Tässä jaksossa keskustelemme kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallion kanssa siitä, mitä toivo on, miten se suhteutuu resilienssiin. Toivo on elämän perusvoimavara, joka kannattelee meitä paitsi vaikeissa tilanteissa, myös auttaa meitä arjessa joka päivä. Miten löydämme omat toivon lähteemme vaikeissa tilanteissa? Mitä on realistinen toiveikkuus? Toivo kasvaa paitsi meissä itsessämme, myös vahvasti suhteessa muihin ihmisiin. Liittyminen muihin ihmisiin on meille luontaista - kuitenkin toimimme usein aika yksilöllisesti ja pyrimme pärjäämään omin avuin. Miksi on tärkeää vahvistaa inhimillisyyttä ja jakaa takaa yhdessä muiden kanssa ihan tavallisessa arjessa? Miten voimme vaikuttaa toisten toivoon?   Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Miten ilmiötä johdetaan, ja miten korona-aika vaikutti suomalaisten innovointikykyyn? Nordic Business Forumista tuttu yrittäjä Hans-Peter Siefen avaa omaa tarinaansa johtajana, ja kertoo millaisia oivalluksia ja oppeja yrittäjyys on tuonut mukanaan. Mikä on vuonna 2011 ensimmäisen kerran järjestetyn Nordic Business Forumin kantava missio ja miten Jyväskylässä järjestetystä pienestä tapahtumasta tuli yksi kansainvälisesti merkittävimmistä business-tapahtumista? Hans-Peter kertoo mitkä ovat olleet mieleenpainuvimmat hetket matkan varrella.       Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Mitä oppeja ammattiurheilusta voi ammentaa oman resilienssin vahvistamiseen, toimivan tiimin rakentamiseen ja työyhteisön johtamiseen? Millainen palaute on hyödyllistä ja milloin palaute voi johtaa huonoihin seurauksiin? Entä miksi johtajan kannattaa käyttää aikaa luottamuksen rakentamiseen ja ihmisiin tutustumiseen tiimissä? Tytti Kokon vieraana on yksi Suomen tunnetuimmista koripalloilijoista, Susijengin pitkäaikainen kapteeni Shawn Huff.  Aikaleimat:  4:02 olosuhteiden ja päämäärätietoisuuden merkitys menestymiselle  5:50 eri tyyppiset jännitykset paineiden alla ja valmistautumisen sekä kyvykkyyden kokemuksen merkitys  10:27 epäonnistuminen on yrittämisen puutetta, onnistuminen on uskallusta yrittää  11:22 itsemyötätunto yhdistettynä korkeisiin tavoitteisiin johtaa parempaan suoriutumiseen  13:27 panostaminen siihen, mihin voimme vaikuttaa ja irti päästäminen siitä, mihin emme voi vaikuttaa  17:37 hyvä tiimihenki rehellisyyden ja suoran, välittömän palautteen edellytyksenä työyhteisössä  21:18 palautteen tulisi keskittyä niihin asioihin, joihin ihminen voi itse vaikuttaa  22:04 kärkkäiden vuorovaikutustilanteiden selvittämisen tärkeys jälkikäteen  23:20 luottamus, kyky myöntää virheet ja toistemme tunteminen toimivan työyhteisön taustalla  26:47 yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteisen merkityksellisen päämäärän merkitys toimivassa tiimityössä  28:26 henkilökohtainen motivaatio ja velvollisuuden tunne tiimikavereita kohtaan tavoitteiden saavuttamisessa  30:47 johtajan autoritäärisyys syö motivaatiota  32:07 tiimin sisältä johtamisessa yksi tärkeimmistä asioista on esimerkillä johtaminen  34:21 ylimmän johdon tehtävä on luoda selkeä suunnitelma ja roolit sen saavuttamiseksi  37:02 kuulluksi tulemisen kokemus on tärkeää, vaikka asiat eivät menisi työntekijän/pelaajan toivomalla tavalla  38:37 vahvuuskeskeisyyden taustalla johtamisessa on yksilöiden tunteminen, ja se vie aikaa  40:47 ylhäältä alas -johtamisen onnistuminen kriisitilanteissa edellyttää pohjalle rakennettua luottamusta  43:12 uskallus unelmoida ja yrittää on kaiken lähtökohta       Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Yksi merkittävä työpahoinvoinnin aiheuttaja on huono johtaminen. Helsingin kaupungin henkilöstöosasto/johtaminen, onnistuminen ja työhyvinvointi -yksikön päällikkö Sanna-Mari Myllynen on tämän kertainen vieraamme podcastissa.Työpahoinvointia synnyttävät myös epäoikeudenmukaisuus, luottamuksen puute, syrjinnän kokemus, merkityksellisyyden puute, liian suuri työkuorma, haasteelliset työajat, työpaikkakiusaaminen sekä tietenkin myös henkilökohtaiset sairaudet. Työuupumus on sitten työpahoinvoinnin päätepiste.Sanna-Marin mielestä johtamisessa on tärkeää tutustua myös itseensä, etenkin stressikäyttäytymisen muotoihin. Mitä minusta tulee ulos, kun itse en ole enää “ratsuni” selässä.? Hän pohtii myös, että olisiko meidän hyvä oppia käyttämään enemmän “ajatuskumppaneita” oman persoonallisuuden tukemisessa, sillä sinun persoona on sinun johtamistyökalu. jos et tunne sinun persoonasi niin et tunne sinun johtamistyökaluja. Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Hyvä tulos tehdään nykyään kuuntelemisen kautta. Kuuntele siis myös tämä jakso.Empatia, merkityksellisyys, vapaus, ihmisten osallistaminen, arvotus, tasapuolisuus, kuuntelu, niin että oikeasti kuulet, yksilön kohtaaminen arjessa ovat inhimillisen johtamisen peruspilareita. Nämä ajatukset tulevat inhimilliseltä johtajalta, joka puhuu avoimesti sen puolesta, kuitenkin huomioiden, että yrityksellä on omat “kovat” tavoitteeensa ja puolensa. Vieraanamme podcastissa on Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä, joka haluaa myös jättää itsestään hyvää ympärilleen.Lassi toteaa, että johtajakin on ihminen ja hänelläkin on oikeus olla keskeneräinen eikä hänen tarvitse tietää kaikkea. Uskallatko oikeasti olla se joka olet. Itsetuntemuksella valtava merkitys oman tasapainon kannalta, tiedostat omat ajatukset ja olet sinut niiden ja itsesi kanssa.Työn iloa kaikille!   Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Johtamisen tehtävä on luoda puitteet ihmisten onnistumiselle, antaa heidän kukoistaa työssään. Näin toteaa meille tämän kertainen vieraamme Anu Mustakari, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelulinjajohtaja. Anu avaa meille myös mitä tapahtui Kilon ihmeessä ja kuinka hoitojonoja saatiin pienennettyä ja saatu pidettyä pienenä jo vuoden ajan? Siellä henkilöstön osallistaminen muutostyöhön oli avainasemassa.Hyvän johtamisen maine on sotealalla tärkeä pitovoimatekijä, jonka tärkeys korostuu tällä hetkellä uusiin hyvinvointialueisiin siirryttäessä,  joten siihen pitää panostaa.Jaksossa Anu puhuu myös rohkeasti rakenteiden ja hierarkian mahdollisesta kitkasta.    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Joulu on kohta ovella ja se on aikaa läheisille ja rakkaille, aika välittämisen ja rakkauden. Kodin ja turvallisuuden rooli ja merkitys kasvaa, mutta kaikille sekään ei ole aina turvattu. On hyvä muistaa, että kaikki eivät ole kulkeneet suorinta ja helpointa tietä elämässään. Osa meistä ihmisistä syrjäytyy ilman omaa syytä eikä pääse nauttimaan joulusta samalla tavalla.Mikä on tänään sinun suhteesi itseesi ja elämääsi? Avuntuottaja, verttaisohjaaja ja kokemusasiantuntija Ari “Huli” Hulden herään joka aamu ja hyväksyy itsensä ja elämänsä sellaisena kuin se on. Helppoako? Mitä tarkoittaa ihmisen arvokas kohtaaminen?Hulin mielestä elämä on hyväksymistä, antautumista ja luovuttamista suhteessa omiin odotuksiin ja vaatimuksiin. Tulevaisuuden haaveena on päästä vielä kokonaisvaltaisen rakkauden pauloihin. Kaunista, eikö?Kuuntele lisää podcastissa, jossa keskustelemme Hulin kanssa elämästä, arvostukseksesta ja luottamuksesta.    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

“Aitous johtajana ei tee sinusta heikkoa, vaan päinvastoin”.. Majoitus- ja ravitsemisala koki muutamien viime vuosien aikana todella kovia covidin myötä ja nyt sen jälkiaalloilla puhutaan työvoimapulasta. Primehotelsien tuoreen toimitusjohtaja Petri Isomäen kanssa kävimme mielenkiintoisen keskustelun johtamisen vaikutuksesta pito- ja vetovoimaan. Lähtökohtana Petri toteaa, että “ala on (edelleen) hieno ja mielenkiintoinen sekä mahdollistaa erilaisia urapolkuja”. Mara-alalla voimavara ovat ihmiset ja tämä seikka vaatii johtamisessa tiettyä herkkyyttä. Tärkeää on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa muiden mielipiteillä on merkitys, jos näin ei olen niin mikään ei tekemisessä muutu.   Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

“Elämä on hetki”, toteaa huippuvalmentaja Erkka Westerlund, mutta mitä kaikkea kätkeytyy tämän toteamuksen taakse? Mitä yhteistä on yritys- ja urheilumaailman johtamisessa? Miksi toiset yritykset ja joukkueet menestyvät muita paremmin? Rohkea johtajuus lähtee itsetuntemuksesta, ja pehmeä valmentaminen (johtaminen) on sitä varsinaista kovaa työtä. Näiden kysymysten lisäksi jaksossa keskustellaan muun muassa Erkan oivalluksista Torinon olympialaisissa 2006.    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Onko yleensäkään olemassa jotain totuutta, johon tukeutua?Aalto yliopiston johtajuustutkija Tuukka Kostamon kanssa haemme avaimia mystiseen arvoitukseen, mitä johtaminen yleensä on? Miltä se näyttää? Mikä tekee yksilöstä johtajan? Tuukka siteeraa: “Johtaminen (leadership) on olemukseltaan kiistanalainen käsite”. Mitä tarkoittaa, että johtaminen on erilaisia suhteita?   Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Rakennusalan yritys Vertia Oy:ssä on vuosien varrella siirrytty jaetun johtajuuden malliin, jossa työntekijät päättävät asioista. Miten se toimii perinteisellä alalla, ja mitä tehtäviä toimitusjohtajalla on enää jäljellä? Tässä jaksossa Kirsi Polvinen keskustelee Vertian toimitusjohtaja Topi Jokisen kanssa siitä, miksi pomottomaksi firmaksi ryhdyttiin ja mitä sekä haasteita että mahdollisuuksia se on tarjonnut.   Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Suomen kyky selvitä erilaisista muutos- ja epävarmuustekijöistä on ollut viime vuosina käytössä. Ensin kohtasimme muiden maiden joukossa maailmanlaajuisen pandemian, ja sen alkaessa hellittää ajauduimme uudenlaiseen häiriötilaan, kun Venäjä käynnisti hyökkäyssodan Ukrainassa. Tämä puolestaan on nostattanut kyberhyökkäysten uhkaa ja vaikuttanut muun muassa energian saantiin.  Tämän podcast-jakson alkuosa vastaa jännittävyydeltään dekkaria: mitä oikeastaan on hybdridivaikuttaminen, ja mistä yksilö voi tunnistaa olevansa haitallisen vaikuttamisyrityksen kohteena? Podcastissa Huoltovarmuuskeskuksen kaksi asiantuntijaa, Jarna Hartikainen ja Jaakko Pekki, avaavat, mitä jokaisen suomalaisen tulisi tietää kriisitilanteisiin varautumisesta niin kotona kuin työpaikalla. Podcast-emäntänä toimiva resilienssitutkija Minna Janhonen keskusteluttaa vieraitaan myös siitä, miten organisaatiot voivat varautua odottamattomiin uhkiin ja kriiseihin. Jakson loppua kohti selviää, miksi Suomen kyky selvitä haasteista on niin hyvä, ja miten jokainen meistä vaikuttaa siihen.   Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Teknologia-, data- ja designyritys Solita kehittää tavoitteellisesti työntekijöidensä kohtaamiskyvykkyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Solitaan pääsee vain pieni prosentti hakijoita ja talo on täynnä intohimoisia ja osaavia tekijöitä, jotka muotoilevat ja toteuttavat mullistavia tuotteita ja palveluita niin julkiselle kuin yksityisellekin kentälle. Projektit ovat kompleksisia ja työssä painettakin riittää. Kun heiltä kysytään, mikä on lopulta tärkeää ja mikä heidän toimintaansa ohjaa, nousee esiin sanoja kuten uteliaisuus ja ihmiskeskeisyys sekä arvot välittäminen, rentous, intohimo ja rohkeus. Tässä jaksossa keskustelen People Lead Valtteri Valovirran kanssa siitä, miten nämä asiat näkyvät arjessa ja miten Solitan kulttuuri rakentuu? Miten projektitiimien ja esihenkilöiden kohtaamiskyvykkyyttä on lähdetty rakentamaan käytännössä? Mikä on esihenkilön rooli? Mitä tarkoittaa käyttämättömät paikat projektityön arjessa?Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

In this special English episode we talk about organizational resilience with Associate Professor, Resilience researcher Sanna Malinen from the University of Canterbury, New Zealand. New Zealand has good skills in crisis management, because of frequent earthquakes taking place. Moreover, it seems that NZ has survived well from the COVID-19 -crisis. We talk about the learnings from handling the earthquake situations, and discuss if they have helped in surviving from Covid? We also argue if the findings from organizational resilience studies done in NZ are applicable to Finland? Could the same kind of actions be impressive here too?Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Uteliaisuus on meissä sisäsyntyinen ominaisuus, ja sen valjastaminen täyteen käyttöön auttaa elämään muutoksen keskellä. Tässä podcastjaksossa tähtivieraamme, oppimisen psykologi Hanna Siefen kertoo uteliaisuuden eri lajeista. Keskustelemme myös siitä, miten uteliaisuuden syntymiselle ja kukoistukselle voi luoda tilaa työn tekemisen arjessa. Kaikki muutokset eivät ole meille mieluisia - miten voimme siitä huolimatta ruokkia uteliaisuuttamme?Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Tässä jaksossa keskustelemme Kari-Pekka Martimon kanssa resilienssin ja työkyvyn välisestä yhteydestä. Miten työorganisaatiot voisivat nykyistä paremmin huomioida työkykyisyyden vaihtelun, jota meillä jokaisella on? Mitä jos emme puhuisikaan enää vajaa- tai osatyökykyisyydestä, vaan ajattelisimme, että jokainen meistä on täsmätyökykyinen?  Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:  - Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast  - Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia  - Linkedin: www.linkedin.com/company/594337  - Instagram: @filosofian_akatemia  - Twitter: @filosofianakate

Jaksossa  puhumme positiivisuuden voimasta ja sen vaikutuksista omaan elämään. Mukana keskustelemassa on Krista Syväkari, hotelli- ja ravintola-alan piinkova osaaja ja positiivisuuden henkilöitymä sekä Kaj Kunnas, media-alan moniottelija ja vuoden positiivisin suomalainen 2016. Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Jatkamme motivaatiosta keskustelemista, tällä kertaa digipalveluyhtiö Vincitin toimitusjohtaja Julius Mannin kanssa. Aluksi kurkistamme vieraan oman motivaation syövereihin ja selvitämme muun muassa sen, miten pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi tullaan.Varsinainen aiheemme on vuoden 2021 suuri uutisaihe työmarkkinoilla: suuri irtisanoutumisaalto (engl. Great resignation). Mistä ilmiössä on kyse ja mitä sille tulisi työnantajana tehdä? Voiko työpaikan vaihtoviikoilla päästä voittajien puolelle?  Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Kun katsot peiliin, kuka sinua katsoo takaisin? Rakentuuko identiteettisi työminän, roolisi perheessä vai harrastusten ympärille? Miten se vaikuttaa motivaatioosi?Tässä jaksossa käymme keskustelua identiteetistä ja motivaatiosta ammattimaisesti urheilevan liikunnanopettajan Sanna Venäläisen kanssa. Kurinalainen ”kaksoiselämä” kuulostaa ulkopuoliselta aika äärimmäiseltä valinnalta – mutta sitä se Sannalle on: itse tehty valinta.Jakson jälkipuoliskon vietämme motivaation johtamisen parissa. Miten yläkouluikäisiä motivoidaan liikkumaan ja elämään terveellisesti? Miten tuetaan sellaisten oppilaiden motivaatiota, jolla se on heikko? Mistä opettaja tietää tehneensä työnsä hyvin?  Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Neljännen kauden avausjaksoon vieraaksi saapuu Neste Oyj:n digitaalisesta murroksesta vastaava Juho Korpela. Keskustelemme elämästä perinteikkäässä suuryrityksessä ja hämmästelemme, kuinka helpolta Juho saa ketterän ajattelun läpilyönnin Nesteellä kuulostamaan.  Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Tytti Kokon vieraiksi saapuvat Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä Nina Tommola ja Ulla Palomäki. Nina ja Ulla tarkastelevat päällikön ja lähiesihenkilön rooleistaan käsin yksiköidensä muutosmatkaa kohti itse- ja yhteisöohjautuvuutta sekä sen myötä tapahtunutta johtamisen muutosta. Miltä yhteisöohjautuvan tiimin toiminta näyttää hoitotyön arjessa, ja millaiseksi lähiesihenkilön työ on muuttunut? Mitä vaikutuksia muutoksella on ollut henkilöstön ja asiakkaiden hyvinvoinnille? Voiko yhteisöohjautuvuus olla jopa ratkaisu sote-alan henkilöstön saatavuusongelmaan?Nina Tommola toimii Keusotessa aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen päällikkönä ja Ulla Palomäki hoitotyön lähiesihenkilönä alueellisessa kotisairaalassa.    Aikaleimat:3:13 taustalla kuuden kunnan yhdistyminen yhdeksi organisaatioksi, muutos vaatii sitoutumista6:48 muutos kohti yhteisöohjautuvuutta ruohonjuuritasolla: lähiesihenkilöltä vapautuu aikaa, kun tiimit johtavat itse itseään – esihenkilön tehtävä on mahdollistaa työn tekeminen  7:14 yhteisöohjautuvuudessa on kyse vallan jakamisesta  9:07 lähiesimiehen oman esimiehen tuen tärkeys organisaatiomuutoksen kannalta silloin, kun ihmiset kyseenalaistavat muutoksen  11:16 johtamisen muutoksen lähtökohtana itsetuntemus ja tietoisuus omasta johtamistyylistä, oleellista on kyky olla antamatta valmiita vastauksia  13:14 yhteisöohjautuvuuden vieminen asiakastyöhön, asiakkaan vastuuttaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa  14:51 vallan jakaminen tuntuu esihenkilöstä hyvältä; sairaanhoitajat ovat oman työnsä asiantuntijoita  17:28 maantieteellisesti hajaantuneen joukon johtaminen: luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen, yhteisöohjautuvuutta tukevat rakenteet ja riittävä palaute  20:16 muutoksen perustelun taito ja sinnikäs toistaminen esihenkilötyössä  22:23 lääkärien ja hoitajien yhteistyö, lääkärin työn muuttuminen vahvasti itsenäisestä työskentelystä yhteisöohjautuvammaksi  24:38 jos esimies antaa valmiit vastaukset, työntekijän luovuus jää vähäiseksi  25:42 ajan löytäminen kehittämistyölle työn arjessa: kehittämisen tulee lähteä yksikön tarpeista käsin ja työntekijöille on sallittava ajan ottaminen  29:50 kun asiat ei mene kuin Strömsössä, tärkeintä on suhtautua tilanteeseen oppimismahdollisuutena   31:06 julkisen sektorin hallintosääntö sallii itseohjautuvuutta enemmän kuin usein ajatellaan  33:06 muutoksen positiiviset seuraukset: henkilökunnan kasvanut hyvinvointi, ideakulttuurin syntyminen, potilaslähtöisemmät kohtaamiset, asiakkaan osallistaminen oman kuntoutuspolun suunnitteluun  37:06 konkreettinen esimerkki: potilaspalautteiden käsittely tiimin kesken  38:22 työntekijöiden valtuuttaminen ja vastuuttaminen on yksi ratkaisu sote-alan henkilöstön saatavuusongelmaan  41:02 kyse on ihmiskuvasta: ajatellaanko, että ihminen haluaa lähtökohtaisesti tehdä työnsä hyvin  42:13 sosiaalialan ja terveydenhuollon erot, sosiaalialalla työntekijöiden itseohjautuvuus ollut perinteisesti vahvempaa 44:58 tärkeintä esihenkilön alkuaskelissa kohti muutosta: rakenteiden luominen, luottamus sekä taito olla antamatta valmiita vastauksia  46:40 esimiehen uuden roolin sanoittaminen työntekijöille luo turvaa – kyse ei ole heitteillejätöstä  48:07 vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessäKysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Mitkä taidot korostuvat tulevaisuuden työelämässä, ja mitä lisäarvoa on ihmisyydestä? Miten taide voi auttaa meitä paitsi menestymään työelämässä myös ratkaisemaan monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia? Taiteen ja muuttuvan työelämän yhteydestä Tytti Kokon kanssa keskustelemassa on futuristi, säveltäjä, tietokirjailija ja moniosaaja Perttu Pölönen.  Aikaleimat:  2:18 "kirkastaja, maustaja, värittäjä" – ihmisen kuvaileminen osaamisen ja persoonallisuuspiirteiden mukaan auttaa hahmottamaan kyvykkyyksiä uudella tavalla ja tuo joustavuutta perinteiseen titteli- ja roolikeskeiseen ajatteluun  5:07 tulevaisuuden työelämässä tarvitaan muutoskyvykkyyttä ja joustavampaa tapaa sanoittaa omaa osaamista  6:41 taide on tarinankerrontaa ja salaisuuksien raottamista, se yhdistää meitä menneeseen ja tulevaan – taide on kauneutta  7:37 tiede supistaa eli pyrkii universaaliin tulkintaan, kun taas taide toimii päinvastoin: se laajentaa  10:05 taiteen tekemisestä voi oppia työelämän ja yrittämisen kannalta oleellisia asioita, kuten tapa lähestyä ongelmia sekä taito aloittaa tyhjästä  12:48 taide on ajattelun taitoja, joilla on suuri arvo yhä enemmän teknologisoituvassa maailmassa  14:32 monimutkaisten ongelmien ratkaisu edellyttää poikkitieteellistä ymmärrystä  19:52 organisaatioissa tarvitaan yhteistä kieltä – olemme muotoilleet termejä, kuten “human resources”, tullaksemme ymmärretyiksi, mutta samalla menetämme jotain arvokasta  22:11 säveltämisessä tarvittavat taidot: kuuntelun taito, kyky oman työn reflektointiin, luovuuden ja analytiikan tasavertainen yhdistäminen sekä itsensä johtamisen taito  27:26 kaiken lähtökohta itsensä johtamisessa on opetella tuntemaan itsensä ja reflektoida omaa tekemistään  31:06 mitä teknologisemmaksi yhteiskunta kehittyy, sitä inhimillisemmäksi sen tulisi samalla kehittyä 33:19 teknologia pakottaa meidät keskittymään siihen, missä ihminen on luonnollisesti hyvä  34:41 työ jossa ihminen ei laita itseään likoon, on helppo korvata koneella, toisin kuin työntekijä, joka ammentaa ihmisyydestä  39:00 aloittelija-asenteen ja nöyryyden tärkeys organisaatioissa: aloittelija näkee asiat monipuolisemmin kuin kokenut henkilö  47:24 asiantuntijuus ei näytä ja kuulosta samalta kuin ennen, asiantuntijuutta voi tänä päivänä hankkia eri keinoin    48:18 monipuolinen osaaminen ja asioita eri vinkkeleistä katsovat ihmiset ovat menestyvän tiimin edellytys    49:52 työelämän vallankumous: tärkeää on nähdä työntekijä ihmisenä, ei resurssina, ja olla aidosti kiinnostunut hänestä    Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Mikä on häpeän tehtävä organisaatioissa? Jokainen tuntee joskus häpeää, mutta voiko häpeää kokea liikaa, ja miten häpeän kanssa tulisi toimia? Entä miten työyhteisö voi vaikuttaa häpeän kokemukseen? Tytti Kokon keskustelukumppanina on Tunteella – häpeä -kirjan kirjoittaja, psykoterapeutti, tietokirjailija ja kouluttaja Emilia Kujala.  Aikaleimat:  3:07 jamaikalainen dancehall-musiikki ja kulttuuristen erojen aiheuttama häpeä  4:42 häpeään liittyy häpeää: se paitsi tuntuu fyysisesti ikävältä ja sosiaalisesti halvaannuttavalta, häpeä myös itsessään hävettää  5:02 dancehall-tanssi kehollisena keinona häpeän tunteen työstämiseen ja häpeälle altistumiseen  6:03 häpeän kanssa kasvotusten oleminen on kuin avantouinti: hetkellisesti tuntuu ikävältä mutta jälkeenpäin on voittajafiilis  7:41 mikään tunne ei itsessään ole myönteinen tai kielteinen – oleellista on miettiä, mikä on tunteen funktio  8:46 häpeä voi joko edistää tai haitata sopeutumistamme ympäristöön ja muihin ihmisiin  11:38 häpeän taustalla on tarve tulla nähdyksi ja pelko tulla nähdyksi vääränlaisena – työyhteisössä perusasioihin kuuluu vuorovaikutus, joka viestii, että ihmiset tulevat nähdyksi ja ovat arvokkaita omina itsenään, titteleistä huolimatta  12:21 tänä päivänä toivottujen ominaisuuksien, kuten itseohjautuvuuden ja pärjäävyyden, taustalla voi olla haavoittuvuutta ja pelkoa siitä, että paljastuu toisille epäpätevänä  14:26 häpeä voi johtaa työelämässä ylisuoriutumiseen tai alisuoriutumiseen  16:06 työkulttuurissa, jossa on tärkeää antaa vaikutelma itsestä osaavana ja pärjäävänä tai on voimakas hierarkia, on vahvoja lähtökohtia häpeän syntymiselle  17:12 ihmisillä on neljä eri keinoa reagoida häpeään ja nämä on usein helpompi tunnistaa kuin itse häpeä: piiloutuminen toisilta tai itseltä, sekä hyökkääminen toisia tai itseä kohtaan  22:13 asioiden ottaminen puheeksi niin, että pyritään välttämään häpeän tunne vastaanottajassa – häpeän tunteeseen liittyy vahvasti paljastumisen pelko  26:43 häpeän ja syyllisyyden ero: syyllisyys ohjaa ihmistä korjaamaan virheen ja pyytämään anteeksi tekoaan, häpeä ohjaa pyytämään anteeksi olemassaoloaan, peittelemään virheitä tai syyttämään toisia  30:36 työelämässä ihmisen kokema liiallinen häpeä voi johtaa siihen, että hän ei uskalla tukeutua toisiin, uupuu tai pelkää epäonnistumista  33:03 idean torjuminen ei tarkoita ihmisen torjumista – tärkeää on miettiä, kuinka kommunikoimme  34:42 myötähäpeä syntyy, kun samaistumme toiseen ja haluamme säilyttää toisen kasvot  38:53 häpeän tunteen tunnistamista itsessä voi harjoitella mielikuvien ja kehon tuntemusten tarkkailun kautta  43:13 kuinka toimia tilanteessa jossa häpeä herää: myötätunto itseä kohtaan sekä ylpeys itsestä ovat häpeän vastalääkkeitä  46:53 päinvastoin toimiminen kehollisesti kuin mitä häpeän tunne kehottaa  47:23 häpeälle tyypillinen piiloutuminen synnyttää sosiaalisessa tilanteessa kokemuksen, että emme ole samaa laumaa  49:08 aitous on vuorovaikutuksessa tärkeää ja synnyttää kokemuksen, että toiseen voi luottaa  51:06 organisaation arvot sekä “trendisanat" kuten myötätunto ja armollisuus ovat tyhjiä sanoja, jos ne eivät ole aidosti läsnä työyhteisön vuorovaikutuksessa: oleellista on tutkia, millaisia käytäntöjä työyhteisössä on arjen tasolla  54:32 työelämän vallankumous: “Tee parhaasi, se riittää” -neuvon sijaan kannustetaan ihmisiä pohtimaan, mikä on tänään oma paras suhteessa omiin voimavaroihin     Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Mistä tietotyön tulokset syntyvät, ja miksi työaika ei ole niihin paras mittari? Kuinka on mahdollista, että yrityksen laiskin ihminen on samalla yrityksen tuottavin työntekijä? Jaksossa Tytti Kokko käy keskustelua oman esihenkilönsä, kokeneen johtajan Joonas Kimingin kanssa. Joonas avaa kokemuksiaan siitä, miten työntekijän suoritusta kannattaa mitata sekä mitä seurauksia on sillä, että työntekijöihin luotetaan.Aikaleimat:  2:56 mistä toimitusjohtaja tietää että hänen työpäivänsä on ollut onnistunut?  4:36 työn tuloksellisuus eri tyyppisissä töissä, suorittavan ja luovan työn erot  8:26 tietotyössä tuottavuudella ei ole suora yhteys käytettyyn työaikaan  14:20 se, kuinka tehokkaasti voi työskennellä 80 tuntia viikossa, riippuu työtehtävistä  17:05 kun seurataan ainoastaan työntekijän henkilökohtaista suoritusta, ohjaamme häntä voimakkaasti itsekkyyteen emmekä esimerkiksi kollegan auttamiseen  18:36 työpanoksen mittareina tulisi olla sisäinen motivaatio ja kestävä tahti pitkällä aikavälillä  19:21 ei ole järkevää mitata tulosta vaan sitä, kuinka paljon on yrittänyt – tulokset ovat seurausta yrittämisestä  20:34 arvokysymys: pyritäänkö saamaan työntekijän maksimituottavuus irti lyhyellä aikavälillä vai paras versio, jonka hän voi kestävällä tasolla tuottaa niin, että pystyy samalla elämään hyvää elämää  25:05 mistä tietää, mikä on riittävää, milloin on tehnyt tarpeeksi  26:20 oman vireystilan ja jaksamisen tunnistaminen ja itselle luvan antaminen lopettaa silloin kun ei suju, itsemyötätunnon tärkeys  28:14 laiskuuden ja tuottavuuden yhteys = vaikuttavuuden maksimointi minimivaivalla  33:46 kohti uudenlaista organisaatiokulttuuria pienten kokeilujen kautta  34:27 työajan sijasta edellytyksenä "yhden ihmisen työpanos kohti yhteisiä tavoitteita”, selkeiden tavoitteiden tärkeys  39:12 luottamuksen lisääminen organisaatiossa on avainasemassa: mitä enemmän ihmisten kyvykkyyteen luottaa, sitä enemmän heidän kyvykkyytensä voi päästä esille  41:49 vinkki johtajille: luota toisiin ihmisiin hiukan enemmän kuin mikä sinusta tuntuu hyvältä, ja tilanteessa jossa olet luottanut ja se ei kannattanut, niin pysähdy miettimään, mitä teet sitten      Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Mitä ihmiselle tapahtuu paineisissa keskustelutilanteissa, ja miksi keskustelut yleisimmin epäonnistuvat? Mistä taidoista keskusteluälykkyys koostuu, ja miten hyödyntää niitä työyhteisössä? Tytti Kokon vieraana on työpsykologian tohtori, palkittu kirjailija, puhuja ja mm. FBI:n ja CIA:n entisiltä panttivankineuvottelijoilta oppia hakenut Helena Åhman.Aikaleimat:  03:13 paineisen keskustelun elementit 05:37 hyvässä tiimissä huomioidaan ihmisyyden perustarpeet 06:40 pakittamisen taito vuorovaikutustilanteissa 09:00 oman egon ohittaminen ja anteliaat tulkinnat vaativissa keskustelutilanteissa; miten perusteettomaan syytökseen voi vastata 12:34 panttivankineuvottelijoiden 1-4 lauseen periaate 13:42 keskustelurohkeus: uskallus ottaa vaikeita asioita esille 15:18 organisaatiokulttuurin merkitys vaikeiden keskusteluiden käymiselle 19:08 arvausenergia ja havaintojen sanoittaminen 27:03 haastavat keskustelut edellyttävät rohkeutta kohdata sekä omat että toisen tunteet 28:22 paineisissa keskusteluissa tarvitaan myötätuntoa ja suoruutta 31:42 näemme jokaisesta ihmisestä ja jokaisesta tilanteesta vain osan 35:20 omien ja toisen kokemusten, havaintojen ja tunteiden sanoittamisen tärkeys 36:08 keskustelun avaamisen ja auki pitämisen taidon tärkeys, yksi yleisimpiä virheitä on lähteä heti hakemaan ratkaisua 42:58 kolme asiaa jotka vaikuttavat konfliktien ratkeamiseen: uteliaisuus eli halu ymmärtää toisen motiivit, tunnesiteen luominen ja halu auttaa 45:22 samalla puolella oleminen on eri asia kuin samaa mieltä oleminen 46:56 asioiden ei tarvitse ratketa heti, aina on olemassa ratkaisuja joita emme vielä näe 49:44 etäkommunikoinnin merkitys haastaville keskusteluille: havaintojen tarkistamisen ja sanoittamisen tärkeys korostuu entisestään 51:00 yksi keskusteluälykkyyden pohja on kyky säädellä omaa olotilaa 53:07 äänensävyn merkitys 56:40 vallankumous lähtee liikkeelle kouluista, opettamalla nuorille tunnetaitoja, ajattelun taitoja ja keskusteluälykkyyttä  Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Tässä jaksossa puhutaan tunteista ja tunnetaidoista työelämässä. Miksi tunteita ei voi sivuuttaa, kun halutaan luoda toimivia organisaatioita? Mitä paljon puhuttu psykologinen turvallisuus tarkoittaa, ja mikä merkitys siinä on yksilön tunnetaidoilla? Luvassa on avointa ja elämänmakuista keskustelua, kun Tytti Kokon vieraaksi saapuu psykologi ja tunnetaitovalmentaja Iida Mäkikallio.  Aikaleimat:  02:00 tunnetaitojen merkitys maajoukkuetason uimahypyssä, jatkuvan pelon kanssa eläminen  04:50 tunnetaitojen määritelmä tutkimusten mukaan: kyky tunnistaa ja säädellä sekä omia että toisten ihmisten tunteita, kyky tunnistaa miten oma toiminta vaikuttaa muihin sosiaalisissa tilanteissa  07:45 tunnetaidot työelämässä: työn luonteen muutos, tunnetaitojen ja tunneilmaston merkitys yksilön motivaation, tiimityön, jatkuvan oppimisen ja luovuuden kannalta  12:07 psykologisen turvan merkitys työyhteisössä: psykologinen turva mahdollistaa sen, että uskallamme olla eri mieltä, tuoda esiin virheemme ja pitää omista rajoistamme huolta, psykologinen turva on edellytys organisaation oppimiselle  16:33 tutkimustulos parhaiten suoriutuvista kirurgitiimeistä  19:08 yksilöiden henkilöhistorian merkitys ja yksilölliset erot psykologisen turvan kokemuksessa  22:47 epämukavien tunteiden esiin nostamisen vaikeus työyhteisössä: oman ja toisen "tontin” erottaminen vuorovaikutuksessa, oman pelon reflektointi ja sanoittaminen  30:10 pysähtymisen tärkeys silloin, kun tuntuu, että on “pakko” toimia tietyllä tavalla (esim. muistutella kollegaa toistuvasti), toimimattoman dynamiikan tunnistaminen ja oman tarpeen sanoittaminen  39:13 ärsytyksen tunne kertoo aina jostakin: sen alla on tunne, jonka tunnistamalla voit oppia uutta itsestäsi  42:42 rajojen asettaminen ja katkeruus: aina kun tuntee katkeruutta, se on merkki siitä, että on toiminut yli omien rajojensa ja ohittanut omat tarpeensa  48:43 voimakkaiden tunteiden, kuten viha ja suru, näyttäminen työpaikalla: edellytyksenä on kunnioittava käytös itseä ja muita kohtaan, ymmärrys siitä, miten oma toiminta vaikuttaa muihin  58:03 mistä lähteä liikkeelle organisaatioissa: tilan tekeminen tunteiden sanoittamiselle ja käsittelemiselle työyhteisön arjessa  62:03 kun on kyse ihmisistä, niin se mikä organisaatiossa vaikuttaa nopealta ja tehokkaalta, on pitkällä aikavälillä hidasta, ja se mikä vaikuttaa hitaalta, on nopeaa  65:00 tunteet on dataa: jos tunteita ei huomioida, menetetään valtavasti informaatiota ja energiaa  Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Mikä on kusipäisyyden tieteellinen määritelmä? Miksi kusipäistä keskusteleminen on ajankohtaista työelämässä juuri nyt? Tässä jaksossa keskustelu kulkee hankalista työntekijöistä ja omahyväisistä pomoista aina “hyvien tyyppien” rekrytointiin ja tiimin muodostamiseen. Luvassa on nopeatempoista tutkijoiden välistä dialogia, kun Tapani Riekin vieraaksi saapuu edellisen podcast-kauden isäntä, työelämän vallankumouksesta kirjan vastikään julkaissut Reima Launonen.Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Miten digitalisaatio muuttaa palvelualoja? Pitäisikö palkan nousta, kun työntekijältä odotetaan entistä monialaisempaa osaamista? Entä miltä johtajasta tuntuu sulkea 80 ravintolaa, jotka työllistävät 800 työntekijää? Tapani Riekin keskustelukumppaneina ovat HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanne sekä matkailu- ja ravitsemisalan konkari, nykyisin Filosofian Akatemiassa valmentajana toimiva Peter Jung.Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Miten itseohjautuva työskentely vaikuttaa ihmisten työhyvinvointiin? Entä kuinka hybridityötä tulisi johtaa? Tapani Riekki ja työterveyspsykologi, psykoterapeutti Heikki Särkelä keskustelevat koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista työelämäämme.Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Kuinka poliittinen kysymys työ on? Voiko inhimillisempää työelämää rakentaa irrallaan poliittisista päätöksistä? Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcastin ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa Reima Launosen kanssa keskustelemassa on Ammattilitto Pro:n talouspoliittinen asiantuntija ja kansanedustajana toiminut Ozan Yanar.Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Tässä jaksossa keskustellaan tulevaisuuden utopioista ja dystopioista. Millainen olisi ihanteellinen työelämä tulevaisuudessa? Entä millaisia uhkakuvia asiantuntijat näkevät? Reima Launosen vieraina ovat organisaatiokehittäjä ja puhuja Karoliina Jarenko sekä yliopistonlehtori Teppo Eskelinen.Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Kuuluuko yhteiskunnan kontrolloida vai tukea liike-elämää? Mikä on yritysten rooli inhimillisemmän työelämän rakentamisessa? Tässä podcast-jaksossa Reima Launonen haastaa keskusteluun oman esihenkilönsä, useita yrityksiä perustaneen ja nykyisin Filosofian Akatemian toimitusjohtajana toimivan Joonas Kimingin.Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Millaisten arvojen varaan inhimillinen työelämä rakennetaan? Minkälaisia arvoja tulevaisuuden työelämä edellyttää? Jaksossa keskustellaan arvojen muuttumisesta niin työelämässä kuin korkeakoulu- ja tutkimusmaailmassa. Reima Launosen vieraana on työelämätutkimukseen perehtynyt korkeakoulututkija ja yliopettaja Johanna Vuori.Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Mitä on johtaminen 2020-luvulla? Reima Launosen podcast-vieraana on tällä kertaa johtajuustutkija, pitkän linjan konsultti ja itsekin toimitusjohtajana työskennellyt Perttu Salovaara. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, tarvitsemmeko vahvoja johtajia vai voiko johtajuutta tapahtua muutoinkin kuin johtajien toimesta. Voiko jaettu johtajuus ja itseohjautuvuus oikeasti toimia työelämässä?Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Milloin epäoikeudenmukaisuuden kokemus on perusteltua? Aalto-yliopiston tutkija, etiikan ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiin perehtynyt Johanna Ahola-Launonen keskustelee Reima Launosen kanssa siitä, miten epäoikeudenmukaisuus näyttäytyy työelämässä ja miten voimme yksilöinä harjoitella oikeudenmukaisuutta.Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate

Tiede, Rakkaus, Vallankumous -podcastin ensimmäiseen jaksoon Reima Launosen vieraaksi saapuu motivaatiota ja merkityksellisyyttä tutkiva filosofi, tutkijatohtori Frank Martela. Reima haastaa Frankin kysymällä, onko olemassa niin kutsuttuja “paskaduuneja”, ja onko esimerkiksi tutkijan työ kenties lähtökohtaisesti mielekkäämpää kuin monet muut työt. Tarvitseeko työn ylipäänsä olla merkityksellistä ja mielekästä – ja miksi? Entä kenellä on vastuu työn mielekkyydestä: yksilöllä, organisaatiolla vai yhteiskunnalla?Kysymyksiä, kommentteja, lisätietoa:- Filosofian Akatemia: www.filosofianakatemia.fi/podcast- Facebook: www.facebook.com/filosofianakatemia- Linkedin: www.linkedin.com/company/594337- Instagram: @filosofian_akatemia- Twitter: @filosofianakate