Mitä oppivelvollisuuden pidentäminen auttaa, jos teini ei suorita nykyistäkään annosta? Sedät ja tädit selittää, mikä olisi parasta nuorille, mutta mitä ne oikeasti tietää? Tuntevatko edes omia lapsiaan, miten niillä koulu sujuu onko kavereita vai kiusataanko niitä? Kuka tietää, mikä koulussa on hyvää ja mitä pitäisi muuttaa vai onko sillä väliäkään, kun sedät ja tädit päättää omasta päästään. Pari tutkijasetää meni kuitenkin uudelleen kouluun, ja seuraamaan oikeata ysiluokan elämää. Kolmas setä sukelsi amikseen. Kouluja ja nuoria pohtivat Leena Mattila sekä uusintakoululainen Tommi Hoikkala ja ammattikouluja tutkinut Antti Maunu.

Mihin kaikkeen ihminen sitä aurinkoa tarvitsee, kun me emme osaa yhteyttää? Kuinka yleisiä ovat kaamosmasennus ja kaamosväsymys? Talvinen pimeys ja kaamos masentaa monia ja väsyttää vielä useampia. Vain harvat nauttivat talvisesta hämärästä ja hiljentävät tahtiaan talven tullen. Ihmisen sisäisen kellon, valon ja kaamoksen vaikutusten kimpussa ovat tutkimusprofessori Timo Partonen ja Leena Mattila. Psykiatrian erikoislääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on perehtynyt vuodenaikojen vaihtelun, valon ja unen vaikutuksiin.

Kansa järkyttyy, kun lööpit myyvät jonkun lapsen kamalaa kohtaloa. Järkytys kestää hetken ja sitten se on ohi, ja setä sekä täti palaavat kotiteatterinsa reality-maailmaan. Ketä enää kiinnostaa lasten ja nuorten hyvinvointi tai syrjäytyminen? Kiinnostaako lasten ja nuorten elämä edes vanhempia? Asian luulisi kyllä kiinnostavan, sillä ongelmien ennaltaehkäisy on helpompaa ja halvempaa kuin ongelmien selvittely ja jälkien paikkailu. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja ongelmien ennaltaehkäisystä puhuvat professori Kristiina Kumpulainen ja lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, toimittaja on Leena Mattila.

Oletko shoppailu- vai seksiaddikti? Nykyään löydetään riippuvuuksia joka aineesta, asiasta tai tekemisestä. Ennen oltiin riippuvaisia vain viinasta, huumeista ja tupakasta, mutta nyt myös seksistä, shoppailusta ja kauneusleikkauksista lenkkeilyn ja pelaamisen lisäksi. Mistä tämä addiktio-ongelmien hyöky ryöpsähti vai onko se ongelma? Ja kenelle se on ongelma? Entä haittaako riippuvuus ketään, jos asianomainen on ihan tyytyväinen shoppailija tai lenkkeilijä? Addiktioita ja niiden leviämistä tai paisuttelua leipovat ja rajaavat Leena Mattila sekä aihetta tutkineet Pauliina Raento ja Tuukka Tammi, jotka ovat koonneet kirjan Addiktioyhteiskunta.

Ysiluokkalaisten oppimistaidot ovat huonontuneet, missä vika. Teinit pärjäsivät kymmenen vuotta sitten selvästi paremmin päättelykyvyssä, matikassa ja luetun ymmärtämisessä. Miten tulos voi olla näin huono, mehän voitetaan PISA-tuloksissa aina kaikki. Mutta miten käy ensi vuonna? Missä välissä oppimisen perustaidot on sortuneet, ja miten koululaisten luetun ymmärtäminen voi huonontua? Oliskohan peruskoulussa säätämisen paikka? Toisalta myös koululaisten asennevamma on pahentunut, johtuuko pudotus kotioloista ja vanhemmista. Ysiluokkalaisten oppimistaitojen katoa ihmettelevät professori Jarkko Hautamäki, tutkija Petri Paju ja Leena Mattila.

Meitä kehoitetaan auttamaan naapurin mummoa tai invalidia, koska yhteiskunta ei raaski rahojaan tuottamattomiin ihmisiin uhrata. Kaikki OK siihen saakka, mutta jos mummo vastapalvelukseksi hoitaa lasta tai invalidi antaa matikantunteja naapurin teinille niin sitten on piru irti ..tai oikeastaan verokarhu, sillä apua ei saa korvata vastatapalveluksella. Tuloverolain mukaan työsuoritusten vaihtaminen päittäin on ollut vastikkeellista hommaa jo reilut 20 vuotta, mutta nyt se on hoksattu. Joku ketku on rakennuttanut mökin vastapalveluja vastaan, siispä pistetään muutkin verolle. Leena Mattilan vieraina ovat Heikki Hiilamo, Tero Määttä ja Marjut Sonck.

Valkkaako yhteiskunta avustettavia, kun näyttää että todella ongelmaiset, köyhät ja kipeet putoaa läpi suojaverkoista. Yhteiskunta hoitaa sisäsiistit ja helpot tapaukset virkatyönä ja hankalat tapaukset tipahtaa lähimmäisenrakkaudesta toimivien syliin. Diakoniatyön huomaan päätyvät asunnottomat, alkoholistit ja päihderiippuvaiset, perheiden lisäksi. Moni valittaa kirkollisveroista, mutta ei mieti pätkääkään mitä kaikkea saa veron vastineeksi tai lapset tai isovanhemmat saa. Diakonissalaitos auttaa ongelma-ihmisiä jaloilleen ja hommaa asuntoja, ja ihmiset valittaa siitäkin. Leena Mattilan kanssa diakoniasta puhuvat Ulla Nord ja Kalle Kuusimäki.

Vähentyykö seksin ostaminen kieltolailla entä paraneeko seksityöntekijöiden elämä? Mihin kieltolailla pyritään ja miten se vaikuttaa todellisessa maailmassa asiakkaan ja seksiammattilaisen välillä? Voiskohan se vaikuttaa samoin kuin viinan kieltolaki, joka siirsi välityksen ja kaupankäynnin maan alle ja homma siirtyi rikollisten käsiin ja peli raaistui. Seksin ostamisesta ja myymisestä keskustelevat toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen PRO-tukipisteestä ja kansanedustaja Anna Kontula sekä Leena Mattila.

Jo muinainen Urko Alku-Suomalainen ymmärsi saunan päälle. Saunassa synnyttiin ja synnytettiin, saunotettiin sekä vieraat että oma väki ja pestiin vielä vainajatkin. Saunomalla on hoidettu ja hoidetaan niin sielua kuin kolottavia jäseniäkin. Saunan terveysvaikutuksia on tutkittu sekä meillä että maailmalla, ja se ainakin on moneen kertaan todistettu, että saunominen ei ole hengenvaarallista, kunhan saunotaan selvin päin. Ennen yleisiä saunoja oli satoja, nyt jälkellä on viisitoista. Leena Mattilan vieraina ovat innokkaat saunojat Jarmo Lehtola Suomen Saunaseurasta ja MIka Ahonen, Sauna Hermannin saunamajuri.

Valoa, valoa, lisää valoa. Loisteputket, katuvalot ja kirkasvalolamput syytävät valoa ihmisille ja muulle luomakunnalle, vaikka aina ei tarttiskaan. Ei ainakaan 24/7. Syksyllä yksi jos toinen kaipaa lisää valoa, mutta rajansa siinäkin. Eläminen jatkuvassa keinovalossa ei ole pelkästään hyväksi. Varsinkaan, kun ei ole yksi lysti missä valossa ollaan. Maailma eliöineen on sopeutunut luonnonvaloon ja pimeään eikä luultavasti kellään ole muita sopeutumia tällä alueella, paitsi jollain mikrobeilla. Tästä huolimatta kaikille tyrkytetään jatkuvaa keinovaloa pimeän aikaan. Valon varjopuolia pohtivat tutkijat Jari Lyytimäki ja Janne Rinne Leena Mattilan kanssa.

Mistä tietää tietääkö vai luuleeko vain? Informaatiota tunkee joka tuutista liian kanssa. Viaton kansalainen voi hukkua sirpaletietoon ja muuhun sälään. Millä perusteella joku asia on faktatietoa eikä satunnaisen sanojan henkilökohtainen mielipide, luulo tai uskomus? Miten informaatiotulvaa pitäisi seuloa, jotta erottaisi höpöjutut ja mielipiteet tosiasioista? Infoähkyyn haetaan nyt apua psykologilta ja filosofilta. Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja teoreettinen filosofi Riku Juti vääntävät rautalankaa Leena Mattilalle ja muillekin.

Miten on mahdollista että tuhannet nuoret voivat syrjäytyä Suomen kaltaisessa pykälänviilausjärjestelmässä? Yhteiskunnalla on turvaverkkoja ja muita pelastussysteemejä, mutta silti monet putoavat läpi verkkojen. Vai onko niin, että verkot on ripoteltu hajalleen ympäri yhteiskunnan järjestelmiä niin, että että niitä ei löydä hakemallakaan saati sitten vahingossa. Nuorten syrjäytymisestä keskustelevat Leena Mattilan kanssa nuoriso-ohjaaja Dilbar Uotinen Naulakallion lastenkodista ja etsivän nuorisotyön Vamos-Herttoniemi yksikön esimies Ville Koikkalainen.

Kolikossa on aina myös kääntöpuoli, ja hyvää tarkoittava apu voi jossain oloissa olla haitallista. Länsimaiset avustukset ovat toisinaan päätyneet väärän osapuolen eli pahisten iloksi ja toisinaan apu on muuten vaan venyttänyt kriisin kestoa. Toisaalta tyttöjen koulutus, terveyskasvatus ja muut koulutusohjelmat ovat monin tavoin pitkäaikaiseksi hyödyksi ihmisille. Lisäksi vesihuoltohommat yhdistettynä huussien pystyttämiseen ovat säästäneet ihmishenkiä tappavilta ripulitaudeilta. Kumpi painaa enemmän vaakakupissa hyödyt vai haitat, sitä pohtivat Frank Johansson, Eija Alajarva ja Leena Mattila.

Tikahtuuko ihmiskunta ahneutensa sivutuotteisiin: jätteisiin, saastuneeseen ilmaan ja vesiin? Vai voiko maailman pelastaa? Ja jos voi, niin miten? Suuret ylikansalliset firmat rohmuavat luonnonvarat, koska niiden ideologia on: heti-mulle-kaikki-nyt! Suuren tuoton saamiseksi aiheutetaan vielä suurempi ja kalliimpi haitta, mutta sehän jää paikkakuntalaisten niskoille. Tämä on nähty, kun maailman öljy- ja mineraalivaroja on kahmittu ja kahmitaan. Miten ahneuden tilalle löytyis jonkinlainen tolkku maapallon tärvelemiseen tilalle, sitä pohtivat tutkija Anu Kantola, tietokirjailija Risto Isomäki ja Leena Mattila.

Mitä oppivelvollisuuden pidentäminen auttaa, jos teini ei suorita nykyistäkään annosta? Sedät ja tädit selittää, mikä olisi parasta nuorille, mutta mitä ne oikeasti tietää? Tuntevatko edes omia lapsiaan, miten niillä koulu sujuu onko kavereita vai kiusataanko niitä? Kuka tietää, mikä koulussa on hyvää ja mitä pitäisi muuttaa vai onko sillä väliäkään, kun sedät ja tädit päättää omasta päästään. Pari tutkijasetää meni kuitenkin uudelleen kouluun, ja seuraamaan oikeata ysiluokan elämää. Kolmas setä sukelsi amikseen. Kouluja ja nuoria pohtivat Leena Mattila sekä uusintakoululainen Tommi Hoikkala ja ammattikouluja tutkinut Antti Maunu.

Vaikka koira on ihmisen paras ystävä, niin ihminen ei ole parasta seuraa koiralle. Ihminen on jalostanut jotkut koirarodut siihen jamaan, että niistä ei perinnöllisiä tauteja puutu. Muutamille roduille sukusiitoksen tuottamia tauteja on kertynyt ihan rotuominaisuudeksi asti. Tautigeenejä löytyy helpoimmin juuri näistä roduista. Meitä ja koiria vaivaavia yhteisiä tauteja ovat epilepsiat, diabetes, glaukooma ja ahistukset ynnä muut, ja ylijalosteluista rotukoirista kyllä löytyy näihin riskigeenejä. Meistä, koirista ja tautigeeneistä keskustelevat professori Hannes Lohi ja Leena Mattila.

Ovet paukkuu ja raivarit raikuu, kun murrosikä iskee entiseen lapseen. Yhteenotot kuuluvat kuvioon, kun tehdään pesäeroa lapsuuteen. Joskus aikuisenkin voi olla vaikeaa pitää järki päässä ja jäitä hatussa, kun pinna palaa teinin raivoa kuunnellessa. Jos homma karkaa lapasesta niin tukiverkkoja löytyy lukemattomilta eri luukuilta, kunhan joku siitä verkkosotkusta saisi jotain selvää. Onko puhumaton teini parempi vaihtoehto? Mikä kuuluu kuvioon ja milloin on syytä huoleen, sitä pohtivat tohtorit dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopistosta ja koulu-ja terveydenhuollon ylilääkäri, lastenlääkäri Elina Hermanson Helsingistä sekä toimittaja Leena Mattila.

Montako kertaa sitä sähköporaa tai ompelukonetta on käytetty sen jälkeen, kun se tuli hankittua? Ensi kerralla voisi ehkä lainata harvoin tarvittavan kapineen tai pyytää kaveri ja pora kylään sitä reikää poraamaan. Vastapalvelukseksi voisi vaikka tarjota siivousapua. Yhteiskäyttö myös tutustuttaa ihmiset toisiinsa. Vanha yhteiskäytön ja naapuriavun periaate on tulossa takaisin Yhdysvaltojen kautta. Siellä uusi jakamistalous leviää nopeimmin, mutta meilläkin ollaan hyvässä alussa kertovat asiaa tutkineet Vesa-Matti Lahti ja Jenni Selosmaa. Toimittaja on Leena Mattila.

Millainen on onnellisen possun pesä, entä pitääkö sian elää kuin ihminen, liikkumatta ja lihoten? Ja miksi monissa maissa broilerit kyllästetään antibiooteilla, vaikka Suomessa broilerit pärjää ilmankin? Liharuuan tie ihmisen lautaselle on unohtunut monilta.Valmiiksi marinoiduista lihasuikaleista ei aina tiedä, mitä suuhunsa pistää, onko se sikaa, nautaa vai sittenkin hevosta. Alkuperämerkinnat ovat usein mitä sattuu ja marinadit pimittävät loput. Eikä kukaan tiedä onko erikoistarjouksen pihvi kasvatettu estrogeenilla ja broilerinsuikaleet antibiooteilla. Miksi ostaja ei saa tietoa lihasta, kyselevät Elina Lappalainen, Antti Jukkala ja Leena Mattila.

Kohta oma koti voi olla jopa omavarainen sähkön suhteen. Jatkossa notkea aurinkopaneeli taipuu moneen muuhunkin paikkaan, vaikka sähköauton katolle. Uusiutuvista energioista puhutaan paljon, mutta päättäjillä ei näytä piisaavan energiaa sen enempään. Aurinkopaneelit olivat aikoinaan kalliita ja tehottomia, mutta se oli silloin ja nyt on nyt. Aurinkopaneelien hinnat on pudonneet ja tehot parantuneet ja samaa voi sanoa Led-valoista, tietokoneista ja monesta muusta nopeasti kehittyvästä teknisestä vempaimesta. Auringosta ja energiasta keskustelevat professori Peter Lund Aalto-yliopistosta, Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila ja Leena Mattila.

Suomi on veroparatiisi ulkomaisen harmaan rahan jemmaajille. Meiltä ei heru, kuten Sveitsistäkään ei heru tietoa tilien ulkomaisista omistajista. Miksi Suomessa lellitään vierasmaalaisia ja piilotellaan verottajalta niiden rahakasoja? Turha luulla, että amerikkalaiset eläkerahastot pahastuvat, jos niiden suomalaissijoituksista puhutaan, mutta harmaan rahan sijoittajat ehkä tykkää kyttyrää avoimuudesta. Ratkaiseeko raha ketä lainlaatija täälläkin palvelee? Suurilla tuloilla tai huijarifirmalla voi päästä lähes verovapaaseen rälssiin. Harmaan talouden ja veroparatiisien rahapiiloja kaivelevat verotusneuvos Markku Hirvonen ja toimittaja Leena Mattila.

Suomi on kaivosteollisuuden hölmölä. Sen kun valtaat esiintymän, kuten Klondykessä. Täällä voit vallata kaivospaikan mistä tykkäät. Sitten kaivetaan arvometallit pois ja jätetään kaivosjätteet ja raiskatut maisemat alkuasukkaille. Ihan kuin ennen tehtiin Afrikassa, Amerikoissa ynnä muissa siirtomaissa. Mutta kas, Suomen valtauslaki onkin Ruotsin siirtomaakaudelta, 1700-luvulta. Kaivoslain osalta Suomi on edelleen siirtomaa ja sen suuret kaivosyhtiöt tietävät. Anglo American Exploration johtaa mineraalien ryöväyskisaa, sillä on yli 700 varausta ja 150 valtausta Suomessa. Kaivosasian äärellä ovat Hannele Pokka, Saku Vuori ja Leena Mattila.

Teinitytöt potkivat 12-v tytön sairaalakuntoon iltapvällä keskellä Helsinkiä, missä on vika? Monella nuorella on elämän suunta hukassa, ja poliisi saattaa olla ensimmäinen, joka asiaan puuttuu. Onko jengi perheen korvike eli hakeeko nuori sitä huomiota mitä kotoa ei saada? Diakonissalaitos on perustanut katkaisuhoidon päihteitä käyttäviä teinejä varten, mitä ajatuksia se herättää poliisissa, joka kerää sammuneita lapsia kaduilta. Ja toukokuun lämpiminä viikonloppuina kaduilta kerätään taas lapsia ja alaikäisten viinoja kaadetaan maahan. Leena Mattila tapasi komissariot Jari Taposen ja Jarmo Heinosen Pasilan poliisitalossa.

Mitä tekemistä kunnilla ja sote-uudistuksella on keskenään? Suomalainen kunnallinen terveydenhoito on poikkeus maailmankaikkeudessa. Se juontuu hevosaikakaudelta, jolloin kalliita syöpähoitoja, kuvantamisia, liuotushoitoja ynnä muita ei oltu vielä keksittykään, joten kyllähän kunnat silloin jaksoivat maksaa, mutta nyt on nyt. Kunnanlääkärien aikaan hoidot, laitteet ja lääkkeet eivät maksaneet maltaita. Nyt maksaa. Entä jos pantaisiin hela hoito yhden tuutin maksettavaksi, ja hoito tulisi vaivan eikä kunnan tai työpaikan varallisuuden mukaan. Näitä ja muita vaivoja puivat emeritusprofessori Martti Kekomäki ja Leena Mattila.

Kaikkihan pumppuviat tietää. Sydänriskeistä on saarnata paukutettu 50 vuotta, mutta nyt näyttää, että puhe ei enää tehoa. Veren hyytyminen ja verisuonten ryytyminen eivät tupsahda tyhjästä. Ryytymistä edesauttaa sohvaperunan laiskanpulskea elämä, roskaruokaa ja tissuttelua harrastaen, ja liikuntaa kartellen sekä vyötäröä paisutellen, Lisäpotkua tuo rööki huulessa. Harva voi syyttää sydänvioistaan pelkkiä geenejä, joten päivitetään taas kerran verisuonten kunnossapito-ohjeet. Moniin sydänriskeihin voi vaikuttaa itse, sanovat professori Timo Strandberg ja ylilääkäri Mikko Syvänne. Toimittaja on Leena Mattila.

Toimittajana Leena Mattila.

Tuore Apinajohtajan käsikirja on innostunut Furuvikin eläintarhan apinalaumasta, missä on tasan yksi uros. Viidakossa villeinä hilluvat "luomu"-simpanssit eivät elä suojatussa kuplassa kuten ruotsalaisen eläintarhan passatut city-elukat. Viidakossa on kilpailua ruuasta, reviiristä, naaraista, asemasta ja lisäriesana liuta petoja. Apinajohtajan käsikirjan opeilla meinataan kuitenkin kasvattaa esimiehistä johtajia ..ainakin Ruotsissa. Mutta ollaanko me ihmiset kuin apinat eläintarhan häkissä, vai ollaanko lähempänä viidakossa hilluvia omaa etuaan ajavia ja juonivia simpansseja, sitä ruotivat Leena Mattila ja prof. Yrjö Engesteström.

Konsultteja pyörii joka virastossa ja hallintohimmelissä riesaksi asti niin, että niihin kompastuu. Miksi konsulenttidemokratiaa siedetään ja siitä vielä maksetaan? Onko se muuta kuin päättäjien ja virkamiesten laiskuutta ja vastuun pakoilua? Puheet ja teot-ohjelmassa ruoditaan vallan ja vastuun haihtumista pois demokraattisesta valvonnasta. Aiheen äärellä ovat Konsulttidemokratiaa tutkineet ja siitä kirjan kirjoittaneet Suomen Akatemian tutkijatohtori Hanna Kuusela ja tietokirjailija, toimittaja Matti Ylönen sekä vastuunpakoilusta närkästynyt Leena Mattila

Toimittajana Leena Mattila.

Sote-uudistusta ängetään väkisin hallitusohjelman muottiin eikä mietitä pätkääkään, mitä varten koko sosiaali-ja terveydenhuolto on perustettu. Hoidon toimivuutta ei myöskään mietitä käyttäjän tai potilaan kannalta. Näyttää siltä, että hallintohäkkyrä korvataan vaan toisella häkkyrällä, jossa kuntarajat vaikuttavat enemmän kuin palvelujen toimivuus. Mikä hommassa on eniten pielessä ja miten se saataisiin toimimaan ja terveyskeskuksista verorahoille vastinetta? Asian ytimessä ovat sote-työryhmä jäsenet tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kelasta ja peruspalvelujohtaja Juha Metso Espoosta sekä Leena Mattila Ylestä.

Luuletko osaavasi ajatella ja voiko ajattelemista opetella? Miten ajattelun puute vaikuttaa elämään? Kaikki tuntevat tyypin, joka toimii samalla hölmöllä tavalla aina uudestaan eikä opi yhtään mitään. Lyö vaan päätä seinään uudelleen eikä tajua miksi päätä taas alkaa särkeä. Ei tajua, kun ei ajattele. Siperia ei opeta eli kokemuksesta ei opi, jos ei osaa ajatella asiaa. Tajuamista haittaa myös se, jos luulee liikoja itsestään ja syyttää aina ongelmistaan muita. Moni luulee, että joka iikka osaa ajatella, mutku ei osaa. Ajattelemisesta ja nautinnollisesta aivovoimistelusta keskustelevat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja Leena Mattila.

Vanhustenhoidosta ei vikoja puutu. Ikäihmisiä käsitellään yhtenä könttinä, vaikka samanikäiset voivat elää hyvin eri tavoin ja eri kunnossa. Nyt ikäjärjestelmä pistää samaan karsinaan petipotilaan, Rollarit ja sen kuuluisan Pihtiputaan mummon. Monet yli 65-vuotiaat pärjäävät töissä, rokkarina ja muissa riennoissaan ihan komeasti. Ne voivat kierrellä maailmaa, kun kerran on aikaa. Ja netin kautta monet on yhteyksissä minne tykkäävät. Hoivaa tarvitsevat unohdetaan sitten sinne terv.keskuksen vuodeosastolle. Mikä nykyisessä menossa eniten mättää ja mistä remontti pitäisi alkaa, sitä puivat professorit Erkki Vauramo ja Jaakko Valvanne Leena Mattilan kanssa.

Joskus on väitetty, että nuorissa on maamme tulevaisuus, vieläkö näin voi väittää? Pysyykö nykyinen opiskeleva nuoriso kunnossa tai edes hengissä keski-ikään asti, kun liikapaino ja sen tuomat taudit vaivavat jo parikymppisiä. Puheet ja teot -ohjelmassa keskustellaan siitä, miksi nuoret aikuiset lihovat eivätkä liiku ja mitä lihomisongelmalle voi ja/tai pitää tehdä. ..vai pitäisikö lihomiseen ja liikkunnan puutteeseen havahtua jo 10 vuotta aikaisemmin ...esim. ennen teini-ikää? ...vai onko peli jo menetetty, sitä pohtivat toimittaja Leena Mattila ja ylilääkäri Kristina Kunttu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä.

Nykykouluissa riehuvat sekä oppilaat että vanhemmat. Missä vika? Unohtuiko, että koulu on oppimista varten. Koko luokka on äimänä, kun vanhemmat vaativat koululta parempaa palvelua ja lisäksi parempia numeroita omille lapsilleen. Se ei tule mieleenkään, että koulussa pitäisi ottaa huomioon koko luokka. Heti-mulle-kaikki -tyyliset oppilaat eivät osaa toimia ryhmässä. Väkivaltaiset raivarit pelottavat oppilaiden lisäksi myös opettajia. Mutta mitä voi odottaa lapselta, kun murrosikään jämähtäneet vanhemmat rähjäävät mallina. MIkä mättää koulussa, sitä setvivät opettajat Ismo Leinonen ja Jyrki Lindroos Leena Mattilan kanssa.

Lapsikin tietää, että raksalla, ravintoloissa ja siivousfirmoissa tehdään riistobisnestä. Ketkufirma voittaa tarjouskisat, koska pääsee halvalla, kun jättää palkat ja verot maksamatta. Tavis-yrittäjä ei voi tarjota työtä yhtä halvalla, koska meinaa hoitaa lakisääteiset maksut ja työnantajan velvollisuudet. Siispä rehellinen häviää kilpailutuksen. Järjetön kilpailuttaminen pilkkoo työmaat ketjuksi alihankkijoille, joiden rästit maksaa Palkkaturva. Halvin ei ole edullisin. Mutta kenen kuuluisi valvoa ketjutusta, sitä setvivät Kyösti Suokas Rakennusliitosta, Harri Patrikainen E-Suomen AVI:sta, kansanedustaja Maria Tolppanen ja toimittaja Leena Mattila.

Tuoko ajokorttiuudistus lisäturvaa vai viekö pelkästään rahat? Ajokortti on kallis ennestään ja nyt se kallistuu lisää. Onko ajokortin uudistuksilla vaikutusta turvallisuuteen tien päällä? Mitä muuta virkaa autokoulun jatko-osan jatkokursseilla on kuin rahastus? Ajokorttiuudistuksen merkitystä maailmankaikkeudessa tai edes Suomessa ruoditaan Liikkuvan poliisin ja Liikenneturvan voimin. Ylikonstaapeli Risto Maksimainen ja koulutuspäällikkö Antero Lammi leipovat aihetta Leena Mattilan kanssa. .

Kaikki identtiset kaksoset eivät pysy identtisinä. Toinen voi lihota ja toisella peritty alttiusgeeni puhkeaa sairaudeksi. Erilaiset elämäntavat erillaistavat identtiset kaksoset, vaikka molemmilla on tasan samat geenit. Ihmisen perimän läpiluenta opetti sen, että geenit ovat monimutkaisempia kuin luultiin, lisäksi niiden toiminta voi muuttua iän, terveyden tai liikunnan myötä. Mitä geeneistä on kohuttu, ja mitä geeneistä tai niiden toiminnasta oikeasti tiedetään? Leena Mattilan kanssa geenejä kaivelevat professorit Aarno Palotie Cambridgestä Englannista ja Aila Rissanen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Onko säästämisellä sairaan kallis hinta? Suomen terveydenhuoltojärjestelmää paikataan kuin rispaantunutta tilkkutäkkiä Hölmölässä. Pala kerrallaan yritetään saada repaleiset palat pysymään koossa yhtenä täkkinä. Fiksumpi ottaisi ja tekisi kokonaan uuden. Monella eri lailla määräilty, monen eri toimijan hoitelema ja monesta eri tuutista rahoitettu sekasotku vie aikaa, rahaa ja hermoja ...sekä potilailta että henkilökunnalta. Hoitosysteemejä ruotivat professori Vesa Kataja Kuopiosta KYS-syöpäkeskuksesta, terveyspalveluiden johtaja Timo Aronkytö Vantaalta ja toimittaja Leena Mattila.

Politiikkojen puheesta ei aina ota selvää eikä se kai ole tarkoituskaan, pikemminkin päin vastoin. Potilaalle annetaan epikriisi, mutta ei sanakirjaa, jolla sen kääntäisi ymmärrettäväksi. Kauniiden puheiden varjossa ongelmia leipovat tietoasiantuntija Lasse Koskela Helsingin yliopiston kirjastosta sekä kielenhuoltaja Minna Pyhälahti ja tutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta. Toimittajana Leena Mattila.