Miksi Suomen presidentin on hyvä tuntea EU:n puolustuspolitiikan kuvioita, vaikka EU-politiikka ei kuulukaan suoraan presidentin toimivaltaan? Brysselissä keskustellaan tarpeesta EU:n omalle puolustuskomissaarille tulevalla kaudella, joka todennäköisesti johtaisi komission puolustuksen pääosastoa. EU:lla on myös Euroopan puolustusvirasto (EDA), joka tukee jäsenmaiden yhteisiä puolustushankkeita ja tekee yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Natolla on Euroopassa sotilaallinen voima. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tukee Naton toimintaa vahvistamalla Euroopan kokonaisturvallisuutta ja suorituskykyjä. Tässä tarvitaan saumatonta yhteistyötä, taustojen tuntemusta ja aloitekykyä myös Suomen presidentiltä, joka johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Tänään puhetta EU:sta ulkopoliittisena toimijana. Tulitauko Gazaan on saatava aikaan välittömästi. Israelin toimet alueella eivät ole enää missään suhteessa oikeutettuja. Eivätkä siirtokunnat Palestiinalaisalueilla. Kansainvälisen yhteisön tulee edistää kahden valtion mallia aktiivisesti. Hamasta ei tuhota siviilejä pommittamalla. Israelin on kunnioitettava kansainvälistä oikeutta ja mahdolliset sotarikokset on tuomittava. EU:lla on myös oltava tässä aktiivinen rooli. EU:n ulkopolitiikan kehittäminen vaatii, että unioni ratkaisee, miten yksi maa ei voi pitää koko unionia panttivankinaan yhteisessä kannanmuodostuksessa. Määräenemmistöpäätöksiä tulee uskaltaa käyttää tarvittaessa enemmän.

Vuoden ensimmäinen podcast ulkona. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel lähtee eurovaalien kautta tavoittelemaan paikkaa maansa komissaarina. Tuolileikeistä pitävä, liberaaliryhmää edustava Michel sysää samalla Belgian nykyisen komissaarin tavoittelemaan Euroopan neuvoston pääsihteerin paikkaa. Vyyhti EU:n huippupestien ympärillä alkaa keriytyä kohti kesää. Keskustelu TikTokin ympärillä on tärkeää, mutta meidän on tarkennettava, mistä on milloinkin kyse. Suosittelualgoritmit on kiistatta vaikuttavaa teknologiaa ja niihin EU:n digipalveluasetus nyt puuttuu. TikTokin kohdalla kyse on laajemmasta turvallisuuspoliittisesta ongelmasta. Sallimme tällä hetkellä Kiinan autoritaariselle, kommunistiselle ja ihmisoikeuksia polkevalle hallinnolle pääsyn dataamme ilman vastavuoroisuutta tai mahdollisuutta jäljittää datan käyttöä. Tästä pitää olla erittäin huolissaan.

Vuoden viimeistä podcastia ja EU-viikkoa ennen joulutaukoa viedään. Parlamentaarikot ovat kirmanneet jo kotimaihinsa eikä komissiolta odoteta enää uusia esityksiä. Neuvoston puolella hiotaan vielä mm. finanssipoliittisia sääntöjä ja väännetään budjetin lisärahoituksesta. Tuki Ukrainalle olisi tärkeä saada osaksi EU:n budjettia poliittisen yhtenäisyyden ja jatkuvuuden varmistamiseksi. Unionin uudistaminen puhuttaa laajentumisen rinnalla. Rakenteita ja rahanjakoa tulee rukata sekä jäsenyysehdoista pitää kiinni ennen kuin EU todellisuudessa voi toivottaa tervetulleeksi uusia jäseniä.

Talvi ja tunnelma kylmenevät Ukrainassa. EU ei ole onnistunut saamaan kasaan edes puolta Ukrainalle lupaamastaan miljoonasta ammuksesta ja yhtenäisyys rakoilee yhden Putinin pussiin pelaavan maan vuoksi. Nyt on viimeistään aika viheltää peli poikki, lopettaa kaiken EU-rahan virtaaminen Unkarille ja marssittaa unioni uuteen uskoon. Samaan aikaan kun talouteen tulisi saada uutta vauhtia EU:n ylisääntely uhkaa entistä huolestuttavammin innovaatioita ja kilpailukykyä. Mitä jäljelle jää, Eurooppa, mikäli jatkamme näin?

Suomi alisuorittaa EU-rahoituksen hakemisessa, ovat kyseessä sitten suorat tuet, lainat tai lainatakaukset. Iso osa rahoitusta etsivistä ei edes tiedä mistä aloittaa. Raportointivelvoite ja yhteistyökumppaneiden etsintä on myös koettu hankalaksi. Suomi tekisi yrityksilleen palveluksen palkkaamalla esimerkiksi Business Finlandille täysipäiväisiä työntekijöitä tekemään EU-rahoitushakemuksia ja seurantaraportteja. Kaikki rahoitusohjelmat ja neuvonta löytyvät kootusti: eurahoitusneuvonta.fi

EU:n tila ja tulevaisuus puhuttaa. Komissiolta on tullut tällä kaudella useita harhalaukauksia ja esityksiä, jotka eivät ota lainkaan huomioon kansallisia erityispiirteitä. Tämä on omiaan nakertamaan luottamusta unioniin jäsenmaissa. Juomavettä koskeva direktiivi on ollut yksi viimeisimmistä esimerkeistä. Suomen ja Ruotsin osalta siinä ei oteta lainkaan huomioon eroja jäsenvaltioiden veden laadussa, eikä vedenlaadun asettamia vaatimuksia vesilaitteistojen tekniselle kestävyydelle. Kustannukset tarpeettomasta uudistuksesta olisivat maillemme järjettömän suuret, eikä nähtävissä ole lainkaan hyötyä koko unionin näkökulmasta. Toinen ajankohtainen esimerkki koskee essentiaalipatenteja. Esitys tulee Suomen mukaan korjata mm. poistamalla taannehtivuutta koskevat säännökset ja vähentää merkittävästi sääntelyn hallinnollista taakkaa. Esitys on tärkeä Nokialle ja sitä myötä myös Suomelle. Pienelle maalle yksittäiset yritykset ovat aivan eri tavalla keskeisiä kuin suuremmille jäsenmaille.

Kolme asiaa, mitkä tekevät tämän hetkisestä valtiontukipolitiikasta EU:ssa erityisen ongelmallista: niitä voidaan antaa yritysten tuotantoon, pienille maille komissio tarjoaa mahdollisuutta EU:n tukiin, mikä on omiaan vääristämään markkinaa entisestään ja kiihdyttämään inflaatiota ja tukipolitiikasta uhkaa tulla pysyvää. EU:n sisämarkkinan toimintaa tulee edistää, ei rapauttaa. Nyt sitä uhkaa ylisääntelyn lisäksi koko unionin kilpailukykyä vääristävä tukien syytäminen Ranskan ja Saksan perinteiselle teollisuudelle sekä pienten jäsenmaiden tekohengittäminen kestämättömällä rahanjaolla.

Pakkausjätettä, jätettä ja mm. juomavettä koskevat direktiiviesitykset etenevät lainsäädäntöputkessa. Monessa komission esityksessä on hyvä tarkoitus, mutta toteutuksessa on paljon toivomisen varaa. Suurivaliokunta vierailee eilen ja tänään Brysselissä ja tämän aamun podcast tuleekin taas pitkästä aikaa pääkallopaikalta. Lisää tunnelmia ja EU:n viikkoa tämän aamun jaksossa.

EU:n surullinen digisääntelyn saaga jatkuu. Pitkään valmistelussa olleen sähköistä tunnistautumista koskevaan eIDAS-lakiesitykseen on julkisesta keskustelusta sivussa lisätty vaatimus, että kaikkien internet-selainten olisi luotettava EU:n hallitusten valitsemiin sertifikaatteihin. Toisin sanoen, esim. Unkarin hallituksen hyväksymään sertifikaattiin. Tällainen käytäntö antaisi kaikkien EU-maiden hallituksille mahdollisuuden päästä käsiksi kaikkialla EU:ssa käyttäjien internetliikenteeseen ilman, että selain siitä varoittaa. Tämä loisi todellisen uhan tietoturvalle Euroopassa. Tämä käsittämätön sääntelyvimma yrittää tuoda internetin toimintaa valtioiden kontrolliin. Erityisesti Euroopan parlamentti on asiassa todella vaarallisella tiellä, eikä selvästi ymmärrä, mitä ollaan sääntelemässä. Lapsi karkaa jatkuvasti pesuveden mukana.

EU:n digitaalista sääntelyä koskevat kysymykset kiteytyvät yksityisyyden suojan, tietoturvan, datan, tekijänoikeuksien ja erilaisten digialustojen yritystoimintamallien ympärille. EU:n lainsäädännön tulee keskittyä varmistamaan käyttäjien perusoikeudet, yksityisyydensuojan totetutumisen perustuen käyttäjien omaehtoisuuteen eli mahdollisuuteen hallinnoida oman datansa jakamista ja hallinnointia mahdollisimman helposti. Eurooppa kuitenkin tarvitsee kipeästi dataa teknologioiden kehitystyöhön. Yhdysvaltojen ja Kiinan etumatka on armoton. Anonyymin käyttäytymisdatan jakamista ja keräämistä tulee lähtökohtaisesti mahdollistaa innovaatioiden vauhdittamiseksi. Yrityssalaisuuksien säilyttämisen osalta lainsäädännön tulee olla yksiselitteistä ja datan jakamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä markkinaehtoisuuteen.

Puolassa liberaalit kaupunkilaiset päättivät muuttaa maan suuntaa. Valtaa pitänyt Laki- ja oikeuspuolue onnistui kahdeksassa vuodessa viemään maata huolestuttavasti autoritaarisempaan suuntaan. Oikeusvaltio, median riippumattomuus, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjiminen ja viimeiseksi Ukrainan tuen horjuttaminen ovat saaneet Euroopan komission takajaloilleen ja napit vastakkain Puolan kanssa. Pelissä ei ollut vain maan itsensä tila ja tulevaisuus vaan koko unionin yhtenäisyys. Mitä uudelta suunnalta voidaan sitten odottaa?

Kolmas, Ranskan aloitteesta kokoon kutsuttu Euroopan poliittisen yhteisön tapaaminen pidettiin Espanjan Granadassa. Odotukset eivät olleet korkealla, mutta edes asialistan olisi suonut olevan etukäteen selvän ja yhteiset tavoitteet alustavasti sovittuina. Nyt jokainen maa tuli paikalle omalla agendallaan. Jos tuli ollenkaan. Niin Turkin Recep Tayyip Erdoğan kuin Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev jättivät kokouksen kokonaan väliin. Teemoja löytyi lopulta energiasta tekoälyyn ja tavoitteena löytää yhteistä säveltä Schengen-alueen tulevaisuudelle. Lopputulos oli Euroopan tulevaisuuden kannalta erittäin harmillinen pannukakku. Eikä vähiten siksi, että nyt jos koskaan maanosan pitäisi jaksaa näyttää yhtenäisyyttään laittoman hyökkäyssodan jatkuessa Euroopassa ja Lähi-Idän tilanteen kärjistyessä.

EU:n budjetti muodostuu tällä hetkellä pääosin jäsenvaltioiden kansallisista varoista. Bruttokansantuloon perustuva maksu kattaa noin 65 prosenttia unionin rahoituksesta. Jäsenmaiden keräämistä tullimaksuista 75 prosenttia menee suoraan EU:lle ja 25 prosenttia jää tullin keräävälle maalle. Lisäksi varoja kerätään arvonlisäveropohjaan perustuvasta maksusta sekä kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvasta maksusta. Lisäksi pieniä summia tulee korko- ja sakkotuloista, unionin virkamiesten palkkojen ennakonpidätyksistä sekä Britannialta saatavista maksuista. Nyt keskustellaan omien varojen osuuden kasvattamisesta mm. lisäämällä haittaverojen osuutta. Niin sanottu digivero on tällä erää haudattu, eikä esitys yritysten jäännösvoittoverosta juuri vaikuta Suomen tai Euroopan kannalta järkevältä. Lisää tästä ja viikon ajankohtaisista tämän aamun podissa.

Viime viikkoina on puhuttanut joidenkin jäsenmaiden ja poliitikkojen erikoinen näkemys siitä, että viestipalveluiden salaukseen voitaisi lähteä lainsäädännöllä EU:ssa puuttumaan. Tämä antaisi käytännössä haitallisille ja vaarallisille toimijoille mahdollisuuden päästä käsiksi viestiketjuihin. Järjestelmät joko ovat päästä päähän salattuja tai eivät ole. Takaportteja ei voi rakentaa vain tietyille toimijoille. Tämä vaarantaa käytännössä myös yritysten liike- ja innovaatioiden rakentamisen salaisuuksia sekä rajoittaa meidän käyttäjien perusoikeuksia. Asiassa kiteytyy keskeinen EU:n digialan sääntelyyn liittyvä ongelma: täytyy tietää ja tuntea teknologia jota säädellään.

EU on määrittänyt 34 kriittistä raaka-ainetta, joiden osalta se haluaa vähentää riippuvuutta Kiinasta. Erinomainen tavoite turvallisuuspoliittisesti, mutta myös ympäristön kannalta, kun asetus ehdollistetaan Euroopan korkeisiin ympäristöstandardeihin. Lakipakettia on myös kritisoitu, sillä se vauhdittaa kriittisiä raaka-aineita tuottavien kaivosten lupamenettelyjä. Kyseessä on asetus jonka mukaan strategisesti tärkeiden kaivosten luvat tulee käsitellä kahdessa vuodessa, jalostamoiden ja kierrätyslaitosten luvat vuodessa. Neuvottelut ovat kesken ja automaattisia kaivoslupia ei aja kukaan. Olennaista onkin nyt vaatia ja varmistaa ympäristöasetuksista huolehtiminen. Uskallan väittää, että ne ovat korkeammalla tasolla meillä kuin Kiinassa ja luonnosta välittämisen tulee olla sama kaikkialla. #podcast

Komission puheenjohtaja von der Leyen pitää vuosittaisen puheensa unionin tilasta ja tulevaisuudesta keskiviikkona klo 10 Suomen aikaan. Luvassa on liuta komission tämän kauden saavutuksia. Uutta suuntaa unionille kuitenkin haetaan kulisseissa jo täyttä häkää. Laajentuminen on myös nostettu toistuvasti johtavien poliitikkojen puheisiin. Ukrainan EU-jäsenyydestä puhutaan paljon ja maa pitää sitä ymmärrettävästi aktiivisesti itse esillä. Onko se realismia ja millä aikataululla? Entä Länsi-Balkan, jossa monet maat ovat odottaneet jäsenyysneuvotteluiden etenemistä jo vuosia? Samalla kun EU odottaa mailta uudistustoimia jäsenyysehtojen täyttämiseksi, Venäjä on vahvistanut läsnäoloaan alueella.

Brysselissä palataan arkeen elokuun lomien jälkeen ja Suomessa eduskunta aloittaa syksyn istuntokauden. Mitkä ovat unionin syksyn kuumimmat puheenaiheet ja tärkeimmät asiat pöydällä? Onko EU todella kieltämässä silakan kalastuksen vai onko kyseessä jälleen uutisankka? Muun muassa näistä teemoista tämän syksyn ensimmäisessä podcastissa. Uudella ilmeellä ja uudesta kaupungista nauhoitettuna, mutta tuttuun tapaan suoraa ja ymmärrettävää puhetta EU-teemoista. Oikein hyvää huomenta.

Viimeisiä aktiivisia työviikkoja viedään EU-rintamalla ennen heinäkuun lopussa koittavaa kesätaukoa. Parlamentti on koolla Strasbourgissa ja useampi neuvosto kokoontuu vielä tarkastelemaan niin talouden tilannetta kuin maahanmuuton ja energia-unionin haasteita. Huomion tällä viikolla kaappaa Vilnassa pidettävä Naton huippukokous. Naton pääsihteeri Stoltenbergin kautta jatkettiin jälleen vuodella eteenpäin. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevan pääsihteerin nimityksestä tulee vääjäämättä osa EU:n nimitysrulettia, vaikka tätä haluttiin Yhdysvaltojen puolelta välttää. Taustakeskustelut käyvät kuumina, kuka ja mikä maa saa minkäkin tehtävän ja salkun. Itse näkisin mielelläni suomalaisen komissaarin luotsaamassa EU:n kilpailupolitiikkaa tulevalla kaudella. Pelko on, että tehtävä menee protektionismia vaalivalle Ranskalle. Tämän aamun podcastissa lisää ajatuksia ja juoruja aiheesta Brysselin kuppiloista.

Keskusteluilmapiiri Suomessa ja maailmalla kovenee. Vastakkainasettelu on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Ranskassa tilanne on kärjistynyt fyysisiksi yhteenotoiksi Yhdysvalloista puhumattakaan. Kyse on laajemmista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja kriiseistä, kuten ilmastonmuutoksesta, mikä kohtelee eri maanosia, alueita ja ihmisiä eri tavoin. Kuten myös kansallismielisyyden aaltoilevasta liikkeestä ja ihmisten kuulumattomuuden tunteesta. Koulutuksella, historian, yhteiskunnan toiminnan ja ilmiöiden tuntemuksella sekä meidän ihmisten käyttäytymisen lisäksi, viestinnällä ja viestintäkanavilla on keskeinen rooli ilmiöiden synnyssä ja leviämisessä. EU on koittanut säännellä niin sosiaalisen median kanavia kuin disinformaation ja misinformaation levittämistä. Tämä on kuitenkin osoittautunut erittäin vaikeaksi. Miksi näin, mistä nykyinen informaatio- ja keskustelukulttuuri kumpuavat ja mitä todellisuudessa on tehtävissä?

EU:n sisämarkkinat ovat sen suurin mahdollisuus kasvattaa eurooppalaista kilpailukykyä ja tuottavuutta. Sisämarkkinoilla on kuitenkin edelleen merkittäviä esteitä. Sovelluskaupasta voi ostaa ja kuluttaa sovelluksia vain tietyissä jäsenmaissa. EU:n jäsenvaltioiden verojärjestelmät ovat huomattavan erilaisia keskenään, mikä hankaloittaa sekä ihmisten liikkuvuutta että yritystoiminnan laajentamista yli maiden rajojen. Rahoituspalvelut ja pankkiliiketoiminta eivät ole niin sujuvia kuin ne voisivat olla. Suomen kansalainen ei voi edes avata pankkitiliä Nordeassa, mikäli hänellä ei ole pohjoismaista osoitetta. Näin siitä huolimatta, että asuisi EU:n alueella. Verkkokaupan erilaiset säännöt ja ammattipätevyyden vaikea tunnustaminen toisessa jäsenmaassa ovat edelleen ongelmia unionissa. Näistä haasteista on puhuttu vuosikymmeniä, mutta miksi asioita saadaan niin hitaasti eteenpäin?

Apple lanseerasi uudet virtuaalilasit tavoilleen uskollisen tyylikkäästi, mutta samalla hinnoitellen itsensä ulos laajemmilta kuluttajamarkkinoilta. Iso ero Metan ja Sonyn laseihin on, että Applen Vision Pro -lasien käyttäjä ohjaa lasien toimintoja silmillään ja liikkeillään ilman erillisiä ohjaimia. Menemättä tarkemmin teknisiin yksityiskohtiin, näyttöjen ympärille on asetettu kaksi infrapunakameraa ja LEDejä, jotka tunnistavat silmien, käsien, pään ja ympäristön liikkeitä. Kaiken tämä kehittäminen on vaatinut, ja vaatii, valtavan määrän dataa. Virtuaali- ja lisättyä todellisuuutta päästään todenteolla hyödyntämään vasta, kun käytettävissä olevat laitteet ovat päässeet alkukömpelyydestään ja hinta putoaa laajemman kuluttajajoukon ulottuville. Suunta on kuitenkin selvä ja tällä hetkellä vaikuttavimmat alat joilla virtuaalitodellisuutta hyödynnetään löytyvät mielestäni sairaanhoidosta ja teolllisuudesta. Mikä sitten on nyt hypetetty metaversumi ja miten sitä pitäisi lähestyä sääntelyn näkökulmasta?

AI eli tuttavallisemmin tekoäly on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa. EU rakentaa omaa tekoälysääntelyään ja komissio julkaisee tällä viikolla esityksensä tekoälyn huomioimiseksi osana disinformaation torjuntaa. Keskustelussa tekoälyn ympärillä yhtäältä kuvaillaan sen mahdollisuuksia palveluntuotantoon ja tuottavuuden kasvattamiseen sekä toisaalta turvallisuushaasteita, joita uusi teknologia tuo. Joukko teknologiavaikuttajia on jo esittänyt tekoälyn kehittämisen hidastamista, jotta sääntely ehtii kehityksen mukaan. Oma entinen pomoni oli asiasta enemmän kuin innoissaan, mitä oli toisaalta mielenkiintoista seurata työntekijänä, mutta laittoi myös miettimään tekoälyn eri puolia ja kehityksen vauhtia. Mielenkiintoista päästä nyt pohtimaan tätä sääntelyä toiselta puolelta pöytää. Ajatuksia mm. tästä tämän viikon podcastissa.

Eurooppa ylpeilee kiristyvällä digialan lainsäädännöllä ja ”yhdysvaltalaisten jättien kuriin laittamisella”. Todellisuudessa näille yrityksille Eurooppa on vain yksi markkina muiden joukossa. Ei ole ylpeyden aihe, että kuritammekin kiristyvällä ja teknologian toimintaa tuntemattomalla lainsäädönnöllä ensi sijassa omia eurooppalaisia yrityksiämme. Samalla yhdysvaltalaiset yritykset jatkavat kasvuaan omalla kotimarkkinallaan sekä muualla maailmassa. Tämä ei tarkoita standardiemme madaltamista yksityisyydensuojan tai verkkoturvallisuuden osalta, mutta samalla uusien teknologioiden kehittäminen vaatii dataa ja ymmärrystä internetin sekä teknologian toimintaperiaatteista. Missä Eurooppa menee vikaan ja mitä pitäisi tehdä toisin?

EU:n suvereniteettirahaston tarkoituksena on tukea unionin talouden kantokykyä. Tämä ei kuitenkaan vaadi yhteisvelan kasvattamista. Olennainen asia on sisämarkkinoiden, ja näin yksityisen sektorin yritysten, mahdollisimman vapaa toiminta ja EU:n vahva kauppapolitiikka. Vihreää ja digitaalista siirtymää EU:ssa kannattaa tukea, mutta olennaista on, että EU:ssa olisi näiden alojen yksityisen sektorin toimijoilla mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja kasvaa. Tämä edellyttää sääntelyn osalta ennakoitavaa, kannustavaa ja mahdollisimman vapaata investointiympäristöä sekä pitkän aikavälin riskirahoituksen kasvattamista EU:ssa. Investoinnit EU:ssa nojaavat edelleen liikaa pankkirahoituksen varaan. Muun muassa tästä lisää tämän viikon podcastissa.

Kuohunta jatkuu Euroopan rajoilla ja kuolema on jatkuvasti läsnä. Salakuljettajat käyttävät yhä vaarallisempia keinoja Välimeren ylittämiseen, EU:n sisällä liikkumiseen ja hädässä olevien ihmisten hyväksikäyttämiseen. Unionilla on yhteiset pelisäännöt turvapaikkahakemusten käsittelemiseksi ja direktiivi laittomasti täällä oleskelevien ihmisten palauttamiseksi. Nyt EU on uudistamassa turvapaikkasääntöjä ja -järjestelmäänsä. Pöydällä ovat vähimmäisvaatimukset kaikkien turvapaikanhakijoiden kohtelulle ja hakemusten käsittelylle unionissa. Välimerellä on tälläkin hetkellä meneillään kolme Euroopan raja- ja merivartioviraston -operaatiota ihmisten salakuljetuksen estämiseksi. EU myös neuvottelee kolmansien maiden kanssa palauttamisjärjestelyistä. Miksi tilanne uhkaa silti karata käsistä ja mitkä asiat ovat uudistuksessa keskeisiä?

Saksan liittokansleri Olaf Scholz pitää tänään puheen Euroopan parlamentissa. Täysistunto käsittelee mm. budjettimuutoksia tukemaan ammustuotantoa Ukrainaan. Eurooppa-päivän kunniaksi nostan myös näkemyksiä kolmesta keskeisestä teemasta: talous, puolustus ja ilmasto.

Brasiliassa Amazonin sademetsän alueella tuhottiin pelkästään tämän vuoden maaliskuussa yli 350 neliökilometriä metsää. Tahti on hurja, ja mikäli EU haluaa saattaa loppuun tavarakaupan tullit poistavan Mercosur-kauppasopimuksen Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn kanssa, on asiaan järkevä vaikuttaa sopimusta neuvoteltaessa. Tähän liittyvän EU-asetuksen myötä EU-alueella ei saa pian enää myydä tuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa. Asetuksen niin sanottu huolellisuusvelvoite edellyttää, että tuote ei ole heikentänyt metsien tilaa joulukuun 2020 jälkeen. Asetus, jonka tarkoitus on hillitä globaalia metsäkatoa, vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän. Ongelmaksi on muodostunut tämän niin kutsutun metsäkatoasetuksen muotoilu ja lisäykset, joita tulkitaan nyt Suomessa tapamme mukaisesti kuin piru raamattua. Nauta- tai lypsykarjanavettojen rakentamisen osalta on epäselvää, tulkitaanko niitä metsäkatoa aiheuttaviksi. Tiukasti noudatettuna asetus voi estää naudanlihan toimittamisen markkinoille. Maa- ja metsätalousministeriö on jo suositellut, ettei uusin navettainvestointeihin kannata lähteä. Tämän voidaan sanoa suoraan olevan ylitulkintaa. Sääntelyn pääkohteena on tuonti EU:n ulkopuolisista maista, mutta vaikka asetus koskee myös EU:n omaa tuotantoa, kannattaa ensin odottaa tulkintaohjetta komissiolta ja senkin jälkeen järjen käyttö on sallittua. Miten tällainen tilanne pääsee syntymään ja miksi EU-lainsäädäntöön jää tulkinnanvaraa?

Strategisella autonomialla EU-johtajat tarkoittavat sitä, että unionilla olisi vahvempi omavaraisuus, enemmän suorituskykyjä ja vähemmän riippuvuutta kolmansista maista, kuten Kiinasta ja Yhdysvalloista. Tämä edellyttää omavaraisuuden kasvattamista sekä raakamateriaalien, investointien että suorituskykyjen ostalta. Tässä haasteena on välttää protektionismin kasvu. Samoin on avoin kysymys, onnistuuko unioni löytämään yhteisen poliittisen linjan 27:n osittain hyvinkin eri tavalla ajattelevan ja eri lähtökohdista tulevan jäsenmaan kesken?

Tämän viikon podcast tulee tuulisesta ja sateisesta Helsingin aamusta. Tällä viikolla aiheena Strasbourgissa meneillään oleva parlamentin täysistunto ja muutaman viikon kuluttua Suomessa koittavat eduskuntavaalit.

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Suomessakin käydään aktiivisesti keskustelua vanhempainvapaiden jakamisesta, isien roolista ja naiskiintiöistä pörssiyritysten hallituksissa. Itse en usko kiintiöihin enkä pakottamiseen. Sitäkin enemmän uskon mahdollisuuksien tarjoamiseen yhteiskunnan tasolta, esimerkin näyttämiseen yksilöiden tasolta, konkreettisiin tekoihin ja positiiviseen keskusteluun perhearjesta. Vähemmistöjen oikeuksia tulee pitää esillä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Kuitenkin niin, että eri ryhmien oikeuksia ei saa arvottaa toisiaan vastaan, vaan olennaista on nähdä ja ymmärtää asioita erilaisista näkökulmista sekä huolehtia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Ajatuksia mm. näistä teemoista tämän viikon podcastissa viikon ajankohtaisten EU-aiheiden lisäksi.

Suomessa paljon puhuttu metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Tällä viikolla toiveaiheena jutellaan EU:n toimivallasta ja sen rajoista sekä ajatuksia siitä, miten Suomen tulisi ennakoivammin, oikea-aikaisesti ja asiantuntevasti ajaa etujaan unionissa.

Suomalaisten virkamiesten vähäisestä määrästä EU-instituutioissa ollaan aiheesta huolissaan. Suomalainen koulujärjestelmä ei ole parhain mahdollinen tukemaan menestymistä hyvin ranskalaisessa virkamieskokeessa, mutta tämä ei toki ole ainoa syy, miksi yhä vähemmän suomalaisia on keskeisissä EU:n virkatehtävissä. Olen kohta asunut yhdeksän vuotta Brysselissä ja ollut sekä EU-instituutioiden että yksityisen sektorin palveluksessa. Minkälaista on perheen arkielämä Brysselissä jos esim. toinen perheestä on belgialaisessa järjestelmässä ja toinen töissä EU:lla? Belgiassa maksetaan yhtä Euroopan korkeimmista tuloveroista, mutta ainakin itse koen saavani sille myös vastinetta. Enkä vähiten erinomaisen terveyden- ja sairaanhoidon osalta. Monta asiaa voisi toki tehdä paremmin. Olisiko täältä hyviä käytäntöjä vietäväksi muuallekin?

Talouskasvu ei tule riittämään korjaamaan Suomen valtiontalouden tilannetta. Leikkauksia sekä tarkkaan harkittuja veronkorotuksia tarvitaan. Valtion kannattaa keskittyä tukemaan markkinoiden mahdollisimman vapaata ja kannustavaa toimintaa, panostaa koulutukseen, tutkimukseen sekä tarkasti kohdennettuihin investointeihin, kuten infrastruktuuriin. Katsottaessa syntyvyystilastoja ja väestön ikääntymistä, myös ulkomaisen työvoiman houkutteluun Suomeen kannattaa panostaa. Entä mistä sitten kannattaa leikata ja tai mitä veroja kiristää? Miltä näyttää Suomen tilanne suhteessa muihin EU-maihin?

Yhdysvallat vauhdittaa investointeja vihreään siirtymään, pitää tuotantoa kotimaassa ja haastaa Kiinaa suurvaltapoliittisessa kilpailussa. Inflation reduction act eli IRA-lainsäädäntöpaketti, joka sisältää 369 miljardin euron verran tukia ja verohelpotuksia, hyväksyttiin loppukesästä. Nyt Euroopassa mietitään kannattaako protektionismiin vastata protektionismilla. Toki on myös selvää, että koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat tuoneet karulla tavalla esiin globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden. EU on huolissaan eurooppalaisten yritysten syrjimisestä ja painottaa USA:n rikkovan maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä. EU-oikeuden mukaan valtiontuet yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, mikäli niillä ei edistetä yleiseurooppalaisen talouden kehitystä. Komissio valvoo sääntöjä siitä, minkälaiset tuet ja menettelytavat ovat sallittuja. Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Vaikka esimerkiksi haja-asutusalueen lentoliikenteeseen ja vihreään siirtymään myönnetyt julkiset tuet ovat perusteltuja, lähtökohtaisesti markkinaehtoinen toiminta on usein kannattavampaa. Miten EU:n sitten kannattaisi vastata Yhdysvaltojen toimiin?

Suurimmalle osalle ihmisistä Venäjällä Putin edustaa vahvuutta, johtajuutta ja varmuutta huomisesta. Länsi epävarmuutta ja epävakautta. Putinille vahva ja vaarallinen länsi on yhtä kuin Yhdysvallat. EU ja sen jäsenmaat nähdään lähinnä Yhdysvaltojen sätkynukkeina, jotka luottavat isoveljen apuun hädän tullen. Nyt Saksan venkoilu ja heikko johtajuus saa Länsi-Euroopan näyttäytymään entistä onnettomammalta. Kumpuaako Saksan hapuileva politiikka historiasta vai Scholzin persoonasta? Lisää mm. tästä tämän viikon podcastissa.

Miksi eduskuntavaalit ovat myös mitä suurimmassa määrin EU-vaalit? Ketkä päättävät ja miten Suomen EU-politiikan linjoista, ja miten Suomen edunvalvonta toimii Brysselissä – vai toimiiko?

Brysselissä on palattu arkeen lomien jälkeen. Parlamentti valmistelee ensi viikon täysistuntoa ja komissaarit vierailevat puheenjohtajamaa Ruotsissa. Energia ja Ukraina hallitsevat agendaa, mutta mitä muuta on odotettavissa EU:n vuodelta 2023?

Uusi vuosi, uusi podcast. Ensimmäisessä ”Hyvää huomenta Bryssel” -podcastin jaksossa käydään aamukahvin kera läpi uuden vuoden ensimmäisen aktiivisen EU-viikon agendaa ja pureudutaan syihin, miksi EU:lta ei voi odottaa merkittäviä toimia kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Venäjän ja länsivaltojen välillä.