jänniä naisia valtaistuimella - Olivatko naiset yhtä julmia kuin miehet?

Naisia toimi 1400-luvulta 1700-luvulle hallitsijoina lähes kaikkialla Euroopassa. Valtaan päästyään naishallitsijoiden oli usein kamppailtava sukupuoleensa liitettyjä ennakkoluuloja vastaan. Kirjassaan ‘Naisia valtaistuimella - Kuningattaria ja keisarinnoja uuden ajan alun Euroopassa’, dosentti Pekka Valtonen tarkastelee yhdentoista naishallitsijan vaiheita ja kohtaloa ja joskus häikäilemätöntäkin valtapeliä. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
10/26/202251 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Dekkarikuningatar Outi Pakkanen ja 30 romaania - "Dekkarissa ei aina tarvitse olla murhaa"

Suomen dekkarikuningattaren Outi Pakkasen kolmaskymmenes kirja on nimeltään Pullonkerääjä. Siinä varakkaan töölöläisperheen kulissit romahtavat. Isabella Haapanen on tottunut tarkkailemaan muita ihmisiä. Eräänä pimeänä ja sateisena marraskuun päivänä hän kohtaa langanlaihan, luurankomaskiin pukeutunen nuoren miehen. Kuka hän on? Outi Pakkanen kuuntelee Wagneria kun hän luo uusia dekkareita. Hän aloitti oman uransa 50 vuotta sitten lukemalla ihailemaansa Maria Langia. Georges Simenonia, Pariisin kuvaajaa, hän lukee edelleen. Pakkanen kuvaa Helsinkiä samalla tavalla kuin Simenon kuvaa Pariisia. Klassikkoravintolat, arkkitehtuuri ja vanhat puistot ovat usein osana tarinaa, kulinaarisia nautintoja ja Anna Lainetta unohtamatta. Outi Pakkanen on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
10/25/202252 minutes, 16 seconds
Episode Artwork

Noora Vallinkoski kirjoittaa luokkaromaaneja ja on huolissaan miehistä työelämän murroksessa

Mitä köyhyys tekee ihmiselle ja miksi duunariammatteja ei arvosteta, pohti Noora Vallinkoski romaanejaan Perno Mega City ja Koneen pelko kirjoittaessaan. Vallinkosken toisen romaanin Koneen pelko tarina nousee teollistumisen raunioista. Siinä päähenkilö Johanna yrittää pyristellä irti moniongelmaisen perheensä otteesta ja lähteä opiskelemaan, mikä on suorastaan ennenkuulumatonta, mutta luokkaretki keskiluokkaan tai edes sen suuntaan on kivulias. Johannan lisäksi tarinan keskiössä ovat duunarimiehet, jotka jäävät automaation ja koneiden jalkoihin. Myös Tanskassa asuvan Noora Vallinkosken esikoisromaani Perno Mega City (2018) käsitteli köyhyyttä ja osattomuutta. Lähetyksessä kuullaan myös vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijäksi valitun professori Juho Saaren ajatuksia siitä, mitä köyhyys merkitsee Suomessa tänä päivänä. Saari on yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
10/24/202252 minutes, 17 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa aktivistit hyökkäävät museoihin, härski uusi muumimuki, megahankkeet ja taideväärennökset

Kulttuuriykkönen kutsuu Perjantaistudioonsa keskustelemaan kulttuurimaailmaa kuohuttavista puheenaiheista Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkolan, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhalan sekä tiedetoimittaja-kirjailija Tiina Raevaaran. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
10/21/202252 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Modernin kauhun monet kasvot - miksi kauhuelokuvat kiinnostavat nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin?

Kauhuelokuvilla menee tällä hetkellä lujaa. Genre on sekä suositumpi että arvostetumpi kuin koskaan elokuvahistoriassa. Hollywood-tuotannot ovat yhä useammin valinneet tyylikseen vuosikymmeniä marginaalissa keikkuneen genren. Samalla myös indiepuolelta nousee uusia kiinnostavia kauhuelokuvia valtavirtaan. Nykykauhu onkin monipuolistunut sekä miljöiltään että teemoiltaan yhä yhteiskunnallisemmaksi ja moniuloitteisimmaksi taiteenmuodoksi. Usein puhutaan myös kauhudraamasta, jolla pyritään tavoittelemaan yleisöjä, joita perinteiset kauhuelokuvat eivät ole aikaisemmin saavuttaneet. Kulttuuriykkönen tutkii, mitä nykykauhu on syönyt, mistä kauhun suosio tässä ajassa johtuu, mitkä kauhun klassikot vaikuttavat nykykauhussa eniten ja millaisia kiinnostavia kauhuelokuvia tulemme näkemään tulevaisuudessa? Vieraina ohjaaja-käsikirjoittaja Ilja Rautsi, kirjallisuudentutkija Noora Vaakanainen sekä Night Visions -kauhuelokuvafestivaalin Ville Verkkapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.
10/20/202252 minutes, 53 seconds
Episode Artwork

Designmuseon Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia- näyttely avaa keskustelun lähitulevaisuuden eri skenaarioista

Designmuseon Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia-näyttely avaa keskustelun lähitulevaisuuden eri skenaarioista. Yksi teeseistä on että nykyajan kiireinen työelämä ja taloudellisen tehokkuuden vaatimus ovat etäännyttäneet meidät toisistamme. Vieraina ovat näyttelyn tilausteosten tekijät videotaiteilija, Vuoden kuvittaja 2022 Irene Suosalo ja graafinen suunnittelija, taiteilija Kiia Beilinson ja Sitran ennakoinnin asiantuntija Liisa Poussa, joka on ollut tiivisti näyttelyn sisältötyöryhmässä mukana. Irene Suosalon teoksessa kodissa oleva simulaattori auttaa mielen hoitamisessa. Beilinsonin teoksissa teknologia auttaa meitä elämään parempaa elämää. Vaikka teknologian vaikutus kasvaa, niin ihmisen oma toimijuus on myös vahvasti läsnä. Taiteilija syventyy lajienväliseen kommunikaatioon. Hänen teoksessaan kuunnellaan ja opitaan asioita muunlajisilta, jolloin myös keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Keskustelemme muotoilun ja taiteen tulevaisuudesta ja tulevaisuusajattelusta. Millä tavalla voimme kommunikoida designin ja taiteen kautta uudella tavalla? Millä tavalla taide ja esineet ovat osa tulevaisuutta? Millä tavalla nykymuotoilu ottaa kantaa haastavaan maailmantilanteeseen? Tuoko muotoilu lohtua vai kehottaako se meitä toimimaan toisin? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. 9.9.2022–12.3.2023 Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia Designmuseo, Helsinki
10/18/202251 minutes, 40 seconds
Episode Artwork

Shamaanit tuovat nykyäänkin viestejä henkimaailmasta

Shamaania on kuvattu matkantekijäksi. Hän menee henkimaailmaan ja tuo sieltä parannusta tai neuvoa sitä tarvitsevalle. Shamanismia tavataan ympäri maailmaa ja sitä pidetään yhtenä vanhimmista ihmiskunnan henkisyyden muodoista. Kulttuuriykkösessä kuulemme mitä shamanismi on nykymaailmassa. Vieraana on uskontotieteen tutkija ja shamaniuden harjoittaja Jaana Kouri. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke
10/17/202252 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudio jodihamstrauksesta, yhteiskuntaluokasta, Kikasta ja matkustustottumuksien muutoksesta

Perjantaistudiossa puhutaan joditablettien hamstrauksesta, onko Suomessa yhteiskuntaluokkia ja missä ne näkyvät, laulajatähti Kikasta sekä miksi taiteilijoiden ja varsinkin muusikoiden elämä tuntuu alinomaa kiinnostavan suurta yleisöä ja lisäksi pohditaan ovatko ihmisten matkustustottumukset muuttumassa nykykriisien myötä. Raatilaisina Leena Virtanen, Heikki Pursiainen ja Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
10/14/202252 minutes, 50 seconds
Episode Artwork

Better Call Saul, Breaking Bad ja Vince Gilliganin Amerikka

New Mexicon osavaltioon, Albuquerquen kaupunkiin Yhdysvaltoihin sijoittuvat Breaking Bad (2008–2013) ja Better Call Saul (2015–2022) ovat kaksi tv-sarjaa, joista rakentuu kokonaisuus. Tätä Vince Gilliganin (s.1967) luomusta voi jo nyt pitää yhtenä tv-sarjatuotannon peruskivistä. Esseessään Breaking Badin kiero materialismi Antti Arnkil kirjoittaa "Gilliganin Amerikassa rahan ja vallan keskittymät vetävät piiriinsä niiden armoilla olevat ihmisparat." Kulttuuriykkösessä kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil ja kirjailija Iida Sofia Hirvonen keskustelevat JP Pulkkisen kanssa.
10/13/202252 minutes, 51 seconds
Episode Artwork

Miksi maailman suosituimmasta urheilulajista on kirjoitettava musta kirja?

Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. Kerran neljässä vuodessa järjestettävän MM-kisat ovat spektaakkeli, jonka tapahtumia seuraavat ja niistä keskustelevat niin maailman mahtavat kuin köyhimmätkin. Pelaajasuuruuksien paitoja ostavat suurille stadioneille saapuvat katsojat ja niiden halpiskopioita käyttävät kolmannen maailman slummien kasvatit. Marraskuussa alkavat Qatarin MM-kisat ovat saaneet etukäteen enemmän huomiota orjatyövoimasta, rakennustöiden kuolonuhreista, Kansainvälisen jalkapalloliiton ahneudesta ja lahjusskandaaleista. Kahden STT:n toimittajan Hannu Aaltosen ja Tapio Keskitalon Jalkapallon musta kirja esittelee pelin pimeää puolta. Viime vuosikymmenien aikana huippujalkapallo on saanut ainutlaatuista näkyvyyttä television avulla. Maksukanavien futisvirta on ehtymätön ja samalla se on taannut yhtä ehtymättömän rahavirran lajiliitoille. Näkyvyyden takaa kourallinen miljardöörien omistamia huippuseuroja, joiden tähtiloisto on ylittänyt Hollywood-tähtien vastaavan. Hannu Aaltosta ja Tapio Keskitaloa haastattelee JP Pulkkinen.
10/11/202252 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Eila Hiltusen maasta kaivetut uudet veistokset

Edelleen suosituimman turistinähtävyyden, Sibelius-monumentin luoja kuvanveistäjä Eila Hiltunen on ajankohtainen uudella näyttelyllä. Hänellä oli tapana kaivaa maahan omasta mielestään huonoja taideteoksia. Nyt ne ovat löytyneet ja ovat mukana näyttelyssä. Uusia ovat myös teokset, jotka on tuotu Torresta, keskiaikaisesta toscanalaistornista, joka oli Eila Hiltusen loma-asunto ja ateljee. Hiltunen pelkäsi rakkautta mutta näki itsensä monumenttien luojana. Luonnon kiertokulku oli hänen useiden teoksiensa lähtökohtana. Sukupolvensa kansainvälisimpiin taiteilijoihin lukeutuneen Hiltusen syntymästä tulee 22.11.2022 kuluneeksi sata vuotta. Taiteilijan perillisten ja Didrichsenin taidemuseon laatima juhlanäyttely esittelee Hiltusen 1940-luvulla alkanutta taiteilijanuraa sen loppuun asti. Didrichsenin taidemuseon perustajat Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen tutustuivat Eila Hiltuseen 1960-luvulla. Silloin museon kokoelmiin hankittiin taiteilijan teoksia. Niiden lisäksi näyttelyn teoksia marmoriveistoksia, mitaleja ja koruja on lainattu kotimaisista museo-, säätiö- ja yksityiskokoelmista. Maria Didrichsen avaa kansainvälisen taiteilijan laajaa tuotantoa ja merkitystä. Eila Hiltusen lapset ovat ohjelman vieraina kertomassa tunnetun taiteilijan persoonasta. Ohjelman vieraina ovat Maria Didrichsen, Markku Pietinen ja Piia Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Materian runous - Eila Hiltunen 100 vuotta Didrichsenin taidemuseo 10.9.2022–29.1.2023
10/10/202252 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa kohumagneetti Sanna Marin, kiihdyttävä translaki, Remeksen profeetallisuus, Karpon asiaa ja Nobel-Ernaux

Kansanedustajien keskuudessa on eripuraa uudesta translaista. Miksi pienen transvähemmistön asia herättää niin paljon tunteita? Lähetyksessä keskustellaan myös median roolista poliittisissa kohuissa, suomalaispoliitikkojen Nord Stream -katumusharjoituksista, kulttuurikentän määräysvaltaa käyttävän kuukausipalkkaisen eliitin ja kulttuurityön tekijöiden, köyhän prekariaatin erilaisista todellisuuksista sekä Hannu Karpon kaipuusta. Entä missä piilee kirjallisuuden Nobelin voittajan Annie Ernaux'n töiden erityislaatuisuus? Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, filosofi Tuomas Nevanlinna ja yrittäjä Anna Moilanen. Toimittajana on Pauliina Grym.
10/7/202252 minutes, 27 seconds
Episode Artwork

Stand-up-komiikka on ankara ja armoton laji - esitys jatkuu vaikka pissa olisi housussa ja humalainen mölyäisi

Stand up koomikoilta Anna Rimpelä ja Ida Grönlund julkaistiin toissa viikolla stand up-komedian tekemisestä kertova kirja Liian nätti lavalle. Komediakäsikirjoittamisen ja esiintymisen prosessien avaamisen ohella kirjaan on upotettu teema sukupuolittuneesta stand-up-yhteisöstä. Naispuoliset komediantekijät ovat murtaneet menestyksellä miehisiä raja-aitoja jo usean vuosikymmenien ajan. Mutta onko stand-up jäänyt jonkinlaiseksi kuplaksi, jossa sukupuolella on yhä väliä? Naispuolisia stand-up-komiikan tekijöitä on vain noin viidesosa kaikista alan toimijoista. Helsingissä on toiminut jo useamman vuoden pelkästään naisten voimin toteutettava stand-up-klubi All female panel. Asetetaanko naispuolisten stand-up-koomikkojen huumorille erilaiset standardit? Ohjelmassa pohditaan myös yleisesti huumorin ja naurun rajoja, sopivaa ja epäsopivaa huumoria sekä komediaa raakana lajina - stand-up-koomikko saa omasta onnistumisestaan välittömän palautteen. Aiheesta keskustelemassa Liian nätti lavalle-kirjan toinen kirjoittaja Anna Rimpelä, stand up-koomikko Matti Paalanen sekä koomikko, käsikirjoittaja Eeva Vekki. Molemmat vaikuttava myös All female panelin taustalla. Ville Talola juontaa.
10/6/202252 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Himokasta nekrofiliaa? - Marilynistä tehty elämäkertaelokuva Blonde saa kovaa kritiikkiä

Traaginen ja ikoninen amerikkalainen filmitähti Marilyn Monroe on saanut uuden tulkinnan Andrew Dominikin ohjaamassa Blonde-elokuvassa. Netflixissä esitettävän elokuvan vahvuus ja myös kipeys on sen väkivallan ja raadollisen seksin kuvaus. Millainen tämä lähisuhdeväkivallan tuhoava vaikutus oli Marilynin persoonaan? Miksi hänellä ei ollut rajoja? Blonde-elokuva kertoo Hollywoodin kulta-ajan raakuudesta naisnäkökulmasta. Blonde on visuaalisesti vaikuttava tulkinta Joyce Carol Oatesin vuonna 2000 ilmestyneestä fiktiivisestä Blonde-romaanista. Ana de Armas näyttelee Marilyniä. Historioitsija Suvi Leppämäki on tutkinut kuinka yhden tunnetun naisen, Marilyn Monroen, kautta tarkastellaan Amerikan historiaa ja elämäkertatutkimusta. Millä tavalla yhden yksilön elämäkerran kautta saadaan kuva tietyistä Yhdysvaltojen 1930-1950-lukujen aatteista ja ilmiöistä. Onko mahdollista tavoittaa todellinen nainen Marilyn Monroen tarinan monien kerrostumien takaa? Vieraina ovat myös elokuvatutkimuksen professori emeritus Henry Bacon, elokuvaohjaaja Anna Eriksson ja elokuvakriitikko Leena Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
10/4/202252 minutes, 56 seconds
Episode Artwork

Iranissa naiset kapinoivat - iranilaiset elokuvat ovat jo kauan käsitelleet epäkohtia

Tänä syksynä iranilaisnaiset ovat riisuneet ja polttaneet päähuivejaan kaduilla avoimina protesteina maan siveyspoliisin käsissä kuolleen 22-vuotiaan Mahsa Aminin innoittamina. Siveyspoliisi otti naisen kiinni Teheranissa, koska tämä oli rikkonut hijab-pakkoa. Silminnäkijöiden mukaan siviilipoliisi hakkasi Aminin autossa. Myöhemmin nainen vajosi koomaan ja kuoli. Hijab on ollut naisille pakollinen islamilaisesta vallankumouksesta vuonna 1979. Kymmenet naiset riisuivat huivinsa protestina myös vuonna 2017. Kapinointi naisten oikeuksien puolesta ja uskonnollista sekä korruptoitunutta hallintoa vastaan on pitkään välähdellyt iranilaisessa elokuvassa. Suomen elokuvateattereissa elo-syyskuussa pyörinyt Maryam Moghaddamin ohjaus Balladi valkoisesta lehmästä paljasti naisen ahtaan paikan konservatiivisessa yhteiskunnassa, ja syksyn Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ohjelmiston Ali Abbasin Holy Spider on kuvaus suoranaisesta naisvihasta. Kulttuuriykkönen selvittää, miten iranilainen elokuva on kuvannut Iranin hirmuvaltaa ja naisten asemaa, ja minkälaiset mahdollisuudet elokuvatekijöillä on maassa ollut ilmaista itseään. Haastateltavana ovat elokuvan ja television tutkija, professori Henry Bacon Helsingin yliopistosta, Helsingin Sanomien toimittaja Veli-Pekka Lehtonen ja 26-vuotiaana Iranista paennut Bahar Mozaffari, Soraya- tasa-arvo ry:n perustaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksen jäsen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
10/3/202252 minutes, 31 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Ukrainan propagandasota, Anna Erikssonin riidat, pääkallojen palautus ja maailmanloppuhysterian järjettömyys

Kulttuuriykkönen avaa jälleen Perjantaistudionsa ovet, ja käsittelyssä on viikon polttavimpia kulttuuriaiheita vakiraatilaisten kanssa. Anna Erikssonin W-elokuvasta nousi riitaisa kohu. Kannattaako taiteilijan lähteä arvostelemaan kriitikkoa? Ukrainassa käydään myös propagandistista tarinasotaa. Onko Ukraina tarina aina totta tai saako sitä edes epäillä? Ruotsiin rotututkimustarkoituksiin vietyjen Pälkäneen ihmiskallojen palautus puhuttaa myös. Ilmassa on alarmismia ilmastonmuutoksen ja lajikadon takia. Onko maailmanlopun vaaraa liioiteltu ja mitä seurauksia tällä hysterialla on? Luotain tönii asteroidia ja Kuuta valloitetaan mineraalivarat ja nationalistinen maine mielessä. Onko avaruuden valloitus tärkeämpää kuin esimerkiksi ooppera ja vanhustenhuolto? Keskustelemassa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kosmologi Kari Enqvist sekä uutena panelistina kirjailija Jarkko Tontti. Juhani Kenttämaa toimittaa.
9/30/202253 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Onko onnellisuus saavutettavissa vai harhaa? - Pekka Sauri ja Ilona Suojanen onnea etsimässä

Jos luottamus on kunnossa, ihmisellä on mahdollisuus onneen. Onnellisuudesta keskustelemassa kaksi filosofian tohtoria, tutkija Ilona Suojanen sekä kirjailija Pekka Sauri. Ohjelmassa käsitellään Saurin elämänfilosofista teosta “Onnen harha” sekä Suojasen tietokirjaa “Onnellinen turvallisuus”. Sauri tavoittelee onnen sijasta merkitystä ja pohtii pyhää. Suojanen kertoo positiivisista asioista, jotka lisäävät turvallisuutta. Ruodittavana on myös negatiivuusharha, ulkokuoriteoria sekä rikkinäisten ikkunoiden teoria. Jakke Holvas juontaa.
9/29/202252 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Syksyn 2022 teatterivinkit - Kaikki teatteri ei ole pelkkää Priscillaa

Kulttuuriykkönen tarjoaa syksyn 2022 kuumimmat teatterivinkit! Kiinnostavimmista teatteriesityksistä ovat keskustelemassa toimittaja Maria Säkö, Yle Uutisten teatteritoimittaja Sanna Vilkman ja Hufvudstadsbladetin teatteritoimittaja Otto Ekman. Ohjelmassa keskitymme toimittajien valitsemiin esityksiin ja analysoidaan niitä. Teemat ja ajan henki on myös pohdittavana. Mihin suuntaan aikamme ohjaa teatteria? Onko teatteri vielä pakopaikka arjesta? Teatterisyksyn vinkit: Helsingin Kaupunginteatteri: Minä valitsin sinut Teatteri Takomo: Jäähyväiset kahvihuoneelle Baltic Circle Liikkeellä marraskuussa Svenska Teatern: Själarnas ö Teater Viirus: Versailles Tampereen Työväen Teatteri: Momentum Teatteri Jurkka: Hirvimetsä Teatteri Jurkka: Jane! Jane! Jane! Ryhmäteatteri: Vaellus Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/28/202253 minutes
Episode Artwork

Alkusyksyn 2022 elokuvavinkit

Mitä kaikkia mielenkiintoisia elokuvia löytyy tänä syksynä elokuvateattereista ja striimipalveluista? Kulttuuriykkönen esittelee syksyn elokuvatapaukset. Studiossa tarjoavat vinkkejään elokuvatietäjät ja -kriitikot Anton Vanha-Majamaa, Silja Sahlgren-Fodstad ja Olli Kangassalo. Puhumme myös elokuvateattereiden yleisökadosta; löytyykö ensi-iltaan tulevista elokuvista pelastajaa? Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke. Raadin suositukset: Triangle of Sadness, Avatar - Way of Water, Rakkaani Merikapteeni, Nope, Moonage Daydream, Titane, Metsurin tarina, Crimes of the Future, Halloween Ends, The Souvenir Part II, Good Luck to You, Leo Grande, Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia, Don't Worry Darling, Top Gun - Maverick
9/27/202252 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Suomalaisten kansallisvilja ruis on alkujaan aasialainen rikkaruoho

Ruista ranteeseen! Ruis on suomalaisten kansallisvilja, mutta alkujaan se on aasialainen rikkaruoho. Kulttuuriykkönen pureutuu rukiin historiaan ja merkityksiin Rukiin viljava historia -tietokirjan kirjoittaneen Annika Lutherin kanssa. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. EDIT: Kohdassa 00:17 sanotaan virheellisesti, että "ruis on suomalaisten kansallisvilja ja sen kukka on päässyt jopa puolueen symboliksi", mutta viljelyruis ja ruiskukka ovat eri kasvilajeja.
9/26/202250 minutes, 23 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Brad Pitt kuvataiteilijana, Maria Pettersson syytettynä plagioinnista, gaalojen alamäki ja manserock

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Tiina Raevaaran, Sami Kuuselan ja Matti Rämön ajankohtaisten kuttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Brad Pitt ja Nick Cave debytoivot kuvataiteilijoina Tampereella Sara Hildenin taidemuseossa. Suomi meni sekaisin ihastuksesta, mutta hävisikö taide tässä myllytyksessä? Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson joutui epäillyksi plagioinnista, kun tutkijat perehtyivät hänen Suomen historian jännät naiset -kirjansa viitteisiin. Historian jännät naiset -kirjat ovat olleet erittäin suosittuja. Oscarit, Emmyt ja muut gaalat ovat yleisön suhteen alamäessä, mutta miksi? Manserock nousi jälleen ilmiöksi uuden kirjan myötä. Onko tamperalainen rock jo eltaantunutta nostalgiaa vai vieläkö Juice puree? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/23/202253 minutes, 4 seconds
Episode Artwork

Mahtisormukset vs. House of the Dragon - Miten fantasian jättiläiset toimivat tv-sarjoina?

Fantasian ystäviä hemmotellaan nyt isolla kädellä. Kaksi genren instituutioiksi paisunutta maailmaa, J.R.R. Tolkienin Keski-Maahan sekä George R.R. Martinin Westerosiin sijoittuvat uudet jättibudjetin tv-sarjat ovat alkaneet suoratoistopalveluissa. Mutta kumpi esiosista on parempi, Taru Sormusten Herrasta -maailmaan sijoittuva Mahtisormukset vai Game of Thronesin -historiaan sukeltava House of the Dragon? Kulttuuriykkönen kysyy, miten sarjat vangitsevat alkuperäisten kirjallisten teosten tunnelman, millainen on ollut niiden vastaanotto ja miten ne onnistuvat toteutukseltaan, taiteeltaan ja tarinankerronaltaan, ja ennen kaikkea - kumpi on parempi sarjana, House of the Dragon vai Mahtisormukset? Vieraina Westerosin kirjeenvaihtajanakin tunnettu toimittaja Jussi Ahlroth sekä vapaa Tolkien-tutkija Sonja Virta. Juhani Kenttämaa toimittaa.
9/22/202252 minutes, 51 seconds
Episode Artwork

Seksi kohtaa someajan - oman seksikkyyden tuunaaminen ei ole välttämättä hyvä juttu

Onko seksistä ja seksikkyydestä tullut suorituskeskeistä pakkopullaa? Seksuaalisuuteen ja sen moninaisuuteen avoimesti suhtautuva yhteiskunta on parempi kuin häpeällä tai synnillä leimattu yhteiskunta, mutta hyvää tarkoittavilla ohjeilla on kuitenkin myös kääntöpuolensa, sanoo yhteiskuntatieteilijä ja kulttuurihistorioitsija Marika Haataja. Kirjassaan Ihmisiä nautintojen ajassa hän kysyy, minkälaiseen seksuaalisuuteen opaskirjat, mediassa julkaistut jutut ja sosiaalisen median keskustelu meitä tällä hetkellä ohjaavat? Seksipuheessa korostetaan yksilöllistä nautintoa. Onko nautinnosta tullut vaatimus, jota kaikkien ihmisten pitäisi tavoitella hedonismin nimessä? Pitääkö naisten jatkuvasti kehittää omaa seksikkyyttään? Seksistä puhutaan mediassa nykyään naisten ehdoilla, johtuuko se siitä että toimittajat ovat naisia? Onko seksistä kadonnut yksityisyys ja mystisyys, joka itsessään voi olla eroottista? Ohjelman vieraana on Marika Haataja. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/20/202251 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Miksi natsit kiehtovat yleisöä ja mediaa? - Tutkijat vastaavat

Miksi natsien hirmu­vallan aika kiehtoo yhä tutkijoita ja yleisöä? Uutuuskirjoja natseista pukkaa tasaisin väliajoin ja natsit näkyvät miltei päivittäin tv-kanavilla, striimauspalveluissa ja lehdissä. Natsit ovat kestoaihe. Studiossa eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, dosentti Oula Silvennoinen Helsingin yliopistosta sekä erikoistutkija Jari Sedergren kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
9/19/202252 minutes, 36 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Putin pahuuden asteikolla, Charlesin 100 palvelijaa, teatterilippujen törkeä hinta ja säästövinkkimoralismia

Ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat tuttuun perjantaiseen tapaan keskustelemassa filosofi Tuomas Nevanlinna, kulttuurituottaja Annu Kemppainen ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Nyt mietitään, miten Putin sijoitetaan pahuuden asteikolla. Hitlerin jälkeen, mutta ennen Mussolinia? Millainen on Putin verratuna Staliniin, Napoleoniin ja Julius Caesariin?  Filosofi Nevanlinna löytää yhteisiä piirteitä monarkiasta ja tasavallasta. Mm. Sauli Niinistö joutuu analysoitavaksi. Miksi kuningas Charlesin 100 palvelijaa irtisanottiin? Kulttuurituottaja Annu Kemppainen kysyy, ovatko teatterin lippujen hinnat karanneet järjettömyyksiin ja pitääkö tätä tukea verovaroin. Heikki Pursiainen pyytää raatilaisia esittämään hyviä säästövinkkejä. (Suurin osa on huonoja.) Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
9/16/202252 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Ihmisen historian uusi teoria? David Graeberin ja David Wengrow’n tietokirja haastaa Hararin

Israelilaisen Yuval Noah Hararin Homo Sapiensin maailman syntyjä selittävä hittitietokirja Sapiens sai haastajan! Amerikkalaisen antropologi David Graeberin (1961-2020) ja brittiarkeologi David Wengrow’n tietokirja Alussa oli… : ihmiskunnan uusi historia (The Dawn of Everything, suom. Anna Tuomikoski) haastaa meille tutun kertomuksen ihmisen kehityksestä savanneilta tähän päivään. Omistamista ja orjuutta olikin jo ennen maanviljelyä, eikä senkään yksinoikeutettu lähtökoti ole Lähi-Idässä, väittää uusi teos. Wengrow ja Graeber kirjoittavat myös, että Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen filosofia antoi tärkeän kimmokkeen Euroopan valistusaatteelle. Lähetyksessä kuullaan Alussa oli -tietokirjan toisen kirjoittajan David Wengrow'n haastattelu. Studiossa ovat keskustelemassa Muinaisen Lähi-idän tutkimuksen dosentti Joanna Töyräänvuori Helsingin Yliopistosta ja taidehistorian professori Anita Seppä. Lähetyksessä kuullaan myös Etelä-Amerikan alkuperäiskansoihin perehtynyttä Turun yliopiston uskontotieteen määräaikaista professoria, dosentti Minna Opasta. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
9/15/202252 minutes, 10 seconds
Episode Artwork

Anna Eriksson ja makaaberi uutuus W - taide-elokuvassa tarvitaan rohkeata ja groteskia asennetta

Laulaja ja elokuvaohjaaja Anna Eriksson hallitsee valtiattarena suomalaisen taide-elokuvan kapeassa kärjessä ja jatkaa omaleimaisella tyylillään elokuvassa W. Nyt hän tekee tutkimusmatkan kuvitteellisen Madame Euroopan sieluun ja ruumiiseen. Tämä raastavan kaunis ja välillä myös makaaberin kolkko W -elokuva kertoo ajastamme mutta myös kuoleman ja seksuaalisuuden välisestä suhteesta, kielenä ranska. Elokuvan tyyliä on verrattu David Lynchiin ja Stanley Kubrickiin. Madame Eurooppa on nainen, jonka alaston keho kipuilee metallivöiden ja metallipalojen alla. Kaulassa hänellä on metallipanta. Miten Anna Eriksson valmistautui tähän vaativaan ja välillä kirkuvaan, kipuilevaan hahmoon? Repliikeissä on uskonnollisia vertauksia, Johannes Kastajaa ja Universumin paavia. W-elokuvassa on myös Kristus-myyttiä, kärsimystä, Madame Euroopan kädet vuotavat verta. Onko hän marttyyri vai masokisti? W-elokuvan ensi-ilta on 23.9.2022. Anna Eriksson on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/13/202252 minutes, 20 seconds
Episode Artwork

Lallista tuli nationalistinen symboli. Historioitsija tutki piispansurmaajaa vaikka epäilee hänen olemassaoloaan

Suomen luomiskertomuksen mukaan Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä 1150-luvulla. Onko tarina kuitenkaan totta? Kuka Lalli oikeastaan oli – ja mitä hänestä tiedämme? Palkitun historioitsijan Tuomas Heikkilän uusin teos johdattaa suomalaisuuden alkuhämäriin. Lallin arvoitus on kiehtonut Heikkilää siitä lähtien, kun hän julkaisi mittavan tutkimuksen pyhästä Henrikistä. Kansallispahiksen vuosisatainen tarina on kertomus suomalaisuudesta ja sen rakentamisesta. Lallin rooli vaihtui vuosisatojen kuluessa kansallispahiksesta kansallissankariksi. Lallista tuli oikeiston hellimä nationalistinen symboli. Ylen 2004 järjestämässä Suurin suomalainen -äänestyksessä Lalli sijoittui Matti Nykäsen ja Ville Valon väliin. Mutta mikä on Lallin yhteys maahanmuuttovastaisuuteen? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Asiasta kiinnostuneille tiedoksi, että Lallin historiallisuudesta on olemassa toisenlainenkin teoria. Kielitieteilijä, filosofian tohtori Mikko Heikkilä on päätellyt, että Lalli oli todellinen historiallinen henkilö, ja että Lallin uhri oli saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich, suomeksi Heinäricki. Mikko Heikkilän perustelut löytyvät kirjasta Heinien herrat - Suomen historian pisin perinne (2022).
9/12/202250 minutes, 42 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Elisabetin kuolema, maalittaminen rangaistavaksi, fiktio ja fakta sekaisin ja liian hyvä tekoälytaiteilija

Perjantaistudiossa kuulemme miten DALL-E -tekoäly pystyy luomaan taidetta ja realistisia kuvia helposti sanallisen kuvailun pohjalta. Mutta mihin se jättää tulevaisuudessa ihmistaiteilijat, jos näin huomattava laadullinen edistys on tapahtunut vain vuodessa? Onko fiktiolla oikeus käsitellä tunnistettavia ja vaikka tosielämän vastineidensa nimiä kantavia hahmoja miten lystää? Lisäksi puhutaan kuningatar Elisabet II:n kuolemasta ja erään aikakauden lopusta. Onko aika lopettaa monarkia? Eteneekö hanke määrätä netissä ja somessa tapahtuva maalittaminen rangaistavaksi? Studiossa toimittaja Matti Rämö, Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ensimmäistä kertaa vakiopanelistina esiintyvä tietokirjailija Ville Hänninen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. EDIT: Lähetyksessä on valitettavasti häiriöitä toimituksesta riippumattomista syistä varsinkin kolmannen puheenaiheen aikana.
9/9/202252 minutes, 8 seconds
Episode Artwork

Sarjakuva Suomessa nyt - Aku Ankka laskussa, queer- ja nettisarjakuva kukoistavat

Suomalainen taidesarjakuva on pitänyt pintansa, vaikka perinteisten sarjakuvalehtien määrä on vähentynyt lehtipisteiden hyllyltä menekin huventuessa. Lehtialan murros on vienyt entisestään pohjaa kotimaiselta, hyvin viriililtä sarjakuvaskeneltä. Monipuolistuvat digitaalisen median muodot ovat asettaneet myös taidesarjakuvat taas uusien haasteiden ja mahdollisuuksien eteen. Taiteilijat joutuvat hakemaan yhä kapenevista puroista omat tulonsa - kuka voi elää enää pelkällä sarjakuvataiteella? Suomen sarjakuvaseuran keskeisimmän tunnustuksen, Puupäähatun täyttäessä tänä vuonna 50 vuotta Kulttuuriykkönen luotaa myös sarjakuvan historiaan. Millainen on ollut suomalaisen taidesarjakuvan kehityskaari, mitä kaikkea tämä aika tarkoittaa sarjakuvien ja niiden tekijöiden suhteen, ja millainen on suomalaisen taidesarjakuvan tulevaisuus? Lisäksi puidaan syitä suomalaisen taidesarjakuvan kansainväliselle arvostukselle sekä sateenakaariyhteisön teemojen vahvalle läsnäololle nykysarjakuvassa. Vieraina sarjakuvaneuvos ja useita sarjakuva-aiheisia tietokirjoja kirjoittanut toimittaja Harri Römpötti sekä sarjakuvataiteilijat Tiitu Takalo ja Sara Valta. Juhani Kenttämaa toimittaa.
9/8/202253 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Habitare ja Helsinki Design Week - miten syntyvät sisustuksen ja muotoilun uudet trendit?

Habitaren luova johtaja Laura Sarvilinna kertoo mitä suomalaiseen muotoiluun kuuluu juuri nyt. Mitä suomalaisen sisustuksen ja muotoilun saralla on odotettavissa? Tänä vuonna messuilla nähdään suomalainen Vaarnii ja japanilainen Tokyo Saikai, joiden molempien filosofia nojaa perinteisiin ja laatuun. Mikä on tällaisten yritysten merkitys perinteisen osaamisen vaalimisessa? Trendianalyytikko ja muotoilija Susanna Björklund on toteuttanut Habitaressa nähtävän Signals-trendinäyttelyn. Näyttelyssä tarkastellaan sisustuksen uusia tuulia, sidotaan ne yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja megatrendeihin sekä pohditaan, mistä trendit syntyvät. NEMO-arkkitehdit Jussi Laine & Maria Klemetti Laine ovat kuratoineet ja totetuttaneet materiaalikirjaston, jonka tavoite on tuoda suunnittelijoiden käyttämää materiaalikirjastoa vastaava kokoelma kaikkien ulottuville. Millainen on materiaalien vaikutus terveeseen kotiin? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
9/6/202252 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Kuka murhasi kartanonherra Smittenin? - groteski true crime -murhamysteeri 1600-luvulta

Kartanoherra Nils Rosenschmidt eli Smitten oli lojunut murhattuna omassa kaivossaan seitsemän vuotta, kun hänen ruumiinsa löydettiin. Historian tutkija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut kirjan oman aikansa kuohutavimmasta murhamysteeristä, josta Ruotsin kuningaskin kiinnostui. Kun mysteeri painui historian hämärään, kaivoon kätketty kartanonisäntä jatkoi elämäänsä kauhujuttuina. Mirkka Lappalaisen historiallinen true crime -murhamysteeri kertoo ajasta täynnä väkivaltaa ja juonitteluja, rikkautta ja köyhyyttä, ystävyyttä ja pelkoa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
9/5/202251 minutes, 35 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa yritysjohtajien lento viherpesufarssiin, Gorban ansiot ja kulttuuribudjetin lausumattomat uhkakuvat

Kulttuuriykkönen pohtii, miksi sosiaalisessa mediassa ärähdettiin, kun suomalaiset yritysjohtajat päättivät torjua ilmastonmuutosta lentämällä Grönlantiin innovoimaan ympäristöystävällisempiä bisnesmalleja? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia perinteisen printtimedian häviäminen digitaalisten välineiden tieltä aiheuttaa? Miksi luonnon monimuotoisuuden annetaan kaventua, vaikka esim. metsien ja kaupunkiluonnon suojelemisella olisi asukkaille paljon positiivisia vaikutuksia? Miksei kulttuuri kuuluu tai näy budjettiriihessä? Ja millainen maailma olisi, jos Gorbatshovin ajama glasnost ja perestroikka olisivatkin onnistuneet pelastamaan Neuvostoliiton hajoamiselta? Perjantaistudion uutena raatilaisena aloittaa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila! Tutuista perjantaistudiolaisista keskustelussa mukana Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Juhani Kenttämaa toimittaa.
9/2/202253 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

80-luvun kulttuurihistoriaa - retroilu on tehnyt mauttomien juppien vuosikymmenestä muodikkaan

Mitä tapahtui suomalaiselle yhteiskunnalle 1980-luvulla? Elimme suomettumisen, rötösherrojen, aidsin ja vapaan juhlimisen kulttuurissa. Millä tavalla suomalaisista tuli kansainvälisiä? Miksi naiset pukeutuivat liituraitaan ja olkatoppauksiin? Miksi 1990-luvulla katsoimme 1980-lukua niin kriittisesti? Me halusimme kaiken on kirja, joka avaa 1980-luvun ristiriitaisuutta historian, tuoksujen ja tyylien kautta. Ohjelman vieraina ovat Gloria-lehden perustaja Riitta Lindegren ja Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö ja kirjailija Minna Sarantola-Weiss. Juontajana on Pia-Maria Lehtola
8/30/202252 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Viinan romantisoinille stoppi - alkoholikulttuuri muuttuu Suomessa kovaa vauhtia

Suomessa on perinteisesti ollut hyvin humalanhakuinen alkoholikulttuuri, jonka pääsääntelijänä on pidetty arjen suojelemista. Jos arki rullaa suhteellisen hyvin ja työt tehdään, ei ole ongelmaa vaikka viinaa kuluisi isojakin määriä. Tätä kulttuuria on tullut haastamaan etenkin nuoremmassa polvessa trendaava sober curious -ajattelumalli, joka pyrkii todistamaan, että ilman alkoholiakin voi pitää hauskaa ja elää täysin normaalia tai jopa rikasta sosiaalista elämää. Kaupat ovat vastanneet kasvavaan selvistelyyn myös monipuolisemmalla tarjonnalla. Mistä muuttuvassa alkoholikulttuurissamme on kyse ja millaiseen kulttuurihistoriallisiin tapahtumiin ja tapoihin muuttuvat käytännömme perustuvat? Vieraina keskustelemassa suomalaista alkoholikulttuuria tutkinut dosentti Antti Maunu sekä Darravapaa-podcastin toimittaja ja Aamu ilman darraa -kirjan kirjoittaja Katri Ylinen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
8/29/202252 minutes, 30 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa someinfluensserit vallan äärellä, House of Dragonin väkivalta ja maalle muuttamisen järki

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa kysytään monta kivaa kompaa: Miltä tuntuisi ajatus someinfluensseri-kansanedustajasta? Voiko fantasiasarja House of Dragon ylittää suosiossaan jopa Game of Thronesin? Miten taide houkuttelisi suomalaisia useammille pikkupaikkakunnille? Miksi pop-ooppera "Sun & Sea" on jättimenestys kansainvälisesti? Keskustelemassa kulttuurituottaja Annu Kemppainen, yrittäjä Sami Kuusela sekä mainosmies Jussi Turhala. Jakke Holvas juontaa.
8/26/202253 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Miksi toiset kansat ovat rikkaampia kuin toiset? - Oded Galorin teoria

Miksi toiset kansakunnat ovat niin paljon vauraampia kuin toiset, vaikka maantieteellinen etäisyys ei ole välttämättä suuri. Ajattele esimerkiksi Meksikoa ja Yhdysvaltoja. Mikä merkitys on kilpailulla, valtarakenteilla ja kulttuurilla? Tällaisia asioita pohtii israelilaisyhdysvaltalainen taloustieteilijä Oded Galor teoksessaan ‘Ihmiskunnan nousu - vaurauden ja eriarvoisuuden juuret’. Galoria pidetään yhtenä aikamme kiinnostavimpana ajattelijana ja häntä on ennustettu jopa yhdeksi Nobelin talouspalkinnon saajista. Lähetyksessä perehdytään Galorin ajatuksiin Helsingin yliopiston taloushistorian professorin Jari Elorannan kanssa. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
8/25/202251 minutes, 24 seconds
Episode Artwork

Kari Hotakainen kirjoittaa kostosta - kirjailija kyseenalaistaa omissa tunteissa piehtaroinnin

Köyhä, kasvattilapsena kasvanut Maria lähtee kostamaan kokemiaan vääryyksiä Kari Hotakaisen uutuusromaanissa Opetuslapsi, joka on tekijänsä tähänastisista synkin romaani. Siinä läpivalaistaan myös keskiluokkaisen elämäntyylin ongelmia. Romaani ei tarjoa vapauttavaa naurua toisin kuin Finlandia-palkitun kirjailijan aikaisemmat teokset. Hotakainen halusikin Opetuslapsi-romaanillaan tarjota lukijolleen jotakin uutta. Opetuslapsi julkaistaan 40 vuotta kirjailijan esikoisteoksen, Harmittavat takaiskut -runokokoelman jälkeen. Kari Hotakainen kertoo haastattelussa uudesta romaanistaan ja kommentoi tunnekeskeistä nykyaikaa. Hotakaisella on kanta myös nykyiseen kulttuurilliseen omimiskeskusteluun siitä, kuka saa kirjoittaa kenestä. "Jos kirjoitan ketusta, niin alkaako sitä kettua vituttaa"? Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
8/24/202252 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Pirkko Koskenkylä kirjoitti kirjan äidistään, jonka hän menetti 3-vuotiaana

Vuosi sitten Pirkko Koskenkylä sai käsiinsä sodanaikaisen kirjepinon. Ne olivat hänen äitinsä kirjottamat kirjeet nuoruuden rakastetulleen rintamalle lähes koko jatkosodan ajan. Niitä oli 114 kappaletta. Kirjeiden kautta Koskenkylä oppi tuntemaan äitinsä, jonka hän menetti 3-vuotiaana. Koskenkylä kirjoitti Tule käymään kanssani kahden-kirjan tästä kohtaamisesta. Kirjassa on monta aspektia, äiditön lapsi, isovanhempien kasvatus, isän uusi vaimo, sota-aika ja aikuisena kriisien keskellä vielä kaipuu tavata oma äiti. Miksi hän koki äitinsä pyhimyksenä? Voiko äidittömyys olla avain oman vahvuutensa löytämiseen? Voiko äidittömyys olla vapauttavaa koska ei ole äiti-tytär-traumoja? Toimittaja ja kirjailija Pirkko Koskenkylä on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
8/23/202250 minutes, 10 seconds
Episode Artwork

Suomen historian jännittävät naiset - kuka jää historiaan poikkeuksellisena?

Mitä on olla poikkeuksellinen naistoimija? Miten yhteiskunta ja vallitseva kulttuuri on Suomessa suhtautunut taiteilijoihin, uraohjuksiin, sotilaisiin, selvänäkijöihin, saarnaajiin ja silmänkääntäjiin, jotka eivät ole olleet miehiä? Mikä heitä kaikkia yhdistää? Mikä on esimerkki tämän ajan poikkeuksellisesta naisesta? Voidaanko Sanna Marinin ympärillä vellovaa kohua "bailaavana valtiopäämiehenä" pitää merkkinä oman aikamme jännästä naisesta? Millaisin perustein tulevaisuuden historioitsijat poimivat ajastamme henkilöitä, joiden edesottamuksia ja elämää muistellaan vielä kauan heidän kuolemansa jälkeen? Naiseuden ja toiseuden vaikutusta suomalaisen sukupuoliroolien ja yhteiskunnan historiassa käsitellään yhdessä toimittaja-tietokirjailija Maria Petterssonin sekä taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kanssa. He ovat molemmat julkaisseet ryhmäelämänkertoja historiallisista naisista, mistä tuorein on Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -teos. Se niputtaa yhteen yli 70 poikkeuksellista Suomessa vaikuttanutta naista ja heidän elämäntarinaansa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
8/22/202252 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Sanna Marinin biletysvideo, Loirin hyväksikäyttö, ydinvoiman imago ja kantaaottavan taiteen laatu

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa raatilaiset toimittaja/kriitikko Leena Virtanen, filosofi Tuomas Nevanlinna ja liikemies Sami Kuusela pähkäilevät ajankohtaisia ilmiöitä.
8/19/202251 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

The Sandman on fantasian klassikko - kulttisarjakuvasta tehtiin viimein suurituotantoinen tv-sarja

Neil Gaimanin kulttisarjakuva The Sandman kääntyi viimein kymmenosaiseksi tv-sarjaksi. Tarina unten ja tarinoiden valtias Morfeuksesta sekä hänen kuudesta "loputtomasta" sisaruksestaan on inspiroinut kokonaista sukupolvea ja etenkin mustiin pukeutuvaa alakulttuuriväkeä, gootteja. Millainen lopputulos on, ja miksi 90-luvun vaihteessa julkaistua sarjista on ollut niin vaikea saada valkokankaalle? Miksi The Sandman on niin keskeinen teos, että sen suosio on pitänyt vuosikymmenten aikana? Vieraina The Sandman -fanit, kosmologi Syksy Räsänen sekä Neil Gaimanin teoksia kääntänyt suomentaja Johanna Vainikainen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
8/18/202252 minutes, 53 seconds
Episode Artwork

Mitä Salman Rushdien murhayritys kertoo islamista ja Iranista?

Salman Rushdie joutui murhayrityksen kohteeksi puhetilaisuudessa. Kirjailija on onneksi toipumassa, mutta huoli sananvapaudesta ja Rushdien tulevaisuudesta kasvaa. Kerran, vuonna 1989, langetettu fatwa on nähtävästi voimassa niin kauan kuin kirjailija elää. Millä tavoin fatwa on perusteltu islamissa ja mitä poliittisia tarkoitusperiä se ajaa? Miksi juuri varsin vaikeatajuinen, monimutkainen ja monitulkintainen romaani Saatanalliset säkeet laukaisi tällaisen reaktion Iranissa? Haastateltavana ovat arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ja Turun yliopiston professori Joel Kuortti, joka on väitellyt Salman Rushdiesta Tampereen yliopistossa vuonna 1998. Lähetyksen alussa kuullaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan konfliktien asiantuntijan Alan Salehzadehin haastattelu. Lähetyksen toimittaja on Pauliina Grym.
8/16/202252 minutes, 20 seconds
Episode Artwork

Kiina, Kiina, Kiina - Ummistaako Venäjän aggressio silmät Kiinan uhkalta lännelle?

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut koko maailman huomiopisteen kohdistumaan Putinin hallintoon ja politiikkaan. Tämän verhon takana Kiina jatkaa omalla poliittisella linjallaan, joka tähtää neokolonialistisin keinoin maailmantalouden valloitukseen ja geopoliittisen vaikutusvallan maksimointiin. Venäjään verrattuna kyseessä on kymmenen kertaa suurempi toimija kaikilla rintamilla mitattuna. Kiina on suljettu diktatuuri, joka vainoaa vähemmistöjään ja rajoittaa kansalaistensa oikeuksia monin tavoin. Kauppapoliittiset syyt ovat kytkeneet maailman Kiinan kanssa sidoksiin. Koituuko tästä lännelle lopulta kymmenkertainen lasku Venäjän uhkaan verrattuna? Länsi on sidottu Kiinaan lukemattomin kauppapoliittisin lonkeroin. Voimmeko vielä vaikuttaa siihen, miten Kiina kehittyy globaalina toimijana, vai onko juna jo mennyt? Kirjailija Rudyard Kipling aikoinaan totesi, että Itä on Itä ja Länsi on Länsi, eivätkä ne koskaan kohtaa. Kuinka paljon ymmärrämme kiinalaista kulttuuria voidaksemme vastata haasteeseen, jonka Kiina länsimaille tuottaa? Miten länsimaista voidaan vahvistaa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta kamppailevia kiinalaisia? Kulttuuriykkösessä keskustelijoina ovat yliopistolehtori Outi Luova Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta, Helsingin yliopiston Kulttuurien osaston johtaja Tiina Airaksinen sekä tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista. Ville Talola juontaa.
8/15/202252 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Amnestyn ongelma, suorituspaineita aiheuttava seksipuhe, häiritsevä Maailmanrauhan patsas ja teatterikatsaus

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset esseisti Silvia Hosseinin, yrittäjä Anna Moilasen ja toimittaja Matti Rämön ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
8/12/202252 minutes, 47 seconds
Episode Artwork

Putinismi ja venäläinen valheen todellisuus

Venäjä värvää Ukrainaan taistelijoikseen väkivaltarikollisia suoraan vankiloista. Jos vanki lyhyen koulutuksen saatuaan selviää hengissä rintamalla kuusi kuukautta, hän saa armahduksen. Samaan aikaan Amnestyn raportti Ukrainan sodan sääntöjä rikkovista toimista herättää moraalista närkästystä. Vaan mitä ajattelee Venäjän kansa: kannattavatko Suomessa shoppailevat venäläisturistit ylipäätään sotaa, tai despoottista johtajaansa Putinia? Miten lännen edustuksellinen demokratia menisi kaupaksi venäläisille? Vieraina ovat Cultura-säätiön projektikoordinaattori Polina Kopylova, Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikkö Kaarina Aitamurto ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
8/11/202252 minutes, 46 seconds
Episode Artwork

Ylistetty Karaokeparatiisi-dokumenttielokuva ensi-illassa - karaoke on kuin terapiaa

Kotimaisen Karaokeparatiisi-dokumentin ensi-ilta on Suomen elokuvateattereissa 12. elokuuta 2022. Elokuva seuraa karaokekansaa mitä ihmeellisempiin paikkoihin, joissa laulu raikaa, niin ilossa kuin surussakin. Elokuvan päähenkilöillä on oma tarina kerrottavanaan. Millainen on suomalaisten karaokeinnostus ja karaoken merkitys? Vieraina ovat dokumentin ohjaaja Einari Paakkanen ja karaokejuontaja Evi Salmelin. Hän pitää karaokea terapeuttisena suomalaisille ihmisille. Karaokeparatiisin Suomen ensi-esitys oli Sodankylän elokuvafestivaaleilla 2022. Se sai kansainvälisen ensi-iltansa CPH:DOX-elokuvafestivaalin kilpasarjassa ja kiertää nyt festivaaleja kuten Visions du Réel ja DocsBarcelona. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
8/9/202252 minutes, 20 seconds
Episode Artwork

Onko työmarkkinoilla 55-vuotias uusi 65-vuotias?

Ihmiset elävät tilastojen mukaan pidempään, terveempänä ja toimeliaampina kuin koskaan aikaisemmin. Työelämässä sitä vastoin henkilön parasta ennen-päivämäärä vaikuttaisi kuitenkin pikemminkin aikaistuvan. Ilmiö ei liity pelkästään digitaaliseen startup-talouteen tai uusiin teknologioihin. Myös hallituksen heinäkuussa annetussa lakiesityksessä yli 55-vuotiaiden työllistymisen edistämiseksi puhutaan tämän ikäluokan kohdalla "ikääntyneistä työntekijöistä". Useimpien yli 50-vuotiaiden oma arvio työkyvystään on, että he osaavat, ehtivät ja saavat aikaiseksi työssään enemmän kuin nuorempana. Kansantaloudellisesti olisi kiistämätön etu, että työmarkkinat hyödyntäisivät kaiken tarjolla olevan työvoiman - väestön ikääntyminen kun esimerkiksi ei pysähdy. Mistä siis kenkä lopulta puristaa? Miksi yli 50-vuotiaat eivät kelpaa töihin? Onko kyse asenteista vai rakenteista. Mikä neuvoksi? Aiheesta keskustelevat Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mervi Ruokolainen sekä Vincit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Kuitunen. Juontajana on Ville Talola.
8/8/202252 minutes, 7 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa kuvat naisloikkaajien haaroista, USA:n Nato-päätös, liian itsenäiset tekoälyt ja köyhiä Espoossa

Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Kolmiloikkaaja suivaantui haarovälistään julkaistuista valokuvista. Tekoäly oppii jo itsekseen. Espoo haluaa asukkaikseen vain kauniita ja rikkaita. Helsingin metro täytti 40 vuotta. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, ekonimisti Heikki Pursiainen ja kirjailija Tiina Raevaara. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
8/5/202251 minutes, 51 seconds
Episode Artwork

Pelit ja kirjallisuus eivät ole toistensa vastakohtia

Miten pelien maailma on saanut vaikutteita kirjallisuudesta ja kirjallisuus peleistä? Pelaamista ja kirjallisuutta pidetään toisiaan poissulkevina asioina. On totta, että peleihin käytetty aika on statistisesti lisääntynyt samalla, kun kirjojen lukemiseen käytetty aika on vähentynyt. Asia ei ole kuitenkaan niin mustavalkoista, väittää uutuuskirja Grimmin saduista Controliin kirjoittanut suomalaisten esseistien ryhmä. Pelit ovat heidän mukaansa yksi kerronnan muodoista, joka lainaa ja jopa täydentää monia kirjallisuuden tunnettuja teoksia. Siinä missä kotimaisen pelitalo Remedyn Alan Wake ja Control -pelit lainaavat suoraan Stephen Kingiltä, on Frank Herbertin Dyyni saanut aivan omanlaisen pelikaksikon jo 90-luvulla. Kirjassa väitetään, että ilman pelien julkaisua mm. H. P. Lovecraftin Cthulhu-kirjat olisivat jääneet vain pienen piirin luettaviksi. Sama olisi käynyt puolalaisen Noituri-kirjasarjan maailmanvalloituksen suhteen, jos sen maailmaan sijoittuvaa menestyspeliä The Witcher 3:sta ei olisi koskaan julkaistu. Pelien ja kirjallisuuden yhteenliittymää pohditaan Kulttuuriykkösessä kahden esseistin, toimittaja-kirjailija Jani Saxellin sekä toimittaja-käsikirjoittaja Joonatan Itkosen, kanssa. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.
8/4/202252 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Tanssiva karhu-runokilpailun satoa ja uuden runouden trendejä

Mikä teos saa Ylen Tanssiva karhu-runopalkinnon? Tanssiva karhu-runopalkinto on Yleisradion vuodesta 1994 lähtien jakama tunnustus kirjallisesti korkeatasoisesta kotimaisesta runoteoksesta. Yle loi palkinnon kirjallisuustoimittaja Juha Virkkusen ideasta, kun kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon piiristä oli rajattu runous pois. Vieraina Kulttuuriykkösessä ovat Tanssiva karhu-runokilpailun raadin puheenjohtaja Johanna Venho, toimittajat Minna Joenniemi ja Vesa Rantama. Ohjelmassa julkistamme ja käymme läpi ehdokasteokset yksityiskohtaisesti ja keskustelemme runouden trendeistä ja koko vuoden sadosta. Tanssiva karhu-runopalkinnon ehdokkaat ovat: Lina Bonde: om er mamma & om mig Anja Erämaja: Olen nyt täällä metsässä Silja Järventausta: Iltapäivä isolla kirjaimella Olli Sinivaara: Puut Pelle Romantique: Konerunoja Olli-Pekka Tennilä: Lemmonommel Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola
8/2/202253 minutes, 30 seconds
Episode Artwork

Assembly - 30 vuotta nuorten tietokonetapahtumaa

Assembly on koonnut koodaavat, pelaavat ja muuten tietokoneista kiinnostuneet nuoret jo kolmenkymmenen vuoden ajan yhteen. Tulevassa elokuun ensimmäisessä viikonvaihteessa tuhannet nuoret hakeutuvat Helsingin Messukeskukseen läppärit kainalossa. Mitä Assemblyssä tehdään ja ketkä sinne suuntaavat? Samassa ajassa Suomesta on tullut peliteollisuuden pieni suurvalta. Mikä yhteys Assemblyllä on tähän kehitykseen? Nuorten ja lasten ruutuajasta puhutaan paljon, miten monen vuorokauden mittainen tietokonefestari suhtautuu tähän puheeseen? Tietokoneet ja pelaaminen mielletään yhä poikien jutuksi. Miten peliyhteiössä toteutuu tasa-arvo? Ja mitä kaikkea pelaaminen onkaan? Keskustelemassa ovat Assemblyn toimitusjohtaja Lassi Nummi, Assemblyn alkuperäisiin perustajiin kuuluva sarjayrittäjä Jussi Laakkonen sekä We in games ry:n puheenjohtaja Taina Myöhänen. Juontajana on Ville Talola.
8/1/202252 minutes, 46 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa venäläiset turistit, huumeiden käyttöhuoneet ja sodan hävittämät sinapit

Kun puhutaan venäläisturisteista ja viisumeista, päällimmäiseksi nousee kysymys, miten tukea parhaiten sotaa vastustavia venäläisiä. Huumeiden käyttöhuoneet törmäävät ilmeiseen vaikeuteen tehdä päihdepolitiikkaa asiantuntijoiden näkemysten mukaisesti. Venäjän hyökkäyssota saa maailman ruokamarkkinoita sekaisin. Ranskalaiset ovat tiukoilla sinapin kanssa - mutta mitä saattaa jäädä pois meidän lautasiltamme? Uuspakanuus on nostanut päätään ja Loviisassa tehtiin viikon suurin sananvapausteko. Siinä on kulttuuriuutisten viikko summattuna. Perjantaistudiossa ovat päätöimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä kirjailija Tiina Raevaara. Juontajana on Ville Talola.
7/29/202252 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Valkeakosken työväenmusiikkitapahtuma täyttää 50 vuotta - mutta mitä on työväen musiikki?

Juhlavuotta viettävän Valkeakosken työväenmusiikkitapahtuman ensimmäisinä vuosina suomalaista yhteiskuntaa leimasi vahva ideologinen viritys. Poliittinen vasemmisto eli omia lihavia vuosiaan YYA-Suomen henkisessä ilmastossa. Maailma on muuttunut 50 vuodessa, mutta työväen musiikkitapahtuma on pysynyt hengissä, vaikka aate on laimentunut. Miten ja milloin työväenmusiikki musiikki saapui Suomeen? Minkälainen on ollut sen matka vuoteen 2022 ja minkälainen työväen musiikin perintö nykyajassa? Kulttuuriykkösessä työväen musiikin historiasta ja nykytilasta keskustelevat Valkeakosken työväenmusiikki tapahtuma ry:n toiminnajohtaja Marianne Haapoja, tutkija Saijaleena Rantanen sekä muusikko, tietokirjailija Tipi Tuovinen. Juontajana on Ville Talola.
7/28/202252 minutes, 45 seconds
Episode Artwork

Kansainvälistä! Antti Tuomaisen Jäniskertoimesta Hollywood-leffa ja Martta Kaukosen Terapiassa-romaani USA:n markkinoille

Mitä kansainvälisille areenoille pääseminen merkitsee kirjailijalle? Miten kirjailija ottaa kansainvälisen yleisön huomioon kirjoittaessaan? Miksi trilogiat ovat juuri nyt niin suosittuja? Martta Kaukosen esikoisen esikoisen Terapiassa (2021) käännösoikeudet myytiin nopeasti 12 maahan, myös Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, joka on harvinaista. Jatko-osa on jo tekeillä. Kaukosen toinen romaani, itsenäinen teos Sinun varjossasi, ilmestyi heinäkuussa 2022. Suomen menestyneimpiin nykykirjailijoihin kuuluvan Antti Tuomaisen Jäniskerroin-romaanista (2020) tehdään elokuva, jonka pääosassa nähdään lukuisista elokuvista ja Konttori-sarjasta tuttu näyttelijä Steve Carrell. Jäniskerroin on trilogian ensimmäinen osa, ja sen romaanioikeudet on myyty jo 15 maahan. Trilogian toinen osa Hirvikaava ilmestyi 2021. Trilogian päätös, Majavateoria ilmestyy lokakuussa. Martta Kaukosta ja Antti Tuomaista haastattelee Pauliina Grym.
7/26/202251 minutes, 43 seconds
Episode Artwork

Vuosia Kjell ja Mårten Westön elämästä

Vuosia Kjell ja Mårten Westön elämästä Veljekset valitsivat 80-luvulla oudon ammatin eli ryhtyivät molemmat kirjailijoiksi. Nyt, vuonna 2022 he julkaisevat yhteisen kirjan. Kjell Westön (s. 1961) ja Mårten Westön (s. 1967) Vuodet käy vuorovedolla läpi muistoon tarketuneita hetkiä ja merkityksellisiä asioita vuosikymmenten varrelta. Toimintaa ja rooleja on ollut monia: toimittaja, runoilija, matkailija, koululainen, jalkapalloilija, aviomies, isä, kokki, kalastaja, puutarhuri, musiikkidiggari, kaupunkilainen, eurooppalainen. Westön veljekset ovat Kulttuuriykkösessa ensimmäistä kertaa haastateltavina yhdessä. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.
7/25/202252 minutes
Episode Artwork

Perjantaistudiossa eksyneen mursun symboliikka, suomalaisin kesälause, kesäteatterit ja ärsyttävät vesiskootterit

Suomeen eksyi nälkiintynyt mursu ja kuoli. Se muistutti ilmastonmuutoksesta, myös monista muista aikamme epäkohdista. Mikä on suomalaisin kesälause? "Minulla on talo täynnä viinaa", "alavilla mailla hallanvaara", "porkkanaraastetta Rosson noutopöydästä" etc..? Missään maailmassa ei ole yhtä paljon kesäteattereita kuin Suomessa. Miksi suomalaiset ovat hurahtaneet niin vimmatusti tähän taidemuotoon? Vesiskootterit ärsyttävät mökkeilijöitä ja rannalla makaajia. Niillä ajelu on epäekologista, vaarallista ja monen mielestä turhaa. Pitäisikö niiden huvikäyttö kieltää kokonaan? Vieraina kirjailija, tiedetoimittaja Tiina Raevaara, liikemies Sami Kuusela ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.
7/22/202251 minutes, 34 seconds
Episode Artwork

Uutta tietoa Tutankhamonista - faarao oli juuriltaan afrikkalainen

Brittiläinen arkeologi Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan sata vuotta sitten Egyptissä Kuninkaiden laaksosta. Löytö oli maailmanlaajuinen sensaatio. Kun arkeologit pääsivät hautaan sisään paljastui, että faarao oli aarteineen saanut maata rauhassa yli 3 000 vuotta. Suurin osa löydöistä ovat säilyneet hyvin, osa tuhoutui pian haudan avaamisen jälkeen. Miten varmistetaan, että aarteet ja muutkin arkeologisesti mittaamattoman arvokkaat kohteet säilytetään tuleville sukupolville? Kulttuuriykkösen vieras, lähi-idän arkeologian dosentti Minna Silver, on perehtynyt syvällisesti Tutankhamoniin ja hautalöytöön. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
7/21/202253 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Ville Hänninen näkee kauneutta betonibrutalismissa ja puolustaa kirjoja kansineen

Taideteokset ovat välttämättömiä! Tietokirjailija ja toimittaja Ville Hänninen kysyy uudessa Muuten se on mennyttä : kirjoituksia taiteista -esseekirjassaan, miksi taiteilla on väliä. Esseissä käsitellään muun muassa 1970-luvun laululiikettä ja betonikirkon paljasta pyhyyttä. Ville Hännistä haastattelee Pauliina Grym.
7/19/202252 minutes, 32 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Webbin hypetetyt avaruuskuvat, valkoposkihanhet sankarihaudoilla, Stranger Things ja Kate Bushin suosio

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kokoontuvat esseisti Silvia Hosseini, kosmologi Kari Enqvist ja toimittaja Leena Virtanen. Keskustelussa ovat huikeat kuvat avaruudesta, naisten jalkapallon EM-kisat, Kate Bushin hittikappaleen Running up that Hillin ampaisu listojen kärkeen vuosikymmenten jälkeen ja valkoposkihanhien herättämä paheksunta Helsingin Hietaniemen hautausmaan sankarihaudoilla. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.
7/15/202250 minutes, 24 seconds
Episode Artwork

Mitä työlle on tapahtunut? - tyytymättömät jopa sabotoivat omaa ja toisten työtä

Vuoden 2022 alkupuolella näki päivänvalon kaksi teosta. Toinen oli Helsingin Kaupunginteatterissa esitetty näytelmä Mikko Räsäsen tulevaisuus. Toinen on dokumenttielokuva Happy Worker - Or How Work Was Sabotaged Molemmat läpivalaisevat lahjomattomasti työn luonnetta 2000-luvulla. Ne panevat miettimään mitä työlle on tapahtunut ja myös sitä, miten työ kerrotaan, miten se näkyy nykyisessä tarinataloudessa. Kulttuuriykkösen vieraina näytelmäkirjailija Mika Ripatti ja dokumenttiohjaaja John Webster. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.
7/14/202252 minutes, 14 seconds
Episode Artwork

Islantilaistuneen Satu Rämön esikoisromaani ampaisi myyntilistojen kärkeen - mikä Islannissa kiehtoo?

Islannissa jo vuosikymmenet asuneesta ja Islannin kansalaisuuden saaneesta Satu Rämöstä on ollut moneksi. Hän on muun muassa blogisti sekä viestinnän kouluttaja ja yrittäjä. Reykjavikin keskustassa hänellä oli monta vuotta Suomi -PRKL-niminen kauppa, jossa myytiin suomalaista designia. Rämö on kirjoittanut useita matkakirjoja Islannista, viimeisimpänä niistä kirja, jossa hän kertoo perheensä muutosta syrjäisille Länsivuonoille Ísafjörðurin pikkukaupunkiin. Samaiseen kaupunkiin sijoittuu nyt kesällä julkaistu Satu Rämön esikoisromaani Hildur, joka on ampaissut myyntitilastojen kärkeen.Kulttuuriykkösessä Satu Rämö kertoo romaanistaan sekä laajemmin elämästä Islannissa ja islantilaisessa kulttuuripiirissä. Maassa on vain runsaat 320000 asukasta, mutta Islanti vaikuttaa mielikuvissa paljon kokoaan suuremmalta. Yhtenä erityispiirteenä voi mainita islantilaisten rikkaan kirjallisen kulttuurin. Se näkyy muun muassa siinä, että maassa julkaistaan eniten kirjallisuutta asukasmääriin suhteutettuna. Toimittajana on Ville Talola.
7/12/202252 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Naisten jalkapallon historia - naisjalkapalloilijat joutuvat edelleen toissijaiseen asemaan miehiin nähden

Naisten jalkapallo on ollut jopa kiellettyä useissa Euroopan maissa ja Brasiliassa. Edelleen naisjalkapalloilijat joutuvat toissijaiseen asemaan miehiin nähden. Suurkisat, kuten käynnissä olevat jalkapallon EM-kilpailut ovat tuoneet naisten jalkapallolle paljon kaivattua näkyvyyttä ja tunnustusta. Haastateltavana on tietokirjailija Johanna Ruohonen, joka valottaa naisten jalkapallon historiaa kirjassaan Naisten laji.
7/11/202252 minutes, 17 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa lapsivapaat uimarannat, Ukrainan ja Venäjän kiista borsch-keitosta, eliitin kalliit huvit ja ihmisoikeudet

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa kokoontuvat kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Keskustelussa ovat tamperelaisvaravaltuutetun Arttu Rintasen ehdottamat lapsivapaat uimarannat, eliitin oopperajuhlat ja kalliit päivälliset, tabuksi nousseet ihmisoikeudet ja Venäjän suututtanut Unescon päätös suojella borssikeitto ukrainalaisena. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
7/8/202252 minutes, 21 seconds
Episode Artwork

Vanhoillislestadiolaisten salattu maailma - turvallista perheyhteyttä vai skandaaleja?

Viime viikonloppuna vietettiin Lopella, Räyskälässä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suviseuroja. Seuroihin saapuu perinteisesti noin 80000 osallistujaa ja nelipäiväistä tapahtumaa pidetään liikkeen piirissä vuoden kohokohtana. Mikä tekee jostakin ryhmästä kirkon herätysliikkeen ja miten vanhoillislestadiolaisuus liittyy tähän joukkoon? Miten liike on syntynyt ja mitkä ovat sen erityispiirteet? Joitakin vuosia sitten vanhoillislestadiolaisuuden piirissä paljastui lasten hyväksikäyttötapauksia ja niiden peittelyä. Miten skandaali vaikutti liikkeen toimintaan ja kulttuuriin? Aiheesta keskustelemassa ovat kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara, pastori Johannes Alaranta sekä Vantaan seurakuntayhtymän hankeasiantuntija Johanna Pohjantaival. Juontajana on Ville Talola.
7/7/202252 minutes, 14 seconds
Episode Artwork

Kansa haluaa taidetta itselleen eikä kriitikoille - Suomalaisten asenteet taiteeseen selvitettiin laajassa kyselyssä

Kulttuurirahaston teetti jättimäisen kyselytutkimuksen, jossa kartoitetaan suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Mitä kulttuuria kulutetaan eniten? Mikä on taiteen tehtävä? Millainen kulttuurijournalismi koskettaa? Selvityksen tuloksia kommentoimassa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:stä pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä kirjallisuusalan ammattilainen, kriitikko Aleksis Salusjärvi. Jakke Holvas juontaa.
7/4/202252 minutes, 37 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa seksuaalista häirintää selfieillä, sateenkaarimuseon tarve, rasittava sananvapaus, setä-nimittelyä ja helle

Heinäkuun korkkaavassa Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan muun muassa siitä, ovatko paljastavat instagram-kuvat seksuaalista häirintää. Ja mistä on kyse iänikuisessa puheessa helteestä ja hellepäivien lukumäärän laskemisessa? Perjantaistudiossa ovat panelisteina kulttuurituottaja Annu Kemppainen, esseisti Silvia Hosseini sekä mainosmies Jussi Turhala. Ohjelman juontaa Ville Talola.
7/1/202251 minutes, 54 seconds
Episode Artwork

USA:n aborttilinjaus - voiko Yhdysvalloista oikeasti tulla kuin Atwoodin romaanin Gilead?

Kun Yhdysvaltain korkein oikeus päätti perjantaina, ettei naisilla ole enää liittovaltion tasolla perustuslaillista aborttioikeutta, alkoi sosiaaliseen mediaan nousta punaviittaisten ja valkohilkkaisten naisten kuvia. Aborttioikeuden puolustajat sanovat, etteivät halua elää Gileadissa, Margaret Atwoodin Orjatar-romaanin (1985) dystooppisessa, naisia sortavassa tyranniassa, joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen TV-sarjana muutama vuosi sitten. Atwood sijoitti tarinansa Gileadiin, jonka poimi Vanhasta testamentista, Jaakobin perheen tarinasta. Mikä Gilead oli Vanhassa testamentissa ja miten todennäköistä on, että Yhdysvallat muuttuu Atwoodin kuvaamaksi fundamentalistien johtamaksi tyrannivaltioksi? Haastateltavina ovat Ylen Washingtonin kirjeenvaihtaja Iida Tikka, Helsingin yliopiston uskontotieteiden dosentti Ritva Palmén ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas-professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
6/30/202252 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Metaversumi - millainen tulevaisuus meitä odottaa virtuaalitodellisuudessa?

Millainen on internet 3.0, myös metaverseksi kutsuttu? Liikumme siellä virtuaalihahmoina tavaten muita virtuaalihahmoja erilaisilla digitaalisilla foorumeilla. Paraikaa teknologiajätit ovat syytämässä miljardeja euroja metaversen kehittämiseen. Mitä uutta ja tarpeellista tarjoaa Metaverse tavallisille kuluttajille? Millaisia riskejä siihen sisältyy, että kaupalliset jätit kuten Meta ja Amazon luovat tätä uutta uljasta maailmaa? Kuinka koukuttava metaverse on? Katoammeko entistä enemmän digitaaliseen maailmaan? Vieraina tulevaisuudentutkija Risto Linturi, futuristi Elina Hiltunen ja uuden median muotoilun ja oppimisen professori Teemu Leinonen Aalto-yliopistosta. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
6/28/202252 minutes, 54 seconds
Episode Artwork

Nuoren sukupolven ääni Francis North: "Runojen esittäminen tilassa yhdistää ihmisiä"

Kulttuuriykkösen vieraana on suomalais-brasilialainen spoken word -runoilija Francis North. 24-vuotias monikulttuurinen North esittää runojaan lavoilla sekä Suomessa että Lontoossa, jossa hän myös opiskelee kirjoittamista. Herrasmiehen käsikirjansa lukenut North sonnustautuu kauluspaitaan, kravattiin ja englantilaisesta villakankaasta tehtyyn takkiin. Häntä inspiroivat kirjoittamiseen muun muassa juhlat, joissa tapaa ihmisiä joita ei muuten tapaisi. Kirjoittaminen kuuluu hänen mielestään kaikille. Siihen riittää vaikkapa kauppalista sydänpiirtelyineen. Jokainen on oman kokemuksensa asiantuntija. Jakke Holvas haastattelee Francis Northia kesäkuussa 2022 Lahden kirjailijakokouksessa.
6/27/202252 minutes, 2 seconds
Episode Artwork

"Tulemme voittamaan sodan", sanoo ukrainalaiskirjailija Lahden kirjailijakokouksessa

Lahden kirjailijakokous 2022 herätti keskustelun taiteen mahdollisuudesta Ukrainan sodan aikana. Kulttuuriykkösen vieraana kirjailijakokouksen puheenjohtaja, kirjailija Marjo Heiskanen. Ääneen pääsevät myös kirjailijat Iryna Tetera (Ukraina), Goce Smilevski (Pohjois-Makedonia), Christos Ikonomou (Kreikka) sekä monet muut. Kirjailijakokouksesta palannut Jakke Holvas juontaa lähetyksen.
6/21/202251 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Taidetta autourheilusta? Anssi Kasitonnin uusissa töissä on kiihdysautoja, kromia ja vauhdin hurmaa

Kiihdytysautoilija Anita Mäkelä sai aikanaan Anssi Kasitonnin rakastumaan autourheiluun, joka on teemana monipuolisen taiteilijan Taidehallin kesänäyttelyssä, jossa on esillä veistoksia, installaatioita ja lyhytelokuvia. Kasitonni on ollut jo lapsena kiinnostunut jo autorheilusta, samoin kuin amerikkalaisesta pop-kulttuuristakin. Huumoria ja kritiikkiäkin sisältävien töiden kautta voi kurkottaa myös nostalgiseen yhtenäiskulttuurin maailmaan. Toimittajana on Pauliina Grym.
6/20/202252 minutes, 15 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Marilynin ikonisen iltapuvun tuhoutuminen, kesämökkeilyn kiroukset, uutisahdistus ja Netflixin hiipuminen

Perjantaistudiossa tarkastelussa mm. Marilyn Monroen ikonisen iltapuvun tuhoutuminen Kim Kardashianin toimesta, uutisten seuraamisen väheneminen uutisahdistuksen vuoksi, suoratoistopalvelu Netflixin suosion hiipuminen ja katselupalveluiden kilpailun kiristyminen, Parnassos-julkaisun skandaalimaisen huonosti taustoitettu kirjallisuusessee ja sen seuraukset sekä kesämökkeilyn järjettömyys. Vieraina vakiraatilaiset tiedetoimittaja-tietokirjailija-geneetikko Tiina Raevaara, toimittaja-elokuvakriitikko Matti Rämö sekä toimittaja-elokuvakriitikko Leena Virtanen. Ohjelman juontaa ja toimittaa Ville Talola, taustatoimittajana Juhani Kenttämaa.
6/17/202253 minutes
Episode Artwork

Tulevaisuuden aseet - sotilasasiantuntijat arvostavat scifin spekulaatioita

Tieteiskirjallisuudesta ja elokuvista ovat tuttuja oudot, erikoiset aseet, kuten lasermiekat. Joissain tapauksissa scifissä esiintyneistä aseista onkin tullut todellisuutta. Scifi on usein kuvastanut aikansa pelkoja ja jopa toiveita visioimillaan aseilla. Scifin tekijät ovat osanneet ennakoida yllättävän hyvin aseiden kehityksen. Ennakoiko Ukrainan sota taistelupanssarivaunun katoamista sotakentiltä? Aiheesta keskustelemassa ovat pääesikunnan suunnitteluosaston tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola sekä everstiluutnantti Petteri Hemminki Maanpuolustuskorkeakoulun Sotatekniikan laitokselta Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
6/16/202252 minutes, 6 seconds
Episode Artwork

Aseet ja abortit kuohuttavat Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa taitetaan parhaillaan peistä aseenkanto- ja aborttoikeudesta. "Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa on kuollut enemmän kouluikäisiä lapsia aseväkivallan uhrina kuin poliiseja ja palveluksessa olevia sotilaita yhteensä," presidentti Joe Biden sanoi tunteikkaassa puheessaan kesäkuun alussa. Biden vaati aselakien kiristämistä, mutta tämä on enemmän kuin vaikeaa. Konservatiivit etsivät kouluampumisiin syyllisiä kaikesta muusta paitsi aseista. Moni Yhdysvaltain päättäjä saa kiittää asemastaan aselobbareita. Kansallinen kiväärijärjestö tukee erityisesti republikaanipoliitikoita. Abortista tuli poliittinen kysymys oikeastaan vasta presidentti Ronald Reaganin kaudella, ja nyt se on ottanut uusia kierroksia. Yhdysvaltain korkein oikeus on kaatamassa historiallisen vuoden 1973 Roe vastaan Wade -päätöksen. Kyseinen päätös on vuosikymmenten ajan turvannut aborttioikeuden liittovaltion tasolla, ja nyt abortista on tulossa monessa osavaltiossa vaikeaa, ellei mahdotonta. Korkeimman oikeuden päätöstä asiassa odotetaan kesäkuussa. Kulttuuriykkönen selvittää kiistojen historian ja niiden vaikutuksen Yhdysvaltoihin ja muuhun maailmaan. Haastateltavina ovat John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen, Amnesty Internationalin sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen ja Ylen ulkomaantoimittaja, Trumpin perintö -kirjan kirjoittaja Mika Hentunen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.
6/14/202252 minutes, 42 seconds
Episode Artwork

Pääkaupunki on muutotappioalue - onko maaseudun kosto alkanut?

Ensimmäistä kertaa miesmuistiin Uusimaa on muuttotappioalue maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Samaan aikaan moniin vuosikymmeniin muun muassa Lappi on kasvattanut asukasmääräänsä. Koronapandemian myötä moni asia on ollut poikkeuksellista, ja monet ilmiöt voidaan kuitata tilastoharhoina. Mutta voivatko pandemian jälkivaikutukset oikeasti myös haastaa betoniin valetun näkemyksen vääjäämättömästä kaupungistumisesta ja syrjäseutujen autioitumisesta? Onko maaseutu saamassa revanssin kaupungeista ja urbaanista elämänmuodosta? Aiheesta keskustelevat aluekehitykseen keskittyneen MDI-konsulttiyrityksen johtava asiantuntija Timo Aro, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen sekä Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula. Juontajana on Ville Talola.
6/13/202252 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Marinin takamuskuvakohu, ranskalaisen kielifasismin puolustus, vahingossa ennustava kauno ja UG-kirjat

Perjantaistudiossa ajankohtaista kulttuuri-ilmiöistä keskustelevat filosofi Tuomas Nevanlinna, yrittäjä Anna Moilanen ja Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Pauliina Grym juontaa.
6/10/202253 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Star Trek - tulevaisuuden historia on kirjoitettu

Kulttuuriykkönen lähtee Star Trekin mukana avaruuteen ja 23:nnelle vuosisadalle. Uusi laaja Star Trek -sarja käynnistyi toukokuussa. Star Trek Strange New Worlds kuvaa aikaa ennen aivan ensimmäistä Star Trek -sarjaa joka alkoi 1960-luvulla. Miksi fiktiivisen avaruusaluksen tutkimusmatkat jaksavat yhä innoittaa ja ihastuttaa uusia sukupolvia? Miten Star Trek saavutti miltei ikonisen aseman ja miten suuri vaikutus Gene Roddenberryn luomalla maailmalla on ollut sekä populaarikulttuuriin että jopa tieteeseen? Roddenberry halusi kuvastaa optimistista tulevaisuutta, mutta miten paljon uudet sarjat poikkeavat hänen näkemyksestään? Star Trekin maailmaan uppoutuvat sarjakuvataiteilija Petri Hiltunen, Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi ja käsikirjoittaja/kirjailija Mike Pohjola. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke
6/7/202252 minutes, 23 seconds
Episode Artwork

Viherpesu jättää ympäristöön suuret tahrat

Viherpesulla tarkoitetaan yritysten ja yhteisöjen näennäistä ympäristöarvojen edistämistä. Viherpesun erottaminen aidosta vastuullisuudesta on kuitenkin hankala tehtävä. Mikä tekee viherpesusta erityisen vahingollista ja mitä tavallisen kuluttajan pitäisi siitä tietää? Keskustelijoina viime viikolla Otavan julkaiseman tietokirjan Viherpesuopas kirjoittaneet markkinoinnin ammattilaiset Jani Niipola ja Riku Vassinen sekä Eettisen kaupan puolesta ry:n toiminnajohtaja Kirsi Salonen ja Ympäristömerkintä Suomi Oy:n viestintäpäällikkö Minna Kinnari. Kulttuuriykkösen juontaja on Ville Talola.
6/6/202252 minutes, 25 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa lätkäfanit ja Manta-parka, Olympiakomitean häirintäkohu, tekoäly taiteen makutuomarina ja sanoilla kaunistelu

Perjantaistudiossa ajankohtaisista aiheista keskustelemassa toimittaja/kriitikko Matti Rämö, oikeuslääketieteen professori Helena Ranta ja esseisti Silvia Hosseini. Nicklas Wancke juontaa.
6/3/202251 minutes, 12 seconds
Episode Artwork

Olly Donner - superrikkaan naisen elämää 1900-luvun alussa Suomessa ja Euroopassa

Olly Donnerin kiehtova elämä kuvaa 1900-luvun alun iloista Eurooppaa. Suomessa Sinebrychoffien sukuun syntynyt kosmopoliitti Olly Donner viihtyi oopperan katsomossa ja Rivieran rantabulevardeilla. Kirjailija ja tutkija Jasmine Westerlund kuvaa yläluokan elämää rehellisesti iloineen ja suruineen. Olly Donner halusi jo nuorena kokea enemmän. Mihin hänen vahva uteliasuutensa johti hänet? Hän lähti opiskelemaan Dresdeniin, jossa tutustui tulevaan aviomieheensä Uno Donneriin. Siitä lähtien pariskunnan elämä sijoittui eurooppalaisiin loistohotelleihin. Millainen eurooppalainen elämäntyyli oli siihen aikaan muodissa? Millaisia tragedioita pariskunta joutui kohtaamaan? Jokaisen hotellihuoneen nurkkaan Olly asettui kirjoittamaan näytelmiä, romaaneja ja runoja. Elämä ei kuitenkaan ollut pelkkiä sviittejä ja illalliskutsuja, vaan myös surua. Miksi Olly Donner tukeutui antroposofiaan? Turun yliopiston tutkija Jasmine Westerlund on erikoistunut feministiseen kirjallisuudentutkimukseen. Vuonna 2013 hän väitteli naisten kirjoittamista taiteilijaromaaneista. Hän on mukana DARIAH Women Writers in History -hankkeessa. Uuden etsijät -hankkeessa hän tutki kirjailija ja antroposofi Olly Donneria (1881–1956), joka oli paitsi kirjailija myös kosmopoliitti ja hyväntekijä, joka perusti hoitokodin ja kesäsiirtolan. Westerlundin tutkimusaiheet ovat vieneet hänet arkistoihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jasmine Westerlund on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/31/202252 minutes, 12 seconds
Episode Artwork

Top Gun: Maverick - paluu 80-luvun nostalgiaan, viihdehömppää vai laatuelokuva?

"Top Gun - lentäjistä parhaat" on 80-luvun muistelluimpia elokuvia. Se on saanut jatko-osan, jonka nimi on "Top Gun: Maverick". Siinäkin hävittäjälentäjää näyttelee Tom Cruise, 36 vuotta vanhempana. Elokuvasta keskustelemassa uutispäällikkö Jutta Sarhimaa Helsingin Sanomista, vapaa kulttuuritoimittaja Jesse Raatikainen sekä Ylestä Kulttuuricocktailin toimitussihteeri Teemu Laaksonen. Jakke Holvas juontaa.
5/30/202251 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa pelottava apinarokko, tekopyhät hipit, vanhempien koulutustaso periytyy ja kulttuurisauna

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa keskustellaan aiheista ja ilmiöistä, joita kuulijoille tarjoilevat tietokirjailija Tiina Raevaara sekä yrittäjät Anna Moilanen ja Sami Kuusela. Pelottaako apinarokko? Ovatko hipit tekopyhiä? Miksi koulutus periytyy? Millainen on Kulttuuritalon ja -saunan tulevaisuus? Jakke Holvas juontaa.
5/27/202251 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Roomassa asuva Hannu Palosuo on maamme kuvataiteen kärkinimiä

Roomassa asuvan taiteilija Hannu Palosuon You Live With Me -näyttely Didrichsenin taidemuseossa saa katsojan pohtimaan omia muistikuvia ja muistoja ihmisistä. Maalauksissa kohtaamme ihmishahmoja, joiden kasvojen kohdalla on vain valkoista maalia. Teokset käsittelevät aikaa, muistojen kerrostumista ja muistin epävarmuutta. Muistojen tuntemukset ovat edelleen mielessämme ja tunteissamme. Miksi perheen lapset muistavat eri asioita vanhemmistaan? Millä tavalla historiallisessa Roomassa eläminen vaikuttaa nykyhetken kokemiseen? Palosuo pohtii teoksissaan, mikä on katsojan suhde kuvaan ja sen heijastamaan maailmaan. Palosuon taidetta on esillä myös tämän vuoden Venetsian biennaalissa. Palosuolta nähdään näyttelyssä maalausten lisäksi veistoksia, koruja, astioita ja lasimaalauksia. Ohjelman vieraana on Hannu Palosuo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/24/202252 minutes, 29 seconds
Episode Artwork

Suomalaisten medioiden sotauutisointi puntaroitavana

Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan on käyty 3 kuukautta. Suomen turvallispolitiikka on mullistunut. Miten hyvin mediat ovat onnistuneet tehtävissään historiallisten tapahtumien keskellä? Kulttuuriykkösessä uutisoinnin ansioita ja puutteita pohtimassa professorit Anu Koivunen Turun yliopistosta sekä Heikki Heikkilä Tampereen yliopistosta. Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka kertoo millaista on Ukrainan sotaan liittyvä uutisointi Atlantin takana, Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen vastaavasti valaisee saksalaista journalismia. Jakke Holvas juontaa lähetyksen.
5/23/202252 minutes, 32 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Putinin vahingossa aikaansaama vihreä siirtymä, naisiin kohdistuvat vaatimukset kasvussa ja artsut hotellit

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Annu Kemppaisen, Mirva Saukkolan ja Tuomas Nevanlinnan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontaa Pia-Maria Lehtola.
5/20/202253 minutes, 3 seconds
Episode Artwork

Miten pakolaislapset selviävät kriisistä?

Mitä tapahtuu, kun ihminen on pakotettu jättämään yhteisönsä ja pakenemaan kodistaan väkivallan tai muun uhan alla? Miten pakolaisuus muokkaa identiteettiä ja millaisia ongelmia tuntemattomaan maahan muuttaminen ja oman kodin jättäminen aiheuttaa yksilössä? Miten niistä selvitään? Yksi Suomen tunnetuimpia pakolaistaustaisia vaikuttajia on Kosovosta 90-luvulla Suomesta turvapaikan saanut Hetemajn perhe. He ovat ensi kädessä kokeneet useimmat pakolaisuuteen johtaneet uhkat ja lieveilmiöt sekä matkanneet kipeän reissun läpi Euroopan tietämättään, mihin lopulta päätyvät. Vieraina sisarukset, poliitikko Fatbardhe ja ammattijalkapalloilija Perparim Hetemaj sekä trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut psykologi Aino Juusola. Juhani Kenttämaa toimittaa.
5/19/202252 minutes, 40 seconds
Episode Artwork

Millainen oli naisen asema 1700-luvun kartanoissa?

Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on erikoistunut ranskalaisten naisten historiaan. Muutettuaan Hakoisten kartanoon paikallinen naiskohtalo alkoi kiinnostaa häntä. Romaani Hakoisten Anna kertoo aistillisesti erään rakkaustarinan synnystä ja kartanoelämästä 1700-luvulla. Anna Magdalena Lilliebrunnin maineessa on tahra, ja edessä on ehkä vanhanpiian elämä. Annan polku saa uuden käänteen, kun naapurikartanon upseeri Karl Gustaf Uggla nimetään hänen aviopuolisokseen. Millainen oli naisen asema maamme kartanoissa? Millaisia kohtaloita kartanosta löytyneistä kirjeistä ja vaatteista paljastui? Kykeneekö Anna elämään tavalla, johon itse uskoo 1700-luvun ilmapiirissä? Romaani aloittaa Hakoisten naiset -sarjan, joka kuvaa Hakoisten kartanon todellisia naiskohtaloita. Historiantutkija FT Sofia Gustafssonin, joka on erikoistunut 1700-luvun Suomen historiaan ja upseereihin on auttanut kirjailijaa Annassa käytettyjen lähteiden kanssa. Ohjelman vieraina ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/17/202252 minutes, 58 seconds
Episode Artwork

Kulttikirjailija László Krasznahorkain romaani Vastarinnan melankolia on kevään käännöstapaus

"Vastarinnan melankolia". Pelkkä romaanin nimi viittaa siiten, että jotakin suurempaa tapahtuu kirjallisuudessa. Kirjan tehnyt unkarilainen nykykirjailija László Krasznahorkai on saanut lukuisia palkintoja niin kotimaassaan kuin maailmalla. "Vastarinnan melankolia" kertoo maailmasta, jossa kaiken yllä leijailee vääjäämättömän lopun tuntu. Kirjasta keskustelemassa romaanin suomentaja Minnamari Pitkänen sekä kirjallisuuden ja kirjoittamisen dosentti Jyväskylän yliopistosta Risto Niemi-Pynttäri. Jakke Holvas juontaa.
5/16/202251 minutes, 14 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Johnny Deppin ja Amber Heardin nolo oikeudenkäynti, kakan tutkiminen ja Britannian monarkian tulevaisuus

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustellaan ajankohtaisista ilmiöistä. Vakiraatilaiset ovat tällä kertaa ovat oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta, ekonomisti Heikki Pursiainen sekä liikemies Sami Kuusela. Juhani Kenttämaa juontaa. Aiheina mm. Johnny Deppin ja Amber Heardin valtavaksi paisunut oikeudenkäyntisirkus, Venäjän hyökkäyssota ja loputtomat valheet, ulosteen politiikka ja kakan asema tieteellisen tutkimuksen kohteena sekä Britannian kuningashuoneen tulevaisuus, kun iäkkään kuningattaren terveys reistailee.
5/13/202252 minutes, 49 seconds
Episode Artwork

Täydellisen pizzan metsästys - suosikkiherkku hienostuu ja työllistää

Pizza on yksi läntisen maailman suurimpia menestystarinoita. Napolin työläisten vaatimattomasta paikallisruoasta se on levinnyt Yhdysvaltojen kautta maailmanlaajuiseksi kestosuosikiksi yli luokkarajojen. Pizza ei ole vain ruokaa, vaan on myös katalyytti sekä sosiaaliseen että yhteiskunnalliseen muutokseen. Pizzeriat ovat usein paikkoja, joissa esimerkiksi suomalaiset ja maahanmuuttajat kohtaavat toisensa kaikista luontevimmin omassa arjessaan. Kulttuuriykkönen avaa pizzan suosion saloja: selvittää, millaiset tahot ja tapahtumat ovat olleet sen menestyksen takana, ja millainen pizzan vaikutus on tässä ajassa. Mikä on täydellisen pizzan resepti? Vieraina ravintoloitsijat Luca Platania ja Ali Uzun sekä valokuvaaja Heli Sorjonen, joka kiersi ympäri Suomea haastatellen ja valokuvaten maahanmuuttajien pyörittämiä pizzerioita. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.
5/12/202252 minutes, 50 seconds
Episode Artwork

Mistä naisten ulkonäköpaineet johtuvat?

Sallitaan ikääntyminen myös naisille! Näin todetaan uudessa podcast-sarjassa. Suomalaisessa kulttuurissa vanheneminen on ollut tuomittavaa erityisesti naisille. Pelottelu vanhenemisesta aloitetaan jo ennen aikuisikää, eikä mediassa paljon keski-iän ylittäneitä naisia nähdä. Miksi nyt naisten harmaista hiuksista on tullut muotia? Millä tavalla Instagram muokkaa kauneuskäsityksiämme? Mistä nuoruuden ihannointi on peräisin? Miksi vanhenemista pidetään niin kamalana, että se täytyy estää? Näin kysyy toimittaja Kukka Ström sarjassaan. Hänen lisäksi ohjelman vieraina ovat kulttuurivaikuttaja Emmi Nuorgam ja tutkija Anna Puhakka. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/10/202252 minutes, 40 seconds
Episode Artwork

Antiikin filosofi Dion Prusalainen pohtii sarkastisesti onnellisuutta ja nautintoa

Antiikin aikana elänyt Dion Prusalainen (40-120 jaa.) puhui niin taitavasti, että hän sai lempinimen Kultasuu. Hänen puheitaan on suomennettu kirjaan "Dion Prusalainen: Onnellisuudesta". Dion käsittelee tyranniaa ja vapautta, hän pohtii hyvettä ja varoittaa matkustelun turhuudesta. Dionin mukaan nautinto ei tee onnelliseksi. Itsensä hemmottelun sijaan Dion vetoaa ystävyyteen, hyväntahtoisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Dion puhuu paljon ihailemastaan kulkurifilosofi Diogeneestä (412-323 eaa.): "Diogenes antoi aina nälän ja janon tulla ennen kuin alkoi syödä, ja hänen mielestään se oli riittävä ja paras mauste." Kulttuuriykkösen vieraana on Dion Prusalaista suomentanut puhetaidon tutkija ja teologian tohtori Juhana Torkki. Jakke Holvas juontaa.
5/9/202252 minutes, 30 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Nato-keskustelun taso ja ylilyönnit, USA:n aborttipäätöksen vaikutus ja kesäfestareiden lippujen hinnat

Perjantaistudiossa arvioidaan Suomessa käytyä Nato-keskustelua, miten aborttioikeus yhdysvalloissa jakaa maata, onko oikein sulkea maailmaa venäläisiltä taiteilijoilta ja missä menee kipuraja kesäfestarilippujen hinnankorotuksissa? Panelisteina kriitikko Leena Virtanen, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Nicklas Wancke juontaa.
5/6/202249 minutes, 32 seconds
Episode Artwork

Vampira - maailman ikonisin amerikansuomalainen

Maila Nurmen dramaattinen tarina ryysyistä rikkauksiin ja takaisin kuuluu Hollywoodiin uskomattomimpiin. 100 vuotta sitten syntyneen goottimuodin uranuurtajan suomeksi julkaistussa biografiassa "Vampira: Maila Nurmen tie Hollywoodiin" paljastuu hänen olleen läheisessä suhteessa Marlon Brandon, James Deanin, Elviksen sekä monien muiden supertähtien kanssa ja mm. saaneen ohjaajalegenda Orson Wellesin kanssa lapsen. Parhaiten Maila tunnetaan kalmankauniista Vampira-hahmosta, joka pääsi kulttiklassikko Plan 9 from Outer Space tähdeksi. Elämänkerran takana on Mailan veljentyttö Sandra Niemi, joka keräsi Mailan tarinan postuumisti hänen muistiinpanoistaan, kirjeistään ja päiväkirjamerkinnöistään. Kulttuuriykkösen vieraina asiasta keskutelemassa Vampira-dokumentin ohjannut Mika J. Ripatti sekä elämänkertaa avustanut tietokirjailija Ari Väntänen. Ohjelman toimittaa Juhani Kenttämaa.
5/5/202252 minutes, 55 seconds
Episode Artwork

Downton Abbey: Uusi aikakausi - säilyykö suosikkisarjan taso?

Julian Fellowesin käsikirjoittama Downton Abbey: Uusi aikakausi saa ensi-iltansa ja kokoaa kaikki brittiläisestä kartano-elämästä ja puvuista kiinnostuneet elokuvateattereihin. Mihin tämän myös televisiosarjana tutun draaman vetovoima perustuu? Miksi pukudraamat viehättävät yleisöä? Millainen sarjan luokkarakenne on ja miten se esitetään? Elokuvan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1928. Katsojat pääsevät seuraamaan kahta teemaa samassa ajassa. Uutta ovat tapahtumat Etelä-Ranskan maisemissa ja hienossa Kyyhkysten huvilassa. Downtonin kartano on entisessä loistossaan ja palvelusväki ahkeroi niin kuin ennenkin keittiössään. Downton Abbey- elokuvan pääosissa ovat Elizabeth McGovern, Hugh Bonneville, Maggie Smith ja Michelle Dockery. Ohjelman vieraina ovat Rakkautta & Anarkiaa-festivaalin toiminnanjohtaja Anna Möttölä, Antiikki- ja Design-lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja elokuvakriitikko Leena Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
5/3/202253 minutes
Episode Artwork

Jukka Lindströmin sivuhistoria tarjoaa sysimustaa satiiria: Tulevaisuudessa katsojaluvut oikeuttavat kidutuksen

"Jukka Lindströmin sivuhistoria" on uusi satiirisarja Yle Areenassa ja TV1:llä. Sarja esittelee tulevaisuudessa toteutuvia absurdeja yhteiskunnallisia ilmiöitä, joiden ituja näemme arjessamme jo nyt: vanhukset tungetaan pieniin varastokoppeihin, oma lapsi korvataan yhteiskäyttölapsilla ja reality-tv:ssä väkivaltaisesti kidutetaan julkkiksia. Toimittaja ja stand up -koomikko Jukka Lindströmiin henkilöityi aiemmin sarja "Noin viikon uutiset", jossa loihdittiin tuoreista politiikan tapahtumista onelinereita. Uusi sarja laajentaa näköpiiriä ja suoltaa mustaa huumoria paitsi kotimaisesta politiikasta myös innovaatioista ja keski-ikäisistä miehistä. Kulttuuriykkösessä vieraina toimittaja ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen sekä Jukka Lindström. Jakke Holvas juontaa.
5/2/202251 minutes, 19 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa Elon Muskin Twitter-ostos, ydinsodan pelko, Alepan robotit Espoossa sekä Ukrainaan kohdistuva empatiavaje

Ydinsodan pelko tekee paluuta, miljardööri Elon Musk osti Twitterin ja Alepa-robotit kuljettavat ruokaostoksia. Suomi osoittaa Ukrainaa kohtaan vähemmän empatiaa kuin Viro. Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa aiheista keskustelemassa Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, kosmologi Kari Enqvist sekä filosofi Tuomas Nevanlinna. Jakke Holvas juontaa.
4/29/202252 minutes, 8 seconds
Episode Artwork

Öyhökratia - miten somessa saa valtaa?

Varsin pieni joukko ihmisiä sosiaalisessa mediassa voi ohjata julkista keskustelua. Miten he sen tekevät? Onko se hyvästä vai pahasta? Vieraina Öyhökratia-kirjan kirjoittajat Minea Koskinen ja Johannes Koponen sekä viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo. Nicklas Wancke juontaa.
4/28/202253 minutes, 13 seconds
Episode Artwork

Vivienne Westwoodin jännittävä ura provosoivan punkmuodin kautta muotibisnekseen ja aktivistiksi

Vivienne Westwood on punkmuodin pioneeri, joka tuli tunnetuksi eroottisista nahka- ja kumiasuista ja bondage-tyylistä. Aluksi hänen luomuksensa provosoivat konservatiivisia brittejä. Uusromanttinen, merirosvotyylistä inspirotunut Pirate oli hänen ja Malcolm McLarenin ensimmäinen catwalk-mallisto. Westwood siirtyi myöhemmin historiallisten vaatemallien suunnitteluun. Perinteinen englantilainen käsityötaito kankaineen, esimerkiksi skottiruutu, inspiroi häntä. Krinoliinit, turnyyrit ja korsetit toistuvat useissa Westwoodin puvuissa. Vuonna 2006 kuningatar Elisabeth II myönsi hänelle arvonimen Dame saavutuksistaan muodin saralla. Tänään Vivienne Westwood on kiihkeä aktivisti. Hän kampanjoi ihmisoikeuksien, arktisen luonnon ja ilmastoasioiden puolesta. Miten tämä näkyy hänen muodissa? Hän haluaa saada ihmiset ajattelemaan, vaikka se olisi epämiellyttävää. Vivienne Westwood -muotia yksityiskokoelmasta -näyttely esittelee keräilijä Lee Pricen kokoelmaa Museo Milavidassa, Tampereella. Ohjelman vieraina ovat tutkijat Katri Pyysalo ja Mari Lind. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
4/26/202251 minutes, 41 seconds
Episode Artwork

Kirjallisuuskritiikit kulttuurin valeuutisina - Markku Eskelinen toivoo kriitikoilta asiantuntemusta

Suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen kiistelty edelläkävijä Markku Eskelinen on pitkästä aikaa julkaissut esseekokoelman. Sen nimi on "Kolmen kehän sirkus". Aiheina mm. digitaalinen kirjallisuus, kriitikkosukupolvet sekä kysymys 'Mitä postmodernismin jälkeen?' Markku Eskelistä haastattelee Jakke Holvas.
4/25/202252 minutes, 14 seconds
Episode Artwork

Perjantaistudiossa valehtelun kulttuuri, maskit pois, selfie-museot ja Venetsian biennaali

Trump ja Putin vakiinnuttivat valehtelun poliittiseen kulttuuriin, maskisuosituksia ajetaan Suomessa alas, selfie-museoissa ei tarvita taideteoksia, ja merkittävin nykytaide esitellään viikonloppuna Venetsian biennaalissa. Näistä aiheista Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa keskustelemassa yrittäjä Anna Moilanen, tietokirjailija Tiina Raevaara sekä mainosammattilainen Jussi Turhala. Jakke Holvas juontaa.
4/22/202252 minutes, 45 seconds