Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Presidentinvaalien toisella kierroksella kisaa entinen pääministeri ja entinen ulkoministeri, joiden Nato-kommenteissa ja linjassa ydinaseisiin voidaan nähdä eroja. Eroja voi nähdä myös siinä, mitä he korostavat sosiaalisen median kampanjoissaan. Mikä ratkaisee sen kenestä tulee Suomen seuraava tasavallan presidentti? Keskustelemassa presidenttiehdokas Pekka Haaviston tukija Pekka Sauri ja presidenttiehdokas Alexander Stubbin tukija Stefan Wallin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ay-liike aloittaa laajat lakot, jotta hallitus perääntyisi aikeistaan. Ovatko uhattuina naisten palkankorotukset vai Suomen talous? Kuka taipuu? Mitä pitäisi ajatella työmarkkinapomojen ristiriitaisista tavoitteista? Studiossa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja AKT:n Ismo Kokko, joista ensimmäinen sulkee päiväkoteja ja toinen satamia. Työnantajia edustaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Orpon hallituksen verolinja on riski julkisen talouden kestävyydelle. Hallitusohjelman mukaan hallitus ei korota kokonaisveroastetta. Samaan aikaan verotulojen ennustetaan laskevan voimakkaammin kuin hetki sitten arvioitiin. Vaarantaako Orpon hallituksen verolinja talouden kestävyyden? Saadaanko valtion velkaantuminen kuriin, jos verotulot vähenevät samaan aikaan miljardeilla? Painottuvatko Orpon hallituksen leikkaukset liiaksi sosiaaliturvaan ja kohdistuvat samoille ihmisille? Pitäisikö sosiaaliturvamenoihin liittyvät säästöt ulottaa myös eläkeläisiin? Onko hallituksen työllisyytoimilla mahdollista saavuttaa 2 miljardin parannus julkiseen talouteen? Miksi hallituksen päätökset työperäisen maahanmuuton vähentämiseksi ovat riski talouden kestävyyden kannalta? Kuinka suuri lasku hiilinielujen supistumisesta koituu veronmaksajille? Orpon hallituksen talouspolitiikkaa arvioivat Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta sekä työelämänprofessori Seija Ilmakunnas Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ketkä jatkavat taistelua presidentinvaalin toisella kierroksella? Ketkä putosivat pelistä? Kumpi jatkoon päässeistä presidenttiehdokkaista ponnistaa paremmista asetelmista kohti vaalivoittoa? Nähdäänkö presidentinvaalin toisella kierroksella todellinen yllätys? Politiikkaradion presidenttialyysissä presidentinvaalin 1. kierroksen tuloksia arvioivat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen, Linda Pelkonen ja Antti Pilke.

Presidenttitentit ovat takana, vaalikampanjat vetelevät viimeisiään ja kansa käy presidentinvaaleihin. Kuka yhdeksästä presidenttiehdokkaasta on ollut iskulauseensa mittainen presidenttikandidaatti? Onko Haavisto etsinyt yhteistä Suomea? Onko Stubb toiminut yhdistävänä tekijänä? Onko Halla-aho hakeutunut turvalliseen tilaan? Onko Rehn ollut vakaa kuin kallio? Onko Andersson esiintynyt koko kansan presidentinä? Oliko Essayah parasta Suomelle? Johtiko Harkimo, oliko Aaltola rohkea? Jättikö Jutta – jotta ketään ei jätetä – Urpilainen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Yle julkaisi kauan kaivatun presidentinvaalien kannatusmittauksen. Menikö presidentinvaalien kärkinelikko uusiksi? Ketkä kaksi ovat nousemassa toiselle kierrokselle? Kenellä on paras sauma nousta seuraavaksi Suomen tasavallan presidentiksi? Politiikkaradio analysoi tuoreeltaan Ylen uuden kannatusmittauksen. Politiikkaradion presidenttianalyysissä kannatusmittausta arvioivat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen, Linda Pelkonen ja Antti Pilke.

Tulevan presidentin pitää olla valmis hoitamaan mahdolliset tilanteet, joissa kansakunnan selviytyminen on koetteilla. Politiikkaradion survival-extra keskittyy siihen, miten presidenttiehdokkaat selviävät vaikeista paikoista. Ehdokkaat joutuivat luovimaan erilaisissa skenaarioissa Politiikkaradion joulukuisissa presidenttitenteissä, joista tämä ohjelma on kooste. Toimittajana on Antti Pilke.

Presidentinvaaleihin valmistuvassa Yhdysvalloissa äänestäjien luottamus poliittisiin instituutioihin on pohjamudissa. Vaalien jyrkentämässä ilmapiirissä republikaanipuolueen ehdokkuudesta kamppaileva Donald Trump on vihjaillut jopa poliittisesta vallankumouksesta. Kestääkö amerikkalainen demokratia repivän presidentinvaalivuoden? Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän kriisistä keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden sekä tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäläisten kannatus Ukrainan sodalle on hiipumassa. Kyselytutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia venäläisistä haluaa sodan loppuvan. Hyökkäyssodan lopettamista tukee ensimmäistä kertaa enemmän venäläisiä kuin sodalla on maassa kannattajia. Haastattelussa Ulkoministeriön erikoistutkija Veera Laine ja Ulkopoliittisen instituutin vanehmpi tutkija Jussi Lassila. Pitääkö presidentti Vladimir Putinin ottaa kannatuksen hiipuminen tai useat protestit huomioon? Mistä kertovat Venäjällä tapahtuneet useat drooni-iskut? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Presidenttiehdokkaiden suosiota mittaavat kannatusmittaukset puhuttavat vaalien alla. Etenkin somessa on levitetty salaliittoteorioilta kalskahtavia viestejä, että Suomessa kannatusmittauksia median toimesta pimitettäisiin. Ovatko vaaleihin kytkeytyvät salaliittoteoriat siirtymässä poliittisesta marginaalista valtavirtaan? Ovatko trumpilaiset puheet vaalien varastamisesta leviämässä Suomeen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán esti joulukuussa EU-maiden 50 miljardin euron tuen Ukrainalle. Tämän seurauksena Euroopan parlamentti vaatii päätöslauselmassaan Unkarin äänivallan väliaikaista epäämistä EU:ssa. Voidaanko Unkarilta evätä äänivalta EU:ssa? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa Unkarin tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Petri Sarvamaa (kok. / epp) ja Nils Torvalds (r. / re). Petri Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin päätöslauselma luo painetta EU-komissolle, mutta peräänkuuluttaa jäsenvaltioilta vastuuta Unkarin laittamiseksi kuriin. Sarvamaan mukaan Unkari ei ole enää toimiva demokratia ja vie EU:ta kuin litran mittaa. ”Siellä on yksipuoluejärjestelmä”, sanoo Sarvamaa Politiikkaradiossa. Nils Torvalds on samoilla linjoilla. Torvaldsin mukaan nyt ”pitää tapella koko EU-järjestelmän uskottavuudesta”. Myös Ville Niinistö arvostelee jäsenmaita Unkari-asian hoidosta. Niinistön mukaan koko ongelman alkusyy on jäsenmaissa. ”Jos kaikki 26 muuta maata ei päätöksiin kykene, niin Unkari pyörittää show:ta”, sanoo Niinistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa. Sähköistääkö ennakkoäänestyksen käynnistyminen presidenttikisan? Miksi kannatusmittausten ykköpaikkaa pitävää Stubbia haastetaan Nato-puheista? Onko Nato-Suomesta ja Nato-presidentistä puhuva kokoomuksen Alexander Stubb joutumassa muiden ehdokkaiden tulilinjalle? Haastavatko presidenttikandidaatit toisiaan talous-, työmarkkina- tai muilla sisäpoliittisilla näkemyksillä? Politiikkaradion presidenttianalyysissä presidentinvaalien asetelmia analysoivat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen, Linda Pelkonen ja Antti Pilke.

Karsitaanko keskussairaaloja? Haastateltavana Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom ja HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi laittomasti Ukrainaan, suomalaiset poliitikot ovat joutuneet tikun nokkaan aiemmasta Venäjä-politiikastaan. Politiikkaradion Venäjä-virhe-extra keskittyy presidentinvaalien kärkiehdokkaiden Venäjä-linjaan. Kyseessä on kooste Politiikkaradion joulukuisista presidenttitenteistä. Toimittajana on Antti Pilke.

Sauli Niinistön valtakausi Suomen tasavallan 12. presidenttinä vetelee viimeisiään. Minkälaisena johtajana presidentti Niinistö esiintyi kansalle viimeisessä uudenvuodenpuheessaan? Muistuttiko Niinistö kansalasia maailmanpolitiikan synkistä tuulista vai paremman huomisen merkeistä? Mitä presidentin mielestä on ”suomalaistuminen” erotuksena suomettumisesta? Kenen linjoille Niinistö on tullut puhuessaan Venäjästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Leikkaukset ja työelämän kiristykset hiertävät hallituksen ja ay-liikkeen välejä, ja uudet mittavat lakot uhkaavat. Mitä on odotettavissa? Kytkeytyykö jytinä samaan aikaan käytäviin presidentinvaaleihin? Kysymyksiin vastaavat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Toimittajana on Antti Pilke.

Minkälaiset ovat asetelmat presidentinvaaleissa vajaa kolme viikkoa ennen vaalipäivää? Kuka presidenttiehdokkaista avaa ensimmäisenä loppukirin? Kenen ehdokkaan intresseissä on jäädyttää peliä? Vai jääkö repivä lopputaisto tyystin näkemättä? Politiikkaradion presidenttianalyysissä presidentinvaalien asetelmia analysoivat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen, Linda Pelkonen ja Antti Pilke.

Yhdeksän presidenttiehdokasta vastaa Politiikkaradion ämpärikysymyksiin. Lähetyksessä käydään läpi presidenttitenttien parhaita paloja. Politiikkaradio lanseerasi ämpärikysymykset eli ämpäristä vedettävät satumanvaraiset kysymykset, jotta ehdokkaista saataisiin selville myös yllättäviä asioita. Ämpärikysymyksiin tässä lähetyksessä on vastaamassa presidenttiehdokkaat Jussi Halla-aho (ps.), Li Andersson (vas.), Alexander Stubb (kok.), Harry Harkimo (liik), Sari Essayah (kd.), Pekka Haavisto, Olli Rehn, Mika Aaltola ja Jutta Urpilainen (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miltä näyttää politiikan vuosi demokratian näkökulmasta? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ja Demo Finlandin johtaja Rilli Lappalainen. Maailma näyttää aika synkältä, mutta Särkkä ja Lappalainen toivovat, että vuosi tuo kehitystä parempaan. Valitettavasti kaikki indikaattorit näyttävät kuitenkin, että demokratiakehitys menee huonompaan suuntaan. Autoritäärinen johtajuus on nousussa. Tänä vuonna käydään vaalit 40 eri maassa. Millaisen presidentin Suomi tarvitsee juuri tässä ajassa? Särkkä toivoo, että Suomen seuraava presidentin pitää olla kylmähermoinen ihminen, jolla on erittäin hyvä stressinsietokyky, hyvin kansainvälinen ja verkottuva henkilö. Toimittajana on Linda Pelkonen.

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen listaa suurimmaksi Venäjää koskevaksi virheekseen aiemman uskonsa siihen, että taloudellisella yhteistyöllä pystytään edistämään Venäjällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Urpilaiselta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä myös kommenteista, joita hän antoi samoihin aikoihin kun Venäjä valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin vuonna 2014. Valtiovarainministerinä ollut Urpilainen totesi Kalevan mukaan 15.3., että Venäjän vastaisten talouspakotteiden käyttöönottoa pitäisi välttää viimeiseen asti. Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti hiljattain, että Nato-jäsenyys aiheuttaa ongelmia Suomelle. Tutkijoilta on kuultu viime päivinä jopa arvioita, että Suomea ja Natoa voisi uhata sotilaallinen konflikti jo lähivuosina. Urpilaisen mukaan on tärkeää pitää pää kylmänä. EU-komissaarin tehtävistään virkavapaalla olevan Urpilaisen mukaan pahimpia uhka-arvioita ei pidetä todennäköisinä myöskään EU:ssa. Tentissä on aiheena myös se, yrittääkö SDP tehdä presidentinvaaleista oikeisto-vasemmistokamppailun ja yrittääkö Urpilainen erottua muista sisäpolitiikalla. Ohjelma on nauhoitettu aamulla 20.12. Toimittajana on Antti Pilke.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) ajaisi presidenttinä Suomea kasvattamaan voimakkaasti puolustusbudjettiaan sekä voimistamaan omaa ase- ja ammustuotantoa. Aaltolan mukaan Naton vaatima puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta ei Suomelle Venäjän rajanaapurina riitä. – Ehdottomasti yli kolmeen prosenttiin. Puola on neljässä ja Puolassa ajatellaan tämä asia aikalailla oikein, sanoo Aaltola Politiikkaradion presidenttitentissä. Aaltola kasvattaisi puolustusbudjettia valtion velasta huolimatta. – On helpompi maksaa asioista euroissa kun sitten vuosikymmenen päässä ruumissäkeissä. Jokainen varmaan ymmärtää sen, että sota ei ole leikin asia ja se itse sotiminen maksaa paljon enemmän kuin sen ennaltaehkäiseminen. Aaltola uskoo varustautumisen ja sotatalouden olevan myös piristysruiske Suomen taloudelle. – Aseet ja ammukset menevät Euroopassa tällä hetkellä hyvinkin kaupaksi. (Ase)varastoja ei kannata tyhjentää, niitä kannattaa täyttää. Miksi Mika Aaltola pitää Venäjän presidentin Vladimir Putinin puheita puhtaana roskana? Näkeekö Aaltola, että sodan uhka olisi leviämässä myös Nato-maihin ja Suomeen? Mitä Aaltola tarkoittaa vaatiessaan Suomelle sukupolvitehtäväksi laittaa “ruista ranteeseen”? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradion presidenttitentissä on valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Olli Rehn(kesk.).  Rehn kertoo, miten hänen mielestään pitäisi toimia nyt kun Ukrainan tuki on kyseenalaistettu EU:ssa. Rehn myöntää tehneensä yhden virheen suhteessa Venäjään: se liittyy Fennovoiman ydinvoimalaan. Hän kertoo myös mikä on hänen suhtautumisensa Turkin EU-jäsenyyteen, jota hän komissaarina ajoi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto lähti presidentinvaaleihin ennakkosuosikkina, mutta Ylen viimeisimmässä kyselyssä hän jäi yhä selvemmin kokoomuksen Alexander Stubbin taakse. Politiikkaradion presidenttitentissä kysytään, onko Venäjän uhkan leimaama aika väärä Haavistolle. Onko rauhanmiehelle nyt kysyntää? Haavisto vastaa myös siihen, mitkä olivat hänen omat Venäjä-virheensä. Entä harhautuiko hän vihreiden linjalta kommentoidessaan itärajan sulkua? Aiheena ovat myös Yhdysvaltain Suomelle antamat lupaukset ja tentin aikana meneillään olleet laajat lakot. Jos Haavisto olisi jo Suomen presidentti, puuttuisitko hän työmarkkinoiden tilanteeseen? Haaviston ulkoministeriaikana puhkesi kiista al-Holin pakolaisleirillä olleista suomalaisista. Haaviston epäiltiin rikkoneen virkavelvollisuutta, kun hän yritti siirtää toisiin tehtäviin ulkoministeriön päällikön, joka oli eri mieltä leirillä olleiden auttamisesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, että Haavisto syyllistyi lainvastaisuuksiin, mutta syytekynnys ei ylittynyt. Haavisto sanoo saaneensa moitteet ja ottaneensa ne vastaan. Hän ei usko, että tapauksesta jäi haavaa presidenttinä toimimiseen. Toimittajana on Antti Pilke.

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah ei halua suoraan tuomita Israelin sotatoimia Gazassa. Tuhansia uhreja vaatineen terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel on pommittanut Gazaa voimalla. Tiedot kuolonuhreista liikkuvat viidessätoista tuhannessa. – On ymmärrettävä, että Hamas on aloittanut tämän, sanoo Essayah Politiikkaradion presidenttitentissä. Essayahin mukaan Israelilla on oikeus turvata omat rajansa ja kansalaistensa turvallisuus. Gazan tilannetta Essayah vertaa Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin. – Olisiko ollut oikein, että Suomi olisi sanonut, että ei näitä terroristeja nyt saa lähteä etsimään, eikä näitä terroristeja pidä saattaa edesvastuuseen näistä pommituksista, Essayah kysyy. Minkälainen ulkopolitiikan arvopohja palvelisi Essayahin mukaan parhaiten Suomen etua? Laittaisiko Essayah itärajan tilanteen kärjistyessä kansainväliset velvoitteet piippuhyllylle? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradion presidenttitentissä on Liike Nyt -puolueen presidenttiehdokas, kansanedustaja ja puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo.  Harkimo on tehnyt kauppaa Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin kanssa, jotka kuuluvat Vladimir Putinin lähipiiriin. Millaiset suhteet olivat ja voiko niillä olla vaikutusta hänen politiikkaansa? Harkimo kiistää, että vanhat bisnekset vaikuttaisivat hänen uskottavuuteensa ulkopolitiikan tekijänä. Hän korostaa, että Krimin valtaus tapahtui vasta sen jälkeen kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerit. Harkimo kertoo millaista Venäjä-politiikkaa hän harjoittaisi jos tulisi valituksi Suomen presidentiksi, miten hän pyrkisi vähentämään rasismia Suomessa ja miten ilmastokriisiin pitäisi vastata. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin uusi presidenttikausi ei olisi riski Suomen puolustukselle, vaikka uudesta valtaannoususta on kannettu huolta. Amerikka-mieliseksi julistautuneelta Stubbilta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä, tulisiko Suomesta hänen presidenttikaudellaan Naton kiltti oppilas. Olisiko Suomi valmis tekemään kaiken mitä Yhdysvallat pyytää? Stubbin pääministeriajasta on pian kymmenen vuotta. Hän johti epäonnistuneeksi moittua hallitusta ja hänet syrjäytettiin kokoomusjohtajan paikalta. Stubb sanoi sen jälkeen, että kotimaan politiikka oli hänen osaltaan nähty. Miksi hän haluaa takaisin? Stubb muistetaan joistakin harkitsemattomista heitoista, kuten triathlonkisasta tviittaamisesta, samoihin aikoihin kun Ukrainassa oli ammuttu alas matkustajakone. Olisiko vastaaviin presidenttinä varaa? Entä miten Stubb toimisi presidenttinä, jos tuhannet ihmiset tulisivat luvatta Venäjältä Suomeen metsien kautta? Toimittajana on Antti Pilke.

Harry Harkimo (liik.) johtaa eikä selittele. Jussi Halla-ahon (ps.) Suomi on turvallinen tila. Olli Rehn (kesk.) on vakaa kuin kallio. Alexander Stubb (kok.) yhdistävä tekijä. Ja Jutta on jotta – jotta ketään ei jätetä – sanoo Jutta Urpilainen (sd.) presidenttikampanjassaan. Mistä on hyvä iskulause tehty? Iskevätkö presidenttiehdokkaiden sloganit kuin miljoona volttia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradion presidenttitentissä on kansanedustaja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.  Andersson puhuu ydinaseriisunnan puolesta. – Ukrainan sodan myötä uhka ydinaseiden käytöstä on ajankohtaistunut taas ihan eri tavalla mitä se on ollut moneen vuosikymmeneen. Se alleviivaa sen tarpeen edelleen puhua ydinaseriisunnan puolesta, hän sanoo. – Juuri nyt meitä taas muistutetaan kuinka tuhoisia ne aseet ovat koko ihmiskunnalle, hän toteaa. Presidenttitentissä keskusteltiin myös Gazan sodasta, Suomen itärajasta, feminismistä, rasismista ja ylipäällikön tehtävistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon mukaan uhkakuvalla siirtolaisten jäätymisestä Suomen itärajalle pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Politiikkaradion presidenttitentissä Halla-aho sanoo että skenaario ei ole Suomen itärajalla realistinen. – Tämä on enemmän sellaista nyyhkypopulismia, jolla pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Me voimme katsoa mitä rajalla tapahtuu. Ei siellä ole hankeen jäätyneitä ihmisiä, sanoo Halla-aho. Halla-ahon mukaan Suomen ei pidä tehdä mitään raja-alueelle tuleville ihmisille. Ainoastaan estää heidän pääsynsä Suomeen. Tuleeko Venäjä haastamaan Natoa sotilaallisesti? Miksi Halla-aho siunasi perussuomalaisten yhteistyön Putin-mielisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa? Onko Halla-aholla nollatoleranssi rasismille? Irtisanoutuuko Halla-aho perussuomalaisten presidenttiehdokkaana korkeimman oikeuden tuomion vuonna 2012 saaneista blogikirjoituksistaan? Politiikkaradion presidenttitentissä on perussuomalaisten presidenttiehdokas, kansanedustaja ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Käsittelyssä olivat SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Liike Nyt:in vaihtoehdot Petteri Orpon (kok.) hallituksen budjetille. Käytiinkö eduskunnassa tasokas talouskeskustelu budjettivaihtoehdoista? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) käänsi keskustelun paikoin puhtaaksi retoriikaksi? Onko valtiovarainministeri valinnut tyylikseen ”hyökkäys on paras puolustus”? Mihin Purra pyrki puhuessaan oppositiosta himoverottajina? Onko kyseessä samanlainen argumentti kuin taannoinen puhe Nato-kiimaista poliitikoista? Kuinka usein eduskunnassa ylipäätään puhutaan himosta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää. Eli kyse on eduskunnan äänestyksistä, joissa ei noudateta puoluekuria. Mistä asioista tällä vaalikaudella voi tulla omantunnon kysymyksiä? Onko kysymys vähemmän omastatunnosta ja enemmän poliittisesta pakoilusta, kun joku asia julistetaan omantunnon kysymykseksi? Aiheesta puhuvat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Kim Berg (sd.) ja Sari Tanus (kd.). Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 2023. Sari Tanus taas pani lähes kymmenen vuotta sitten vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan lääkäreillä olisi oikeus omatunnonsyihin vedoten kieltäytyä tekemästä abortteja. Miksi sana ”omatunto” on Tanukselle keskeinen osa politiikkaa? Röntgenhoitajana työskennellyt Kim Berg taas joutui pitkäaikaisena ay-aktiivina hankalaan paikkaan, kun hän äänesti eduskunnassa hoitajaliitto Tehyn vastustaman potilasturvallisuuslain puolesta. Miten vaikeaa oli valita oman puolueen SDP:n ja oman ammattiliiton Tehyn linjan väliltä? Olisiko potilasturvallisuuslain pitänyt olla Bergin mielestä omantunnon kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

YK:n ilmastokokous eli COP28-kokous alkaa torstaina Dubaissa. Politiikkaradiossa vieraana kokoukseen osallistuvat ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia, joka toimii kokouksessa EU:n pääneuvottelijana ja Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Annukka Saari. Honkatukia lähtee kokouspaikalle kolme päivää ennakkoon, koska ensimmäisenä alkaa kova vääntö siitä, mitä asioita tuossa kokouksessa käsitellään. EU:n tavoite on Honkatukian mukaan varmistaa, että kokouksessa puhutaan vahvasti päästöjen vähentämisestä ja siitä että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. – Eri mailla ja maaryhmillä on hyvin erilaisia tavoitteita tämän kokouksen suhteen. Kehittyvien maiden pääasiallinen tavoite on varmistaa, että ilmastotoimiin ja ilmastotuhoihin on rahoitusta, Honkatukia kertoo. Saari lähtee suomalaisten yritysten kanssa ilmastokokoukseen pitämään esillä teknolgisia mahdollisuuksia ilmastokriisin ratkaisuun. – Tämä kuulostaa suomalaisten yritysten kannalta myös mahdollisuudelta. Teknologiateollisuuden alat voivat vähentää 40 prosenttia kaikista päästöistä jo 2035 mennessä, Saari kertoo. Suomella on ensimmäistä kertaa oma paviljonki Ilmastokokuksessa. Siinä on joka päivä tapahtumia ja suomalaiset yritykset ovat esillä. Saari kuvailee, että kokousalue on yhtä suuri kuin Helsingin Kampista Sörnäisiin. Paikalle saapuu 70 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Honkatukian mielestä hyvin tärkeää on mitä Kiina tekee. Kiinan osuus maailman päästöistä on ollut noin kaksi kolmasosaa, mutta nyt Kiina satsaa tänä vuonna voimakkaasti aurinkoenergiaan. – Uutiset Kiinassa ovat rohkaisevia, mutta jos Kiina ei ala samaan aikaan ajaa hiilivoimaa alas, se ei ratkaise tätä, hän pohtii. Hän kuvailee, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ovat ”henkitoreissaan”. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Turvapaikanhakijoiden masinointi itärajalle sai Suomen varpailleen. Rajaturvallisuuden varmistamiseksi hallitus sulki itärajan rajanylityspaikat Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Myös koko itärajan sulkemista on vaadittu. Voiko Suomi hätätilan nojalla sulkea koko itärajan? Miksi apulaisoikeuskansleri sai ryöpyn niskaansa hänen torpattuaan itärajan sulkemisen? Onko rajaturvallisuuteen liittyvä aggressiivinen someviestintä osa Venäjän hybridivaikuttamista? Onko apulaisoikeuskansleriin kohdistunut arvostelu astumista Venäjän virittämään hybridiansaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Gazan sota voisi parhaassa ja pahimmassa tapauksessa edetä? Mitä pitää tapahtua jotta päästäisiin lähemmäs rauhaa? Haastattelussa Lähi-idän professori Hannu Juusola ja Saana Keskitalo konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Lähi-idän tiimistä. – Positiivista skenaariota olisi se että kansainvälinen yhteisö sisäistäisi tilanteen vaarallisuuden ja painostaisi kunnolla osapuolia lopettamaan sodan, Juusola pohtii. Hän pitää kuitenkin todennäköisempänä, että konflikti jatkuu pitkään, eikä pidä realistisena, että Israel pystyy kukistamaan Hamasin täydellisesti. Keskitalon mielestä Gazan sodassa on merkkejä etnisestä puhdistuksesta. Hamasin liittolaisen Iranin tukema Hizbollah-järjestö on tiivistänyt yhteistyötään Venäjän kanssa. – Venäjä pyrkii käyttämään jokaisen mahdollisuuden opportunistisesti hyväkseen, ja pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa ei vain Lähi-idässä vaan myös Pohjois-Afrikassa ja Sahelissa, hän kertoo. Miten Suomi voi tässä tilanteessa pyrkiä rakentamaan rauhaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskuntapuolueiden ehdokkaat ovat kasassa, kun myös EU-komissaari, SDP:n Jutta Urpilainen vahvisti lähtönsä kisaan. Pääseekö takamatkalta mukaan? Mitä naisäänestäjät tekevät? Mikä ratkaisee vaalit? Presidentinvaalien asetelmaa arvioivat politiikan taustavaikuttajat, jotka olivat aiemmissa vaaleissa keskeisissä rooleissa. Studiossa ovat viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja, kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen, ammattijärjestö Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen (sd.) ja vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi. Toimittajana on Antti Pilke.

Hallitus päätti sulkea neljä rajanylityspaikkaa itärajalla sen jälkeen kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla Venäjältä enemmän kuin aiemmin. Onko kyse Venäjän hybridivaikuttamisesta? Keskustelemassa Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärki, politiikan toimittajat Terhi Toivonen Yleltä ja Lauri Nurmi Iltalehdestä. Rikkooko Suomi kansainvälisiä velvoitteitaan jos turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen estetään? Turvapaikanhakeminen on ihmisoikeus, joka on määritelty YK:n ja EU:n sopimuksissa. Kärki arvioi, että "Venäjä tietää, että tämä on kipukohta länsimaiselle sivistysvaltiolle". – Kun on sivistysvaltio ja kangsterivaltio vierekkäin oikeusperiaatteista kiinni pitäminen on haaste, hän pohtii. Nurmi pitää tärkeänä, että nyt ajatellaan ensisijaisesti kansalaisten turvallisuutta. – Meillä on tiedossa, että hyvinkin helposti Venäjä pystyisi ohjaamaan rajalle 10 000 ihmsitä. Suomi on pieni maa ja meillä on vähän rajavartioita ja poliiseja. Jos heidän kaikki resurssit sidotaan ihmisten vastaanottamiseen, se on turvallisuusuhka, Nurmi kertoo. Hän epäilee, että tulijoiden joukossa voi olla esimerkiksi koulutettuja sotilastiedustelijoita. Toivonen pohtii, mitä turvapaikanhakijoilla tapahtuu kun pakkanen kovenee ja rajat ovat kiinni. – Jätetäänkö ihmiset pakkaseen kuolemaan? On luvassa 20 asettta pakkasta, hän toteaa, ja arvioi, että tätäkin Venäjä saattaa käyttää propagandassaan. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Hallitus päätti raja-asemien sulkemisesta Suomen itärajalla. Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan on viitteitä siitä, että vieraalla valtiolla on osuus turvapaikanhakijoiden ohjaamisessa itärajalle. Onko päätös vastaus Venäjän hybridivaikuttamiseen, jossa ihmisiä masinoidaan Suomeen, kuten sisäministeri Rantanen antaa ymmärtää? Onko päätös merkki koko maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta, kuten valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) viestittää? Onko raja-asemien sulkeminen ”viesti”, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok.) päätöstä perustelee? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miltä näyttää opiskelijoiden tilanne kun kokoomusvetoinen Petteri Orpon hallitus leikkaa opiskelijoilta? Keskustelemassa kansanedustajat Mari-Leena Talvitie (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.). Onko oikein, että opintotuesta tehdään yhä lainapainotteisempaa? Vai pitäisikö palata 1970-luvun malliin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Moni asia on muuttunut sitten vuoden 2018 presidentinvaalien. Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja maailmanpolitiikka on aidosti vaikeassa asennossa. Myös Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut Nato-valtio. Näkyykö ulkopolitiikassa tapahtunut muutos presidentivaalien asetelmissa, ehdokkaiden vaalikampanjoissa tai vaalikeskusteluissa? Mistä asioista presidenttiehdokkaiden ei missään nimessä pitäisi vaalikampanjoissaan vaieta? Mitä jää piiloon, jos presidentinvaaleissa puhe pyörii vain Venäjän ympärillä? Tammikuun 2023 presidentinvaaleja analysoi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen keino talouskuri on politiikassa? Keskustelemassa tutkijat Sami Outinen, Timo Harjuniemi ja Tero Toivanen, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Talouskuri tuli Suomeen. Kirjassa pohditaan talouskuriajattelun yleistymistä Suomessa. Talouskurilla on tarkoitus pitää valtion velka ja inflaatio hallinnassa, mutta sillä on myös monia synkkiä seurauksia. Kovista leikkauksista on seurannut esimerkiksi laman syvenemistä, yhteiskunnan heikompiosaisten elämän kurjistamista ja ympäristöpolitiikan kunnianhimottomuutta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kestääkö perussuomalaisten kannatus hallituksessa olon? Suosio on laskenut, mutta vuoden 2015 kaltaista romahdusta ei ole nähty. Mikä kaikki on toisin kuin vuonna 2015, kun puolue oli viimeksi hallituksessa? Mikä hallitusvastuussa on perussuomalaisille nyt vaikeinta? Aihetta analysoivat politiikan tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Martin päivänä 10. marraskuuta Suomi hiljentyi presidentti Martti Ahtisaaren valtiollisiin hautajaisiin. Suomessa ensimmäiset valtiollisin menoin haudatut henkilöt eivät olleet presidenttejä vaan taiteilijoita. Miksi tätä nykyä valtiolliset hautajaiset järjestetään ja kustannetaan valtion varoista lähtökohtaisesti vain presidenteille? Symbolisoisivatko viihdetaiteilijat valtiota siinä missä presidentitkin? Pysyvätkö valtiolliset hautajaispuheet samoina eri ajoista huolimatta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomen suurituloisimmat on taas listattu, vai onko? Mitä keskiviikkoisen veropäivän tiedot kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta? Meneekö hallituksen veropolitiikka oikeaan vai väärään suuntaan? Onko verotus liian kireää Suomessa? Veroista keskustelevat Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, SDP:n entinen veroasiantuntija Lauri Finér ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ratkaisevat neuvottelut kiistellystä ennallistamisasetuksesta käynnistyvät EU-komission, jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kesken. Syntyykö kiistellystä ennallistamisasetuksesta viimein ratkaisu? Minkälainen asetus olisi Suomen kannalta hyväksyttävissä? Onko Suomen varauduttava jopa kaatamaan neuvottelut? Purevatko talouspakotteet lainkaan Venäjään kun maa yhä vain jatkaa sotaa? Mitä EU:n pitäisi tehdä, jotta Venäjä ei kykenisi kiertämään talouspakotteita? Onko Euroopan tuki Ukrainalle horjumassa? Euroopan parlamentin radiostudiossa Brysselissä ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re / r.), Heidi Hautala (greens / vihr.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ecr / ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Joukko ammattiliittoja aloitti tiistaina lakkoilun vastalauseena hallituksen työmarkkinatoimille. Keskiviikkona taas on määrä alkaa valmistelu mallista, jolla suomalaisten palkat seuraavaksi sovitaan. Hallituksen kaavailemaa mallia on moitittu naisvaltaisten alojen betonoimiseksi palkkakuoppaan. Kenen kanta voittaa? Haluaako kokoomus tehdä mahdottomaksi mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaerojen purkamisen? Millaiseen vastaantuloon lakkoileva ay-liike olisi tyytyväinen? Aiheesta keskustelevat eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) ja vastikään eläkkeelle jäänyt ”työmies” Matti Putkonen, joka sorvasi työmarkkinauudistuksia hallitusneuvotteluissa perussuomalaisten edustajana. Toimittajana on Antti Pilke.

Miten Nato-jäsenyys näkyy politiikan tai eduskunnan ilmapiirissä? Tuoko Nato-ratkaisu Suomeen uutta ulkopolitiikan avoimuutta, vai siirrymmekö yhden totuuden aikaan, jossa ulkopoliittista linjaa ei saisi kritisoida? Miten ulkopolitiikan historialliset linjaratkaisut vaikuttavat politiikan keskustelukulttuuriin? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa Nato-päätöksen vaikutuksista politiikan ilmapiiriin keskustelevat kansanedustajat Krista Mikkonen (vihr.), Merja Kyllönen (vas.) ja Otto Andersson (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Hämeenlinnan Verkatehtaalla 29.9.2023.

Gazan sota näyttää jakavan suomalaisia. Erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyy jyrkkiä puheenvuoroja Israelin puolesta ja tiukasti Israelia vastaan. Mistä syystä keskustelu Gazasta läikkyy yli Suomessa? Ovatko suomalaiset valitsemassa asiassa puolensa? Oliko tyhjän äänestäminen YK:n yleiskokouksessa Suomelta kannanotto? Eikö Suomi kannata tulitaukoa äänestettyään tyhjää tulitaukoa vaativassa lauselmassa? Miksi Hamas ja Israelin poliittinen johto eivät hyväksy kahden valtion mallia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pitäisikö Suomen ottaa aktiivisempi rooli liittyen Gazan sotaan? Mikä Suomen kannan pitäisi olla ja miten sitä pitäisi edistää? Keskustelemassa kansanedustajat Tytti Tuppurainan (sd.), Pia Kauma (kok.) ja Jussi Saramo (vas.). Tuppurainen on huolissaan siitä, että Gazan tilanne uhkaa "läikkyä yli Suomeen saakka ja Euroopan kaduille osapuoliin jakautumisena". – Käymme tällaista eräänlaista sijaissotaa nyt myös suomen kaduilla ja Euroopan pääkaupunkien kaduilla. Huolestuttaa, millaista asennetta näkyy esimerkiksi juutalaisia kohtaan, Tuppurainen sanoo. Kauman mielestä on oikein, että Suomi äänesti tyhjää YK:n päätöslauselmasta, jossa haluttiin tulitaukoa Gazaan. – Siinä päätöslauselmassa ei suoraan tuomittu terroristijärjestö Hamasia, Kauma perustelee. Saramon mielestä Suomen kanta pitää olla sama kuin YK:n kanta. – Suomi osallistui epäsuorasti siihen puoleen, joka oli tässä Israelin johdon takana. Tästä olen pettynyt, hän sanoo. Mikä merkitys Suomelle on sillä, että Yhdysvallat on Israelin liittolainen? Presidentti Joe Biden on kuitenkin hiljattain muuttanut suhtautumistaan Israeliin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka suurella todennäköisyydellä Yhdysvalloissa nähdään seuraavissa presidentinvaaleissa uusintaottelu Joe Biden vs. Donald Trump? Onko jo aika varautua Trumpin presidenttiehdokkuuteen? Minkälaisia geopoliittisia riskejä Trumpin mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen liittyy Euroopan ja Suomen kannalta? Yhdysvaltojen sisäpoliittista tilannetta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden, Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta, sekä Yleisradion Washingtonin kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vain puolet suomalaisista kokee yhteiskunnan reiluksi, paljastaa uusi Tilannekuva Suomesta -katsaus. Keskustelemassa e2-tutkimuslaitoksen johtaja Karina Jutila ja tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen. Katsauksessa selvitettiin koetaanko yhteiskunta reiluksi ja minkälaisia huolen aiheita suomalaisilla on. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kun Suomi herää uuteen viikkoon, kokoomus on kukittanut Alexander Stubbin presidenttiehdokkaakseen ja kristillisdemokraatien Sari Essayah on avannut kampanjansa. Toimittajaraati kertoo mitä näistä ja muista presidentinvaalien tuoreimmista käänteistä pitää ajatella. Antti Pilkkeen vieraana ovat politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista, Kansan uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen ja Ylen politiikan toimittaja Kristiina Tolkki. Suora lähetys.

Keskusrikospoliisi tiedotti Itämeren kaasuputkirikosta kovia faktoja: kaasuputken suojakuoret ovat rikki ja merenpohjassa on raahausjälki, joka jatkuu itään useita kilometrejä. Kaasuputken vierestä löytynyt ”möykky” on ankkuri. Mistä on kyse? Kuka on kaiken takana? Mihin kummaan Newnew Polar Bear -alus oli matkalla ja miksi? Eivätkö kovat faktat riitä spekulaation nälkäiselle medialle? Miten hybridiuhkien varjoisa maailma heijastuu politiikkaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Presidentti Sauli Niinistön Nato-kanta on vaihdellut etunojasta vastahankaan ja takaisin. Miksi presidentti profiloitui Putin-kuiskaajana ja Suomi pyrki Natoon vasta kun sota raivosi Euroopassa? Aiheesta puhuu tietokirjailija ja kokenut toimittaja Risto Uimonen, jolta on julkaistu jo kolmas kirja Sauli Niinistöstä. Toimittajana on Antti Pilke.

Pysyykö EU jatkossakin sisämarkkinaprojektina, vai kuoriutuuko unionista taloudellinen ja geopoliittinen suurvalta? Onko laajentuminen EU:lle ulkopoliittinen välttämättömyys? Minkälaista ajattelua ja asennetta EU:n tuleva kehitys Suomelta vaatii? Vieraana on Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaisen käänteen Puola on tekemässä politiikassaan? Keskustelemassa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja toimittaja Helena Petäistö. EU-myönteiset puolueet tekivät vaalivoiton Puolassa. Petäistö pitää käännettä merkittävänä koko Euroopan kannalta. Miklóssy arvioi, että hallitusneuvotteluissa voi olla suuria haasteita ennen kuin EU-myönteinen arvoliberaalimpi, oikeusvaltioperiaatetta arvostava hallitus on kasassa. Miklóssy ja Petäistö arvioivat, että Suomen kannattaisi lämmitellä suhteitaan Puolaan nyt entistä enemmän, koska Puola on nouseva talous- ja sotilasmahti. Toimittajana Linda Pelkonen.

Kesän 2023 rasismikeskustelu alkoi, kun julkisuuteen tuli perussuomalaisten poliitikkojen rasistisia kirjoituksia. Hallitus yritti suoristaa rivinsä rasismitiedonannolla, ja sai syyskuun alussa eduskunnan luottamuksen. Miten kesän rasismikeskustelu on vaikuttanut politiikan ilmapiiriin? Muuttiko se Suomea jollakin tavalla? Aiheesta puhuvat keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra. Toimittajana on Antti Pilke. Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 29. syyskuuta 2023.

Rauhan nobelisti, presidentti Martti Ahtisaari on poissa. Ahtisaari ei ollut tyypillinen suomalaispresidentti. Mara oli kansanmies, ei etäinen piikittelijä. Vaikka mediassa Ahtisaarta käsiteltiin välillä hyvinkin töykeästi, Ahtisaari ei sivaltanut takaisin. Kaipaisiko nykypolitiikka enemmän Maraa – itseään täynnä olevien minä-miesten ja -naisten sijaan? Onko Orpon hallituksen sote-säästöissä kyse leikkauksista, sopeuttamisesta, menojen hillitsemisestä, vai mistä? Mikä avuksi kun poliitikot eivät löydä yhteisiä sote-faktoja? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hamasin isku Israelia vastaan ja sairaalaräjähdys Gazan kaupungin keskustassa on tuomittu laajasti Euroopassa. Muuttaako sairaalaisku Euroopan suhtautumista Israelin ja Hamasin väliseen sotaan Gazassa? Onko vaatimus tulitauosta mahdollinen kun vastakkain ovat terrorijärjestö ja Israelin valtio? Voidaanko Venäjältä jäädytetyt varat käyttää Ukrainan jälleenrakentamisen rahoittamiseen? Onko Suomen vastustama suvereniteettirahasto heräämässä henkiin strategisten teknologioiden kehysvälineen STEP:in myötä? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa vieraina ovat europarlamentaarikot Nils Torvalds (re / r.), Alviina Alametsä (greens / vihr.) ja Petri Sarvamaa (epp / kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten hyvinvointialueet pärjäävät keikkalääkärien kalliiden palkkioiden kanssa? Keskustelemassa Pirkanmaan hyvinvointialue-johtaja Marina Erhola ja Länsi-Uusimaan palvelutuotannon johtaja Matias Pälve. Erhola ja Pälve ovat huolissaan siitä, että keikkalääkärien palkkiot ovat korkeat ja keikkalääkärien käyttö on lisääntynyt. Myös sairaanhoitajia ja lähihoitajia palkataan vuokratyötä välittävien yritysten kautta. Erityisesti hoivahenkilöstön saatavuudessa on ongelmia esimerkiksi vanhuspalvelussa, ja vuokratyövoiman käyttö lisääntyy merkittävästi. Toisaalta kilpailuakin on. – Vuokratyövoimaa tuottavien yritysten määrä on kasvanut paljon ja siten myös kilpailu näiden yritysten välillä on lisääntynyt, Pälve kertoo. Hänen mielestään ei pidä syyllistää yrityksiä tai työntekijöitä vaan selvittää, miksi vuokratyön tekeminen on houkuttelevampaa kuin virkatyön tekeminen. Virkatyöstä pitää tehdä houkuttelevampaa. Erhola myöntää, että terveydenhuollon järjestämisessä on ongelmia, joita ei ole osattu ratkaista ajoissa. – On tehty myös virheitä. Me kaikki, jotka olemme olleet palvelujärjestelmässä töissä, me olemme tehneet virheitä suunnittelussa. Olemme tehneet ehkä terveys- ja sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, että vaatimukset henkilöstön saatavuus on suurempaa kuin kertakaikkiaan Suomessa on, Erhola sanoo. Hänen mielestään henkilöstöpulaan olisi pitänyt havahtua aiemmin. Nyt menee vuosia ennen kuin tilanne pystytään ratkaisemaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä tapahtuu Gazassa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo Stewart ja Maapuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettaja, komentaja Anssi Munkki. Lähetyksen alussa otetaan yhteys Israeliin Ylen toimittaja Antti Kuroseen. Hän kertoo, että valtaosa Israelin kansalaisista kannattaa hyökkäystä Gazaan. Israelin armeija on tehnyt iskuja Gazaan. Millainen on Israelin armeijan sotilaskalusto ja millaista tuhoa se voi saada aikaan? Millainen järjestö on Hamas, ja onko sillä mitään mahdollisuuksia Israelin armeijaa vastaan? Stewart ja Munkki pohtivat myös miten ratkaisu ja pysyvä rauha voitaisiin saada alueelle. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Minkälaista on eduskunnan nykyinen keskustelukulttuuri ja politiikan ilmapiiri? Elääkö eduskunta vastakkainasettelun aikaa? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa eduskunnan nykyistä puhekulttuuria analysoi eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Hämeenlinnan Verkatehtaalla 30.9.2023.

Politiikassa samat asiat toistuvat jatkuvasti. Vuodesta toiseen politiikan vuodenkierto etenee tuttuja latuja. Taas on budjetti eduskunnassa ja oppositio hyökkää hallitusta vastaan. Jälleen kaikki mitä hallitus omasta mielestään tekee, on oikein ja välttämätöntä. Miksi samat tapahtumat, samat politiikan mekanismit, samat lauseet tuntuvat toistuvan politiikassa päivästä toiseen? Miksi poliitikot ja ministerit eivät vastaa kysymyksiin, vaan puhuvat omiaan? Miten politiikkaa piinaavasta luupista pääsisi irti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hallituksen työmarkkinauudistuksia, maahanmuuton kiristyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia on moitittu ja epäilty etukäteen perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vastaisiksi. Kun valiokuntien puheenjohtajuuksia jaettiin keväällä eduskunnassa, kokoomus priorisoi kaikkein tärkeimmäksi perustuslakivaliokunnan. Millainen tehtävä valiokuntaa odottaa? Politisoituuko perustuslainmukaisuuden valvonta? Aiheesta puhuvat valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ja jäsenet Johannes Koskinen (sd.) ja Anna Kontula (vas.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Liittyykö Balticconnector-kaasuputken epäilty sabotaasi Suomen Nato-jäsenyyteen? Kuka Suomen ulkopolitiikan päättäjistä sanoi ensimmäisenä Suomen lähtevän Nato-tielle? Mitä olisi tapahtunut, jos Suomessa olisi ollut hallituskriisi Venäjän hyökätessä Ukrainaan? Mitä Antti Kaikkosen (kesk.) puolustusministeriaikoja käsittelevä kirja "Kohti liittokuntaa" kertoo Suomen salaisesta Nato-tiestä? Vieraana on Marinin hallituksen puolustusministeri, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Antti Kaikkonen (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituksen ensimmäinen budjetti on viimein julki, samoin arvio sosiaaliturvan muutosten yhteisvaikutuksista. Millä kulmalla eduskunta aloittaa keskustelun budjetista? Studiossa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.). Toimittajana on Antti Pilke.

Voiko Ruotsissa nähty jengiytyminen ja huumerikollisuus olla myös Suomessa tulevaisuudessa edessä? Keskustelemassa Sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja Tomi Vuori ja katujengirikollisuutta torjuvan ryhmän rikostarkastaja Marko Forss. – Kiinnostaa vahvasti se, että valuuko niitä toimintamalleja, joita Ruotsissa on totuttu huumausainekaupan yhteydessä näkemään, Forss pohtii. Vuori korostaa, että Suomi ei välttämättä ole Ruotsin tiellä, jos osaamme välttää Ruotsissa tehdyt virheet. Hän korostaa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyn merkitystä. – Jos tehdään vääriä ratkaisuja niin sitten ollaan huonolla tiellä, hän toteaa. Vuori ja Forss korostavat, että tarvitaan pehmeitä ja kovia keinoja jengi- ja huumerikollisuuden vähentämiseksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mediassa on selvitelty presidenttiehdokkaiden suhtautumista Venäjään ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan. Kuinka moni ehdokkaista aidosti kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä ennen Venäjän hyökkäystä? Ketkä käänsivät takkinsa vasta Ukrainan sodan alettua? Onko menneiden Venäjä-, Nato-, Fennovoima-virheiden tunnustaminen valtioviisauden alku? Pitäisikö presidentinvaaleissa katsoa peräpeiliin vai tuijottaa tulevaisuuteen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopan parlamentti päätti äänestyksessä lisätä monivuotiseen rahoituskehykseen 10 miljardia euroa. Lisärahoitus johtuu ulkoisiin kriiseihin, erityisesti Ukrainan sotaan, vastaamisesta. Parlamentin arvion mukaan päätökset lisärahoituksesta pitää tehdä nopeasti, jotta Ukrainan rahoitusta ei jouduta keskeyttämään. Myös Suomi on joutumassa tulevien kustannusten maksumieheksi. Loppuvatko EU:lta rahat ulkoisten kriisien ja uhkien torjumisessa? Häämöttääkö EU-budjetin pohja jo nyt? EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaketti on etenemässä. Paketti sisältää ajatuksen jäsenmaiden välisestä turvapaikanhakijoiden taakanjaosta, mutta yksityiskohdat ovat auki. Minkälaisen turvapaikkasäännöstön Nato-rajaksi muuttunut Suomen itäraja vaatii? Olisiko taakanjako Suomelle tärkeä muutos? Miksi EU haluaa puuttua yhdyskuntajätevesien kemiallisiin epäpuhtauksiin ja mikrosaasteisiin, kuten mikromuoveihin tai taudinaiheuttajiin? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp / kok.), Ville Niinistö (greens / vihr.) ja Elsi Katainen (RE / kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen säästöt huolestuttavat kansalaisia ja närästävät hallitusta. Iso osa hallituksen säästötoimista on kiinni hyvinvointialueiden uudistusohjelmista. Mikä ratkaisuksi? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.), varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja Hilkka Kemppi, keskustan ryhmävastaava valiokunnassa. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Mistä kaikesta suomettumisessa on kysymys? Onko myyttisen 1970-luvun kiteyttävä sana ajankohtainen nyky-Suomessa? Mitä professori Vesa Vareksen kirjoittama kirja "Nuori Ben Zyskowicz" kertoo maamme poliittisesta kulttuurista. Vieraana on kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten julkisuus vaikuttaa politiikan ilmapiiriin? Asetetaanko politiikan agenda julkisuuden kautta? Mikä ylipäätään on median ja julkisuuden rooli politiikan ilmapiirissä? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa julkisuudesta keskustelemassa ovat vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanen ja Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo. Toimittajana on Linda Pelkonen. Keskustelu on äänitetty Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Hämeenlinnan Verkatehtaalla lauanataina 30.9.2023.

Politiikan nykyisestä ilmapiiristä ja puhekulttuurista keskustelevat kansanedustajat Markus Lohi (kesk.), Saara-Sofia Siren (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.). Politiikkaradion suoran lähetyksen Ylen Hyvin sanottu -festivaaleilta Hämeenlinnan Verkatehtaalta juontaa Linda Pelkonen.

Yritysmaailmassa menestyksekkään uran tehnyt Björn Wahlroos palaa muistelmien toisessa osassa 1990-luvun suurten taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten vuosiin. Mitä Wahlroosin muistelmat kertovat suomalaisesta politiikasta ja sen kytköksistä talouselämään ja sen ”rahasateentekijöihin”? Onko 1990-luvun perintö nyky-Suomelle Nokian vanavedessä tapahtunut taloudellinen menestys, vai lamaleikkausten pitkä varjo ja syrjäytyminen? Minkälainen kamppailu suomalaisella ay-liikkeellä on edessä sen vastustaessa Orpon hallituksen ajamia työmarkkinauudistuksia: lakko-oikeuksien rajoittamista, irtisanomissuojan heikennyksiä, paikallisen sopimisen edistämistä? "Luulen että elämme tänään jonkinlaista suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen muuntumisen, joku voisi sanoa kuolinkamppailun aikaa, jota todella käydään kovilla aseilla, kun ollaan näkemässä, että vaikutusvalta on vähenemässä", sanoo Wahlroos Politiikkaradiossa viitaten Suomen lakkomääriin Ruotsiin verrattuna. "En usko että tämä millään uudella kolmikantaisella neuvottelufilosofialla liikkuu yhtään mihinkään suuntaan", sanoo Wahlroos. Nojaako Ruotsin taloudellinen menestys Suomesta puuttuvaan luottamukseen työntekijöiden ja työnantajien välillä? Miksi Lipposen hallituksen valtiovarainministeri Sauli Niinistö epäili valtion maksaneen liikaa Wahlroosin Mandatum pankista? Poltiikkaradiossa vieraana on muistelmiensa toisen osan "Sateentekijät" julkaissut Björn Wahlroos. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eläkeläiset kuuluvat hallituksen säästötalkoiden voittajiin, mutta muuttaako hallituksen eläkeuudistus tilanteen? Millaisia säästöjä hallitus uudistuksella hakee? Mikä on oikeudenmukaista? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma, SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen ja vihreiden nuorten puheenjohtaja Jami Haavisto. Toimittajana on Antti Pilke.

Presidentti Sauli Niinistön lausunnot ydinaseuhkasta ovat kiinnittäneet lehdistön huomiota maailmalla. "Riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava", sanoi presidentti Niinistö politiikan toimittajien tilaisuudessa. Miksi Niinistö nosti esiin ydinsodan uhkan tässä ja nyt? Onko riski ydinasekonfliktista aidosti koholla? Mihin Niinistö pyrkii puhumalla suursodan uhkasta ja ydinasekonfliktin riskistä? Ydinaseiden aiheuttamia riskejä ja suursodan uhkaa analysoivat kansainvälisen politiikan lehtori, dosentti Juha Vuori Turun yliopistosta, sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Toimittaja on Tapio Pajunen.

Miksi toimittajiin kohdistuva uhkailu on uhka koko yhteiskunnalle? Keskustelemassa Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho, työelämäprofessori ja toimittaja Johanna Vehkoo ja Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen. Vehkoon mukaan toimittajien uhkailu on joidenkin poliitikkojen valittu poliittinen strategia. Journalistiliiton tänään julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan poliitikoilta ja virkamiehiltä on vaikea saada tietoa. Miten toimittajien ja poliitikkojen suhteet ovat muuttuneet? Aho arvioi, että moni poliitikko yllättyy miltä tuntuu joutua toimittajien haastamisen kohteeksi kun on tottunut viestimään omissa some-kanavissa ilman, että kukaan laittaa vastaamaan kriittisiin kysymyksiin. Kauppinen kehottaa myös journalisteja muistamaan, että meidän tehdävä ei ole muuttaa maailmaa mieleiseksemme, vaan olla yleisön palveluksessa ja pyrkiä objektiivisuuteen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Orpon hallituksen ensimmäinen budjettiriihi on riihitty. Budjetin tiedotustilaisuudessa talousmetarofat suorastaan sinkoilivat – Suomi-laivoineen, polkuineen, velkarekineen. Kääntyykö Suomi-laiva kuuden miljardin sopeutuksella? Vaatiiko talouskuri lisäleikkauksia? Tuliko hyvä riihi, paha riihi, huippuriihi, vai mikä riihi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hallituksen budjettisopu syntyi etuajassa, mutta velkakello tikittää. Budjettiriihen tuloksia ruotivat Politiikkaradiossa aiemmat valtiovarainministerit. Studiossa entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomen Pankin mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 2 prosenttia. ”Sodasta ja talouspakotteista huolimatta Venäjän talouden kehitys on ollut alkuvuodesta selvästi ennakoitua parempaa”, todetaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin talousennusteessa. Miksi Venäjän talous ei romahda sodasta, talouspakotteista ja sanktioista huolimatta? Miten on selitettävissä, että Venäjän talous kasvaa? Bofitin mukaan yhä suurempi osa Venäjän talouden resursseista käytetään suoraan sodan tarpeisiin. Mitä Venäjän yhteiskunnan käpertymisestä sotatalouteen seuraa? Mitä Venäjän oligarkkitaloudelle tapahtuu? Voiko Venäjän talouskehityksestä ennustaa Putinin hallinnon kaatumista tai pysymistä vallassa? Mitä Venäjän kehitys merkitsee Suomelle? Talouspakotteilla sanktioitua Venäjän taloutta analysoi Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miltä näyttää hallituksen parhaillaan sorvaama ensi vuoden budjetti? Keskustelemassa kansanedustajat Jani Mäkelä (ps.), Suna Kymäläinen (sd.) ja Janne Heikkinen (kok.). Julkisuudessa on väläytelty kärsivälle rakennusalalle erityistä pelastuspakettia sekä suhdannepakettia, koska talouden näkymät eivät ole nyt hyvät. Heikkinen pitää "maltillisia täsmäiskuja" mahdollisina, mutta ei lähde spekuloimaan mitä ne voivat olla. Mäkelä toteaa, että suhdanteisiin pitää lähteä reagoimaan, koska muutan hallitus tunnustaisi, että tavoite valtion talouden kuntoon laittamisesta ja kuuden miljardin sopeutuksesta ei tulisi toteutumaan. Hallitusohjelmassa päätettiin jo neljän miljardin leikkauksista, eli tämän päälle voitaisiin vielä joutua tekemään lisää leikkauksia. Hallitusohjelman suunnitelman mukaan rakenteellisista uudistuksista saataisiin valtion taloutta sopeutettua 1,85 miljardia ja työllisyyttä kasvattamalla 1,1 miljardia. Jos Suomi on menossa taantumaan, työllisyyden kasvattaminen voi olla vaikeaa. Ketkä ovat uuden budjetin suurimmat häviäjät? Kymäläinen nostaa esiin, että Sosten selvityksen mukaan 40 000 ihmistä tippuu hallituksen toimien seurauksena toimeentulotuen piiriin. Hän on huolissaan siitä, että kun lapsiperheköyhyys lisääntyy, tulee suurempia kustannuksia tulevaisuudessa kun köyhyydessä elävät lapset varttuvat ja odotettavissa on sosiaalisia ongelmia. Asumistuen leikkaukset osuvat ikävästi esimerkiksi opiskelijoihin ja pienituloisiin perheisiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Uusi hallitus aloittaa ensimmäisen budjettiriihensä, keskeisen päätöksenteon paikan. Osuvatko säästöt samoihin uhreihin? Miten vaikea rasti on, kun hallitus päättää työttömyysturvan leikkauksista liikenevien rahojen kohtalosta? Studiossa valtiovarainministeriön virkamies, strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomi on vakiintunut demokratia ja vahva oikeusvaltio, jossa OECD:n tutkimuksen mukaan kytee demokratian kriisi. Äänestysaktiivisuus on matala, sananvapauden tila heikentynyt ja kansalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Pohjoismaihin verrattuna vähäistä. Onko suomalainen kansanvalta hiipumassa? Parantavatko Facebookin ja X:n kaltaiset some-alustat kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, vai johdattaako ”algoritmidemokratia” kohti demokratian kriisiä? Missä ovat kansanvallan todelliset kipupisteet? Tuleeko uhka suomalaiselle demokratialle ulkoa- vai sisältäpäin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hallitus on kiristämässä työperäisen maahanmuuton ehtoja, lisäämässä paikallista sopimista ja rajaamassa lakko-oikeutta. Keskustelemassa ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle ja Timo Nevaranta Teollisuusliitosta. Mäkynen, Helle ja Nevaranta ovat yksimielisiä siitä, että Suomi tarvitsisi työperäistä maahanmuuttoa. Kolmen kuukauden maastapoistumisvaatimus työn loppumisen jälkeen on Helteen mielestä kohtuuton, koska usein rekrytointiprosessitkin kestävät kauemmin. Nevaranta kertoo, että Teollisuusliitto pitää tuhansille pääluottamusmiehille kokouksia, joissa käydään läpi hallitusohjelman kirjauksia. Hänen mukaansa paine kentältä on kova, ja reaktio tulee olemaan "poikkeuksellisen voimakas". Mäkynen kritisoi hallituksen suunnitelmia laajentaa paikallista sopimista. Hän perustelee, että paikallista sopimista on jo nykyisin mahdollista toteuttaa hyvin laajasti. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jatkuuko EU:n vankkumaton tuki Ukrainalle, vai keskittyykö komissio geopoliittiseen kilpajuoksuun vihreän siirtymän resursseista? Tekeekö komission ehdotus kriittisistä raaka-aineista Pohjois-Suomesta vihreän siirtymän avolouhoksen? Ajankohtaisesta EU-politiikasta keskustelevat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk.), Henna Virkkunen (kok.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitus myllää asuntopolitiikkaa uusiksi. Julkista asuntotuotantoa vähennetään, tukia leikataan ja hallitus kertoo rakentavansa yhteiskuntaa, jossa on mahdollisuus hankkia omistusasunto. Miten suuri muutos on kyseessä? Aiheesta keskustelevat eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (sd.), keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén. Toimittajana on Antti Pilke.

Hallituksen luottamuksesta, sekä valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja elinkeinoministeri Ville Rydmanin (ps.) luottamuksesta äänestettiin perjantaina. Äänestyksestä vähemmän jännittävän teki se, että RKP viime metreillä päätti tukea hallitusta ja oppositiopuolue keskusta päätti äänestää tyhjää. Keskustelemassa politiikan toimittajat Eeva Lehtimäki MTV:ltä, Elli Harju Iltalehdestä ja Magnus Swanljung Yle Svenskalta. Lehtimäki arvioi, että koko kesän vellonut rasismikeskustelu on ollut erityisen rankka RKP:lle, ja perussuomalaiset selvästi edelleen kokeilevat rajoja siitä, mitä voi sanoa ja tehdä. Hän pitää hallituksen hajoamisen todennäköisyyden olleen huomattavasti suurempi kesällä, mutta aika, valtapoliittiset syyt ja luotto päämininsteri Petteri Orpoon pitävät RKP:tä hallituksessa. Swanljung kuvaa kansanedustaja Eva Biaudetin (r.) päätöstä kaiken kritisoinnin jälkeen äänestää hallituksen luottamuksen puolesta "moraaliseksi kuperkeikaksi". Hän arvioi, ettei RKP:n pysyminen hallituksen linjassa kaikissa muissa kysymyksissä ole selvää. Mitä tapahtuu jos uusia rasismitapauksia ilmenee hallituspuolueiden riveistä? Kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) käytti jo rasismitiedonannon keskustelussa rasistista N-sanaa. Keskisarja myös väitti, että suomalaiset eivät ole historiassa olleet rasistisia, vaan rasismi on kohdistunut suomalaisiin. Harju muistuttaa, että Suomessa on pitkä historia saamelaisiin ja romaneihin kohdistuvasta rasismista, eli Keskisarjan väite ei aivan pidä paikkaansa. Swanljung ihmettelee, miksi N-sanan käytöstä eduskunnassa ei tullut mitään seurauksia. Saiko rasismikeskustelu nyt päätepisteen kun hallitus sai luottamuksen ja millaiset haavat koko prosessi on jätttänyt? Toimittajana on Linda Pelkonen.

”Eduskunnan rasismikeskustelu suistui raiteiltaan”, otsikoi Uusi Suomi. ”Orpo puhui rasismista, perussuomalaiset jäätelöpuikoista”, analysoi Helsingin Sanomat. ”Eduskunta käsitteli rasismitiedonantoa – Keskisarjan käyttämä kieli herätti paheksuntaa”, kirjoitti Yle. Mitä jäi käteen eduskunnan rasismitiedonantokeskustelusta? Mihin kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) pyrkii käyttäessään n-sanaa eduskunnan rasismikeskustelussa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pitäisikö some-tähtien hyödyntämät porsaanreiät verotuksessa tukkia? Keskustelemassa kansanedustajat Katri Kulmuni (kesk.), Ville Valkonen (kok.) ja Joona Räsänen (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sitooko Orpon hallituksen yhdenvertaisuustiedonanto kaikki hallituspuolueet rasisiminvastaiseen työhön? Velvoittaako tiedonanto vain hallitusta ja sen ministereitä? Nauttiiko Orpon hallitus ja sen ministerit eduskunnan luottamusta? Rasismitiedonannosta keskustelevat kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.), Anna Kontula (vas.) sekä vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen arvojen taistelu on luvassa kun eduskunta taas aloittaa työnsä? Keskustelemassa kansanedustajat Aura Salla (kok.) ja Minja Koskela (vas.). Salla arvostelee kovin sanoin velan ottamista, ja peräänkuuluttaa houkuttelevampaa veropolitiikkaa, jotta Suomeen saadaan lisää huippuosaajia. Koskela kritisoi kokoomusvetoisen hallituksen kovia leikkauksia, jotka kohdistuvat muun muassa yksinhuoltajiin. Hän pitää ylimielisenä väitteitä, että sosiaaliturvan varassa eläminen olisi kiinni omista valinnoista. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Kulkevatko demarit ja vihreät oikealle, missä on keskustan paikka? Tarvitseeko oppositio tiiviimpää yhteistyötä? Studiossa SDP:n uusi puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sekä kansanedustajat Hanna Kosonen (kesk.) ja Fatim Diarra (vihr.). Toimittajana on Antti Pilke.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen lupaama syrjimättömyystiedonanto, tuttavallisemmin rasismitiedonanto, on valmis. Sitoutuvatko kaikki hallituspuolueet, alemman tason toimijoista ministereihin saakka, rasisminvastaiseen työhön? Velvoittaako tiedonanto ainoastaan hallitusta ja sen ministereitä? Miten toimitaan, jos julkisuuteen pulpahtaa hallituspuolueiden piiristä rasistisia heittoja? Miten kalifornianjuoksukäki liittyy politiikkaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hovioikeus käsittelee tänään kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) kirjoituksia ja puheita, jotka liittyvät homoseksuaalisuuteen. Räsänen on puolustautunut toteamalla, että hän on vain siteerannut raamattua ja puhunut omasta vakaumuksestaan. Missä kulkee sananvapauden raja ja miten se määritellään? Haastattelussa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa puolustussopimuksesta. Sopimuksen sanotaan poistavan kaikki esteet maiden väliseltä sotilasyhteistyöltä. DCA-sopimuksen merkitystä kuvaa, että sopimuksen hyväksyminen eduskunnassa saattaa vaatia kaksi kolmasosaa äänistä, mitä esimerkiksi Nato-jäsenyys ei vaatinut. Poistaako Suomi lainsäädännölliset esteet ydinaseiden sijoittamiselta Suomen maaperälle? Annetaanko Yhdysvaltojen sotilasjoukoille mahdollisuus käyttää lentokenttiä, satamia ja puolustusvoimien harjoitusalueita? Käsitelläänkö yhdysvaltalaissotilaiden mahdolliset rikokset suomalaisissa vai amerikkalaisissa tuomioistuimissa? Joutuuko Suomi sopimuksen myötä luovuttamaan tuomivaltaa Yhdysvaltoihin? Suomen ja Yhdysvaltain välisestä DCA-sopimuksesta keskustelevat puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.), puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja entinen puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sekä puolustusvaliokunnan jäsen Jani Kokko (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio keskittyy uuden hallituksen ensimmäiseen budjettiin. Miksi alijäämä pysyy suurena, osuvatko leikkaukset samoihin kärsijöihin? Studiossa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä Putinin kokin eli Jevgeni Prigozhinin mahdollinen kuolema merkitsee Venäjällä? Haastattelussa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista ja vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Kangaspuro arvioi, että Prigozhinin kuolema juhannuksen kapinan jälkeen on "viesti Venäjän eliitille". Kangaspuro ja Lassila arvioivat, että Prigozhinin johtaman palkka-armeijan Wagnerin tulevaisuudennäkymät ovat huonot, ja todennäköisesti joku muu palkka-armeija pyritään ottamaan sen paikkaa. – Wagnerin loppu on käsillä, Lassila toteaa. Mikä voi olla Putinin ja Venäjän tulevaisuus kun Putinin vastustajien lisäksi yllättävällä tavalla kuolee jo lähipiirinkin edustajia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Presidentinvaaleissa on ollut tapana puhua niin sanotusta ”mustasta hevosesta”. Sellaisiksi on aikoinaan nimetty sekä presidentti Juho Kusti Paasikivi (kok.) että Suomen pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen (kesk.). Kuka tällä kertaa on presidenttipelin musta hevonen? Vai kaipaako kansa koko kansan presidenttiä? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puhuu ”mustista aukoista” tarkastellessaan valtion budjettikirjaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pitäisikö maalittaminen kriminalisoida? Keskustelemassa RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd.) ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Orpon hallitus pyrkii menoleikkauksilla kohti vakaampaa valtiontaloutta, mutta seuraako miljardisäästöjen vanavedessä sekä poliittinen syysmyrsky, että myrskyisä työmarkkinasyksy? Entä kenen selkänahasta miljardisäästöt repäistään? Kiittävätkö vai kurittavatko palkansaajat Orpon hallitusta? Orpon hallituksen talouspolitiikan vaikutuksia arvioivat STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja, sekä Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaisissa asetelmissa lähestytään presidentinvaaleja? Keskustelemassa Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Iltelehden politiikan toimituksen esihenkilö Juha Ristamäki ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Ukrainan sota on muuttanut Suomenkin ulkopoliittista asemaa. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee johtamaan ulkopolitiikkaa? Millaisen lautaskiistan Suomen Nato-jäsenyys saa aikaan? Miten ulkopoliittinen tilanne vaikuttaa vaalien teemoihin? Onko porvarillisia ehdokkaita niin paljon, että ne syövät toistensa ääniä? Onko myös presidentinvaaleissa taktista äänestämistä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitusta ovat ravistelleet kesällä perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset, mutta onko syksyn suuri aihe leikkaukset, työmarkkinasota, presidentinvaalit vai joku muu? Vieraana kaksi tuoretta puoluesihteeriä, perussuomalaisten Harri Vuorenpää ja vihreiden Anna Moring sekä kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Rasismikohun keskiössä elävä Petteri Orpon (kok.) hallitus on kiperän kysymyksen edessä. Perussuomalaisten ministereiden menneisyydestä paljastuneiden rasististen kirjoitusten takia hallitus yrittää julistaa rasismille nollatoleranssia ja tuomita rasismia. Samalla perussuomalaisten eduskuntaryhmästä viestitetään, että rasistinen kielenkäyttö tulisi määritellä tarkemmin, jotta sen rajoittaminen sopisi perussuomalaisille. Eikö hallituksen sisällä ole yksimielisyyttä siitä mitä on rasismi? Kääntyileekö Veikko Vennamo haudassaan, ja Timo Soini Iivisniemessä, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suitsuttaa fiskaalikonservatismia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pitäisikö Geneven pakolaissopimusta uudistaa? Keskustelemassa pitkän linjan vihreä poliitikko Osmo Soininvaara ja oikeushistorioitsija Jukka Kekkonen. Soininvaara pitää Geneven pakolaissopimusta ja koko pakolaisjärjestelmää vanhentuneena, ja ehdottaa useita muutoksia siihen. Soininvaara haluaisi Suomeen maahan muuttaville uudenlaisen sosiaaliturvan. Kekkonen arvioi, että Suomi voisi tehdä kansallista tulkintaa Geneven sopimuksesta, mutta toivoo, että tulkintaa ei tehdä liian pitkälle, koska se voisi johtaa moraalikatoon. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan vastahyökkäys on kestänyt lähes kolme kuukautta ja edennyt hitaasti. Puhutaan astettaisista voitoista, tai muutaman neliökilometrin laajuisista valloituksista ilman todellista läpimurtoa. Miksi Ukrainan vastahyökkäys ei ole tuottanut toivottuja tuloksia? Politiikkaradiossa Ukrainan vastahyökkäystä ja sodan viimeisimpiä käänteitä analysoivat sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävä Emil Kastehelmi Black Bird Groupista. Toimittajana on Tapio Pajunen. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtisen mukaan rintamatilanteen sisällä saattaa olla kumuloitumassa jotakin, joka saattaa myöhemmin johtaa Ukrainan kannalta merkittävimpiin tuloksiin, jopa läpimurtoihin. Molemmat osapuolet ovat myös valmistautuneet sodan jatkumiseen pitkään. "Tämä ei ole Ukrainalle elämän ja kuolen kysymys tämän kesän vastahyökkäyksen onnistuminen tai epäonnistuminen. He on moraalisesti ja henkisesti valmistautuneet pitkään sotaan. Ja sama on Venäjällä. Venäjä kykenee jatkamaan melko helposti tällä menolla pari vuotta vielä", sanoo Huhtinen Politiikkaradiossa.

Hallitusta ovat ravistelleet perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset, jotka tulivat julki kesällä. Pysyvätkö RKP:n rivit yhtenäisinä, jos oppositio äänestyttää kesätauolta palannutta eduskuntaa Riikka Purran ja Wille Rydmanin luottamuksesta? Studiossa elinkeinoministeri Rydman, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Mitä jäi käteen kesän vilkkaasta politiikkakeskustelusta? Studiossa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Suvi Hautanen ja Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi. Millaista keskustelua rasismin ympärillä on käyty kesän aikana. Mitä ihmettä tapahtuu RKP:ssa? Miksi kokoomuksen kannatus on laskenut? Voiko hallitus jopa kaatua rasististen kirjoitusten tultua julki? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan sota, Nato-jäsenyys ja eduskuntavaalit nostattivat kevään kuluessa otsikoihin moninaisia politiikan sanoja. Tammikuussa politiikassa puhuttiin epeleistä ja Leopardeista. Helmikuussa miehistä, velasta ja käsistä. Maaliskuussa kuohuttivat vaalit ja luksuspalvelut. Huhtikuussa koittivat juhlapuheet ja Nato-jäsenyys. Kesäkuussa räjäyteltiin patoja, liikuttiin juntturasta sopuun ja grillattiin makkaroiden lisäksi poliitikkoja. Mistä sanoista politiikan alkuvuosi muistetaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millainen on Orpon hallituksen maahanmuuttolinja? Voiko ministerillä olla kytköksiä äärioikeistoon? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.) ja Hanna Sarkkinen (vas.). Lähetyksessä keskusteltiin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) luottamusäänestyksestä. Vihreät teki epäluottamuslauseen Junnilan äärioikeistolaisten kytkösten vuoksi. — Hallitusohjelmassa on hyvin selkeästi paalutettu, että Suomi edistää demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion toteutumista, on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, Vestman sanoo. Junnila on muun muassa kehunut vaalinumeroa 88 toteamalla, että se viittaa kahteen H-kirjaimeen. Numero 88 viittaa natsien käyttämään HH-tervehdykseen. Junnila on myös julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvan tekemästään lumiukosta jolla on äärijärjestö Ku Klux Klanin symboliikkaan tuttu suippo valkoinen hattu. Hän julkaisi myös kuvan hakarististä, jota hän kommentoi "kauniiksi kohokuvioinniksi". Junnilan "Kaasua" -vaalilause vaikuttaa olevan suoraan kopioitu Saksan kansallissosialistien vuonna 2011 käyttämästä "Gas geben"-vaalilauseesta, joka viittaa juutalaisten joukkomurhaan. — En usko, että tälle Junnilan toiminnalle löytyy ymmärrystä ulkomailta, varsinkaan Saksasta tai esimerkiksi Israelissa. Kyllä tämä vakavasti vaurioittaa Suomen maakuvaa. En usko, että Junnilalla on edellytyksiä täysipainoisesti tehdä työtä vienninedistämistä kaikissa maissa, Sarkkinen sanoo. Junnila sai eduskunnan luottamuksen äänestyksessä äänin 95-86. Orpon hallitus on päättänyt tehdä useita muutoksia Suomen maahanmututolinjaan. Heikki Vestman korostaa, että vaikka on tehty tiukennuksia, myös prosesseja sujuvoittavia asioita tehdään. Sarkkisen mukaan on epävarmaa, onko hallituksen ehdottama sosiaaliturvan eriyttäminen maahanmuuttajille perustuslain mukainen. Hän epäilee, että useammat hallitusohjelmassa mainitut maahanmuuttoon liittyvät tiukennukset voivat törmätä perustuslakivaliokunnassa seinään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mikä oli Wagner-joukkojen tavoite? Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Jarmo Koponen. Koponen arvioi, että Wagner-joukkojen operaatio oli "lopun alkua" eli "alkunäytös" siitä mitä on tapahtumassa. — Prigozinin viiteryhmä eli rikkaat venäläiset kaipaavat tulevaisuudelta jotain muuta kuin sotaa ja vanhenevaa Putinia, joka ilmiselvästi ei ole enää tehtäviensä tasalla. Luulen, että tällä näytöksellä halutaan osoittaa, että maassa on muita voimia, jotka voivat vaikuttaa. Tätä Putin tällä hetkellä pelkää, Koponen pohtii. — Me tulemme näkemään jotain lähiviikkojen aikana, jolloin kuvio selkiytyy, että miten Putin pystyy edes näennäisesti palauttamaan vallan vertikaaleja, Forsberg toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa on yli neljän miljardin suorat leikkaukset valtion budjettiin. Onko Orpon hallituksen leikkauslinja vakava ja perusteltu talouden vakauttamisyritys, vai kirjava kokoelma karvaita keinoja? Keihin Orpon hallituksen karvaat keinot kohdistuvat? Orpon hallituksen talouspolitiikkaa analysoivat Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo sekä työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millainen on uuden hallituksen ilmasto- ja ympäristölinja? Keskustelemassa kansanedustajat Maria Ohisalo (vihr.), Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Eveliina Heinäluoma (sd.). Vaikka hiilineutraaliustavoitteen vuotta 2035 ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, Aalto-Setälän mukaan hallitus on sitoutunut noudattamaan ilmastolakia, jossa 2035-tavoite on kirjattu. Ohisalo ja Heinäluoma eivät pidä hallituksen ilmasto- ja ympäristölinjaa riittävänä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Orpon hallitusohjelman otsikko on visio: ”Vahva ja välittävä Suomi”. Hallituksen on pakko leikata, kaikki osallistuvat talkoisiin ja suu on laitettava säkkiä myöten, toteaa pääministeri Petteri Orpo (kok.). Miksi hallitus antaa keppiä pienituloisille, kysyy oppositio? Onko hallitusohjelman visio pikemminkin vahvoista välittävä Suomi? Esiintyykö eduskunnassa vahva ja valittava oppositio? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse.

Hallitusohjelmasta on tuskin muste kuivunut, kun perussuomalainen ministeri on jo pakittamassa yhdestä työmarkkinauudistuksesta. Miten iso muutos suomalaiseen työelämään on tulossa? Studiossa Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren. Työnantajia edustaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle. Toimittajana on Antti Pilke.

Poliiitinen valta vaihtuu Suomessa. Eduskunta äänesti pääministeriksi kokoomuksen Petteri Orpon luvuin 107 - 81. Minkälainen muutos Suomessa on edessä? Tapahtuuko työmarkkinoilla, maahanmuuttopolitiikassa, talouspolitiikassa, sosiaaliturvassa paradigman muutos, eli ajattelutavan muutos? Orpon hallituksen ohjelmasta keskustelevat kansanedustajat Ben Zyskowicz (kok.), Matias Mäkynen (sd.) ja Saara Hyrkkö (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Miltä näyttää uuden hallituksen ohjelma? Keskustelemassa poliittisen historian yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta ja valtio-opin väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Onko tulevan pääministerin Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen ohjelma Suomen historian oikeistolaisin? Kokoomuksen kädenjälki näkyy vahvana ohjelmassa, jossa toteutetaan leikkauksia ja veronkevennyksiä. Kuinka tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa oikeistohallitus on tekemässä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

"Tuli se sieltä", sanoi hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (kok.) 40 vuorokauden Säätytalo-maratonin päätteeksi. Sopu on valmis, neuvottelujunttura purettu ja Orpon nelikon hallitusohjelma julkistamista vaille viimeistelty. Kuinka hallitusneuvottelut ratkesivat? Onko Petteri Orpon huomassa uunituore järkiavioliitto vai pakkoavioliitto? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopan parlamentti hyväksyi tekoälysääntelyn periaatteet. Tekoälysääntelyllä yritetään hallita tekoälyn riskejä kieltämällä biometrinen etätunnistaminen, tunteiden tunnistaminen tai rikoksia ennustava lainvalvonta ja rikostutkinta. Myös sisältöä luovien järjestelmien, kuten ChatGPT:n, on kerrottava, milloin sisältö on tekoälyn tuottamaa. Kykeneekö EU suitsimaan tekoälydystopiaa? Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti kiistellystä luonnon ennallistamisasetuksesta. Täpärässä äänetyksessä ympäristövaliokunta ei hyväksynyt parlamentin suurimman ryhmän EPP:n tekemää esitystä ennallistamisasetuksen hylkäämiseksi kokonaan, mutta valiokunnan lopullinen kanta asiaan ei vielä ole tiedossa. Miksi luonnon ennallistamisesta on noussut elämää suurempi poliittinen kiista? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Heidi Hautala (greens) ja Petri Sarvamaa (epp). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen hallituksesta tehtiin sarja kansainväliseen levitykseen. HBO:n Viisi valittua -sarjaa ruotivat  Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Veera Luoma-aho, Demokraatti-lehden politiikan toimittaja  Simo Alastalo ja Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Iida Hallikainen. "Nämä meidän äärettömän kiinostavat poliittiset johtajat redusoitiin sellaisella pumpulisella tavalla aivan pelkästään, mielestäni aivan liian pitkälti naisiksi ja äideiksi, kun tiedän että näissä ihmisssä on erittäin paljon mielenkiintoa ja rosoa", Luoma-aho sanoo. Iida Hallikaisen mielestä dokumentti oli "hyvin kiiltokuvamainen" ja poliitikot saivat selittää itsestään omalla tavallaan, ja säröt puuttuivat. Alastalo pitää dokumenttia virkistävänä, koska päättäjistä näytettiin puolia, joita ei yleensä poliitikoista nähdä, raotettiin yksityiselämää, paljastettiin särökohtia. "Nämä ovat vallassa olevia ihmisiä, jotka varjelevat julkisuuskuvaansa", hän pohtii. Dokumentti oli kaikkiaan poliitikkoja ylistävä, jopa fanittava. Pitääkö vallankäyttäjistä kerrottaessa olla aina kriittinen ote? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millaisen presidentin Suomi tarvitsee? Haastattelussa Tampereen yliopiston kansainvälisen poitiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Elämme aikaa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, suurvaltojen suhteet ovat muutoksessa ja ilmastokriisi on yhä konkreettisempi. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee? Venäjä-suhteen ylläpitäminen ei seuraavalle presidentille ole enää samassa roolissa kuin aiemmilla presidenteillä. Kuitenkin jos Venäjällä vaihtuu valta seuraavan Suomen presidentin kauden aikana, voi Forsbergin mukaan olla ajankohtaista pohtia myös Venäjä-suhteiden uudelleenrakennus. Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä suhteista myös sen takia, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista huoltovarmuudenkin kannalta. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin rooliin? Millaisia suhteita Venäjään pitäisi rakentaa? Miten Suomen pitää asemoitua Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mihin suuntaan uusi puheenjohtaja vie vihreitä? Mitkä eväät RKP:n puoluekokous antoi hallitusneuvotteluihin? Millainen loppurutistus Säätytalolla alkaa? Tuoreisiin tapahtumiin tarttuvat politiikan toimittajat Antonia Berg MTV:stä, Päivi Lakka Ylestä ja Juha Ristamäki Iltalehdestä. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Poliittiset padot hallituksen muodostamiseksi eivät tälläkään viikolla murentuneet. Maanantaina Petteri Orpo (kok.) arvioi Säätytalolla, että sopu hallitusohjelmasta menee ensi viikonlopun yli. Keskiviikkona Orpo oli luottavaisella mielellä, että ”ensi viikolla maali häämöttää”. Torstaina Orpolla oli ”yleistuntuma”, että ensi viikolla maaliin päästään. Milloin poliittiset esteet hallituksen tieltä raivautuvat? Ylittyykö Kekkosen ennätys? Tapahtuuko läpimurto vasta juhannuksena? Murtuiko vai murrettiinko Kahovkan pato? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä seuraa Kahovkan padon sortumisesta Ukrainassa? Keskustelemassa sotilasprofessori Marko Palokangas ja tietokirjailija Emil Kastehelmi. Padon sortuminen vaikuttaa sotaan monella tavalla. "Padon tuhoutuminen sitoo koko Ukrainan pelastustoimintaa, myöskin asevoimien toimintaa, joten siitä on haittaa vastahyökkäyksen aloittamiselle", Palokangas kertoo. "Tästä tulee vesistöeste, jota on vaikea ylittää", Kastehelmi pohtii. Tulvilla voi olla ikäviä vaikutuksia esimerkiksi Krimin niemimaan vesihuoltoon. On vaikea arvioida miten pitkään Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko oikeistohallitusta kasaavalla kokoomuksella nyt kaikkien aikojen paikka heikentää ammattiyhdistysliikettä? Tilannetta analysoivat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja työmarkkinatutkija, dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Kangasharju sanoo olevansa pettynyt, jos "tällainen porukka ei saa Suomea parempaan jamaan". Entä mikä on suurimman työväenpuolue perussuomalaisten rooli? Joutuuko perussuomalaiset laittamaan maahanmuuton kiristämisen ja duunarin puolustamisen vastakkain? Kangasharju sanoo, että jos maahanmuuttajia tulisi vuosittain töihin 44000, ansiosidonnaisen leikkaamisen kaltaiset työmarkkinauudistukset voitaisiin unohtaa. Bergholm epäili, että Kangasharju puhui itsensä nurkkaan. Hänen mukaansa hyökkäys ay-liikettä vastaan polarisoisi poliittista kenttää entisestään ja voisi ajaa naiset ja miehet entistä enemmän vastakkain. Bergholmin mukaan taustalla on se, että ay-liike on selkeästi naisvoittoinen ja esimerkiksi yleisessä työttömyyskassassa taas on miesenemmistö. Toimittajana on Antti Pilke.

Miten työperäisen maahanmuuton tulorajat vaikuttavat maataloudessa, palvelualoilla ja hoitoalalla? Keskustelemassa elinvoimajohtaja Päivi Nerg MTK:sta, edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo Palvelualojen ammattiliitosta PAMista ja puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajien liitosta Superista. "Toivoisin, että Säätytalolla tunnustettaisi tämä tosiasia, että oikeasti me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa", Nerg toteaa. Hoitoalalla on Paavolan mukaan aina ollut maahanmuuttajia, ja siihen on totuttu. "Olemme selvittäneet miten meidän jäsenten mielipiteet ovat muuttuneet. He ovat todenneet, että he eivät tule toimeen ilman maahanmuuttajataustaista henkilökuntaa. He eivät vie meidän työpaikkoja, eivät vie meidän hyvinvointia, vaan tulevat työvoimatarpeeseen. Totuus pitää tunnustaa", Paavola sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitusneuvottelut jatkuvat kuudetta viikkoa. Mikä on tilanne Petteri Orpon (kok.) vetämissä hallitusneuvotteluissa? Orpon mukaan tällä viikolla hallitusneuvotteluissa on pakko mennä eteenpäin. ”Nyt oikeasti haluan saada tuloksia aikaan” sanoi Orpo Säätytalolla kuudennen neuvotteluviikon alkaessa. Onko neuvottelutuloksia kerrottavissa viikon sisällä, vai leijuuko ilmassa uhkaa hallitusneuvotteluiden kaatumisesta? Onko kuluva viikko hallitusneuvotteluiden suhteen tulos vai ulos, vai päteekö Orpon juhannuksen tienoille asettama taka-raja edelleen? Mistä asioista hallitusneuvottelijoiden pitäisi saada kuluvalla viikolla minimissään ratkaisuja aikaiseksi? Säätytalon hallitusneuvotteluita Politiikkaradion Tapio Pajusen kanssa analysoivat politiikan toimittajat Suvi Hautanen Ilta-Sanomista, Jari Hanska Iltalehdestä sekä Hannu Tikkala Yle Uutisista.

Hufvudstadsbladetin mukaan tulevassa hallitusohjelmassa ei saisi lukea sanaparia "vihreä siirtymä". Lehden tietojen mukaan vihreän siirtymän sijaan hallitusohjelmassa pitäisi puhua ”puhtaasta siirtymästä”. Eivätkö Marinin hallituksen lempisanat – vihreä siirtymä, tai kunnianhimoinen ilmastopolitiikka – kelpaa Petteri Orpon (kok.) porukoille? Mitkä olisivat tulevan hallituksen avain- tai inhokkisanat? Ollaanko Säätytalolla kirjoittamassa hallitusohjelmaan uusiokieltä, jossa erimielisyyttä aiheuttavat käsitteet väännetään poliittisesti soveliaampaan muotoon? Kelpaisiko Orpon hallitusohjelman nimeksi ”Puhtaan siirtymän ja arjen kustannusten Suomi”? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hintojen nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa nopeasti kautta Euroopan. Samaan aikaan yrityksillä menee hyvin. Euroopan keskuspankin mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui yritysten voittojen kasvusta. Onko ennätyskorkea inflaatio seurausta niin sanotusta ahneusinflaatiosta? Nostaako yritysten voitonahneus hintoja myös Suomessa? Mistä yritysten voittojen kasvu kertoo? Eivätkö markkinat ja kipailu toimi Euroopassa? Pitäisikö yhtiöiden voittoja suitsia ja hintoja rajoittaa? Uhkaako inflaatio riistäytyä käsistä yritysvoittojen ansiosta? Miten suomalaisille kotitalouksille käy, jos heikentyvän ostovoiman oloissa valtiontaloutta sopeutetaan miljareilla? Vieraina ovat finanssineuvos Janne Huovari ja finanssiasiantuntija Auri Lassi valtiovarainministeriöstä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitusneuvottelujen vaikeimpia asioita on sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, sanoo kokoomusjohtaja Petteri Orpo. Miten voi yhtä aikaa leikata menoja ja huolehtia ikääntyvästä väestöstä? Sotesta keskustelevat ex-peruspalveluministeri Aki Linden (sd.) ja terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, joka oli eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Miksi hallitusneuvottelut ovat täynnä draamaa? Miltä näyttää seuraava hallituskausi, jos kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit muodostavat hallituksen? Keskustelemassa kansanedustajat Elisa Gebhard (sd.), Fatim Diarra (vihr.) ja Eerikki Viljanen (kesk.). Gebhardin mielestä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on osoittanut muille kaapin paikan. ”Kyllähän Riikka Purra alkoi tosiasiallisesti vetää näitä hallitusneuvotteluja ilmoituksensa myötä. Tämä aiheutti muille puolueille etenkin kokoomukselle valtavan tarpeen pelastaa kasvonsa ja palauttaa se johtajuus”, Gebhard pohtii. Diarra on huolissaan tulevan hallituksen maahanmuuttolinjasta, joka vaikuttaa olevan tiukentumassa. "Tässä ideologialla katkotaan Suomen kasvun ja menestyksen mahdollisuudet. Tästä olen surullinen ja kiukkuinen siitä, että halutaan tehdä näin uskomattoman lyhytnäköistä ja vahingollista politiikkaa", Diarra toteaa. Viljanen pohtii miten samaan aikaan investoidaan kasvuun kun tehdään isoja leikkauksia. "Tällä tulevalla hallituspohjalla on hyvin vankka asema hyvinvointialueilla. Nyt kun katsotaan julkisen talouden valtion ja hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä niin he ovat vastuussa molemmista. Nyt ollaan menossa leikkurikärki edellä niin miten tämä yhtälö toimii?", Viljanen pohtii. Toimittajana Linda Pelkonen.

Petteri Orpon (kok.) yritys hallituksen muodostamiseksi venyy ja paukkuu. Miksi ratkaisua maahanmuutosta ja pumppuhinnoista ei ole syntynyt, vaikka torstain piti olla ratkaisun päivä? Mitä tapahtuu, jos Orpon maahanmuuttopöydälle myöntämä lisäaika ei riitä? Otetaanko silloin aikalisä? Onko edessä ulosmarssi? Vai turvaudutaanko Säätytalolla Leijonien pelikirjaan? Kyllästyikö Helsinki Pride politiikan pinkkipesuun? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradio pureutuu hallitusta kasaavan kokoomuksen tilanteeseen oppaana poliittisen historian professori Vesa Vares, joka on kirjoittanut kokoomuksen historiasta. Kokoomusjohdon on sanottu olleen traumaattisessa tilassa, kun puolue joutui neljä vuotta sitten oppositioon. Miten kovat paineet puheenjohtaja Petteri Orpolla on nyt onnistua? Mitä hallituksen muodostaminen perussuomalaisten kanssa tarkoittaa kokoomukselle? Jäävätkö liberaalit ahtaalle? Onko kokoomus liukumassa maahanmuuttovastaisten perussuomalaisten suuntaan? Yleinen ajatus on, että perusuomalaisten kaltaisten puolueiden kannatus romahtaa hallitusvastuussa. Millainen riski on, että kokoomus kärsisikin PS-yhteistyöstä enemmän kuin on ajateltu? Miten esimerkiksi julkisella sektorilla työskentelevät kokoomuksen kannattajat reagoisivat tulevan hallituksen leikkauspolitiikkaan? Jos nykyinen yritys Säätytalolla menee mönkään, Vares pitää mahdollisena, että Suomeenkin syntyisi ”pohjoismaiseen malliin” vähemmistöhallitus. Toimittajana on Antti Pilke.

Kykeneekö EU-asioissa ristiriitainen hallitus hoitamaan Eurooppa-politiikkaa, vai onko edessä passivoituminen? Miten Suomen EU-suhde pitäisi huomioida hallitusneuvotteluissa? Politiikkaradiossa vieraana on Suomen kolmas tasavalta -kirjan tekijä professori Risto Heiskala Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mikä erottaa vihreiden puheenjohtajaehdokkaita? Maria Ohisalon seuraajaksi pyrkivät kansanedustajat Saara Hyrkkö ja Sofia Virta, joiden väliltä paljastui Politiikkaradion tentissä eroja ainakin kokemuksessa ja oikeisto-vasemmistoakselille sijoittumisessa. Ärhäkin keskustelu syntyi ympäristökannoista pakittamisesta. Ehdokkaat ruotivat myös vihreiden kannatusromahdusta kevään eduskuntavaaleissa. Sofia Virta paalutti, että seuraavissa vaaleissa vihreiden pitäisi saada vähintään kevään vaaleissa menetetyt paikat takaisin, ja kymmenen vuoden päästä haastaa pääministeripuolueita. Saara Hyrkkö toivoo, että nykyinen kannatus on pohjakosketus. Nykytaso ei Hyrkölle riitä, mutta hän ei halua kuitenkaan naulita mitään numerotavoitetta. Entä miten vihreät suhtautuvat, jos kokoomusjohtaja Petteri Orpo epäonnistuu yrityksessään kasata hallitus perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa? Hyrkkö sanoo, että vihreiden uudelle puheenjohtajalle saattaa tulla kutsu Säätytalolle. Hän huomauttaa, että uuden puoluejohtajan pitää olla valmis johtamaan puoluetta saman tien myös siinä tilanteessa. Virta sanoo, että vihreiden kanssa neuvotellaan ilman muuta. - Totta kai lähdemme kantamaan vastuuta, jos sellainen tilanne tulee, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hyrkkö ja Virta jäivät ainoiksi vihreiden puheenjohtajaehdokkaiksi, eli kiinnostus paikalle pyrkimiseen jäi vähäiseksi. Varapuheenjohtajiksi on sen sijaan enemmän tunkua. Kertooko ehdokaskato siitä, että todellinen puheenjohtajakisa on tulossa vasta kahden vuoden kuluttua? Kärkkyvätkö varapuheenjohtajat paikkaa, kun Hyrkkö tai Virta on ensin tehnyt likaisen työn kriisipuolueen nostamisessa? Entä mihin suuntaan puolueen pitäisi mennä? Kovimmatkin porvaritkin puhuvat nyt Suomen hiilineutraaliustavoitteen puolesta. Mihin vihreitä enää tarvitaan? Pitäisikö puolueen palata alkujuurille voimakkaampaan vihreyteen ja yrittää saada takaisin omistajuus ympäristökysymyksissä vai kirkastaa profiilia esimerkiksi talouskysymyksissä ja tähdätä enemmän yleispuolueeksi? Onko vihreät liikaa naisten puolue? Kannattaako puolueen olla kallellaan vasemmalle vai oikealle? Toimittajana on Antti Pilke.

Millaiset ovat Suomen ja Venäjän suhteet nyt kun Venäjä jäädytti tilejä ja Suomi antoi nootin? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Sinikukka Saari ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Mihin Venäjä pyrki edustuston pankkitilien jäädytyksellä? "Ilman muuta tässä on kyse siitä, että Suomi on osa epäystävällisten valtioiden joukkoa. Olemme EU:ssa ja osa Natoa", Kangaspuro pohtii. "Yksi Venäjän tyypillinen ulkopoliittinen taktiikka on että luodaan ongelma ja sitä aletaan yhdessä ratkaisemaan, ja samalla Venäjä saavuttaa osapäämääriään", Saari kertoo. Mitä Venäjältä voi odottaa seuraavaksi? Miltä Suomen ja Venäjän suhteet näyttävät pitkällä aikavälillä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Petteri Orpo (kok.) mahduttaa samaan hallitusohjelmaan perussuomalaisten ja RKP:n täysin eri maata olevat kynnyskysymykset? Perussuomalaiset vaatii maahanmuuton tuntuvaa rajoittamista ehdottomana kynnyskysymyksenään. RKP kaipaa maahantulijoita lisää. RKP:n kynnyskysymys on hiilineutraalin Suomen tavoittelu vuodeksi 2035. Perussuomalaiset tuomitsee ajatuksen äärimmäisen typeräksi. Onko puhe hallitukseen menon kynnyskysymyksistä puhdasta vaalipuhetta, sitä kuuluisaa juhlapuhetta? Onko puolueilla oikeasti aitoja kynnyskysymyksiä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millä keinoilla Suomeen saadaan lisää työperäistä maahanmuuttoa? Haastattelussa ovat työ- ja elinkeinoministeriön johtavat asiantuntijat Mira Sinkkonen, jonka erikoisalaa on kotoutuminen ja Katri Niskanen, joka on erikoistunut kansainväliseen osaamiseen ja työvoimaan. Suomessa on perustettu Sanna Marinin hallituksen aikana uusi viranomainen, jonka tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa. Käytännössä TEM:n alaiset viranomaiset pyrkivät parantamaan Suomen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta, sujuvoittamaan lupamenettelyä ja edistämään kotoutumista. Erityisesti Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista houkutellaan ihmisiä töihin Suomeen. Niskanen toivoo, että ministeriö voi jatkaa tätä työtä, jolla edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Poliittisesti tilanne on hankala. Hallitusneuvotteluja käyvistä puolueista kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit haluavat edistää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kriittisesti matalapalkka-aloille tuleviin EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan. Niskanen arvioi, että siivousalalla, palvelualoilla ja sote-alalla voisi olla vaikeuksia löytää työntekijöitä, jos työperäisen maahanmuuton kriteeriksi tulisi tuloraja. Sinkkosen mukaan kotoutumispalveluihin kannattaa seuraavankin hallituksen panostaa, koska ne voivat tulla taloudellisestikin kannattaviksi. Kotoutumisella voidaan ennaltaehkäistä kuluja, joita muuten voisi tulla maahan muuttaneelle myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi soten ja lastensuojelun palveluista. Mitä toimia nyt tarvitaan, jotta työperäinen maahanmuuttoa saataisiin riittävästi? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi hallitukset eri puolilla Eurooppaa ovat ajautuneet vaikeuksiin bensan hinnan takia? Onko pumppuhinta tätä nykyä politiikassa isompi juttu kuin ennen? Onko niin sanottu bensapopulismi uusi ilmiö politiikassa? Polttoaineiden ja autoilun vaikutuksia politiikkaan analysoivat Politiikkaradiossa Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta sekä Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja. Suomessa polttoaineiden niin sanottu jakeluvelvoite on yksi hallitusneuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä. ”Jakeluvelvoitteen lasku on hallitukselta uhkapeliä”, sanoo Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Politiikkaradiossa. Jakeluvelvoitteen lasku saattaa johtaa mittavaan lisälaskuun liikenteen päästöoikeuksien myötä. ”Tässä näkymässä hallituksen tulisi teettää laskelma siitä, mikä on sopiva jakeluvelvoite Suomelle. Me ei tiedetä mikä tulee olemaan päästöoikeuden hinta” sanoo Kalenoja. Mediatietojen perusteella perussuomalaiset vaativat Säätytalolla jakeluvelvoitteen merkittävää alennusta. Professori Jari Eloranta vertaa nykytilannetta politiikassa 1970-luvun alun öljykriisiin. Tuolloin öljyn maailmanmarkkinahinnan raju kallistuminen ei kuitenkaan johtanut yhtä voimakkaaseen bensapopulismin nousuun kuin mitä 2020-luvulla on nähty. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten käy kokoomukselta ja perussuomalaisilta cha cha cha? Politiikkaradio vertailee puolueiden edellisiä hallitusneuvotteluja nykyisiin. Studiossa Smolnan veteraanit vuodelta 2015, perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan sotesta puuttuisi rahaa yli miljardi euroa vuositasolla. ”Meillä ei ollut tämä tiedossa", sanoi Orpo Säätytalolla. "Tämä tilanne on suuri pettymys". Lausunto oli suuri yllätys: eikö Petteri Orpo tiennyt mitkä ovat valtion sote-menot? Onko hallitustunnustelijalla ollut tyystin hatarien tietojen varassa valtion budjetin yhdestä merkittävimmästä menoerästä? Vai kävikö Orpolle vain moka sote-menojen vuosilukujen kanssa? Miksi Sanna Marinin (sd.) avioero on niin suuri politiikan uutinen maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Oikeistohallitusta kasaava kokoomus haluaa Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Kuinka kovat keinot se vaatii? Onko työnantajaleiri innoissaan, ajaako ay-liike soppatykit asemiin? Studiossa ovat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomessa muodostetaan uutta hallitusta: mitä Säätytalolla pitäisi EU:sta ajatella? Minkälaisiin tilanteisiin tulevan hallituksen pitäisi EU-politiikassaan varautua? Koronan keskellä EU:ssa päätettiin yhteisvelalla rahoitetusta elpymispaketista. Toistamiseen vastaavaa ei eduskunnan päätöksen mukaan pitäisi hyväksyä. Mitä uuden hallituksen pitäisi linjata suvereniteettirahastosta ja EU:n yhteisvelasta, jotka molemmat saattavat olla etenemässä Suomen vastustuksesta huolimatta? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Alviina Alametsä (vihr.), Elsi Katainen (kesk.) ja Silvia Modig (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millä tavalla tuleva hallitus voisi tiukentaa humanitääristä maahanmuuttoa? Haastattelussa Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Minna Hulkkonen ja humanitaaristä maahanmuuttoa tutkinut Erna Bodström Helsingin yliopistosta. Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus ja hallitusneuvotteluissa toiseksi suurin puolue perussuomalaiset ovat ennen vaaleja vaatineet tiukennuksia maahanmuuttoon. Perussuomalaiset haluaisi lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan. Hulkkonen ja Bodström muistuttavat, että Suomea sitoo kansainväliset sopimukset, ja Suomen hallitus neuvottelee maahanmuuttolinjoista osana EU:ta. Suomen hallitus ei voi yksin sanella, miten EU tai YK linjaa pakolaisuuteen liittyvistä sopimuksista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitusneuvottelujen ensimmäinen viikko alkoi heti riitelyllä. Miltä tilanne näyttää asiantuntijasta, joka on väitellyt puolueiden jakolinjoista? Politiikkaradio ottaa myös varaslähdön ministerirulettiin. Miten salkut ovat yleensä jakaantuneet? Studiossa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö, valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk.) johtamissa hallitusneuvotteluissa kurkisteltiin vatulointikoreihin. Vuonna 2019 Antti Rinteen (sd.) johdolla kilauteltiin ilmiöpöytiin. Keväällä 2023 Säätytalossa istutaan Petteri Orpon (kok.) reformipöydissä. Miten Säätytalon Haluatko pääministeriksi -peliä Orpon johdolla pelataan? Puuttuuko pääpöytä peliin, jos homma menee juntturaan? Minkälaisista oljenkorsista hallitusneuvotteluissa vedellään? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miten politiikalla voidaan parantaa kansanterveyttä? Keskustelemassa kansanedustajat Oskari Valtola (kok.) ja Ville Merinen (sd.). Suomi säästäisi miljardeja euroja jos kansalaiset olisivat terveempiä. Liikkumattomuus maksaa laskelmien mukaan 3,5 miljardia euroa vuosittain. Pelkästään diabeteksen ehkäisyllä voitaisiin saada miljardin euron säästöt vuosittain, kertovat kansanterveysjärjestöt, jotka viime viikolla vaativat hallitukselta koko kansan kuntotalkoita. Lihavan terveysmenot ovat noin 600 euroa vuodessa korkeammat kuin normaalipainoisen. Kokoomus on ennen vaaleja pohtinut mahdollisuutta terveysveroon, joka nostaisi epäterveellisten tuotteiden hintoja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hallitusneuvotteluissa tähdätään valtiontalouden merkittävään sopeuttamiseen ja budjettisäästöihin. Onko valtiontalouden sopeutus kuudella miljardilla talouspoliittisesti perusteltua? Minkälaisia riskejä säästöihin liittyy? Politiikkaradiossa hallitusneuvottelujen talouspoliittisia riskejä analysoivat talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, kansantaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta sekä SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen. Professori Määttäsen mukaan olisi vastuutonta sivuuttaa valtion velkaantumisen ennustettu kasvu ja lykätä siihen reagoimista. Silti kuuden miljardin sopeuttaminen tulee olemaan Määttäsen arvion mukaan hyvin vaikeaa, osin siksi, että kansalaisten näkökulmasta peruspalvelujen palvelulupauksesta on jo tingitty. ”Velkaantumisesta huolimatta niistä on tingitty”, sanoo Määttänen Politiikkaradiossa, viitaten vanhusten hoivaan ja osin koulutukseen. "Jos [sopeutus] tehdään juustohöylällä, niin keskeisimpien palveluiden laatu ja saatavuus heikkenee edelleen. Se on se vaikea asia. On helpompi sanoa, että kuusi miljardia, kuin päättää, että miten se tehdään." Pääekonomisti Anni Marttinen ei myöskään tyrmää valtiotalouden sopeuttamista, mutta pitää kuuden miljardin sopeutusta mittakaavaltaan suurena ja varoittaa leikkaamasta kansalaisten hyvinvoinnista. ”Jos sitä [sopeutusta] tehdään sen kustannuksella, että se leikkaa meidän hyvinvoinnista, mitä esimerkiksi sosiaaliturvaleikkaukset ja ansioturvan leikkaukset tekee, mitkä osuu esimerkiksi köyhimpiin, se rapauttaa meidän hyvinvointivaltiota. Se on pitkällä aikavälillä huono asia.” Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio pureutuu Säätytalossa alkaviin hallitusneuvotteluihin ja siihen, millaisia asetelmia poliitikkojen vappupuheet ennakoivat. Studiossa ovat politiikan toimittajat Tuomo Lappalainen Suomen Kuvalehdestä ja Teemu Luukka Helsingin Sanomista sekä yhteiskuntatoimituksen esimies Hanna Vesala Ilta-Sanomista. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Kokoomuksen Petteri Orpo (kok.) julkisti hallituspohjan. Hallitusneuvotteluihin lähtevät kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Minkälainen puoluepoppoo Säätytalolle on marssimassa? Yrittääkö kokoomus muodostaa oikeistohallitusta, porvarihallitusta vai keskustaoikeistolaista hallitusta? Vai oikeistokonservatiivihallitusta? Onko muodosteilla mesimäyrähallitus vai vappuhallitus? Kuinka vaikeat hallitusneuvottelut on odotettavissa? Löytyykö luottamus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

”Ensimmäistä kertaa 30 vuoteen keskustan puheenjohtaja ei ollut vaaleissa uskottava pääministeriehdokas.” ”Hallituksessa olo on puolueista erityisen kuluttavaa juuri keskustalle.” Politiikkaradio pureutuu siihen, jumittaako kaksien vaalien tuplatappio keskustan keskisarjaan. Mistä romahdus johtuu? Keskustan tilanteesta puhuvat puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos sekä entinen puoluesihteeri, nykyinen alue- ja kaupunginvaltuutettu Timo Laaninen. Mitä keskusta nyt tekee? Onko puolueella identiteettikriisi? Lokasiko puolue itse kuvan hallitustaipaleestaan? Muissa Euroopan maissa keskustan kaltaiset talonpoikaistaustaiset puolueet ovat kutistuneet tai niitä on tuskin ollutkaan, mutta Suomen keskusta onnistui pitkään pysymään poikkeuksellisella tavalla vallassa. Ohjelmassa kysytään, onko keskustan aika Euroopan puoluekartan kummajaisena lopullisesti ohi. Vai pompahtaako puolue opposition kautta aina uudelleen pääministerikisaan? Mikä on keskustan rooli kaupungistuneessa Suomessa? Keskustan kannatus etelän kaupungeissa painui vaaleissa matalaksi. Toimittajana on Antti Pilke.

Millaisin eväin hallitustunnusteluista edetään hallitusneuvotteluihin? Keskustelemassa kansanedustajat Eva Biaudet (r.), Ben Zyskowicz (kok.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus tarvitsee kumppaniksi joko perussuomalaiset tai SDP:n, sekä pienempiä puolueita kuten RKP:n ja vihreät. Biaudet näkee, että RKP:n ainoa vaihtoehto olisi muodostaa hallitus kokoomuksen ja SDP:n kanssa. Hän näkee, että koko Suomen brändi maailmassa romahtaisi, jos perussuomalaiset olisi hallituksessa. Tynkkysen mukaan sinipunahallitus näyttää käytännössä ainoalta mahdolliselta koalitiolta, jossa vihreät voisi olla mukana. Zyskowicz kertoo, että vuoden 2035 ilmastotavoite on edelleen kokoomukselle kynnyskysymys ja toinen tärkeä kysymys on työperäinen maahanmuutto. Molemmista näistä kysymyksistä kokoomus ja perussuomalaiset ovat eri linjoilla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan povattua suurhyökkäystä on odotettu pitkään. Huhtikuussa Ukrainan varapuolustusministeri kertoi, että toimia hyökkäyksen alkamiseksi olisi tehty. Myös vuodetuissa yhdysvaltalaisissa asiakirjoissa Ukrainan hyökkäystä povattiin huhtikuun lopulle. Milloin Ukrainan suurhyökkäyksen h-hetki koittaa? Mihin kohtaan rintamalinjaa Ukraina näyttäisi olevan iskemässä? Olisiko niin sanotun Putin-linjan murtaminen jopa koko sodan ratkaisu? Vieraana on sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pekka Turunen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten uusi metsäkatoasetus vaikuttaa Suomessa ja maailmalla? Keskustelemassa Metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä, suojelun neuvonantaja Jussi Nikula ympäristöjärjestö WWF:stä ja erityisasiantuntija Viktor Harvio Maa- ja metsätalousministeriöstä. Metsäkatoa aiheuttavia tuotteita ei pian saa enää myydä EU:ssa. Naudanlihan tuottajien pitää huolehtia siitä, että lihan tuottaminen ei ole aiheuttanut metsäkatoa. Miten metsäkatoasetus vaikuttaa naudan tuottajiin Suomessa? Millaisia globaaleja vaikutuksi uudella asetuksella on? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon vetämät hallitustunnustelut ovat käynnissä. Lehtitietojen perusteella neuvottelut mahdollisten hallituskumppanien välillä ovat olleet pääosin tunnustelua puolueiden todellisista näkemyksistä. Mitä hallitustunnusteluissa oikein tapahtuu? Mitä tuntuu, kun hallitusta tunnustellaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradio pureutuu uusimpiin tietoihin hallituspohjien kipupisteistä sekä siihen, mistä valiokuntien johtopaikkojen jako puolueiden kesken kertoo. Kokoomus vaatii työperäisen maahanmuuton lisäämistä, ja perussuomalaiset väläytti tällä viikolla, että väkeä pitäisi rekrytoida ensisijaisesti Etelä-Euroopasta. Politiikkaradiossa kysytään, millä perussuomalaiset tekisi Suomesta maahanmuuttajille houkuttelevan maan? Studiossa ovat kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä. Kokoomus ilmoitti ennen vaaleja hallitusyhteistyön kynnyskysymykseksi julkisen talouden sopeuttamisen kuudella miljardilla eurolla. Miksi luku on pudonnut tunnustelun aikana kokoomuksen papereista pois? Pelataanko SDP:lle vastuuttoman puolueen rooli, jos se ei suostu kokoomuksen vaatimaan sopeuttamistahtiin? Entä mitä pitäisi ajatella siitä, että kokoomus ja perussuomalaiset nappasivat ensi töikseen eduskunnan perustuslakivaliokunnan johtopaikat, kun puheenjohtajuuksia jaettiin puolueiden kesken. Epäpoliittisena pidettyä valiokuntaa ei ole aiemmin arvotettu yhtä korkealle. Toimittajana on Antti Pilke.

Euroopan parlamentti äänesti Fit for 55 -ilmastopaketin osista. EU:n päästökauppa laajenee uusille aloille ja hiilitullit nousevat rajoille. Minkälainen ilmastopoliittinen viesti Euroopan parlamentista tupsahti keskelle Suomen hallitusneuvotteluita? Missä määrin päästökaupan laajentuminen liikenteeseen ja lämmitykseen rokottaa suomalaisia kotitalouksia, autoilijoita ja kodin lämmittäjiä? Miksi energiaköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia autetaan Suomen vastustamalla EU:n yhteisellä sosiaalirahastolla ei jäsenmaiden omin voimin? Ottaako EU hiilitulleissa kauppapoliittisen riskin? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.) sekä Henna Virkkunen (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puolueet vastasivat tiistaina keskipäivään mennessä kysymyksiin, joilla kokoomusjohtaja Petteri Orpo seuloo hallitusneuvotteluihin valittavat puolueet. Politiikkaradio kävi vastauksia tuoreeltaan läpi. Millainen hallitus Suomeen voisi vastausten perusteella syntyä? Kumpi on todennäköisempi, perusporvarihallitus vai sinipuna? Vastauksia analysoivat politiikan tutkija Emilia Palonen sekä Politiikkaradion toimittajat Antti Pilke ja Tapio Pajunen. Perussuomalaisten kynnyskysymykset hallitukseen menolle liittyvät maahanmuuttoon ja EU-tukipaketteihin. SDP ei suostu leikkaamaan hyvinvointivaltion perustehtävistä. Mitä eri puolueiden kynnyskysymyksistä voi päätellä hallituspohjasta? Puolueiden tuskin kannattaa tehdä näkyviä kompromisseja, jos oppositioon jääminen on uhkana. Kilpailijat voisivat muistuttaa takinkäännöstä. Mikä hallitustunnustelijan julkisten kysymysten ja puolueiden vastausten merkitys hallituspohjan valinnassa on? Suora lähetys.

Mitä Petteri Orpon kysymykset kertovat alkavista hallitusneuvotteluista? Keskustelemassa kansanedustajat Matias Mäkynen (sd.), Anders Adlercreutz (r.) ja Peter Östman (kd.). Mäkynen arvioi, että kysymyksillä ollaan pohjustamassa "aikan kovan oikeustopolitiikan" pohjustus on käynnissä. Hän kuitenkin toivoo, että SDP olisi seuraavassa hallituksessa mukana. Kokoomus ja perussuomalaiset tarvitsisivat hallituskumppaneiksi RKP:n ja kristillisdemokratit hallituskokoonpanoonsa. Se ei välttämättä ole helppoa, koska RKP:sta on tullut paljon kritiikkiä perussuomalaisten linjaa kohtaan. Adlercreutz kertoo olevansa puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin kanssa samaa mieltä siinä, että sinipunahallitus olisi RKP:lle helpompi kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa muodostettava hallitus. "Tietyissä kysymyksissä on helppo löytää yhteistyö kokoomuksen kanssa ja monissa kysymyksissä demareiden kanssa", Adlercreutz toteaa. Kristillisdemokraatit ovat ennen vaaleja kritisoineet terveydenhuoltoon mahdollisesti suunnattavia leikkauksia, mutta Östman ei näe, että se estäisi kristillisdemokraattien ja kokoomuksen hallitusyhteistyön. "Siitä meillä on kaikilla yhteneväiset näkemykset, että lähivuosina on löydettävä merkittäviä sopeutustoimia", Östman toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vuoden 2023 valtiopäivät on avattu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julisti valtiopäivät avatuksi Niilo Tarvajärven sanoin ”Ylös, ulos ja lenkille!”. Eduskunnan puhemies Petteri Orpo (kok.) vastasi koivistomaisin fundeerauksin, että ”Kaikki tulee menemään hyvin”. Keitä ovat presidentti Niinistön mainitsemat ”yksinedustajat”? Miksi puhemies Orpo puhuu ”meistä” ja ”heistä”? Meistä jotka ovat hyvän puolella; ja heistä – niistä toisista. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä syitä vihreiden rökäletappion taustalla on? Haastateltavana vihreiden entinen puheenjohtaja TuijaBrax ja Talousvihreiden varapuheenjohtaja Ville Aarnio. Aarnio on ollut mukana linjaamassa vihreiden talouslinjaa talouspoliittisessa työryhmässä. Hänen mielestään vihreillä on huono prosessi siinä, miten talouslinja saataisiin näkymään julkikuvassa. Puolueessa on hänen mukaansa myös arkuutta linjata taloudesta. Braxin mielestä vihreiden olisi pitänyt puhua enemmän valtion velkaantumisesta ja vihreiden lääkkeistä siihen. Vihreät ovat pärjänneet yleensä hyvin Helsingissä, mutta nyt ydinkannatusalueilla vihreät menetti kokoomukselle, SDP:lle ja vasemmistoliitolle. Brax arvioi, että vihreiden epäonnistumiset kuntapolitiikassa näkyvät myös eduskuntavaaleissa. Brax ja Aarnio näkevät, että vihreiden imago ja ylimielisenä näyttäytyvä tapa näkyvät myös vaalituloksessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mikä yhdistää Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin perussuomalaisten entiseen puheenjohtajaan Timo Soiniin? Mitä yhteistä on Ranskan Marine Le Penillä ja Italian Geogia Melonilla tai Hollannin Geert Wildersillä? Minkälainen poliitikko on populisti? Mitä on poliittinen populismi? Miksi populismia on niin vaikea määritellä? Vieraina ovat Populismin anatomia -kirjan kirjoittajat toimittaja, kirjailija Matti Mörttinen ja Helsingin yliopiston tutkija Yannick Lahti. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Uusi eduskunta aloittaa työnsä, valtiopäivät avataan ja hallitustunnustelujen odotetaan pääsevän kunnolla liikkeelle. Vallanjakoa puivat politiikan toimittajat Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdestä, Erno Laisi Ilta-Sanomista ja Hannu Tikkala Ylestä. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

4. huhtikuuta 2023 Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen. Päivälleen 74 vuotta Naton perustamisen jälkeen. Pitkä tie länteen on kuljettu. Mikä on Nato-viikon päivänpolitiikan sana? Nato-Suomen ensimmäisenä aamuna pääministeri Sanna Marin (sd.) pudotti poliittisen pääsiäispommin: Marin vetäytyy SDP:n puheenjohtajan paikalta. Tasoittaako Marin tietä sinipunalle, vai pyrkiikö hän maailmalle? Ottaako SDP askeleen tannerilaiseen suuntaan? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse.

SDP nosti eduskuntavaaleissa kannatustaan, mutta vihreät ja vasemmistoliitto hävisivät. SDP houkutteli väkeä äänestämään demareita, jotta kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus voitaisiin torjua. Yksi äänestäjien taktikoinnin näkyvimmistä uhreista saattoi olla eduskunnasta pudonnut vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela. Hänen lisäkseen Politiikkaradiossa vierailivat SDP:n kansanedustaja, ministeri Timo Harakka ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo. Ovatko tappioonsa pettyneet vasemmistoliitto ja vihreät tehneet SDP:stä syntipukin? Vai haittaako lopputulos myös SDP:tä, kun punavihreiden puolueiden asema heikkeni taktikoinnissa? Oliko innostaminen pääministerivaaliin virhe? Oliko lupaus porvarihallituksen välttämisestä katteeton? Ohjelma on nauhoitettu ennen Sanna Marinin ilmoitusta, että hän luopuu SDP:n puheenjohtajuudesta. Toimittajana on Antti Pilke.

Oliko taloudeskustelu eduskuntavaalien hallitsevin ilmiö? Kiteytyvätkö vaalien järisyttävimmät muutokset opposition voittoon, Sanna Marin -ilmiöön vai keskiryhmien tappioon? Minkälainen poliittinen muutos eduskuntavaaleissa tapahtui? Tukija Theodora Helimäen mukaan eduskuntavaaleissa politiikan mekanismit ovat yksinkertaisia, mutta eivät reiluja. “Mieluummin rangaistaan kuin palkitaan, valitettavasti politiikassa. Siksi meillä on sykli, että oppositio voittaa, hallitus häviää.”, sanoo Helimäki. Tutkija Veikko Isotalon mukaan vaalikeskustelu jäi Kinder-muna -tasolle. “Kiva paketti ulkoa, mutta mutta sisältä tulee yllätys keneltä leikataan”, sanoo Isotalo Politiikkaradiossa. Politiikkaradiossa eduskuntavaalien tulosta ja sen merkitystä analysoivat tutkijat Theodora Helimäki ja Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi kokoomus, perussuomalaiset ja SDP saivat kovat tulokset eduskuntavaaleissa? Hallitusneuvottelut aloitetaan kokoomuksen johdolla pääsiäisen jälkeen. Mikä hallituspohja on todennäköinen? Entä mistä vaalitilaisuuksissa kuultu musiikki voi kertoa? Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen, Linda Pelkonen ja Antti Pilke analysoivat sunnuntaina järjestetettyjen eduskuntavaalien tulosta.

Vaalikeskustelut on pidetty ja eduskuntavaalit ovat ovella. Onko edessä talousvaalit, blokkivaalit, ilmastovaalit, Nato-vaalit, Hornet-vaalit, sote-vaalit, sota-vaalit vai peräti kiky-vaalit? Mikä ratkaisee eduskuntavaalien voiton? Oliko perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran kiky-lausunto vaaliviikon yllätyskäänne? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat eduskuntavaaleja ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Onko Sanna Marinin hallitus onnistunut talouspolitiikassa siinä määrin, että toinenkin hallituskausi voisi olla edessä? Haastattelussa poliittisen talouden tutkija Jussi Ahokas. Miten hallitus onnistui koronan ja Ukrainan sodan seurausten hoitamisessa? Marinin hallitusta on kritisoitu etenkin oppositiopuolueiden suunnalta Pitäisikö Suomen velkaantumisesta olla huolissaan vai ei? Ahokas muistuttaa, että Suomi on Euroopan maihin verrattuna "ihan hyvässä tilanteessa". Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten sosiaalinen media, kuten TikTok ja Instagram vaikuttavat vaaleissa? Haastateltavana poliittisen viestinnän tutkija, Seinäjoen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Elisa Kannasto. "Ihmiset saavat ison osan tietoa, ja perustavat jo osan äänestyspäätöksiäänkin someen", Kannasto kertoo. Sosiaalisen median nousu on ilmeistä. Esimerkiksi TikTokissa on jo yli miljoona suomalaista käyttäjää. Tutkimusten mukaan TikTokia käyttävien nuorten suosikkipuolue on perussuomalaiset. Miksi juuri perussuomalaiset ovat onnistuneet TikTokissa? Kiinalaisen TikTokin tietoturvariskeistä on varoiteltu. Kannaston mielestä kansanedustajien ja ministerien ei pitäisi käyttää eduskunnan työpuhelimilla TikTokia, koska tietoturvariski on ilmeinen. Kuinka paljon some-suosio tuo ääniä vaaleissa? Voiko suosio sosiaalisessa mediassa ratkaista tiukat vaalit? Kannaston mielestä pitää erottaa suosio ja poliittinen suosio. Suuret seuraajamäärät somessa eivät välttämättä tuo vaalivoittoa. Some-seuraajia voi myös ostaa rahalla, joten seuraajien määrä ei kerro paljon siitä, miten suosittu joku käyttäjä on. Kannasto kuitenkin korostaa, että Suomessa on paljon liikkuvia äänestäjiä ja moni tekee äänestyspäätöksensä juuri ennen vaaleja. "Yksittäisillä viesteillä ja hyvällä kampanjalla voi olla tosi iso merkitys sille miten meillä käy". Puolueet ovat käyttäneet kymmeniä tuhansia euroa kampanjoihin sosiaalisen median palveluissa Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suurin puolue Suomessa ei ole kokoomus, ei SDP, ei perussuomalaiset, eikä mikään muukaan eduskuntapuolue. Suurin puolue Suomessa on niin sanottu nukkuvien puolue. Äänestämättä jättäneiden osuus on ollut eduskuntavaaleissa korkea pitkään. Miksi osa suomalaisista ei äänestä koskaan eduskuntavaaleissa? Keitä ovat tuhannet suomalaiset, jotka päättävät olla käyttämättä yhtä tärkeimmistä kansalaisoikeuksistaan: oikeutta äänestää? Ratkaistaanko tulevat eduskuntavaalit nukkuvien puolueen tyyssijoissa eri puolilla Suomea? Vieraina ovat Kotkan Karhuvuoresta reportaasin tehnyt Yle uutisten toimittaja Elli Piirainen sekä Yle uutisten valokuvaaja Silja Viitala. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskuntavaalien loppusuora käynnistyy äärimmäisen tasaisissa kannatusasetelmissa. Kolmen kärki – kokoomus, perussuomalaiset ja SDP – ovat kannatusmittauksissa hyvin lähellä toisiaan. Millä puolueella on parhaat mahdollisuudet nousta eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi? Miltä näyttävät eduskuntavaaliviikon asetelmat? Sunnuntaina edessä olevien eduskuntavaalien loppusuoraa analysoivat politiikan toimittajat Olli Waris Ilta-Sanomista, Antonia Berg MTV Uutisista ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Perussuomalaiset ei ole julkaissut lainkaan eduskuntavaaliohjelmaa, jossa kerrottaisiin kootusti, mitä puolue äänestäjilleen vaaleissa lupaa. Vaaliohjelman sijaan puolueen tavoitteita löytyy useista erillisistä ohjelmista. Mitä tavoitteita perussuomalaiset lupaa toteuttaa tulevalla vaalikaudella? Miksi puolue ei kerro kootusti eduskuntavaalitavoitteitaan? Mikä on perussuomalaisten vaaliviesti? Keskusta vakuuttaa eduskuntavaaliohjelmassaan kulkevansa eteenpäin. Mihin suuntaan keskusta on matkalla, jos puolue on matkalla eteenpäin? Onko keskustan tulevaisuus puhtaassa aluepolitiikassa, vai kukkiiko puolueen sisällä laaja kirjo erilaisia arvoja? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan perussuomalaisten tavoitteita ja keskustan eduskuntavaaliohjelmaa. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä pitäisi ajatella, kun kannatuskyselyt antavat ristiriitaista viestiä eduskuntavaalien voittajasta? Mitä merkkejä politiikan taustavaikuttajat nyt seuraavat? Studiossa ovat kokoomuksen ex-suunnittelupäällikkö, johtaja Jukka Manninen viestintätoimisto Ellun kanoista sekä SDP:n poliittisen osaston ex-päällikkö Esa Suominen, joka on viestintätoimisto Rud Pedersen Public Affairsin hallituksen puheenjohtaja. Politiikan ammattilaiset paljastavat, mikä ennustaa heidän mielestään vaalitulosta parhaiten. Yksi keino on pettänyt viime vuosikymmeninä vain kerran. Toimittajana on Antti Pilke.

Kiinan presidentti Xi Jinping on tavannut Venäjän presidentti Vladimir Putinin Kremlissä. Presidentit puhuivat Kiinan esittelemästä Ukrainan sodan rauhansuunnitelmasta sekä allekirjoittivat dokumentin ”strategisesta yhteistyöstä”. Onko Xi:n ja Putinin tapaamisessa syntymässä todellinen rauhansuunnitelma vai länsimaiden vastainen strateginen pelote? Onko Kiinan ja Venäjän välinen vuonna 1996 solmittu strateginen kumppanuus muuttumassa? Onko Kiina toimittamasta aseita Venäjälle? Tiivistyykö talouskumppanuus öljy- ja kaasuviennin saralla? Onko Kiinan 12 pisteen rauhansuunnitelma vakavasti otettava yritys ratkaista Ukrainan sota? Presidentti Xi:n ja Putinin tapaamista analysoivat tutkijat Matti Pesu ja Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kevään eduskuntavaaleja on leimannut uudenlainen puolueiden ulossulkeminen. SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät eivät suostu perussuomalaisten kanssa hallitukseen, ja keskusta torjui nykyisen hallituspohjan jatkon. Vaaleihin on alle kaksi viikkoa. Repeääkö vaaleista viime metreillä pääministerikamppailu, jossa äänestäjät taktikoivat? Vaaleista keskustelevat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja politiikan tutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta. Äänestysaktiivisuuden nousu on hyödyttänyt perinteisesti perussuomalaista ja vihreitä, ja haitannut kokoomusta, mutta näissä vaaleissa kuvio voi Isotalon mukaan mennä toisin. Toisin ovat menneet myös vaaliteemat, sillä joidenkin edellisten vaalien tapaista yhtä suurta keskustelunaihetta ei ole syntynyt. Jokisipilä sanoo, että kokoomus on yrittänyt tarjota julkisen talouden tasapainottamista kestävyysvajeen tyyliseksi kuningasteemaksi vuoden 2015 vaalien tyyliin, mutta SDP:n Sanna Marin ei ole sitä kelpuuttanut vaan on jopa kyseenalaistanut suuren leikkaustarpeen. Suomen Nato-jäsenyys on edennyt aivan vaalien alla, mutta se ei jaa puolueita ja on kulutettu aiheena loppuun. Nato-ajoitus on kokoomukselle jopa "traaginen juttu". Toimittajana on Antti Pilke.

Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo kiistää, etteivät hänen aiemmat taloudelliset kytkökset Venäjään ja Putinin lähipiiriin, ole hänelle poliittinen riippa vaaleissa Liike Nyt -puolueen puheenjohtajana. ”Ei minkäänlainen riippa”, sanoo Harkimo Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. ”Kun mä kävelen tuolla vaalikentillä, niin kukaan ei puhu siitä”, toteaa Harkimo. Vuonna 2013 Harkimo myi silloisen Hartwall-areenan Putinin lähipiiriin kuuluville venäläis-suomalaisille liikemiehille ja ilmoitti Jokerien siirtymisestä KHL-liigaan, jota pidettiin osana Putinin Venäjän pehmeää geopoliittista vallankäyttöä. Eduskuntavaaliohjelmassa Liike Nyt on kertonut tavoittelevansa valtion talouden tasapainottamista vain yhden hallituskauden aikana ja kertonut julkisuuteen 3 miljardin säästöistä. Miksi Liike Nyt ei kerro tavoittelemansa julkisen talouden säästöjen kokonaissummaa? Millä konkreettisilla keinoilla Liike Nyt nostaisi työllisyysasteen Suomessa peräti 85 prosenttiin ja kiihdyttäisi talouskasvun ennusteiden yli 2 prosenttiin joka vuosi? Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi kristillisdemokraatit on jämähtänyt oppositiopuolueeksi? Tätä kysytään kristillisdemokraattien puheenjohtajalta Sari Essayahilta, joka on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Puolue on ollut eduskunnassa vuosikymmeniä, mutta hallituksessa se on on ollut vain kaksi kertaa. Tekeekö KD nykyisistä eduskuntapuolueista ennätystä oppositiossa istumisessa? Toinen eduskunnan pienempien puolueiden sarjassa kilpaileva puolue, RKP, on KD:n vastakohta, hallitusten vakipuolue. Nyt Essayahin johtama kristillisdemokraatit tavoittelee eduskuntavaaleissa useita lisäpaikkoja. Minkä varaan puolue laskee? Onko sillä viime kertaa paremmat saumat päästä hallitukseen? Mitkä ovat puolueen kynnyskysymykset? KD kertoo olevansa sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen. Millä eväillä puolue kääntäisi moittimansa “nykymenon järjettömyyden”? Toimittajana on Antti Pilke.

SDP sopeuttaisi julkista taloutta tulevalla vaalikaudella jopa kuudella miljardilla eurolla, mutta ilman suoria leikkauksia. Leikkausten sijaan SDP:n talouslinja nojaa koviin tavoitteisiin sekä työllisyydessä että talouskasvussa, joiden kautta valtiolle haetaan miljardiluokan lisätuloja. SDP:n työllisyystavoite on peräti 80 prosenttia, mutta Marin katsoo sen olevan realistinen. ”Meidän vaihtoehdossamme korostuu tulosopeutus: se, että tukitaan verotuksen porsaanreikiä, puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon. Tätä kautta saadaan valtiolle enemmän tuloja.”, sanoo Marin Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Onko valtion velkaantuminen mahdollista pysäyttää ilman miljardiluokan leikkauksia? Lepääkö SDP talousohjelma epävarmojen keinojen varassa? Millä konkreettisilla toimilla SDP:n toteuttaisi kovien kasvutavoitteiden ohjelmansa? SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Kokoomus esittää veronalennuksia samaan aikaan kun valtion velkaantuminen pitäisi taittaa kahden seuraavan hallituskauden aikana. Mistä rahat velkaantumisen taittamiseen ja miljardin tuloverojen alennukseen otetaan, jos kokoomus voittaa vaalit? Mitkä ovat kokoomuksen kynnyskysymykset taloudessa, EU-linjassa ja ilmastopolitiikassa? Orpo sanoo, että ilmastotavoiteista ei voi tinkiä. Orpo sanoo, että kokoomus ei mene hallitukseen puolueen kanssa, joka peruuttaa ilmastotavoitteissa. Tämä on kynnyskysymys. Kokoomuksen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. EU-politiikka on kokoomukselle niin tärkeää, että Orpo ei näe hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, joka pyrkii irtautumaan EU:sta. Perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoite on edelleen, että Suomi saadaan pois EU:sta. Orpo kertoo, että kokoomus ei muodosta hallitusta puolueen kanssa, joka ei ole valmis sopeuttamaan taloutta kuudella miljardilla seuraavalla hallituskaudella. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko räväytti ilmoituksella, että nykyinen hallituspohja ei voi jatkaa vaalien jälkeen. Miksi keskusta rajaa vaihtoehtojaan? Vielä tammikuussa Saarikko arvosteli sitä, että pääministeri Sanna Marin tyrmäsi hallitusyhteistyön perussuomalaisten kanssa. Tekeekö Saarikko samaa, josta moittii muita? Politiikkaradion puheenjohtajatentissä vieraillut Saarikko alleviivaa sitä, että uuden hallituksen tärkein tehtävä on Suomen talouden tervehdyttäminen ja ulospääsy velkapolitiikasta.  Saarikko ei sulje mitään leikkauksia ulos. Säästöjä voitaisiin hänen mukaan tehdä esimerkiksi indeksijarrutuksella ja suorin leikkauksin asumistuesta, kehitysyhteistyöstä, turvapaikanhakijoiden asumisjärjestelmästä ja koulutuksesta. Miksi keskusta ei avaa puhumiaan indeksisäästöjä tarkemmin? Onko vaikeammin hahmottuva indeksijarrutus vaalien alla poliittisesti turvallisempi? Oikeistopoliitikotkin sanoivat muutama vuosi sitten, että 1990-luvun laman virheitä ei pidä toistaa. Onko riskinä, että näin kävisi? Toimittajana on Antti Pilke.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan valtion taloutta ei voi tasapainottaa pelkillä leikkauksilla. Politiikkaradion puheenjohtajatentissä Andersson viittaa valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan veroaste laskee ensi vaalikaudella yli prosenttiyksiköllä, mikäli uusia veropäätöksiä ei tehdä. Anderssonin mukaan jopa puolet valtion talouden tulevasta alijäämästä johtuu pelkästään veroasteen laskusta. ”Valtiovarainministeriön oman arvion mukaan, ellei mitään tehdä, niin veroaste Suomessa laskee seuraavan vaalikauden aikana summalla joka vastaa jopa puolet ensi vaalikauden ennakoidusta alijäämästä”, sanoo Andersson. Anderssonin mukaan kaikkien puolueiden, jotka sanovat suhtautuvansa vakavasti valtiontalouden tasapainottamiseen, pitää ymmärtää, että ensi vaalikaudella valtion taloutta ei voi tasapainottaa pelkillä leikkauksilla, vaan säästöissä on huomioitava myös verojen korotukset. Mitkä ovat Vasemmistoliiton kynnyskysymykset tulevalle hallitukselle? Jakoiko Nato-ratkaisu Vasemmistoliiton kahteen eri leiriin? Jäikö Nato-päätöksestä puolueelle hampaankoloon? Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

RKP esittää useita veronkevennyksiä ja samaan aikaan panostuksia esimerkiksi poliisin ja pelastuslaitoksen sekä opettajien resursseihin. Kuitenkaan puolue ei halua suuria leikkauksia. Miten tämä yhtälö toimii? Hyväksyykö RKP minkä tahansa hallituspohjan päästäkseen pitämään huolta ruotsinkielisten asioista? Onko yhteistyö perussuomalaisten kanssa Anna-Maja Henrikssonin johtamalle puolueelle mahdollista? RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perussuomalaiset on nostanut velanoton kuriin panemisen vaalien kärkitavoitteisiinsa, mutta ovatko puheet ja toimet ristiriidassa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Mistä Purra leikkaisi, kun puolue on sulkenut monet säästökohteista ulos? Poimiiko perussuomalaiset muilta puolueilta kalleimmat vaihtoehdot ja väittää silti, että puolueen keinoilla julkinen talous pannaan tasapainoon? Vanheniko perussuomalaisten EU-linja, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Toimittajana on Antti Pilke.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ei halua leikata koulutuksesta eikä pienituloisilta lapsiperheiltä. Maataloudessa Ohisalo lisäisi kasvien viljelyä, koska niistä voisi tulla Suomelle hyvä vientituote. Suomeen vihreät ajaa uutta maankäyttömaksua. Maksu perittäisiin metsänomistajilta, jotka raivaavat puita rakentamisen tieltä. Ilmastonmuutosta vihreät lupaa torjua sosiaalisesti kestävästi. Vihreät myös sitoutuu tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2035 mennessä. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

RKP, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat eduskunnan pieniä puolueita. Mitä puolueet ovat vaaliohjelmiinsa syöneet? Mitä puolueet lupaavat äänestäjilleen? Nettidemokratian nimiin vannova Liike Nyt peräänkuuluttaa uskallusta olla erilainen monin räväköin sloganein: irti holhousyhteiskunnasta, yrittäjyys kunniaan. Liberaali ja porvarillinen RKP puhuu kaikkien ihmisten yhdenvertaista arvoa kunnioittavan Suomen puolesta. Kristillisdemokraatit esiintyy järjen äänenä, jonka kautta voisi äänestää suunnanmuutoksen. Minkälaisiin hallituspohjiin RKP, kristillisdemokraatit tai Liike Nyt sujahtaisivat edustavaaliohjelmiensa perusteella kaikkein helpoimmin? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan RKP:n, kristillisdemokraattien ja Liike Nyt -puolueen eduskuntavaaliohjelmia. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Uusmaalaisten osuus maan opiskeluikäisistä nuorista on kasvanut, mutta korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat maakunnassa muuta maata perässä. Ohjaako aluepolitiikka koulutuspolitiikkaa? Pitäisikö nuorten voida jäädä opiskelemaan kotiseudulleen? Millaista korkeakoulupolitiikkaa puolueet haluavat ensi vaalikaudella? Keskustelemassa ovat tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) sekä eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Sari Sarkomaa (kok.) ja Saara Hyrkkö (vihr.). Toimittajana on Antti Pilke.

EU sai sovittua kymmenennestä Venäjän vastaisesta pakotepaketista. Uudet pakotteet kohdistuvat henkilöihin ja yhteisöihin, jotka tukevat sotaa, levittävät propagandaa tai toimittavat Venäjälle sen sodassa käyttämiä lennokkeja. Listalla on yli sata henkilöä tai yhteisöä sekä kolme venäläispankkia. Iskeekö EU:n kymmenes pakotepaketti riittävästi Venäjään? EU-komissio rakentaa esitystä vihreän siirtymän vauhdittamiseen tähtäävästä teollisuusohjelmasta. Pitäisikö teollisuusohjelmassa sallia laajat eurooppalaiset valtiontuet? Rahoittaisiko jokainen EU-maa itse omat valtiontukensa, vai käytettäisiinkö tukiin olemassa olevia EU-rahastoja? Vai rahoitettaisiinko niin sanottu suvereniteettirahasto EU-maiden yhteisellä velalla? Onko suvereniteettirahasto Suomen etujen mukainen, vai Suomelle epäedullinen? Brysselin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Nils Torvalds (r.). Pasilan radiostudiossa on Laura Huhtasaari (ps.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko oikein, että kouluissa on painotettuja erityisluokkia, vai eriarvoistavatko ne lapsia liikaa? Keskustelemassa vanhempi yliopistolehtori Maria Ahlholm ja kasvatustieteiden professori Risto Hotulainen. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ollaan valmistelemassa uudistusta, joka muuttaisi painotettua opetusta nykymuodossaan. Suunnitelmissa voisi olla painotetun opetuksen luokkamuotoisuudesta luopuminen. Hotulaisen mielestä vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi joustavat oppimisympäristöt tai laajat oppimisympäristöt, joissa voi esimerkiksi yläasteella jo opiskella lukion kursseja, vaikka koko porukka on samassa tilassa. Painotetun opetuksen mahdollisuuksista pitäisi Ahlhomin mielestä ainakin tiedottaa paremmin. Pitäisikö erikoisluokille valita oppilaat valita pääsykokeilla tai peräti arvalla? Ahlholm ja Hotulainen Segregaatiota koulujen sisällä ja koulujen välillä pitäisi vähentää. Miten se tehdään? Pitäisikö koulushoppailu tehdä mahdottomaksi? Oppimistulokset Suomessa ovat heikentyneet pitkään. Suomea toisena äidinkielenä opiskelevien S2-oppilaiden oppimista tutkinut Ahlholm korostaa, että S2-oppilaiden kielenoppimiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarvitaan kielellistä sosialisaatiota, ja paras tilanne olisi, että maahanmuuttajalapsi pääsee suoraan omanikäisten kanssa ryhmään, jossa pääsee kiinnittymään sosiaalisesti toisiin samanikäisiin lapsiin. Hotulainen kertoo, että selittävä tekijä maahanmuuttajataustaisten lasten heikoissa oppimistuloksissa on sosioekonominen asema, kuten kaikilla lapsilla. "Heikko-osaisuutta pitäisi ryhtyä kohottamaan", hän toteaa. "Kaikki keinot, joilla saadaan ryhmäkokoja pienemmiksi ovat tehokkaita", Ahlholm kertoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten sota Ukrainassa on vaikuttanut Itämeren maiden asukkaiden käsityksiin Venäjästä? Miten Itämeren maiden historia selittää eri maiden tapoja reagoida Venäjän aiheuttamaan uhkaan? Mitä tarkoittaa sinisilmäisyyden ajan päättyminen suhteessa Venäjään? Miten neuvostoperinnön pitkä varjo näkyy Baltian maissa? Minkälainen on itäblokin perintö Puolassa? Jäljittyykö Saksan hidasliikkeisyys kylmän sodan perintöön? Miten tanskalaiset reagoivat kaasuputkiräjähdyksiin? Mitä tarkoittaa entisen merimahdin Ruotsin haavoittuvuus? Mitä venäläiset ajattelevat Putinin propagandasta? Vieraina ovat Itämeren turvatarkastus -kirjan kirjoittajat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Vasemmistoliitosta ja vihreistä puhutaan punavihreinä, vihervasemmistona, vihreinä ja vasemmistona. Onko väitteille punavihreästä blokista katetta, jos tarkastellaan vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmia? Onko vasemmistoliiton puhe reilun siirtymän Suomesta vihreää politiikkaa? Ovatko vihreiden 10 kärkitavoitetta vasemmistopuolueen touhua? Voisivatko vihreät vaatia miljonääriveroa, jolla huipputuloisten kakkua yhteisissä talkoissa kasvatettaisiin? Kamppailevatko puolueet eduskuntavaaliohjelmissaan samoista punavihreiden äänestäjien sieluista? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmia. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä tulee kuluneeksi vuosi. Mikä on vuodessa muuttunut? Haastateltavana Ukrainasta yhdeksän vuotta raportoinut tietokirjailija Nina Järvenkylä. Yllättävintä Ukrainan sodassa on Järvenkylän mielestä se pahuus, jota Venäjä ilmentää teoillaan. Hän kertoo, että Venäjä käyttää Ukrainassa moderneja aseita infran tuhoamiseen, mutta "mutaisissa juoksuhaudoissa käytetään massaa, eli tykinruokaa". "Yöllä näkee pimeänäkölaitteilla, että sieltä tulee massa ihmisiä, eikä heillä ole välttämättä edes aseita kaikilla, jotka hyökkäävät kohti Ukrainan asemia. Ei tiedetä, osoitetaanko heitä aseella takaapäin tai ovatko he huumattuja", Järvenkylä kertoo. Järvenkylä arvioi, että Ukrainalla voi olla mahdollisuus palauttaa vuoden 2013 rajat. Hänen mielestään lännen olisi autettava Ukrainaa selvästi enemmän kuin nyt. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Saako eniten rahaa se, jolla on kovin painostusvoima? Studiossa Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko ja Satamaoperaattorien toimitusjohtaja Juha Mutru. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miksi Suomessa on niin paljon lähisuhdeväkivaltaa? Keskustelemassa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki ja Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen. THL:n tutkimuksen mukaan 31 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin tekemänä. EU-tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Hietamäki kertoo, että lähisuhdeväkivalta aiheuttaa 150 miljoonaa euroa vuositasolla yhteiskunnalle, ja yhteiskunnan palveluita tarvitsevat enemmän ne, jotka kokevat väkivaltaa parisuhteessa. Syitä lähisuhdeväkivallalle voi hakea sotatraumoista, alkoholismista, mielenterveysongelmista ja sukupuolittuuneesta valtajärjestelmästä. Mitä poliitikot voisivat tehdä lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi? Oksasen mielestä ongelma Suomessa on, että tasa-arvotyössä ei olla osattu puuttua lähisuhdeväkivallan juurisyihin. Hänen mielestään kunnissa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ennaltaehkäisevää työtä ja resursseja. Hietamäki korostaa viranomaisten kouluttamista paremmin tunnistamaan toimimaan väkivaltatilanteissa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Uhkaavatko syntyvyyden lasku ja säästöt eläkkeitä? Tarvitaanko Suomessa eläkeuudistus? Aiheesta keskustelevat Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto ja johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kiinan vakoilupalloista on puhuttu paljon viime aikoina, mutta miksi suurvallat vakoilevat toisiaan, ja mitä menetelmiä tähän on käytössä? Haastattelussa Suojelupoliisin erityisasiantuntija, tietokirjailija Mari Luukkonen. Luukkonen kertoo, että yleensä vakoilu pyritään pitämään pois julkisuudesta. Nyt vakoilusta on puhuttu julkisesti. Näin tiedustelumaailma kytkeytyy nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. "Reagointitavat ovat poliittisia. Siinä näkyvät kunkin maan ulkopoliittiset intressit. Kiina, kuten kaikki maat, yleensä kieltää, että vakoilee muita. Nyt Yhdysvallat kertoo julkisesti, että Kiinalla on kasvavaa tiedustelutoimintaa eri mantereilla. Näissä viesteissä voi olla suurvaltapolitiikkaa mukana", Luukkonen pohtii. Luukkonen avaa keinoja, joita valtiot ovat käyttäneet menneinä vuosina tiedustelutoiminnassa. Vanhat keinot ovat edelleen käytössä, mutta vakoilun osapuolet ovat osin muuttuneet ja tekniikka on kehittynyt hieman. Hän arvioi, että erityisesti tieteellisteknillinen vakoilu voi nyt lisääntyä nyt, koska erilaiset boikotit Venäjää vastaan lisääntyvät. Huipputeknologiaa omaavien yritysten pitäisi olla jatkossa entistäkin varovaisempia. Myös arktinen alue ja Suomen Natoon hakeminen kiinnostavat tiedustelupalveluita tällä hetkellä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikkaradio tarkastaa, millä jengalla nykyhallituksen äärilaidat ovat menossa kevään eduskuntavaaleihin. Miksi vihreillä ja keskustalla on erilainen aikataulu julkisen talouden tasapainottamisessa? Kuinka eri linjalla puolueet ovat hakkuiden ja metsien suojelun suhteen? Studiossa ovat vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jouni Ovaska. Ovaska epäilee, että valtiovarainministeriö pyyhkii vielä puolueiden talousluvuilla pöytää. Suomelan mukaan vaalikausi on kirkastanut, mikä vihreitä ja keskustaa yhdistää ja erottaa. Eri mieltä puolueet ovat yhä esimerkiksi maakuntaverosta, josta toisen mielestä ei tarvitse päättää ensi vaalikaudellakaan. Toimittajana on Antti Pilke.

Eduskunnan talousvaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä kaivoslaista. Eduskunnan on määrä äänestää kaivoslaista tämän mietinnön pohjalta. Miten kaivoslaki muuttuu? Keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.), varapuheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) ja valiokunnan jäsen Mari Holopainen (vihr.). Miten varmistetaan, että yhteiskunta saa kohtuullisen korvauksen siitä että kansainväliset yritykset tulee Suomeen kaivamaan? Kunnat saavat jatkossa verotuloja kaivoksista, mutta myös valtaa päättää kaivosluvista. Vihreä siirtymä vaatii kobolttia, jota Suomen maaperässä on enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Miten kaivaminen tehdään ilman, että luonto kärsii liikaa? Vaikka mietintö kaivoslaista hyväksyttiin yksimielisenä vihreät ei saanut läpi tavoitteitaan luonnon suojelemisen tasosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puolueiden nuorisojärjestöt ovat olleet usein radikaalimpia kuin emopuolueet, mikä on keino hakea näkyvyyttä. Demarinuoret näyttävät olevan kuitenkin keskemmällä kuin emopuolueensa, jonka on tulkittu siirtyneen vasemmalle. Perussuomalaiset nuoret puolestaan haluavat puhua perheen perustamisesta. Ymmärrystä saavat jopa Antti Rinteen (sd.) puheet synnytystalkoista. Nuorisojärjestöjen roolista keskustelevat puheenjohtajat Pinja Perholehto Demarinuorista, Ida Leino Kokoomusnuorista ja Joakim Vigelius Perussuomalaisesta nuoristosta. Nuorisopoliitikkoja ärsyttää omissa puolueissaan esimerkiksi liian räväkkä kieli tai uudistusten hautaaminen työryhmiin. Mikä on nuorisopoliitikoille kevään eduskuntavaalien tärkein kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

Kokoomuksen mukaan "Nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin". Tervetuloa talkoisiin, julistaa kokoomus vaaliohjelmassaan – herätyskellojen kera. "Rohkeutta olla sinun puolellasi", peräänkuuluttaa puolestaan SDP eduskuntavaaliohjelmassaan – itseltään. Eduskuntavaaleissa on kyse valinnoista erilaisten arvojen välillä, väittää demaripuolue. Ovatko SDP:n ja kokoomuksen vaalilupaukset ja puheet valovuosien päässä toisistaan? Vai sykkiikö kokoomuksen ja SDP:n eduskuntavaaliohjelmissa sinipuna? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan kokoomuksen ja SDP:n eduskuntavaaliohjelmia. Mikä on päivänpolitiikan sana? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Teollisuuteen syntyi viimein sopu palkankorotuksista, mutta lakot laajenivat nyt kauppoihin ja työnantajaleirikin sättii toisiaan. Onko eri ammattiliitoissa paineet ylittää vientiteollisuuteen viikonloppuna sovittu palkkataso? Mikä on uutta, mikä vanhaa? Palkkaneuvottelujen ilmiöistä keskustelevat työmarkkinatutkija, dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta ja tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta. Toimittajana on Antti Pilke.

Puolustusvoimain entisen komentajan Ari Puheloisen mukaan Ukrainan sodan suuri yllätys Venäjän kannalta oli maan joutuminen kahden rintaman sotaan. Puheloisen mukaan hyökätessään Ukrainaan Venäjä oli varautunut yhden rintaman sotaan, mutta joutuikin kahden rintaman sotaan, eli taloudelliseen sotaan lännen kanssa. "En olisi yhtään yllättynyt, jos Venäjä olisi pitänyt tätä yhden rintaman kuviota varmana", sanoo Puheloinen Politiikkaradiossa. Puheloisen mukaan taloudellinen sota "on pannut Venäjän improvisoimaan". Miten Venäjä muuttuneessa tilanteessa toimii? Lisääkö Venäjän eristäminen maan arvaamattomuutta? Miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaa Pohjois-Euroopan ja Itämeren strategista tilannetta? Mitä tarkoittaa sotilaallinen suunnittelu poliittisessa ympäristössä? Onko eduskunnan puolustuselonteoissa vedetty oikeat johtopäätökset Venäjästä? Vieraana on Sotilas ja työmies -muistelmakirjan kirjoittanut Puolustusvoimain entinen komentaja Ari Puheloinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pärjääkö Suomi, jos ulkomailta töihin tulo ei lisäänny huomattavasti? Mitä pitäisi ajatella perussuomalaisten väläytyksestä, että kyse on ”kokoomuslaisten palvelusväestä"? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ja SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg. Toimittajana on Antti Pilke.

Miksi poliitikoilta vaaditaan nuhteettomuutta? Keskustelemassa poliittisen historian tutkija Jenni Karimäki ja valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari. Kansanedustaja Matias Mäkynen (sd.) tunnusti Seiskalle juhlineensa Vaasan Fontanassa ja kutsuneensa nuoren naisen kotiinsa yöllä. Onko kansalaisten relevanttia tietää, mitä poliitikko tekee vapaa-ajallaan? Lähihistoriasta löytyy useita esimerkkejä, joissa poliitikko on toiminut tavalla jota on pidetty epämoraalisena. Mitä seurauksia poliittiselle uralle on jos nuhteettomuus ei ole täydellistä? Toimittajana on Linda Pelkonen. Oikaisu: Toisin kuin lähetyksessä sanotaan, 2019 eduskuntavaaleissa eduskuntaan pääsi läpi enemmän kuin viisi kansanedustajaa, joilla on jokin rikostuomio. Rikostuomioita saaneita kansanedustajia on vuonna 2019 valitussa eduskunnassa useissa eduskuntaryhmissä, ei ainoastaan perussuomalaisissa, kuten lähetyksessä todetaan. Lähetyksessä mainittu viisi edustajaa viittaa uusina kansanedustajina vuonna 2019 valittuihin kansanedustajiin.

Suomessa on 25 virallisesti rekisteröityä puoluetta, joista 14 on eduskunnan ulkopuolisia niin sanottuja pienpuolueita. Minkälaisista puolueista on kyse? Mitkä puolueet peräänkuuluttavat tiukkaa markkinaliberalismia? Mitkä puolueet vastustavat kapitalismia? Kuinka moni puolueista ajaa täydellistä tasa-arvoa? Kuinka monet pienpuolueet heiluttavat kansallismielisyyden lippuja? Vai kukkiiko pienpuoluekentällä pikemminkin radikaali liberalismi? Löytyykö joukosta todellisia vaihtoehtoliikkeitä? Uskotaanko pienpuoluekentällä korkeampaan tietoisuuteen? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan niin sanottujen pienpuolueiden eduskuntavaaliohjelmia. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

SDP julkisti juuri talousohjelmansa, kokoomus pari päivää aiemmin. Talouspolitiikan arviointineuvosto puolestaan vaatii tuoreessa raportissaan, että seuraavalta hallitukselta tarvitaan heti suunnitelma julkisen talouden sopeuttamiseksi. Aihetta ruotivat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja kansanedustaja Matias Marttinen, joka veti kokoomuksen talouspoliittisen ohjelman valmistelua. Toimittajana on Antti Pilke.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Arviossa Marinin hallitus saa pyyhkeitä menojen kasvattamisesta. Arviointineuvoston mukaan osa uusista puolustusmenoista ja muista harkinnanvaraisista menoista olisi pitänyt rahoittaa leikkaamalla muita julkisia menoja tai korottamalla veroja. Arviointineuvoston mukaan seuraavalta hallitukselta vaaditaan uskottava suunnitelma sekä talouden vakauttamiseksi, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Miksi arviointineuvosto peräänkuuluttaa mittavaa valtiontalouden sopeutusta? Mitä tarkoittaa uskottava suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Tiedetäänkö Suomessa miten miljardipanostukset vihreään siirtymään alentavat päästöjä? Ovatko ilmastopolitiikan vaikutukset ihmisten tulonjakoon ja valtiontalouteen huomioitu? Vieraina ovat talouspolitiikan arviointineuvoston varapuheenjohtaja Jukka Pirttilä sekä pääsihteeri Anni Huhtala. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä pitäisi ajatella vaalirahoituksen uusista jakotavoista? Kasvavatko vaalikassat? Mikä erottaa kevään eduskuntavaalit aiemmista? Iskevätkö poliitikot toreilla vanhaan malliin koronaetävaalien jälkeen? Studiossa ovat puoluesihteerit Kristiina Kokko (kok.), Veli Liikanen (vihr.) ja Anna Mäkipää (vas.). Aluevaalit käytiin vielä korona-aikana, ja niissä menestyi suuri joukko lääkäreitä ja hoitajia. Tuleeko vuoden takaisista sote-vaaleista ponnahduslauta, siivittävätkö ne läpimenoa myös eduskuntavaaleissa? Entä nähdäänkö Ukrainan sodan seurauksena maanpuolustustaustaisten ehdokkaiden rynnäkkö kansanedustajiksi? Toimittajana on Antti Pilke.

Miten Suomesta tehdään vihreän siirtymän kärkimaa? Haastateltavana EK:n vihreän kasvun yksikön johtaja Ulla Heinonen. Miksi elinkeinoelämä suhtautuu nyt niin optimistisesti vihreään kasvuun? Heinonen korostaa, että vihreissä innovaatioissa, kuten kestävissä materiaaleissa, ruuantuotannossa, fosiilittomassa teräksessä on valtava vientipotentiaali. Lisäksi painetta ottaa huomioon ilmasto- ja ympäristökysymyksiin tulee ulkopuolelta. "Tässä on vahva paine kuluttajilta, rahoittajilta ja lainsäädännön puolelta siihen, että tehdään vähähiilisiä ratkaisuja", Heinonen kertoo. Sään ääri-ilmiöt ja luontokato ovat myös suurimpia riskejä liiketoiminnalle. Viimeisen 10 vuoden aikana lähes kaikki puolueet ja hallitukset ovat ottaneet ilmastonmuutoksen huomioon jo hallitusohjelmissaan. Nyt kun Suomen hiilinielut ovat romahtaneet, seuraavilla hallituksilla on kovat paineet tehdä selvästi enemmän ilmasto- ja ympäristötoimia. Heinosen mielestä ympäristötavoitteista on tärkeä pitää kiinni, vaikka niihin on ollut vaikea päästä. Koska moni yritys haluaisi tehdä vihreämpää tuotanota, pitäisi Heinosen mielestä ensimmäisenä nopeuttaa hidasta luvitusjärjstelmää. Pitäisi saada yksi lupaprosessi ja yksi valituskierros monien peräkkäisten prosessien sijaan. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Hollannissa. "Ei yritys voi odottaa lupaa neljää vuotta. Siinä vaiheessa teknologiakin on vanhentunut, ja rahoittajat lähtevät", Heinonen kertoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puhe politiikasta pelinä istuu kuin täi tervassa: Sanna Marin (sd.) ja Annika Saarikko (kesk.) keskustelivat hallituksen pelisäännöistä; uusi turvallisuuspolitiikan virka on ulkopolitiikan valtapeliä; Turkki pelaa Nato-asiassa ihan sikaa! Miksi politiikka nähdään ensisijaisesti pelinä? Jäsentääkö pelipuhe politiikan maailman ymmärrettävään muotoon? Miksi politiikan pelejä pidetään epärehellisinä? Miksi Veikko Vennamo puhui pelin politiikasta? Minkälaisella pelikirjalla presidentti Kekkonen hallitsi politiikan areenaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miten Suomi voi auttaa Afganistanin naisia? Haastattelussa toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio. Hän kuvailee, miten vapautunut tunnelma Afganistanissa oli 2002 kun Taleban saatiin väistymään, ja miten naisten asema parani vuosien ajan, kunnes vuonna 2021 Taleban pääsi taas valtaan. Merikallio haastatteli 30 ihmistä Afganistanin naisten ääni -selvitykseen, joka julkaistiin tällä viikolla. Haastateltujen joukossa oli poliiseja, ministereitä, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä, opiskelijoita, naisaktivisteja, järjestövaikuttajia ja entisiä viranhaltijoita Afganistanista. Suomi on ollut yksi Afganistanin merkittävimmistä tukijoista, ja Afganistanissa toivotaan, että Suomi jatkaisi auttamista. Esimerkiksi riippumaton ihmisoikeuskomissio AIHRC on saanut tukea Suomelta. Afganista on ainoa maa maailmassa, joka kieltää tyttöjen ja naisten opiskelun. Vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki erillissopimuksen äärijärjestö Talebanin kanssa. Neuvotteluihin ei otettu mukaan Afganistanin johtoa. Merikallio arvioi, että jos tuo neuvottelu olisi tehty huolellisesti, ja Afganistanin johto oltaiisin otettu mukaan, näkisimme hyvin erilaisen tilanteen. Neuvottelua pidetään raportin mukaan "valtavana virheenä" ja se aiheutti naisten aseman jyrkän heikkenemisen. Merikallion haastattelemat naiset esittävät konkreettisia toimia, joita Suomi voisi tehdä Afganistanin ihmisoikeustilanteen hyväksi. Merikallio kuitenkin pelkää, etä Afganistanista voi tulla uusi Pohjois-Korea, joka eristetään muusta maailmasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Miksi oppimistulokset ovat laskeneet Suomessa? Haastattelussa opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan erot koululaisten oppimistuloksissa ovat kasvaneet, ja erot heijastelevat aiempaa enemmän oppilaiden sosiaalista taustaa. Muutokset näkyvät erityisesti 1990-luvulta lähtien. Onko Suomessa vielä mahdollisuuksien tasa-arvo? Mitä oppimistulosten laskulle voidaan tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kumpi olisi kannatuskyselyjä johtavalle kokoomukselle halutumpi hallituskumppani, perussuomalaiset vai SDP? Nähtiinkö Marinilta hiljattain ovela liike? Mikä kaikki vaikuttaa hallituspohjan muotoutumiseen? Hallituspohjavaihtoehtoja analysoivat poliittisen historian tutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija Isak Vento Åbo Akademista. Toimittajana on Antti Pilke.

Pakkosterilointivaatimuksen poistava translaki etenee eduskunnassa hallituksen yhtenäisyyttä koetellen. Kolme keskustan kansanedustajaa äänesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa translain hylkäämisen puolesta. Rikkoiko keskusta hallituksen pelisääntöjä toistamiseen? Syökö Marin sanansa hallituksen kaatamisesta? Salliiko pääministeri maidon kaatumisen toistamiseen? Miten konservatiivien ja liberaalien arvoblokit jakautuvat eduskunnassa? Mitä eduskuntakielellä tarkoittaa asian julistaminen omantunnon kysymykseksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Asuntomarkkinat ovat myllerryksessä ja etenkin asuntovelalliset ovat haastavassa tilanteessa. Miksi korot nousevat? Millaisia ketjureaktioita markkinoilla on parhaillaan meneillään? Haastattelussa osastopäällikkö Samu Kurri Finanssivalvonnasta ja vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Suomen pankista. Kurronen ja Kurri ovat varovaisia arvioimaan, kuinka korkealle korot voivat nousta. Kurronen toteaa, että "kaikki on mahdollista". Kuitenkin Euroopan keskuspankki ennakoi, että inflaatio laskee muutamassa vuodessa, ja Kurronen arvioi, että silloin tulevat myös korot alaspäin. Mutta onko nollakorkojen aikaan enää paluuta? Olemmeko nyt samankaltaisessa tilanteessa kuin 2008 tai 1990? Kurrin mukaan suomalaisten pankkien tilanne on kuitenkin kohtuullinen, vaikka asuntovelallisille on tullut lisää paineita. Kurronen korostaa, että työllisyys on Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla, joten ihmiset pääsääntöisesti pärjäävät, vaikka kulut nousevatkin. Millaista politiikkaa tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kymmeniä siviiliuhreja vaatinut Venäjän ohjusisku asuinkerrostaloon Dniprossa puhuttaa Euroopan parlamentissa. "Faktisesti sanoisin, että kyse on terroristivaltiosta", sanoo europarlamentaarikko Heidi Hautala Politiikkaradiossa, viitaten Venäjän ohjusiskuun Dniprossa. Europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d) ja Petri Sarvamaa (epp) rinnastavat myös Dnipron ohjusiskun terrorismiin. Euroopan parlamentti äänestää päätöslauselmasta tuomioistuimen perustamiseksi Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen tutkimiseksi. Mitkä ovat EU:n mahdollisuudet perustaa tuomioistuin tutkimaan Ukrainaan kohdistunutta hyökkäysrikosta? Onko Venäjä terrorismia tukeva valtio, joka "käyttää terrorismin keinoja"? Euroopan parlamentin Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d), Petri Sarvamaa (epp) sekä Heidi Hautala (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millaista apua Suomi antaa Ukrainalle? Voiko mukana olla Leopard 2 -panssarivaunuja? Haastattelussa puolustusministeri Mikko Savola. Suomi päättää vain muutaman viikon sisällä 12. tukipaketista Ukrainalle. Suomen puolustusmenot ovat kasvaneet huimasti: tänä vuonna puolustusmenot ovat kaksi kertaa niin suuret kuin toissavuonna. Onko puolustusvoimilla niin sanotusti piikki auki sen perusteella että Ukrainassa on sota? Savola kertoo, mitä on odotettavissa helmikuussa järjestettävältä Nato-maiden puolustusministerien kokoukselta ja jo tällä viikolla perjantaina edessä olevalta Saksan Ramsteinissa järjestettävältä Ukrainan apukokoukselta, jossa paikalla on Euroopan maiden lisäksi Yhdysvallat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Neuvottelut suuren työntekijäjoukon palkoista ovat seisseet tai edenneet tahmeasti. Mikä olisi järkevä palkankorotusten taso? Aiheesta väittelevät Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja toimihenkilöjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Millä tavalla palkkoja kannattaisi nostaa? Pitääkö se hyväksyä, että hintojen nousu jättää palkkoihin kuopan, vai pitäisikö ostovoimaa palauttaa suurilla korotuksilla? Millaiset palkankorotukset taas sysäisivät inflaation kierteeseen? Toimittajana on Antti Pilke.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esitti uudenvuodenpuheessaan synkän tulkinnan Venäjästä. Niinistö puhui kahden maailmankuvan rajasta, jonka ”tällä puolen on mahdotonta edes kuvitella, että jonkun kansakunnan mieleen tulisi aloittaa sotiminen”. Mikä on Niinistön viesti suomalaisille Venäjästä kansakuntana? Miten Niinistön puhe eroaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps.) Facebook-päivityksestä, jossa Halla-aho kirjoittaa: ”Ihmiselämän kunnioittamisesta tulee sodassa luopua, koska ”Sota-aikana siitä on haittaa”? Mikä on suvaitsevaisuuden sudenkuoppa, josta presidentti Niinistö varoittelee? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Brasiliassa väkijoukot hyökkäsivät kongressiin, Donald Trumpin tukijoiden tyyliin. Perussa mielenosoitukset kaappausyrityksestä syytetyn, erotetun presidentin tukemiseksi muuttuivat väkivaltaisiksi. Miksi demokratiaa haastetaan yhä useammassa Etelä-Amerikan maassa? Aiheesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Saksa on pitkään vastustanut panssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan. Viime aikoina Saksan linja on kuitenkin huojunut. Ransan ja Puolan paineessa Saksa teki päätöksen rynnäkkövaunujen lähettämisestä Ukrainaan. Samaan aikaan Suomessa nousee esiin puheita eurooppalaisista panssarivaunutalkoista, joissa Suomikin voisi olla mukana Suomi-Leopardeillaan. Onko Eurooppa vajoamassa yhä syvemmälle Ukrainan sotaan? Suomen aseavusta Ukrainalle keskustelevat eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sekä puolustusvaliokunnan jäsen, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pitäisikö Euroopan tukea Ukrainaa enemmän? Haastattelussa sotatieteilijä Ilmari Käihkö. "Jos poliittiset tavoitteet on ne, että Ukrainan pitäisi voittaa tämä sota, niin kyllähän tilannekartasta voi todeta, että Venäjä miehittää noin viidesosaa Ukrainasta, joka aika karulla tavalla kertoo sen, että tuki Ukrainalle ei ole ollut riittävää", Käihkö toteaa. Pitäisikö Suomen antaa Ukrainalle Leopard 2 -panssarivaunuja? Entä millaisia skenaarioita sodan päättymiselle on? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miltä näyttää politiikan vuosi 2023? Keskustelemassa MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, Iltalehden politiikan toimittaja Elli Harju ja Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala. Edessä on tiukka vaalitaistelu ja todennäköisesti hyvin vaikeat hallitusneuvottelut. Lehtimäki arvioi, että talous tulee olemaan suuri vaaliteema kevään vaaleissa. Lehtimäki arvioi, että pelkän kurjuuden lupaaminen voi olla vaikeaa jopa kokoomukselle kun talous näyttää heikolta. Haapala pitää kokoomuksen ja perussuomalaisten koalitiota todennäköisenä, jopa perussuomalaisten voitto on mahdollinen. Harju toteaa, että hallitusta olisi helpompi muodostaa, jos keskustalla olisi parempi kannatus. Suuret puolueet tarvitsevat jokatapauksessa pieniä puolueita mukaan hallitukseen. Entä missä asetelmissa lähdetään presidentivaalikisaan kun eduskuntavaalit on käyty? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko vuoden politiikan sana sota vai Nato? Onko vuoden henkilö Zelenskyi? Onko vuoden maa Ukraina? Mistä sanoista politiikan vuosi 2022 muistetaan? Missä kantimissa ovat eduskunnan jouluperinteet vuoden 2022 päätteeksi? Vieläkö kansanedustajat jakelevat joululahjarahoja? Vieläkö kuttupuhe on voimissaan? Mikä kumma on suullinen kysymys lämpimästä joulumielestä? Milloin sellainen eduskuntaperinne alkoi? Mikä on vuoden politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millainen vuosi 2022 oli politiikassa? Studiossa politiikan toimittajat Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdestä ja Alec Neihum MTV3:sta sekä Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa on leimannut vuotta. Sodan seurauksena Suomessa on kärsitty energian ja ruuan hintojen noususta. Inflaatio laukkaa ja taantuma on edessä. Valtio on tullut kansalaisten avuksi vaikeina aikoina, mutta ovatko tuet kohdentuneet oikeudenmukaisesti? Millaista keskustelu metsistä ja hiilinieluista on ollut tänä vuonna? Kuka on ollut tänä vuonna aikaansaavin politikko? Monia nimiä mainittiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vuosi 2022 tullaan muistamaan siitä, että Suomi jätti Nato-hakemuksen. Millainen Nato-maa Suomesta on tulossa? Aiheesta keskustelevat eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen ja vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho. Yrttiaho kuuluu eduskunnan vähemmistöön, joka äänesti Natoon hakemista vastaan. Häkkänen puolestaan edustaa kokoomusta, joka on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä yli 15 vuotta. Toimittajana on Antti Pilke.

EU päätti minimiyhteisöverosta, mikä merkitsee vuosisadan suurinta verouudistusta Euroopassa. Keskustelemassa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen ja EK:n Verojohtaja Anita Isomaa. Hietasen mukaan uudistus laittaa veroparatiisit historiaan. Isomaa on huolissaan siitä, että yritykset voivat uudistuksen seurauksena investoida ja palkata vähemmän. On myös mahdollista, että verohyötyjen poisjääminen näkyy lopputuotteiden hinnoissa. Hietanen kuitenkin näkee, että uudistuksen hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että valtion verokertymä kasvaa noin 166-223 miljoonalla eurolla kun minimiyhteisövero tulee voimaan. Tulevaisuudessa EU:n minimiyhteisövero on 15 prosenttia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Poliitikot ovat neuvotelleet uusista keinoista suurten sähkölaskujen kanssa kamppailevien suomalaisten auttamiseksi. Mikä olisi paras tapa tukea suomalaisia? Miksi tukitoimia valmistellaan vasta viime tingassa? Poliitikkojen toimia sähkökriisissä analysoivat johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen Energiavirastosta. Mihin voi johtaa, jos suomalaiset saavat jättilaskuja, joita ei pystytä maksamaan? Toimittajana on Antti Pilke.

Poliittinen sähkösota sähähti eduskunnassa. Monien yllätykseksi SDP vetäisi hihastaan sähkön hintakattoesityksen. SDP esittää sähkölle määräaikaista hintakattoa, joka olisi alle 20 senttiä kilowattitunnilta. Miksi pääministeripuolue tekee näin painavan poliittisen avauksen kesken eduskunnan budjettikeskustelun? Pakkaskelitkö käänsivät hallituksen katseet kohti hintakattoja? Miksi markkinoiden suitsiminen yhtäkkiä viehättääkin poliitikkoja laidasta laitaan? Mikä on perushyödykkeiden painoarvo politiikassa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Palkansaajien keskusjärjestö SAK yllätti työnantajat kertomalla palkkatavoitteensa julki. Politiikkaradio kysyy, seuraavatko suomalaisten palkat nyt Saksan tietä, kun SAK:laiset ammattiliitot tavoittelevat yhdessä Saksan teollisuuteen vertautuvia palkankorotuksia. Tilanteesta keskustelevat Palvelualojen ammattiliiton PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, julkisalojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Palvelualojen työnantajien Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto. Uusi asetelma on se, että kuntien työntekijät saavat keväisen sopimuksen perusteella automaattisesti paremmat palkankorotukset kuin ne, joista teollisuusliitot tänä talvena sopivat. JHL:n jäsenistä valtaosa on kunta-alan palkka-automaatin piirissä, mutta osa ei. Niemi-Laineen mukaan JHL yrittää kuroa yksityissektorilla kunta-alan korotusta kiinni. Voivatko teollisuustyöntekijöiden palkankorotukset jäädä muita pienemmiksi? Toimittajana on Antti Pilke.

Miten kiistelty ja nyt eduskunnassa hyväksytty luonnonsuojelulaki muuttuu ja mitä se tarkoittaa maanomistajille? Keskustelemassa MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen ja Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen. Asikainen korostaa, että laista poistettujen pykälien 64 ja 65 osalta suurin huoli oli epävarmuus siitä, miten ne vaikuttaisivat maanomistajiin. "Meillä ei ole etukäteen lopullista viisautta millaiseksi käytäntö olisi lopulta mudostunut, ja ongelma juuri oli, että lainsäädäntö ei antanut riittävät tarkkoja raameja ja jäi epävarmuus, miten se vaikuttaa", Asikainen toteaa. Julkisuudessa on esitetty eriäviä lukuja siitä, kuinka monta hehtaaria Suomessa on uhanalaisia luontotyyppejä. Maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Vilppu Talvitie kertoi, että Suomessa on uhanalaisia luontotyyppejä 1,5 miljoonaa hehtaaria. Kattainen epäilee, että maanomistajia peloteltiin jo liikaakin lain mahdollisista seurauksista. "On selvää, että tällainen tärkeä laki politisoituu loppuvaiheessa, mutta sanoisin, että tämä ei mennyt ihan taiteen kirjojen mukaan tämä loppu valiokuntakäsittely", hän sanoo. Kattainen arvioi, että tulevaisuudessa luonnonsuojelulakia joudutaan sorvaamaan tiukemmaksi, koska näyttää siltä, että Suomen uhanalainen luonto vähenee vähenemistään. Asikainen luettelee lähetyksessä tilanteita, joissa käytännössä maanomistaja joutuu uuden lain kanssa tekemisiin tulevaisuudessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten ansiottomiin voittoihin ja ansiottomaan arvonnousuun pitäisi suhtautua? Tarttuvatko poliitikot muuhunkin kuin sähköyhtiöiden ylimääräisiin voittoihin? Aiheesta keskustelevat konkaripoliitikko Osmo Soininvaara (vihr.), eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsen, kokoomuksen verojaostovastaava Matias Marttinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miltä Ukrainan sota näyttää Venäjän näkökulmasta? Mitä Vladimir Putin tavoittelee ja mikä on strategia? Haastateltavana Ulkopoliittisen institituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Putin on Saaren mukaan tehnyt suuren virhearvion, ja sen mittakaava alkaa hahmottua. Putin odotti helppoa ja nopeaa sotaa. "Näyttää siltä, että Venäjä pyrki pysäyttämään pitkäaikaisen trendin voimakeinoin. Näyttää, että sota on vain nopeuttanut sitä kehityssuuntaa, että Ukraina, Moldova ja Georgia pyrkivät entistä kovemmin kohti Eurooppaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, eli juuri päinvastoin, mikä oli sodan poliittinen päämäärä sen alkaessa Putinin näkökulmasta", Saari kertoo. Venäjän uskollinen liittolainen Valko-Venäjä näyttää haluavan pitää yllä suhteita Eurooppaan ja Ukrainaan, koska se tänään suostui viljakuljetuksiin Ukrainasta Eurooppaan. Saari korostaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän suhteissa on aina ollut ristiriitoja. "Valko-Venäjä on myös kärsinyt tästä sodasta todella paljon", hän toteaa. Saari nostaa esiin myös Armenian, joka on ennen ollut Venäjän liittolainen, mutta on avoimesti kritisoinut Venäjää. "On veikattu väärää hevosta", hän kuvailee Venäjän liittolaisten ahdinkoa. Venäjä on Ukrainassa alakynnessä ja liittolaiset eivät ole sen puolella enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Saari arvioi, että Ukraina voittaa sodan jo vuoden 2023 aikana. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtiovarainministeriö julkaisi virkamiespuheenvuoron tulevan vaalikauden talouspolitiikan lähtökohdista. Ministeriön mukaan ”riski julkisen talouden ajautumisesta umpikujaan on todellinen”, ellei sopeutustoimiin ryhdytä. Valtiovarainministeriöllä on pitkä historia hallitusten patistelussa menoleikkausten tielle. Miksi valtiovarainministeriö on 30 vuoden ajan povannut Suomelle synkkää taloustulevaisuutta, ellei leikkauksiin ryhdytä? Minkälaisia madonlukuja virkamiehet tällä kertaa latelevat? Tuottavatko virkamiehet taloustietoa vai suoria poliittisia tavoitteita? Astuuko valtiovarainministeriö virkamiespuheenvuorossaan poliitikkojen tontille? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikan viikkoon on mahtunut kaksi suurta uutista. Hallitusviisikko järjesti keskiviikkona kriisikokouksen, ja pelisääntöjen rikkomiselle julistettiin nollatoleranssi. Torstaina tuli Ylen kannatuskysely, jossa keskustan kannatus tippui ensimmäistä kertaa alle kymmenen prosentin rajan, yhdeksään prosenttiin. Myös vihreiden kannatus on alamaissa. Onko profiloituminen - tai riiteleminen - väärä lääke kannatuksen nostamiseen? Tilanteesta puhuvat varapuheenjohtajat Markus Lohi (kesk.) ja Hanna Holopainen (vihr.) sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo (vas.). Kuka voitti hallituksen esitysten kaatajaiset, kuka hävisi? Pitääkö nollatoleranssi hallituksen loppukauden? Mikä tulkitaan pelisääntöjen rikkomiseksi? Jussi Saramon mukaan esimerkiksi keskustan edustajien lipeämisestä translain takaa ei ole sovittu, eikä asioista voi tehdä omantunnon kysymyksiä yksipuolisesti. Markus Lohi sanoo, että keskusta on ”hallituksen ainoa ei-sosialistisen rintaman puolue”, jolle tuli yllätyksenä, kuinka vasemmalla vihreät ja SDP ovat talouspoliittisesti. Lohen mukaan keskustalla oli "romanttinen käsitys" Lipposen ja Vanhasen hallitusten aikaisista demareista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ympäristöjärjestöt ovat haastamassa hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Keskustelemassa Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi, ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen Greenpeacista ja väitöskirjatutkija Otto Bruun Itä-Suomen yliopistosta. Eri puolilla maailmaa hallituksia on haastettu oikeuteen, koska niiden ilmastotoimia ei olla pidetty riittävinä. Suomessa erityispiirteenä on ilmastolaki, joka edellyttää, että Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Voiko hallitus jättää noudattamatta itse säätämäänsä lakia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikassa on alkamassa kiivas viikko. Hallitus joutuu vastaamaan keskiviikkona välikysymykseen maatalouden ahdingosta ja puoluejohtajien viisikko neuvottelee hallituksen toimintakyvystä. Politiikan tilanteesta keskustelevat Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ja yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Luonnonsuojelulain käsittely äityi eduskunnassa parlamentaariseksi sekasorroksi. Muun hallituksen hämmästykseksi keskusta liittoutui yllättäen oppositiopuolueiden kanssa. Seurauksena muun muassa hallituksen laissa esittämät uhanalaiset luontotyypit äänestettiin kumoon keskustan ja opposition yhteisvoimin. Käynnistivätkö uhanalaiset luontotyypit parlamentaarisen hulabaloon? Saiko virkamiehen rustaama tukkimiehen kirjanpito keskustan karkaamaan opposition leiriin? Äityykö luonnonsuojelulain käsittely hallituksen sisäiseksi koston kierteeksi? Miksi Suomen luonnonsuojelulaissa seikkailevat kirahvit, kamelit ja gorillat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin. Oikaisu: Ohjelmassa luetellaan lakiesityksessä mainittuja uhanlaisia luontotyyppejä. Ohjelmasta saa käsityksen, jonka mukaan luonnonsuojelulakiesityksestä olisi poistettu suojeltavina luontotyyppeinä jalopuumetsiköitä, tervaleppämetsiä, merenrantaniittyjä, rannikon metsäisiä dyynejä, sisämaan tulvametsiä, meriajokaspohjia ja harjumetsien valorinteitä. Kyseisiä luontotyyppejä ei ole poistettu luonnosuojelulaista suojeltavien listalta.

Pitääkö palkkoja nostaa vai ei? Haasttelussa erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta ja pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus neuvottelevat parhaillaan palkoista. Pitäiskö inflaation takia palkkoja nyt nostaa reilusti, vai aiheuttaako palkankorotukset kierteen, jossa kaikki kallistuu entisestään? Pitääkö palkansaajan nyt tyytyä siihen, että ostovoima heikkenee reilusti? Saksassa suurin ammattiliitto metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall on hyväksynyt uuden työehtosopimuksen, jonka mukaan työntekijöiden palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 3,3 prosenttia. Miten tämä heijastuu muuhun Eurooppaan ja Suomeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Oppositiopuolueet ovat julkaisseet vaihtoehtonsa sille, miten valtion varoja pitäisi käyttää. Opposition varjobudjetteja avaavat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lulu Ranne ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Miksi perussuomalaiset eivät esitä suoria menolisäyksiä lainkaan? Miksi miljardileikkauksia ajava kokoomus sanoo, ettei se puutu heikoimmassa asemassa oleviin? Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan kokoomuksen ehdotukset heikentävät etenkin vähiten ansaitsevien käytettävissä olevia tuloja. Oppositiopuolueiden linjat eroavat muun muassa maatalouden tukemisessa ja siinä, miten paljon lisärahaa terveydenhoitoon pitäisi laittaa rahapulaa valittaville hyvinvointialueille. Toimittajana on Antti Pilke.

Keskusta vaatii samaan aikaan miljoonatukia maataloudelle ja menokehyksissä pysymistä. Miten tämä yhtälö toimii? Haastateltavana valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Hallitus on ajautunut riitoihin, ja monia jo sovittuja hankkeita on heitetty poliittiseen roskakoriin. Mitä hallitus aikoo vielä saada aikaan ennen vaaleja? Entä mitä keskustassa ajatellaan kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) Lapinleuku-kirjoituksista, joista saamelaiset ovat loukkaantuneet? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Nuoret ryöstävät toisia alaikäisiä, mutta poliisin mukaan katujen turvallisuus on kuitenkin hyvällä tasolla. Aiheesta keskustelevat Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.), eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantanen (ps.) ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, nuorisotutkija Veronika Honkasalo. Toimittajana on Antti Pilke.

Qatarissa järjestettävien jalkapallon MM-kisojen yllä on leijunut skandaalin käry alusta lähtien. Qatarin ihmisoikeustilannetta on arvosteltu. On puhuttu kisojen rakentamisessa menehtyneistä siirtotyöläisistä. On puhuttu kansainvälisessä jalkapalloliitossa Fifa:ssa rehottavasta korruptiosta. On tyrmistytty Fifa:n päätöksestä kieltää ihmisoikeuksia ja seksuaalivähemmistöjä tukevan One Love -kapteeninauhan käytön kisoissa. Minkälainen politiikan ja urheilun sekamelska velloo jalkapalloilevassa maailmassa? Miksi rakkaus-sana kiellettiin Qatarin MM-kisoissa? Johtaako hihanauhan kielto jalkapalloilevan maailman jakautumiseen? Mitä on urheilupesu? Mikä on päivänpolitiikan sana? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Inflaatio on epäreilu, koska se kohtelee ihmisiä niin eri tavoin. Nykyisen hintojen nousun on sanottu olevan kaikkein tuhoisinta pienituloisille, mutta inflaatioiden historiassa pienituloiset eivät ole välttämättä olleet suurimpia kärsijöitä. Politiikkaradio tekee inflaatiopeikolle ruumiinavauksen taloushistorian emeritusprofessorin Sakari Heikkisen kanssa. Säästäväisyys on perinteinen hyve, mutta hintojen laukkaaminen kohtelee rahoja tilillä makuuttavia kaltoin. Pitääkö säästäväisten pettymyksestä huolestua? Entä onko inflaation suitsinta leimallisesti oikeiston lempiharrastus? Ensimmäistä maailmansotaa seuranneen hyperinflaation ja laman on katsottu luoneen pohjan Adolf Hitlerin nousulle valtaan, mutta Heikkisen mukaan tähän liittyy vääriä käsityksiä. Saksassa inflaatiotrauma näkyy edelleen, mutta Suomessa inflaatio lakkasi olemasta mörkö, kun presidentti Risto Ryti joutui sotien jälkeen vankilaan. Mitä menneistä inflaatiopiikeistä voi oppia? Mitä voi seurata, jos inflaatio nyt karkaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Riittääkö sähkö ja mikä on hinta kun pakkaset kiristyvät? Haastattelussa Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Kati Ruohomäki. Miten Olkiluoto 3:n viivästyminen vaikuttaa tulevien kuukausien sähkön riittävyyteen ja hintoihin? Ruohomäki kehottaa varautumaan ennätyskorkeisiin sähkön hintoihin. Hän arvioi, että sähkön hinta on tänä talvena korkeaa, mutta ensi talvena vielä korkeampaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Talvisodan tiukka sensuuri aiheutti ainakin osittain sen, että sodan- ja valtionjohdon suostuminen rauhaan yllätti kansan. Myös ankarat rauhanehdot järkyttivät suomalaisia. Politiikkaradio kysyy miten median vapaus säilyisi, jos Suomi joutuisi tulevaisuudessa osaksi konfliktia. Aiheesta keskustelevat STT:n päätoimittaja Minna Holopainen ja sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kysymyksiä herättää se, että sotatilan aikana valtioneuvosto voisi koota median edustajat erityiseen neuvottelukuntaan. Annettaisiinko päätoimittajille ohjeita, mistä median pitää uutisoida ja mistä ei? Laissa on myös poikkeuspykälä sensuurista: Salassa pidettävien tietojen julkistaminen voisi johtaa siihen, että mediatalo joutuu määräajaksi valvontaan. Entä millainen riski on, että Venäjän hyökkäyksestä uutisoiva media ei kerro Ukrainalle kielteisistä asioista? Ukrainan etu on, että aseapu ja tuki länsimaista jatkuu, ja maalle kiusallisten tietojen esiin nostaminen on johtanut vastalauseisiin. Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä YK:n Ilmastokokouksessa saatiin aikaan? Keskustelemassa EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo ja Ylen ilmastopolitiikkaan erikoistunut toimittaja Hanna Eskonen. Miksi EU muutti mieltään köyhein maiden vaatimasta uudesta rahoitusmekanismista? Köyhemmille maille ei kelvannut jo olemassa olevat rahoitusmekanismit, tai rahoitus kehitysyhteistyöjärjestöjen kautta, vaan vaativat aivan uutta järjestelmää. EU lopulta suostui tähän, mutta rahaston perustamiseen voi mennä vuosia. Egyptin ilmastokokouksta kuvaillaan pettymykseksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puolalaiseen kylään osunut ohjus aiheutti erikoisen viestintäsekamelskan. Vaikka ensitiedot tapauksesta olivat hataria, päätteli muutama suomalainenkin poliitikko nopeasti, mitä Puolassa olisi tapahtunut. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo twiittasi, että Venäjä pelaa vaarallista peliä iskemällä Puolaan. Puoluetoveri Timo Heinonen aloitteli viestissään maailmansotaa: ”Venäjän isku Puolaan on selvä artikla 5 -tapaus. Nato ei voi olla reagoimatta”, kirjoitti Heinonen myöhemmin poistamassaan twiitissä. Kokoomuksen kansanedustajien lisäksi Ukrainakin syytti tapahtuneesta välittömästi Venäjää. Myös mediassa levisivät tiedot Venäjän ohjusiskusta. Mikä Puolaan osuneen ohjuksen ensiviesteissä oli misinformaatiota, mikä disinformaatiota, mikä propagandaa? Mikä viestintäsotkussa johtui harkintakyvyn pettämisestä, mikä malttamattomuudesta, mikä yliherkistä somereaktioista? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi hallituksen yhteistyö on niin vaikeaa? Keskustelemassa politiikan toimittajat Suvi Hautanen Ilta-Sanomista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Pekka Kinnunen Yleltä. Hallituksen riitojen seurauksena monet lakiesitykset jäävät käsittelemättä. Mistä riidat kumpuavat? Keskustan kannatus näyttää tuoreessa HS-gallupissa lähes yhtä heikolta kuin Ylen parin viikona takaisessa gallupissa. Kuinka paljon hallituksen riidoissa näkyy keskustan kannatusalho? Entä miksi kookoomus porskuttaa gallupien kärjessä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Saamelaiskäräjälaista puhjennut ilmiriita on jumiuttanut hallituksen työtä. Lain valmisteltua on johtanut oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, joka vieraili keskiviikkona Poliitiikkaradiossa. Henriksson sanoo yllättyneensä hallituskumppani keskustan toiminnasta, kun se on vastustanut lakia. Hän sanoo, että keskustalle annettu mahdollisuus äänestää punaista on poikkeuksellinen. Pääministeri Sanna Marinin mukaan keskustan kanssa oli sovittu, että saamelaisten oikeuksiin liittyvä laki voi edetä riitaisena, ilman keskustan tukea. Keskustan puheenjohtaja, ministeri Saarikko kuitenkin syytti Marinia pelisääntöjen rikkomisesta. Kumpi on oikeassa, Marin vai Saarikko? Vetikö keskusta maton Henrikssonin alta, kun se jätti saamelaiskäräjälain hallituksessa pöydälle ja jarrutti sen etenemistä? Miten Henriksson vastaa lain arvostelijoille? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miltä näyttävät suurvaltojen suhteet kun G20-maat kokoontuvat? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Ville Sinkkonen. Suurvaltojen suhteet ovat heikentyneet entisestään Ukrainan sodan jälkeen, Sinkkonen kertoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan yhtenäisyys on kasvanut, Kiina ja Venäjä muodostavat jonkinlaisen blokin. Tilanne on äärimmäisen haastava. Venäjä voi pyrkiä käyttämään Ukrainan viljatoimituksia kiristyskeinona, mutta Sinkkonen ei usko, että Venäjä pystyy edes sillä saamaan myönnytyksiä länneltä. Kiina, Intia ja Etelä-Afrikka eivät ole tuominneet Venäjän toimia Ukrainassa. Globaalissa etelässä Venäjän narratiivi on Sinkkosen mukaan uponnut. Toisaalta monet valtiot eivät halua valita puolia. Afrikassa painaa imperialismin historia. "Narratiivien kamppailu siitä miten sota nähdään, siinä länsi on ollut globaalissa etelässä alakynnessä", Sinkkonen toteaa. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan Xi Jinping tapasivat eilen ensimmäistä kertaa näissä tehtävissään. Maiden välit ovat niin huonot, että Sinkkosen mielestä on jo sinänsä voitto, että he edes suostuvat tapaamaan. Maat ovat kauppasodassa ja niiden välejä hiertävät Taiwanin kysymys, Ukrainan sota ja Pohjois-Korean tilanne. Erimielisyydet Taiwanista ovat jopa niin suuret, että se voi johtaa sotilaalliseen yhteenottoon näiden suurvaltojen välillä. Yhdysvallat haluaa eroon Kiina-riippuvuuksista, ja tämä merkitsee sitä, että Euroopassakin tulee todennäköisesti tilanteita, joissa pitää valita Yhdysvaltojen ja Kiinan väliltä, kun tehdään kauppaa, Sinkkonen kertoo. Erityisesti sotilaspuolella käytettävistä teknologioissa ei pidä olla riippuvainen Kiinasta. "Venäjä-keissi on opettanut sen, että näitä asioita ei pidä tarkastella pelkästään taloudellisen edun vaan myös turvallisuuden näkökulmasta", Sinkkonen toteaa. Entä miltä näyttävät suurvaltojen suhteet pikällä aikavälillä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskusta esti viikonloppuna saamelaiskäräjälain etenemisen eduskuntaan jo toistamiseen. Miten pahassa jumissa hallituksen työ on? Päätöksenteko kangertelee kohtalokkaalla viikolla, sillä tällä vaalikaudella käsiteltävät asiat on määrä antaa eduskunnalle viimeistään torstaina. Tilanteesta puhuu kolme puoluesihteeriä, eli Antton Rönnholm (sd.), Kristiina Kokko (kok.) ja Mikko Koikkalainen (vas.). Mikä kaikki voi kaatua? Miksi saamelaiskäräjälaista on tullut niin iso asia? Löytyykö kokoomuksesta tukea saamelaiskäräjälain uudistamiselle? Mihin johtaa, jos hallitus alkaa perua esityksiään? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Keskusta syyttää pääministeri Marinia (sd.) hallituksen pelisääntöjen rikkomisesta. Marin on viemässä eduskuntaan saamelaiskäräjälain, jota keskusta ei hallituksessa tue. Kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) mukaan pääministeri on käynnistämässä hallitsematonta tapahtumaketjua, jota kannattaisi vielä harkita. ”Tästä lähtee liikkeelle hallitsematon kehitys, varsinainen hulabaloo”, sanoi Lohi Politiikkaradiossa. Uhkaako keskusta lähteä hallituksesta? Onko käsillä hallituskriisi? Mikä on hallituskriisi? Kuinka monta kertaa Suomen hallitus on kaatunut viimeisten 30 vuoden aikana? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hallitukseen on revennyt ilmiriita saamelaiskäräjälaista. Kolmen hallituspuolueen edustajat kohtasivat Politiikkaradiossa keskellä syvintä kiistaa. Onko maassa hallituskriisi? Studioon kokoontuivat keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jenni Pitko ja Rovaniemen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi (sd.). Jo kolmas hallitus peräkkäin on vaikeuksissa saamelaisten oikeuksiin keskittyvän lain uudistamisessa. Mikä saamelaiskäräjälaissa hiertää? Miksi keskusta vastustaa lainmuutosta, vaikka Suomi on nykymenon takia YK:n hampaissa? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain välivaalien suurin yllätys on, että republikaanien mainostama punainen aalto näyttää jääneen tulematta. Asiantuntija sanoo myös, että ex-presidentti Donald Trump ei näytäkään olevan sellainen kuninkaantekijä kuin ajateltiin. Mitä tulos tarkoittaa Trumpin presidenttiaikeille? Vaalitulosta analysoivat Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku ja Yhdysvaltoihin erikoistunut politiikan tutkija Anna Kronlund. Ohjelmassa kysytään myös, millaista Trumpin tukemien vaalikieltäjien menestys oli ja miten äänestäjät suhtautuivat vaalivilppiväitteisiin. Onnistuivatko republikaanit ratsastamaan laukkaavalla inflaatiolla? Rakoileeko Yhdysvaltain tuki Ukrainalle? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Velkaantumisesta huolestunut valtiovarainministeriö vaatii tiukempia rajoituksia tulevien hallitusten velanottoon. Politiikkaradiossa kysytään, millainen velanotto käy SDP:lle, millainen kokoomukselle. Ohjelmassa kohtaavat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen. Mäkynen sanoo, että seuraavan hallituskauden tavoite on saada julkinen talous tasapainoon. Valtosta Mäkysen puheet eivät vakuuta. Sopisivatko kokoomus ja SDP samaan hallitukseen? Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä YK:n meneillään olevassa ilmastokokouksessa tapahtuu, ja mitä voidaan odottaa? Haastateltavana komission tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila, joka on aiemmin toiminut EU:n neuvottelijana ilmastokokuksissa ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Tärkeä kysymys tässä ilmastokokuksessa on, kuka maksaa ilmastonmuutoksen vahingot. Rikkaat kehittyneet maat ovat vastuussa suurimmasta osasta päästöjä, ja vahingoista kärsivät eniten kehittyvät maat. Nyt Kiina ja kehitysmaat vaativat kokonaan uutta rahoitusmekanismia, jonka kautta teollisuusmaat korvaisivat tuhoja kehitysmaille. Uutta rahoitusmekanismia on vastustettu EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Ulvila pitää uutta rahoitusmekanismia hankalana, koska uusien mekanismien perustamiseen menee aina aikaa ja on olemassa jo esimerkiksi vihreä ilmastorahasto ja YK:n ilmastosopimuksen sopeutumisrahasto, jonka kautta rahoitusta tehdään. Ollikaisen mielestä tärkeää on pohtia, kuinka paljon rahoitus kehitysmaihin lahjarahaa ja kuinka paljon lainarahaa. "Taloustieteilijän näkökulmasta on aina huono asia, että on pelkkää lahjarahaa. Jos ei ole investoinneissa tuottovaadetta, se ei välttämättä johda hyviin ratkaisuihin", Ollikainen pohtii. Yksi Pariisin ilmastosopimuksen keskeisistä osista on sen artkila 2.1.c, jonka mukaan kaikista rahavirroista tulee tehdä ilmaston kannalta kestäviä, myös kestävissät alouksissa. Tämä tarkoittaa, että tuhansien miljardien vuosittaiset globaalit ilmastoinvestoinnit pitäisi toteuttaa valtaosin yksityisten investointien kautta. Miten yksityiset investoinnit saadaan liikkeelle? Yksi tärkeä EU:n tavoite on vähentää fossiilisten energialähteiden tukia. Ollikainen ja Ulvila pitävät energiaa ratkaisevana kysymyksenä ilmastokriisin ratkaisemisessa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

EU-komission laatima ennallistamisasetus esittää kaikille EU-maille pakolliseksi ennallistaa luontoa. Mistä on kysymys? Mitä tarkoittaa, jos ihmisen muokkaamaa luontoa saatetaan kohti luonnontilaa? Miksi ennallistamisasetuksesta repesi mojova poliittinen kiista, joka hajottaa jo hallituspuolueiden rivejä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Julkisen talouden tasapainottamisesta ja velkakestävyydestä on tulossa kevään eduskuntavaalien keskeinen teema. Asettaako velkaantumisesta huolestunut valtiovarainministeriö agendan? Toistuuko vuoden 2015 vaaleja edeltänyt tilanne? Mitkä puolueet asetelmasta hyötyvät? Entä millaista loppuvaalikautta Ylen tuore puolueiden kannatusmittaus lupaa? Studiossa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millaisissa tilanteissa empatiaa tarvitaan politiikassa? Vai pitääkö politiikkaa tehdä kylmäpäisesti, mitä empatia vain häiritsee? Haastattelussa tutkija Katri Saarikivi, joka tutkii empatiaa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Toimittajana on Linda Pelkonen

Yli puolet kansanedustajista kannattaa lisäydinvoimaa, kertoo Ylen tuore kysely. Miltä uusi ydin-Suomi näyttäisi? Kuinka lähelle asutusta pienydinvoimaloita voisi nousta? Ydinvoimasta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, vihreiden varapuheenjohtaja Iiris Suomela ja keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi. Voisiko vihreät olla hallituksessa, joka päättäisi luvasta yhdelle tai jopa useammalle uudelle ydinvoimalalle? Luvittaisiko keskusta pienydinvoimaloita joka niemeen? Haluaako kokoomus ydinvoiman norminpurkutalkoot? Ukrainassa venäläiset näyttävät käyttävän ydinvoimaloita miehitysjoukkojen suojakilpenä. Pitäisikö voimaloiden eri riskit ottaa Suomessa paremmin huomioon? Toimittajana on Antti Pilke.

Onko Sanna Marinin hallitus onnistunut tasa-arvopolitiikassaan vai onko tasa-arvo jäänyt juhlapuheeksi? Haastattelussa sosiologian yliopistolehtori Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta. Ylöstalo antaa kritiikkiä Marinin hallitukselle erityisesti työelmän tasa-arvoon liittyvien tavoitteiden vaatimattomuudesta. Onnistumisia hallituksella kuitenkin löytyy esimerkiksi koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvissä uudistuksissa. Ylöstalon mielestä pääministeri Sanna Marin olisi voinut enemmänkin käyttää omaa asemaansa esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi. "Kun mietitään, että miten hänen (Marinin) oman politiikan sisällössä näkyy tasa-arvokysymykset, miten hän on käyttänyt asemaansa naisten ja tyttöjen oikeuksien, tasa-arvokysymysten tai seksuaali- ja sukpuolivähemmistöjen oikeuksien esilletuomiseen, niin mun mielestä se näkyy aivan äärimmäisen vähän hänen politiikkansa sisällössä", Ylöstalo sanoo. Hän kuitenkin pitää Marinin hallituksen tasa-arvotoimia merkittävinä ja edistyksellisinä verrattuna edellisiin hallituksiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kiista metsien ennallistamisesta repii hallituspuolueita. Aiheesta puhkesi väittely Politiikkaradiossa, jossa kohtasivat ympäristöministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri, keskustan Antti Kurvinen. Riidan ytimessä on EU:n esittämä asetus metsien ja muun luonnon ennallistamisesta. Asetus sitoisi EU-maita, ja sillä suuri osa luonnosta pitäisi palauttaa kohti luonnontilaa. Toimittajana on Antti Pilke.

Millaista on köyhyys Suomessa? Miten köyhyyttä ja eriarvoisuutta voitaisiin vähentää? Keskustelemassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 - julkaisuun kirjoittaneet taloustieteen professori Matti Tuomala ja Sorsa säätiön hankevastaava, tutkija Anna Rajavuori. Suomessa rikkaiden rikastuminen ei ole poistanut köyhyyyttä. Tuomalan mielestä globalisaation aikana on ollut "liiallista optmismia" liittyen markkinoiden vapauttamiseen ja verotuksen keventämiseen. Globalisaatio ei ole hyödyttänyt kaikkia kansan kerroksia, vaan globalisaatiosta tullut vauraus on jakautunut hyvin epätasaisesti. Onko köyhyys vauraassa maassa suhteellista, koska köyhä vauraassa maassa saa enemmän rahaa kuin keskituloinen köyhässä maassa? Rajavuori korostaa, että köyhyyttä pitää tarkastella, ei vain absoluuttisen rahamäärän, vain toimintakyvyn näkökulmasta. "Köyhyydestä vauraassa maassa puhuttaessa pitää nähdä myös köyhyysrajan taakse", hän toteaa. Köyhyys määritellään usein, että se on 60 prosenttia mediaanituloista, mutta köyhyys voidaan määritellä myös katsomalla, millainen on henkilön toimintakyky yhteiskunnassa. Rajavuori ja Tuomala esittelevät myös ratkaisuja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Tuomalan mielestä tärkeää olisi verottaa enemmän työtulon lisäksi myös pääomatuloja. Rajavuori pitää eriarvoisuuden kannalta tärkeänä, että koulutus, kirjastopalvelut ja terveydenhuolto ovat kaikille saatavilla yhteiskunnassa. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Rishi Sunakista tuli tiistaina virallisesti Britannian pääministeri vain muutama päivä sen jälkeen, kun pätkäpääministeriksi jäänyt Liz Truss kertoi erostaan. Kun Truss nousi valtaan, Britannian sanottiin liikkuvan oikealle. Mihin se nyt siirtyy? Tilannetta saarivaltakunnassa analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Sunak on Britannian ensimmäinen intialaistaustainen pääministeri, joka piti maan EU-eroa keinona hallita tiukemmin maahanmuuttoa. Millainen merkitys Sunakin taustalla on Britanniassa? Voiko vauraus karkoittaa äänestäjiä? Sunakin ulkopolitiisista tavoitteista tiedetään vähemmän kuin hänen edeltäjänsä linjasta. Jokela sanoo, että Sunak herätti kesällä huomion luonnehtimalla Kiinaa tämän vuosisadan suurimmaksi uhkaksi Britannian turvallisuudelle ja vauraudelle. Sunakin lähikuukausien politiikkaa tulee värittämään suuri keskustelu siitä minkä kokoisiin leikkauksiin Britanniassa joudutaan. Miten pitkälle hänen poliittiset rahkeensa riittävät? Toimittajana on Antti Pilke.

Tehoavatko Venäjä-pakotteet? Miten yritykset ovat mukana Ukrainan jälleenrakentamisessa? Haastateltavana EK:n johtaja Petri Vuorio. Vuorio kertoo, että Ukraina tarvitsee nyt rahan lisäksi energiaa, apua rakentamiseen, teollisuuden uudistamiseen ja ifrastruktuurin jälleenrakennukseen. Tässä Suomi ja suomalaiset yritykset voivat auttaa. EU:n Venäjä-pakotteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Venäjän talous on pahassa taantumassa. Vuorion mukaan Venäjä ei kuitenkaan mene täydelliseen konkurssiin vaikka pakotteet tuntuvatkin. Erityisesti se, että Eurooppa on vähentänyt energian ostamista Venäjältä vaikuttaa tuntuvasti. Toimittajana on Linda Pelkonen.

”Raja railona aukeaa”, runoili Uuno Kailas vuonna 1931. Vaan eipä aukea enää. Suomen ja Venäjän raja laitettiin säppiin syyskuun lopussa 2022. Ja nyt hallitus on antamassa eduskunnalle esityksen aidan rakentamiseksi itärajalle. Miksi Suomi on rakentamassa aitaa itärajalle? Mitä konkreettista uhkaa vastaan raja-aita rakennetaan? Onko uhka-arviossa otettu huomioon muitakin skenaarioita kuin siirtolaisten vyörytys itärajalle? Onko päätöksessä huomioitu karhut, hirvet, villisiat ja muut lajit, jotka eivät rajasta piittaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

iten Ukrainaan voitaisiin saada rauha, ja miltä maailma näyttää sodan jälkeen? Keskustelemassa Ukrainan sota ja maailma sen jälkeen -kirjan kirjoittajat emeritaprofessori Raija-Leena Punamäki, emeritusprofessori Pertti Koistinen ja emertitustutkija Unto Vesa. Unto Vesa toivoo, että parhaillaan tehdään salaista diplomatiaa Ukrainan sodan ratkaisemiseksi. Rauhanneuvottelussa voisi olla sovittelijana puolueettomat tahot kuten YK tai Vatikaani tai Turkki. Punamäki on tutkinut trauman seurauksia, ja nostaa esiin, että sodassa traumatisoituneet ihmiset voivat olla tärkeä voimavara rauhanneuvotteluissa. Koistisen mielestä on tärkeää, että rauhantyö aloitetaan jo nyt. "Moni näyttää ajattelevan, että tämä sota ratkaistaan kentällä. Minä sosiaalitieteilijänä ajattelen tästä toisin. On löydettävä keinot kommunikaatiolle", hän sanoo. Voi kestää sukupolvi tai kaksikin sukupolvea ennen kuin sodan traumat ja viholliskuvat laantuvat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pääministeri keskustelee tänään kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa aidasta, jota aletaan rakentaa Suomen ja Venäjän rajalle. Millainen aidasta pitää tehdä? Keskustelemassa kansanedustajat Hanna Holopainen (vihr.), Sanna Antikainen (ps.) ja Hannu Hoskonen (kesk.). Holopainen, Antikainen ja Hoskonen ovat eri mielisiä siitä, minkälainen aidasta tulee rakentaa. Pitääkö aidan estää kaikki kulku ihmisiltä ja eläimiltä? Mitä aita merkitsee paikallisille asukkaille? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomessa on ollut tehotoistossa, että 1990-luvun laman virheitä ei saa toistaa. 90-luvun alun pääministeri Esko Aho puhuu Politiikkaradiossa tuoreesta kirjastaan, lama-ajan päätöksistä ja Venäjästä. Toimittajana on Antti Pilke.

Ukrainan sota havahdutti Venäjä-politiikan virheisiin. Miksi Putinin kanssa käytiin kauppaa Krimin miehityksestä huolimatta? Miksei venäläisen demokratian alasajoon puututtu? Miksi Nord Stream kaasuputkia käsiteltiin vain ympäristökysymyksinä? Onko Suomi jälkiviisaassa tarkastelussa Venäjä-politiikassaan muita surullisempi tapaus? Miksi Suomessa kaksi entistä pääministeriä teki tiliä venäläisillä palkkalistoilla? Onko Venäjä-politiikan haaksirikko vastuunkantajien virhe vai kollektiivinen hairahdus? Onko politiikassa muuta viisautta kuin jälkiviisaus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Onko kapitalistisella markkinataloudella vielä tulevaisuutta sen useista ongelmista huolimatta? Miksi talouskriisejä on yhä useammin? Miten järjestelmää pitäisi muuttaa? Haastateltavana taloustieteilijä Sixten Korkman. "Kaikki hyvin jos markkinataloust tai kapitalismi on yhteiskunnan renkin, mutta jos se pääsee niin hallitsevaan asemaan kuin nyt on tapahtunut niin silloin vaarana on, että elämme rahavallassa pikemminkin kuin kansanvallassa. Silloin ongelmia ei ehkä korjata ja ne sen kun kärjistyy ja ovat uhkana viime kädessä jopa demokratialle, kuten on tapahtunut modernin demokratian kehdossa eli Yhdysvalloissa", Korkman sanoo. Kirjassa Korkman kertoo, että "maailma on kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kokenut yli sata merkittävää finanssikriisiä" ja "finanssikriisejä on maailmassa esiintynyt ainakin yhtä kauan kun on ollut pankkeja". Järjestelmää pitäisi Korkmanin mukaan parantaa. Uusliberalismi on Korkmanin mukaan viety liian pitkälle esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Mitä Suomi voi oppia näistä esimerkeistä? Kapitalistisella järjestelmällä on suuria ongelmia vastata eriarvoisuuden ja ilmaston kuumenemisen kärjistymiseen. Korkman on erityisen huolissaan siitä, miten Eurooppa, Amerikka ja Kiina pääsevät riittävään yhteistyöhön ilmastotoimissa. Hänen mielestään talouskasvua ei pidä kuitenkaan lopettaa ilmastotoimena, vaan suunnata kulutusta uudelleen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjä haaskasi aikaansaannoksensa Euroopan informaatiohorjuttamisessa, kun se hyökkäsi Ukrainaan. Asiantuntija sanoo, että Venäjä onnistui kuitenkin silottelemaan hyökkäyssotaa kotiyleisölle vielä pitkään ”erikoisoperaationa”, mutta nyt tilanne on toinen. Voiko Venäjä yhä onnistua kääntämään tarinan itselleen edullisemmaksi? Voiko se horjuttaa rivejä Euroopassa, jos sota pitkittyy? Tilannetta analysoi informaatiosodankäyntiin perehtynyt sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Venäjä ei kykene ukrainalaiseen tyylin, jossa sodan tapahtumat muokataan erittäin nopealla aikataululla länsimaiselle yleisölle uppoaviksi meemeiksi. Venäjällä somevaikuttaminen jää asiantuntijan mukaan pilapiirrosmaiseksi machouhoamiseksi ja länsivastaisuudeksi. Onnistuuko Venäjä kylvämään omaa tarinaansa Ukrainan sodasta kehitysmaihin, joissa on kolonialismin seurauksena muutenkin länsivastaisuutta? Mikä kaikki sodassa tapahtuva on pohjimmiltaan informaatiovaikuttamista? Onko sitä esimerkiksi uutisissa nyt puitava uhka, että Valko-Venäjä liittyisi sotaan? Toimittajana on Antti Pilke.

Saako pääministeri neuvoa keskuspankkia? Onko hyvä, että EKP nostaa ohjauskorkoa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) twiitti herätti kovaa keskustelua. Hän siteerasi tutkija Antti Ronkaisen blogia, jossa kritisoitiin keskuspankkien päätöksiä: "Vallitsevassa rahapolitiikan tilantessa on jotain pahasti vialla, kun keskkuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla talouden taantumaan". Euroopan keskuspankki EKP on nostanut ohjauskorkoaan inflaatiokehityksen suitsimiseksi, mutta tämä voi toisaalta tarkoittaa laman syvenemistä. Olisiko EKP:n pitänyt toimia toisin? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Toimittajaraati laittaa päivänpolitiikan järjestykseen. Mikä ratkaisee kevään eduskuntavaalit? Studiossa ovat MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksen tuottaja Maria Stenroos sekä politiikan toimittaja Teemu Muhonen Helsingin Sanomista. Ohjelman toimittaa Antti Pilke. Suora lähetys.

”Vaatteet on mun aatteet” lauloi punkmuusikko Maukka Perusjätkä. Ovatko aatteet politiikan vaatteet, joilla politiikkaa verhotaan? Ovatko aatteet ja ideologiat puolueiden vaatteita? Miksi eduskunnassa ideologioista puhutaan usein negatiivisessa merkityksessä? Onko eduskunnassa vastapuolen leimaaminen ideologiseksi opposition vai hallituksen heiniä? Miksi politiikassa oman ajattelun ideologisuutta halutaan häivyttää? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaradiossa on käsittelyssä paljon ihmetystä herättänyt hoitajien palkkasopu, josta sopu on vaikuttanut olevan kaukana. Aiheesta syntyi ohjelmassa tiukka väittely, jossa vaadittiin faktoja kuntoon. Studiossa hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Toimittajana on Antti Pilke. Paljonko palkat nousevat, jääkö osa hoitajista ilman Tehyn korostamaa lisäpalkkaa? Kestävätkö Tehyn perustelut? Miten Rytkönen vastaa pettymyksestään kertoneille hoitajille? Kärsikö hoitotyön maine rytäkässä? Miksi muu kunta-ala vahti, että hoitajapulasta kärsivä ala ei saa saada muita enemmän? Suora lähetys.

Voiko YK vaikuttaa Venäjän ja Vladimir Putinin toimiin? Miten paljon länsi voi tukea Ukrainaa? Haastateltavana Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Kai Sauer, joka on toiminut myös Suomen YK-suurlähettiläänä. Minkälaisia mahdollisuuksia lännellä on toimia nyt niin, että Ukrainan sota saataisiin päätökseen? Voiko sota päättyä niin, että Ukraina voittaa, vai tarkoittaako ydinase Venäjän taskussa sitä, että Venäjä ei luovuta? Pitkän diplomaattiuran tehnyt Sauer pohtii YK:n ja Euroopan mahdollisuuksia laittaa Putin kuriin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjä suuntasi hyökkäyssodan alussa ydinaseuhkauksensa erityisesti Natoon, mutta viimeisimmät uhkaukset ovat kohdistuneet enemmän sodassa menestyneeseen Ukrainaan. Asiantuntija pitää tätä huolestuttavana. Politiikkaradio pureutuu siihen, että Venäjä on uhkaillut puolustavansa Ukrainalta valtaamiaan alueita vaikka ydinasein. Mitä uhkailu voi tarkoittaa, kun Ukraina nyt etenee ja Venäjä vetäytyy? Miksi presidentti Vladimir Putin on poikennut lausunnoissaan Venäjän julkilausutusta ydinasedoktriinista ja madaltanut ydinaseen käyttökynnystä? Tilannetta analysoivat suurlähettiläs, asevalvonnan johtava asiantuntija Jarmo Viinanen ulkoministeriöstä sekä ydinasevalvontapolitiikkaan perehtynyt tutkija Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta. Mitä tapahtuisi, jos Venäjä käyttäisi ydinasetta? Mihin Venäjä uhkailulla pyrkii? Miten länsi vastaisi? Asiantuntija arvioi, että Yhdysvallat ei ryhtyisi suoriin sotatoimiin Venäjää vastaan. Toimittajana on Antti Pilke.

Miten Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Afrikassa? Millaisia vaikutuksia Ukrainan sodalla on Euroopassa ja Afrikassa? Entä miten eskalaation kierre estetään? Haastattelussa Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen, joka vastaan kansainvälisistä suhteista EU:ssa. Ukrainan sota ja kaasuputkiräjähdys, ydinaseella uhkailu kertovat Urpilaisen mielestä siitä, että sodassa on siirrytty uuteen vaiheeseen. Urpilaisen mukaan EU on ollut poikkeuksellisen nopea ja tiukka Venäjää kohtaan Ukrainan sodan aikana. Lannoitteet eivät voi kuitenkaan olla EU-pakotteiden listalla Afrikan ruokakriisin takia. Entä miltä näyttää Sanna Marinin hallituksen päätökset entisen valtiovarainministerin silmin? Urpilainen kommentoi myös mahdollisuuttaan olla ehdolla seuraavissa presidentinvaaleissa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Politiikassa puhutaan usein teistä, poluista, reiteistä, väylistä – tai tiekartoista. Sekä liikkeestä ja matkoista. Esimerkiksi Suomen suunnasta on puhuttu vuosia. On puhuttu Kreikan tiestä, Saksan tiestä, Ruotsin tiestä, jopa Pohjois-Korean tiestä. Italian vaalituloskin kirvoitti kirjoituksia Italian tiestä. Missä politiikan tiet, polut, reitit ja väylät risteävät? Ovatko eduskuntapuheet päättymätön matka kohti muutosta? Onko politiikka pysyvästi tienhaarassa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miten Suomen venäjänkieliset suhtautuvat Venäjän sotilaalliseen toimintaan Ukrainassa? Keskustelemassa entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen ja Helsingin kaupungin turistiopas ja kielenopettaja Tatiana Heikkinen. Cultura-säätiön kyselytutkimukseen vastanneista 18 prosenttia kertoi pitävänsä Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa oikeutettuna. Heikkinen ja Koponen pohtivat, mistä tämä voi johtua. Heikkinen on huolissaan siitä, että moni venäjänkielinen uskoo Venäjän propagandaan. Koponen kertoo olevansa positiivisesti yllättynyt, että yli 80 prosenttia kokee, että voi puhua vapaasti Suomessa ja suurin osa ei ole kokenut syrjintää tai vihapuhetta. Huolestuttavana hän pitää sitä, että suuri osa venäjänkielisistä kokee, että heille annetaan harhaanjohtavaa tietoa Venäjän suunnalta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopassa puhaltaa nyt oikeistotuuli, jossa palataan jopa toisen maailmansodan ajattelutapoihin ja nostetaan esiin kansallisia eroja. Italian sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa menestyivät fasismin perilliset. Mikä nostaa nyt laitaoikeistoa, kun Pohjoismaissa ja Saksassa puhalsi aiemmin demaripuhuri? Politiikkaradiossa kysytään, mikä on saapasmaan vaalit voittaneen Italian veljet -puolueen fasismin aste. Pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, Italian veljien johtaja Giorgia Meloni. Tutkijan mukaan miehisen politiikan Italialle koitti ”Elisabeth Rehn -hetki”. Italian vaalitulosta ja Euroopan poliittista tilannetta analysoivat Euroopan politiikkaan perehtyneet Helsingin yliopiston tutkijat Timo Miettinen ja Emilia Palonen. Mutta miten Meloni selviää kylmästä talvesta? Euroopan oikeistotuuli voi tyyntyä heti lokakuisissa Itävallan presidentinvaaleissa. Toimittajana on Antti Pilke.

Pitääkö Suomen muuttaa linjaansa Turkin vaatimusten takia, jotta pääsemme Naton jäseneksi? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin vanhepi tutkija Toni Alaranta ja Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen. "On hyvin epätodennäköistä, että Suomen ja Ruotsin omilla teoilla tämä aukeaisi, koska tähän on rakennettu ansa", Alaranta toteaa. Hän arvioi, että hävittäjäkauppa Yhdysvaltojen kanssa voi riittää Turkin myöntymiseen. Alarannan mukaan myös Turkin vaikea sisäpoliittinen tilanne vaikuttaa siihen, että Erdogan haluaa näyttäytyä kovana neuvottelijana Naton sisällä. Rimpiläinen korostaa, että oikeusprosesseja ei Suomessa ole mahdollista tehdä poliittisen harkinnan perusteella. "Pelivaraa on huomattavan vähän. Lain mukaan mennään", Rimpiläinen toteaa. Miten vaikea tilanne saadaan ratkaistuksi? Voivatko muut Nato-maat, esimerkiksi Yhdysvallat, saada Turkin kääntämään päänsä vai estääkö Turkki Suomen Nato-jäsenyyden? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Asiantuntija pitää huolestuttavana, että Suomen naapurissa tulee olemaan valtio, joka on määrittänyt itsensä sotatilaan. Mihin Venäjällä viime viikolla aloitettu liikekannallepano voi johtaa? Liikekannallepano itänaapurissa on ollut edellisen kerran Neuvostoliiton ja toisen maailmansodan aikana, vuonna 1941. Rajantakaista tilannetta ja uhkaa Suomen turvallisuudelle arvioivat Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja, Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ja Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu Maanpuolustuskorkeakoulusta. Ohjelmassa kysytään, mihin presidentti Vladimir Putin voi vielä ryhtyä. Voiko Venäjältä alkaa laaja joukkopako? Toimittajana on Antti Pilke.

Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti televisiopuheessa osittaisen liikekannallepanon. Päätöstä Putin perusteli Donbassin alueen vapauttamisella uusnatsihallinnosta. Uusnatsien ohella Venäjää uhkaisi Putinin mukaan Venäjän ”lopullista tuhoa” tavoitteleva ”kollektiivinen länsi”. Laittoiko Putin propagandassaan ”all-in”? Oliko puheessa rahtustakaan totta? Uppoavatko Putinin puheet venäläisiin? Mikä on osittainen liikekannallepano? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Fortumin seikkailu Saksassa päättyi tytäryhtiö Uniperin kansallistamiseen ja miljardimenetyksiin. Fortumin epäonnistumisista nostetaan Uniper-kauppojen lisäksi usein esiin Caruna-munaus, eli Fortumin sähköverkkojen myynti, mutta lista ei lopu siihen. Politiikkaradio pureutuu siihen, mihin Fortumin sarjaepäonnistumista voi verrata taloushistoriassa. Syitä virheisiin etsitään ohjelmassa 1990-luvulta saakka. Pohdinnassa on myös valtionyhtiöiden rooli. Aiheesta keskustelevat valtionyhtiöihin perehtynyt liiketoimintahistorian tutkija Pasi Nevalainen ja kirjailija, talouden tarkkailija Pekka Seppänen. Toimittajana on Antti Pilke.

Millaisia vaikutuksia potilasturvallisuuslailla käytännössä on? Pääseekö hallitus yhtenäisenä eteenpäin erimielisestä äänestyksestä? Haastattelussa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén. Kiistelty potilasturvallisuuslaki ei mennyt läpi koko hallituksen tuella, vaan viisi vasemmistoliiton kansanedustajaa äänesti lakia vastaan. Lindén toteaa, että vasemmistoliiton edustajien toimiminen vastoin sovittua linjaa jättää jonkinlaisen haavan hallitukseen. Hallituksen esityksen mukaan potilasturvallisuuslakiin tehdään pykälä, jonka mukaan yksittäiselle hoitajalle ei voida määrätä uhkasakkoa, mutta ammattiosastolle tai keskusjärjestölle voidaan. Sakon määrän päättää aluehallintovirasto. Aiemman lain mukaan myös yksittäiselle hoitajalle voitaisiin määrätä sakko, mutta hallitus päätti muuttaa tämän pykälän. Lindén korostaa, että potilasturvallisuuslaki on viimesijainen laki, joka ei kiellä lakkoilua, mutta turvaa potilaiden hengen. "Tämä koko lakihan on lievempi kuin käräjäoikeuden turvaamispäätökset. Ne kieltävät lakon käynnistämisen kokonaan", Lindén sanoo, ja korostaa, että potilasturvallisuuslaki ei kiellä lakkoa. Entä miksi Lindénin korona-linja on ollut erilainen kuin edeltäjänsä Krista Kiurun? Miksi nyt ei ole tiukkoja korona-toimia vaikka satoja ihmisiä on koronan takia sairaalahoidossa? Korona-rajoitukset olisivat Lindénin mielestä voineet olla pidempäänkin päällä. Hän korostaa, että pandemia ei ole vielä ohi. Hän pitää mahdollisena, että uusiakin korona-toimia voidaan joutua harkitsemaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kymmenien tuhansien teollisuustyöntekjöiden ensi vuoden palkankorotuksista pitäisi syntyä ratkaisu syyskuun loppuun mennessä. Työntekijöiden ostovoima on huvennut, kun hinnat ovat nousseet. Millaisilla palkankorotuksilla hintojen laukkaamiseen vastataan? Onko uhkana inflaatiota pahentava kierre? Tuleeko vientiteollisuuden palkkasovusta enää ylärajaa muiden alojen palkankorotuksille, kun kuntien työntekijät saavat kuitenkin enemmän? Kierretäänkö kytköstä paikallisella sopimisella? Miksi lääkärit saavat suuremmat palkankorotukset kuin teollisuustyöntekijät? Työmarkkinoiden tilanteesta keskustelevat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi. Toimittajana on Antti Pilke.

Millaista valtaa viestintätoimistoilla on? Keskustelemassa ovat poliittisen historian dosentti Mona Mannervuo, tutkija Niina Kari ja maailmanpolitiikan yliopistolehtori Matti Ylönen, jotka ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan Viestintätoimistojen valta (Vastapaino 2022). Tiedon merkitys päätöksenteossa on kasvanut ja viestinnällä on suuri rooli tiedon jakamisessa. Millä toimintalogiikalla viestintätoimistot tuottavat vaikuttajaviestintää? Joidenkin viestintäyritysten palveluihin kuuluu myös suora lobbaaminen eli tietyn ryhmän etua palveleva päätöksentekoon vaikuttamista, jonka kohteena ovat päätöksentekijät, virkamiehet ja media. Riskinä voi olla, että ne tahot, joilla on riittävästi rahaa kalliin viestintätoimiston palveluihin, saavat lisää valtaa, ja ne tahot joilla ei ole riittävästi rahaa, kuten pienet yritykset tai vaikka yksinhuoltajat, eivät saa ääntään kuuluviin. Entä mitä seurauksia on sillä, että poliitikot käyvät välillä töissä viestintäyrityksessä ja ehkä palaavat politiikkaan vielä sen jälkeen? Tutkijat ehdottavat, että tarvitaan lisää avoimuutta ja tiukemmat karenssisäännöt. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hoitajien työtaistelu repii politiikkaa. Hallitus esittää potilasturvalakia terveydenhuollon turvaamiseksi hoitajien mahdollisten joukkoirtisanoutumisten aikana. Työtaistelua käyvät hoitajajärjestöt nimittävät potilasturvallisuuslakia ”pakkotyölaiksi”. ”Ihmisoikeus hoitajille, orjalaki pois”, huudettiin hoitajajärjestöjen mielenilmauksessa. Onko potilasturvalaki pakon sanelema pakkolaki? Milloin Suomessa on viimeksi puhuttu orjatyöstä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Uhkaako "heimoistunut identiteettipolitiikka" demokratiaa? Haastateltavana kirjailija Jarkko Tontti, joka on kirjoittanut kirjan Tarkoituksista ja keinoista (Docendo 2022). Hän väittää kirjassaan, että “heimostunut identiteettipolitiikka, woke-aktivismi ja jyrkkä kansallismielisyys uhkaavat liberaalia demokratiaa”. "Ihmiset ovat käpertyneet siihen mitä he ovat ja tekevät siitä aivan liian tärkeän poliittisen asian", Tontti toteaa. Tontin mukaan laitavasemmistolaisuus on Suomessakin nousussa. Hän arvioi, että SDP ja vihreät ovat kulkeneet vasemmistolaisempaan suuntaan. Miten sitten esimerkiksi sorrettujen vähemmistöjen ja naisten asemaa pitäisi edistää? Toimittajana Linda Pelkonen.

Ukraina yllätti Venäjän vastahyökkäyksellään. Voittokulkua on verrattu salamasotaan ja puhuttu suurenmoisimmasta vastahyökkäyksestä sitten toisen maailmansodan. Politiikkaradio pohtii, voiko Venäjä romahtaa ja mihin Ukrainan nopeaa etenemistä voi verrata. Tutkijan mukaan Venäjä toistaa sotahistoriasta tuttuja virheitä. Studiossa dosentti, sotahistorioitsija Lasse Laaksonen. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomessa on pula hoitajista. Soten myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueille. Hyvinvointialueilla arvioidaan, että rahat vastuiden hoitamiseen eivät riitä. Lisäpainetta tuo hoitajamitoituksen nosto ja hoitajien palkkavaatimukset. Miten tästä päästään eteenpäin? Keskustelemassa kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Markus Lohi (kesk.) ja Ilmari Nurminen (sd.). Hallitus on sorvaamassa potilasturvallisuuslakia, jolla varmistetaan, ettei potilasturvallisuus vaarannu. Hoitajien liitot Tehy ja Super kritisoivat, että laki rajaisi heidän lakko-oikeuttaan. "En usko, että tämä on kenellekään päättäjälle mieluista lähteä tekemään tällaista lainsäädäntöä, koska meidän ajatukset on hoitajien puolella. He ovat palkkansa ansainneet. Uskon, että suomalaiset arvostavat hoitajien työtä. Toivon vilpittömästi, että tätä lakia ei tarvitsisia soveltaa, vaan työmarkkinat pääsisivät sopuun", Lohi toteaa. Nurminen muistuttaa, että Suomessa sairaanhoitajan palkka on selvästi pienempi kuin Ruotsissa ja Norjassa. "Kaikista tärkeintä on päästä neuvotteluissa eteenpäin. Mielestäni työnantajapuoli on ollut tässä aika passiivinen, mitä itse olen seurannut. Tarvittaisiin vastaantuloa ja sovinnon ja ratkaisun avaimia, koska nyt tämä tilanne eskaloituu", Nurminen sanoo. Ylen selvityksen mukaan hyvinvointialueille tarvittaisiin 1,5 miljardia euroa lisää rahaa. Painetta tuovat hoitajamitoituksen nostaminen, hoitajien palkkavaatimukset ja sote-uudistuksessa tehtävä palkkaharmonisaatio. Joutuuko hallitus lisäämään rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Kokoomus on jättämässä välikysymyksen hoivan tilanteesta. Mukaan välikysymykseen tulivat myös perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. "Kyllähän Suomen terveydenhuolto on tällä hetkellä ennennäkemättömässä kriisissä. Meillä on merkittävä hoitovelka, puuttuu hoitajia ja lääkäreitä ja samaan aikaan ollaan tekemässä massiivista hallintouudistusta, jossa rakenteet laitetaan uusiksi", Laiho sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ruotsin valtiopäivävaaleista tuli jännitysnäytelmä. Vasemmisto- ja oikeistoleiri ovat lähes tasoissa, ja oikeistopopuliset ruotsidemokraatit ovat nousemassa toiseksi suurimmaksi puolueeksi ohi oikestoblokkia johtavan maltillisen kokoomuksen. Ruotsin vaalitulosta analysoivat Helsingin pormestari Juhana Vartiainen, Turun yliopiston professori Anu Koivunen ja poliittisen historian dosentti, ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander. Toimittajana on Antti Pilke.

Perussuomalaiset kirjoittivat puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman uusiksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kiristynyt kansainvälinen tilanne, sekä puolueen sisältä tulevat vaatimukset pakottivat perussuomalaiset uudistamaan puolueen linjaa. Uuden ohjelman ytimessä on Suomen kansallisen edun turvaaminen. Onko entinen Nato-kriittinen puolue tätä nykyä pro-Nato -linjalla? Vieläkö perussuomalaiset tavoittelevat pitkällä tähtäimellä Suomen EU eroa? Onko puolueen käsitys maahanmuutosta muuttunut? Mitä perussuomalaiset ajattelevat kansainvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopassa ärhäkimmät polttavat jo sähkölaskuja, ja perjantaina EU:n energiaministerit ja valtiovarainministerit puivat energiakriisiä hätäkokouksissa. Miten pitkälle EU:n rahkeet riittävät? Toisivatko EU-komission tällä viikolla esittelemät keinot helpotusta omakotitaloaan sähköllä lämmittävälle? Voiko EU joutua eurokriisiin vertautuvaan kurimukseen? Aiheesta keskustelevat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja Sitran asiantuntija Mariko Landström. Toimittaja on Antti Pilke.

Britanniassa vaihtui pääministeri. Mitä Liz Trussin nouseminen Britannian johtoon merkitsee briteille, EU:lle ja Suomelle? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Ulkoministerin valtiosihteeri Johanna Sumuvuori. Sumuvuori arvioi, että Truss tulee jatkamaan edeltäjänsä Boris Johnssonin linjaa ulkopolitiikassa. Tärkeää tulevat jatkossakin olemaan Ukrainan tukeminen ja turvalupaukset Suomelle. Jokela arvioi, että Britannian politiikka liikkuu piirun verran oikealle Trussin johdolla. Hän näkee, että konservatiivipuolueen kykenemättömyys vastata moniin ongelmiin voi vaikuttaa siihen, että työväenpuolue vahvistuu. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunta aloittaa viimeisen syyskautensa keskellä sähkökriisiä. Kansanedustajat saavat heti alkajaisiksi kiireelliseen käsittelyyn hallituksen suuren, kymmenen miljardin euron hätärahoituspaketin sähköyhtiöille. Politiikkaradio pureutuu vaalikauden lopun keskeisimpiin kysymyksiin. Venäjän hyökkäyssodan seurausten lisäksi eduskunta käsittelee vielä pitkän listan hallituksen esityksiä, joista osasta on yhä kiistaa hallituspuolueiden välillä. Käykö nyt kuin viime vaalikausilla, ja viime metreillä osa kaatuu? Studiossa ovat kansanedustajat Jouni Ovaska (kesk.), Pia Lohikoski (vas.) ja Sakari Puisto (ps.). Toimittajana on Antti Pilke.

Miltä näyttää valtion budjetti? Velkaantuuko Suomi liikaa? Tarvitsevatko energiayhtiöt 10 miljardin paketin? Keskustelemassa Sosten pääekonomisti Anni Marttinen, PTT:n johtaja Markus Lahtinen ja Etlan johtaja Aki Kangasharju. Hallitus päätti viikonloppuna energiayhtiöiden 10 miljardin euron kriisipaketista, josta voitaisiin lainoittaa energiayhtiöitä, jos ne joutuvat kriisiin. Kangasharjun mukaan kyseessä on markkinoita ennalta rauhoittava paketti, eikä siinä pala veronmaksajien rahaa, koska kyse on lainoista, jotka maksetaan takaisin. Ilman tätä pakettia olisi riski isommalle finanssikriisille, Marttinen toteaa. Lahtisen mielestä nyt pitäisi pohtia laajemminkin onko koko sähkömarkkina kunnossa. Pitääkö Suomen velasta olla huolissaan? Hallitus perustelee velkaantumista koronalla, panostuksilla puolustukseen ja energiakriisillä. Valtion 2023 budjetti on yli kahdeksan miljardia alijäämäinen. Marttinen, Lahtinen ja Kangasharju ovat hieman eri linjoilla siitä, kuinka pian Suomen pitäisi lopettaa velan kasvu. Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin edelleen EU:ssa keskimääräistä alemmalla tasolla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Marinin hallitus päätti budjettiriihessä kuitata kansalaisten kohoavia sähkömenoja. Pääministerin mukaan puhutaan sadoista euroista, jonka kotitaloudet voivat saada. Valtiolle kustannukset ovat suuret: hallitus nostaa lisää velkaa kansalaisten sähkölaskujen tilkkeeksi. Oliko Marinin hallituksen viimeinen budjetti sähköriihi, vai rakennettiinko riihessä vaalibudjetti? Riittikö budjettiriihessä virtaa vai sähköistikö sähkönhinta budjettiriihen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Sähkön hinnan moninkertaistuminen teki hallituksen budjettineuvotteluista sähköriihen. Varsinkin taloaan sähköllä lämmittäviä voivat uhata jättimäiset sähkölaskut. Politiikkaradio pureutui siihen, miten pitkälle hallituksen päätökset voivat hillitä sähkön hinnannousua. Ketä erityisesti autetaan? Miksi tehdään päätöksiä, joita asiantuntijat moittivat? Lisääntyvätkö yötyöt? Keskustelemassa ovat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen, kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Toimittajana on Politiikkaradion uusi juontaja Antti Pilke. Ohjelma on nauhoitettu torstaiaamupäivänä, jolloin budjettiriihi oli vielä meneillään.

Hallitus kokoontuu päättämään ensi vuoden budjetista energiakriisin, ruokakriisin ja ilmastokriisin keskellä. Miten kohonneita kustannuksia kompensoidaan kuluttajille? Keskustelemassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Emilia Kullas, Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Anni Huhtala ja Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Huhtalan mukaan riskinä voi olla, että tässä budjetissa hallituspuolueet alkavat jakaa rahaa potentiaalisille äänestäjilleen energiakriisin varjolla. Hän kuitenkin toivoo, että poliitikot pystyvät välttämnään tämän kiusauksen. Maliranta pelkää "poliittista takaiskua", jos osa ihmisistä kokee energiakriisin liian rajusti. Tämän takia hallituksen pitää hänen mielestään tukea ihmisten pärjäämistä yli pahimpien hinnannousujen. Kullas arvostelee hallitusta liiallisesta velanotosta. Hän arvioi, että suurimman osan elintaso ei romahda tänä talvena, ja kriisipystytään hoitamaan ilman kovaa lisävelan ottamista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvallat on sotaa käyvän Ukrainan suurin tukija. Elokuun alkuun mennessä Yhdysvallat on luvannut Ukrainalle noin 28 miljardin euron arvosta sotilasapua. Presidentti Joe Biden on vannonut tukevansa Ukrainaa "niin kauan kuin tarve vaatii". Ukrainan avustamisessa Bidenin hallintoa on auttanut että myös republikaanipuolue on ollut ulkopolitiikan linjauksesta samaa mieltä. Muuttuuko Yhdysvaltain ulkopolitiikan linja jos välivaalit muuttavat valtatasapainoa Yhdysvalloissa? Voiko ensi talveksi ennakoitu energiakriisi liikauttaa yhdysvaltalaisten mielipiteitä ja vähentää kansalaisten Ukrainalle osoittamaa tukea? Kuinka Ukrainan sota vaikuttaa Yhdysvaltojen globaaliin rooliin, Kiinan suhteisiin ja rooliin Euroopassa? Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ulkopoliittista linjaa analysoi Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten sosiaalinen media, meemit ja huumori vaikuttavat politiikassa? Haastateltavana tutkijat Saara Särmä Tampereen yliopistosta ja Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta. Luhtakallion mukaan esimerkiksi masentuneet ja asunnottomat ovat saaneet sosiaalisen median ja kuvien kautta näkyväksi itseään ja näkemyksiää. Särmä nostaa esiin, että monet ammattiryhmät ja erityisesti hoitajat ovat onnistuneet meemien ja huumorin kautta tuomaan työnsä arkea esiin meemien kautta. Miksi esimerkiksi Vladimir Putinista ja Sanna Marinista on niin paljon meemejä? Mikä merkittys Putin-meemeillä on Ukrainan sodassa? Miten Yhdysvaltojen entisen ulkoministerin Hillary Clintonin tuki Marinille sosiaalisessa mediassa vaikuttaa Marinin julkisuuskuvaan? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Elokuussa someen levinneet pääministeri Sanna Marinin (sd.) biletyskuvat ovat täyttäneet politiikan julkisuuden. Kohu Marinin ympärillä on peittänyt alleen muut politiikan tapahtumat. Mitä biletyskohussa oikeasti tapahtui? Mitkä olivat Marinin "mokat"? Mitkä niistä johdettuja päätelmiä? Onko Marinia kohdeltu pääministerinä silkkihansikkain, vai kovakouraisesti? Siedetäänkö Marinilta enemmän vai vähemmän verrattuna aikaisempiin pääministereihin? Onko biletyskohu esimerkki pääministeri-instituution ravistelusta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millaisen ruokakriisin Euroopan kuivuus ja helleallot aiheuttavat? Haastateltavina Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio ja säätilastoihin erikoistunut yliopistolehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta. Eurooppa kärsii samaan aikaan ilmaston kuumenemisesta, kuivuudesta, logistiikkaongelmista, energiakriisistä ja Ukrainan sodasta. Millaisia vaikutuksia näillä on Suomeen? Karikallion mukaan Suomen pitää tulevaisuudessa ottaa suurempaa roolia Euroopan ruokaturvassa. Räisänen kertoo miten Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan. Todennäköisesti esimerkiksi sataa enemmän ja harvemmin, mikä tuo haasteita ruuan tuotantoon. Karikallion mukaan Suomessa todennäköisesti kasvisten hinta tulee nousemaan jo lähiaikoina entisestään kun niitä tuotetaan kalliilla sähköllä. Miten tästä kriisistä voidaan selvitä? Pitääkö ilmastotavoitteista tinkiä? "Tautia ei voida kuitenkaan hoitaa niin, että potilas kuolee", Räisänen toteaa. "Ilmastonmuutosta pitää hillitä niin paljon kuin mahdollista, ja tarvitaan samaan aikaan keinoja sopeutua siihen", Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan itsenäisyyspäivää vietetään 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen varjossa. Taistelut Urkainassa ovat jatkuneet jo puoli vuotta. Kuinka pitkään sota jatkuu? Mitkä ovat sodan jatkamisen sotilaalliset ja poliittiset realiteetit puolin ja toisin? Onko Ukrainan vuoden 1991 rajojen palauttaminen sotilaallisesti ja poliittisesti realistinen tavoite? Onko mahdollisen rauhansopimuksen tunnustettava Venäjän vaatimukset Ukrainaa kohtaan? Onko lännessä tuudittauduttu Ukrainan voittoa hokevaan toiveajatteluun, vailla systemaattista strategista ajattelua? Minkälaista strategista ajattelua Ukrainan sota länneltä vaatii? Minkälaisen maan moraalisesti oikeudenmukainen rauha ydinasevaltio Venäjästä loisi? Ukrainan sotaa analysoivat johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista sekä sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Aleksanteri instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miltä näyttää politiikan syksy? Miten ratkaistaan energiakriisi? Keskustelemassa Politiikkaradion juontajat Linda Pelkonen, Tapio Pajunen ja Antti Pilke. Eduskunta aloittaa ensi viikolla syysistuntokautensa ja hallitus aloittaa budjettiriihensä. Politiikkaradion juontajat pohtivat, mitkä ovat syksyn suurimmat puheenaiheet ja kiistat.

Miten bilekohu vaikuttaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) imagoon? Onko pääministeri-instituutio muutoksessa? Voiko kohu vaikuttaa jopa vaalitulokseen? Keskustelemassa viestintätoimisto Ellu kanojen toimitusjohtaja, kokoomuksen entinen puoluesihteeri Taru Tujunen ja Kreabin toimitusjohtaja, SDP:n entinen puoluesihteeri Mikael Jungner. Tujunen arvioi, että Marinin kannattajat tukee häntä entistä tiukemmin. "Ei Sanna Marinin kannatus tästä varsinaisesti heikentynyt", Tujunen sanoo. Jungner arvioi, että kohun seurauksena seuraavan hallituksen valtiovarainministeri ei välttämättä olekaan Sanna Marin, vaan Antti Lindtman (sd.). "Antti Lindtman ei syrjäytä ketään, mutta hänet tullaan kruunaamaan ikään kuin pelastajana palauttamaan SDP:tä vähän perinteisimmille linjoille", hän sanoo. Tujunen ja Jungner ennakoivat, että bilevideokohulla voi olla vaikutusta myös presidentinvaaleihin, joita Suomessa käydään vuonna 2024. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Venäjän kansa näkee Vladimir Putinin? Miksi Putin vielä porskuttaa kalliista ja ihmishenkiä vievästä hyökkäyssodasta huolimatta? Keskustelemassa tutkija Meri Kulmala Helsingin yliopistosta ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kulmala huomauttaa, että kaikkein haavoittuvammissa asemissa olevat eivät yleensä voi protestoida. Putinin suosio on maaseudulla vahvempaa kuin kaupungeissa. Kangaspuro korostaa, että moni on myös vaurastunut tai jopa rikastunut Putinin ansiosta. Silloin ei kannata lähteä toivomaan Putinin kaatumista. Kulmala ja Kangaspuro arvioivat, että sodan pitkittyessä Putinin suosio voi heiketä jos miehiä alkaa kaatua massoittain sodassa ja talous alkaa sakata pahasti. Entä millaisia vaikutuksia voi olla Suomen päätöksellä vähentää viisumien myöntämistä Venäläisille? Kulmala arvioi, että ei ole hyvä ajatus vähentää venäläisten mahdollisuuksia matkustaa Suomeen. Kangaspuro kehottaa pohtimaan myös aikaa, joka tulee Putinin jälkeen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mistä sähkön myyntihinta muodostuu? Mikä sähkön hintaa nostaa? Keskimääräisen sähkölämmittäjän kuukausilasku on yli kaksinkertaistunut alle vuodessa. Miten hallituksen tulisi toimia energiakriisissä? Keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki ja Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yrittäjien eläkejärjestelmää ollaan uudistamassa. Haastateltavina TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Ongelmana on, että moni yrittäjä alivakuuttaa itseään. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan kolme viidestä yrittäjästä alivakuutti todellisiin vuosituloihin nähden. Myös työläkeyhtiöiden on ollut mahdollista kikkailla niin, että kilpailee maksajista antamalla yrittäjien ilmoittaa työtulon kuten haluaa. Valtio eli veronmaksajat maksavat yrittäjien eläkejärjestelmän kustannuksista osuuden, jota yrittäjiltä yhteensä vuoden aikana kerätyt vakuutusmaksut eivät riitä kattamaan. Tämä osuus oli 10 vuotta sitten alle viisi prosenttia, mutta nykyisin noin kolmasosa yrittäjien eläkkeistä maksetaan verovaroilla. Onko oikein, että yrittäjien eläkkeitä maksetaan veronmaksajien pussista? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miltä Ukrainan sodan rintamatilanne on kesän aikana näyttänyt? Yrittääkö Venäjä käyttää valtaamaansa Zaporizhzhjan ydinvoimalaa kiristämiseen? Krimillä sijaitsevaan Saskin lentotukikohtaan tehtiin isku, joka herättää epäilyksiä ukrainalaisten sissien ja partisaanien osallisuudesta. Mikä rooli partisaanijoukoilla on Ukrainan sodassa? Ukrainan sodan tilannetta analysoivat sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta sekä sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi. Venäjän strategiat ovat matkan varrella muuttuneet. Venäjä aloitti hyökkäyssodalla, jatkoi kulutussodalla ja siirtyi sitten tuhoamissotaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Turkin aiheuttama pattitilanne Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksissa purkautui Naton huippukokouksessa Madridissa. Avain tilanteen purkuun oli Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama ”kolmenvälinen yhteisymmärrysasiakirja”. Turkin presidentti Erdogan tulkitsi saaneensa asiakirjassa läpi vaatimuksensa. Erdoganin mukaan Suomi ja Ruotsi lupautuivat muuttaman terrorismilainsäädäntöään, eivät tue YPG:ta, eikä asevientikieltojakaan ole. Onko näin? Mihin Suomi ja Ruotsi sitoutuivat? Minkälaisesta paperista on kysymys? Onko kyseessä valtiosopimus, julkilausuma, asiakirja vai peräti uusi YYA-sopimus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Itä-Ukrainassa Luhanskin viimeisessä Ukrainan hallitsemassa kaupungissa Lysitšanskissa on käyty viime päivinä raskaita taisteluita. Kaupungin suunnalle taistelut siirtyivät sen jälkeen, kun Venäjän joukot onnistuivat miehittämään läheisen Sjeverodonetskin kaupungin. Ukrainalaisten mukaan Lysitšanskissa Venäjän joukoilla on ylivoima sekä sotilaiden määrässä että kalustossa. Kumman eduksi taistelut Itä-Ukrainassa ovat kääntymässä? Onko Ukrainan sodan strateginen luonne muuttunut puhtaaksi kulutussodaksi? Mihin tavoitteisiin Venäjä pyrkii Itä-Ukrainassa käymällään tykistösodalla? Kuinka kauan Ukraina kykenee käymään ja torjumaan raskasta kulutussotaa? Ukrainan sodan rintamatilannetta analysoivat apulaisprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta sekä sotahistorian tutkija Emil Kastehelmi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sota Ukrainassa johti energian maailmanmarkkinahintojen jyrkkään nousuun. Lännen asettamista talouspakotteista huolimatta Venäjä näyttää hyötyvän aloittamastaan hyökkäyssodasta sen nostaessa energian hintoja. Kansainvälisen energiajärjestön raportin mukaan venäläisöljyn vientitulot olisivat vain nousseet toukokuussa. Tämä kierre haluttiin katkaista johtavien teollisuusmaiden kohdatessa Saksassa G7-kokouksessa. Tietojen mukaan G7-maat aikovat selvittää, onko Venäjän öljylle mahdollista asettaa hintakatto. Leikkasiko G7-kokous siivet Venäjän öljytuloilta? Kuivattaisiko öljynhintakartelli Putinin sotakoneen rahavirrat? Tiistaina päättyneen G7-maiden huippukokouksen päätöksiä analysoivat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä ekonomisti Sanna Kurronen Elinkeinoelämän valtuuskunnasta EVA:sta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Naton huippukokoukseen Madridissa kohdistuu Suomen osalta poikkeuksellisen kovia intressejä. Pöydällä on kysymys Turkin takia jumiutuneista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksista. Purkautuuko Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusjumi Madridissa? Vaatiiko Turkki Nato-prosessin vastineeksi Suomea ja Ruotsia määrittelemään Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n syyrialaisen sisarpuolueen PYD:n terroristijärjestöksi? Mikä on Turkin minimitavoite? Miten Turkin iltalypsy Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksilla vaikuttaa Turkin asemaan Natossa, tai maan kansainväliseen asemaan ja ulkosuhteisiin laajemmin? Miten Turkin johto näkee Turkin aseman kansainvälisessä politiikassa? Naton Madridin huippukokousta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Huippukokouksen ennakkotunnelmista raportoi Madridista johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikassa piisaa huonekaluja: poliitikot saattavat istua kahdella jakkaralla ja politiikassa voi joutua kynnysmatoksi. Joskus uudistus yritetään aloittaa puhtaalta pöydältä. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Akavan puheenjohtajavaihdoksen taustalla on kassakaappisopimus. Sen sijaan kansanedustaja Wille Rydmanin (kok.) ahdistelukohuun liittyy erityinen mappikaappi. Miksi esineisiin liittyvät vertauskuvat ovat niin yleisiä? Ovatko ne politiikan kielen peruskauraa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

EU-huippukokous linjaa EU-maiden kannasta Ukrainan EU-jäsenyyteen. Sinetöivätkö Eurooppa neuvostoon kokoontuvat maat Brysselissä Ukrainan EU-tien? Euroopan parlamentti äänesti uudelleen edellisessä täysistunnossa kaatuneista, Fit for 55 -ilmastopaketin esityksistä. Menivätkö esitykset päästökauppajärjestelmästä, sosiaalisesta ilmastorahastosta ja hiilirajamekanismista viimein läpi? Parlamentti käsitteli raportin elpymisvälineen käytöstä eri EU-maissa. Miksi elpymisvälineen lainoja on nostettu hyvin huonosti, mutta sen sijaan avustusmuotoinen raha on tehnyt jäsenmaille hyvin kauppansa? Brysselin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Alviina Alametsä (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio pui kansanedustaja Wille Rydmaniin liittyvää kohua. Keskustelemassa professori, mediatutkija Anu Koivunen ja Ylen rikostoimittaja Tuomas Rimpiläinen. Koivunen ihmettelee, miksi kokoomus ei ollut puuttunut häirintäepäilyihin aiemmin. "Ajattelen, että kokoomus on reagoinut nyt Helsingin Sanomien jutun jälkeen voimallisesti, mutta suuri kysymysmerkki on, että on odotettu, että ongelma jotenkin katoaisi", Koivunen sanoo. Rimpiläinen arvioi, että politiikan metoo-ilmiön lisäksi on nähtävissä myös vastareaktiota metoolle. "On aika laajaa puolustusta Rydmania kohtaan. Tapahtumia vähätellään", Rimpiläinen kertoo. Koivunen korostaa, että puolueissa on väistämättä kyse myös valta-asetelmista, joihin liittyy paljon sosiaalista kanssakäymistä, ja silloin pitäisi olla selvät pelisäännöt. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostattanut kritiikkiä Euroopassa harjoitettua Venäjä-politiikkaa kohtaan. Oliko sota Ukrainassa seurausta Euroopan kykenemättömyydestä lyödä rajoja Putinin Venäjälle? Oliko sota seurausta Euroopassa tehdyistä karkeista virhearvioista Venäjän suhteen? Miksi Eurooppa ei kyennyt estämään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan? Löytyvätkö syyt Euroopan ja Venäjän välisistä taloudellisista siteistä, Saksan Venäjä-suhteista, Ranskan tai Italian kytköksistä Venäjään? Miten Euroopassa vallinneet käsitykset Venäjästä selittävät harjoitettua Venäjä-politiikkaa? Euroopan suhdetta Ukrainan sotaan analysoi yliopistotutkija, dosentti Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ranskassa käytiin eilen parlamenttivaalit, joissa presidentti Emmanuel Macronin puolue menetti enemistön parlamentissa. Vasemmiston ja vihreiden koalitio nousi selvästi Jean-Luc Melenchonin johdolla. Äärioikeustolainen Marine Le Penin puolue kymmenkertaisti kannatuksena. Keskustelemassa Ranskan politiikkaan erikoistuneet tutkijat Iro Särkkä Helsingin yliopistosta ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen. Särkkä näkee, että nämä vaalit käytiin demokratian kriisitunnelmissa. Hän on huolissaan siitä, että vain alle puolet kansasta äänesti ja ihmiset menevät kaduille protestoimaan. Parkkinen pohtii, onko perinteisten puolueiden aika ohi Ranskassa. Näiden vaalien tärkeä ilmiö on Parkkisen mukaan polarisaatio. Ranska jakautuu ja kaikki puolueet poikkeavat toisitaan selvästi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on nauttinut presidenttikausillaan poikkeuksellisen suurta kansansuosiota. Niinistö on ollut suosittu presidentti, jonka toimia ulkopolitiikan johdossa on pidetty onnistuneena. Ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan Niinistöä kiiteltiin erityisesti Venäjä-suhteiden hoidosta. Kansainvälisessä mediassa Niinistöä tituleerattiin jopa Putin-kuiskaajaksi. Kuinka onnistunutta Niinistön ulkopolitiikka on ollut Suomen kannalta? Mistä tekijöistä rakentui Niinistön ulkopoliittinen linja ”aktiivinen vakauspolitiikka”? Onko ”aktiivinen vakauspolitiikka” ollut menestyksekäs ulkopolitiikan linja? Mikä on Niinistön edistämän ”Helsingin hengen” saldo? Kääntyikö presidentti Nato-jäsenyyden kannalle vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millaisia pykäliä lakiin tarvitaan rajaturvallisuuden varmistamiseksi? Keskustelemassa kansanedustajat Hanna Huttunen (kesk.), Inka Hopsu (vihr.) ja Ben Zyskowicz (kok.). Eduskunta on muuttamassa lainsäädäntöä liittyen rajaturvallisuuteen, mutta aivan yksimielisiä ei olla siitä, miten paljon lainsäädäntöä pitäisi kiristää. Perussuomalaiset on uhannut, että puolue torppaa valmiuslain uudistuksen etenemisen, jos rajavartiolakiin ei saada riittäviä mahdollisuuksia turvapaikanhaun keskeyttämiseen tarvittaessa. Huttunen korostaa, että lainsäädäntö pitää saada ajoissa kuntoon, eikä nyt pitäisi politikoida tällä asialla. Hallintovaliokunta antoi eilen lausunnon valmiuslain muuttamisesta, mutta otti samalla kantaa rajavartiolain tulevaan sisältöön. Rajan sulkemiseen liittyviä säännöksiä vaaditaan rajavartiolakiin, josta hallintovaliokunta tekee pykälät valmiiksi hiovan mietinnön. Sekä valmiuslain että rajavartiolain käsittely on edelleen eduskunnassa kesken. Molemmilla pyritään varautumaan muun muassa uusiin, turvapaikanhakijoita hyväksi käyttäviin hybridiuhkiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että valmiuslain kiireelliseen hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, joten lakiuudistukseen tarvitaan myös opposition tuki. Pitääkö hallituksella olla mahdollisuus sulkea koko itäraja kriisitilanteessa? Hopsun mukaan pitäisi myös selvittää, miten rajanylityspaikkoja sulkiessa kuitenkin turvataan mahdollisuus turvapaikan hakuun. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joiden mukaan ihmisillä on oikeus turvapaikkaan. Zyskowiczin mielestä ei pitäisi ottaa Suomeen tuhansia ihmisiä Venäjän vaikutusoperaation kohteena, vaan pitää tunnistaa, että kriisitilanteessa itäraja voidaan sulkea, ja jättää auki vain esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän turvapaikanhakupiste pidettäisiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kiinan puolustusministerin mukaan Kiina on valmis laajamittaiseen sotaan, mikäli Taiwan pyrkii itsenäistymään. Lausunto annettiin Kiinan puolustusministerin tavattua Yhdysvaltain puolustusministerin Singaporessa. Lausuntoa edelsi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin puheet Yhdysvaltain päättäväisyydestä puolustaa Taiwania, jos Kiina hyökkää sitä vastaan. Kyteekö Taiwanin suunnalla uusi sota? Onko sota Kiinan johdon ajattelussa mahdollinen skenaario? Liittyvätkö Kiinan motiivit olla tuomitsematta Venäjän hyökäystä Ukrainaan, Kiinan tavoitteisiin Taiwanissa ja Etelä-Kiinan merellä? Mitä Kiinan johto ajattelee Ukrainan sodan kärjistämästä suurvaltapoliittisesta tilanteesta? Miksi Taiwan on Kiinan kommunistiselle puolueelle niin sanottu "elämän ja kuoleman kysymys"? Kiinan johdon ajattelua analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan keskuspankin päätös nostaa ohjauskorkoa on merkittävä linjamuutos. Kyseessä on ensimmäinen koron nosto Euroopassa 11 vuoteen. Miksi EKP:n päätti nostaa ohjauskorkoa nopeammin ja suuremmin korotuksin kuin ennakkoon ajateltiin? Kykeneekö Euroopan keskuspankki saamaan koron nostolla inflaation kuriin? Voidaanko korkopolitiikalla hillitä hintojen nousua, kun merkittävä osa inflaatiosta johtuu sodan aiheuttamasta energian ja ruuan kallistumisesta? Mitkä ovat korkopäätöksen seuraukset julkis- ja yksityistalouksien kannalta? Onko uusi eurokriisi mahdollinen? EKP:n korkopäätöstä analysoivat OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen sekä Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston päällikkö Juha Kilponen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Venäjä on muuttanut strategiaansa Ukrainan sodassa? Miten Ukrainan sota voidaan saada päättymään? Haastateltavana on Ylen Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, joka on raportoinut Ukrainasta. Kuronen korostaa, että Ukrainan sotaa on käyty jo vuodesta 2014, ja jo silloin oli selvää, että Vladimir Putin ei tulisi tyytymään vain Itä-Ukrainan alueisiin. Tämän vuoden helmikuussa alkanut laajamittaisempi hyökkäyssota osoittautui kuitenkin epäonnistuneeksi, joten Putin on selvästi muuttanut strategiaansa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on keskustellut useita kertoja Putinin kanssa puhelimessa ja ehdottanut tulitaukoa Ukrainaan. Kurosen mielestä tulitauko olisi kuitenkin virhe, koska se antaisi Venäjälle mahdollisuuden kerätä vielä suuremmat sotajoukot uuteen hyökkäykseen. Kurosen mielestä lännen pitää nyt tukea Ukrainaa aseellisesti vielä nykyistä enemmän, jotta Ukraina voisi lopullisesti karkottaa Venäjän sotilaat miehitetyiltä alueilta. Tämä haastattelu äänitettiin torstaina 9. kesäkuuta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puolueet käsittelevät joka vuosi valtavan määrän puoluekokousaloitteita. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevissa kokoomuksen, keskustan ja vasemmistoliiton puoluekokouksissa nuijitaan päätökset yli viidestäsadasta puoluekokousaloitteesta. Aloitteita on laidasta laitaan: eläketuotoista maaseudun poikamiehiin. Miksi puolueet käsittelevät joka vuosi valtavan määrän aloitteita? Saadaanko niillä koskaan mitään aikaiseksi? Mikä merkittävä päätös on lähtenyt liikkeelle puoluekokousaloitteesta? Nojasiko kevään Nato-ratkaisu alun perin puoluekokousaloitteeseen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ilmastopolitiikka Euroopassa kiristyy keskellä geopoliittista kriisiä ja Venäjän vastaista pakotepolitiikkaa. Viimeisimmässä Eurooppa-neuvostossa päätettiin venäläisen tankkereilla saapuvan öljyn tuontikiellosta. Miten Euroopan parlamentin parlamenttiryhmissä suhtaudutaan Venäjä-pakotteisiin? Euroopan parlamentti äänesti valtavan Fit for 55 -ilmastopaketin esityksistä. Miksi esitys EU:n päästökauppauudistuksesta kaatui äänestyksessä? Viivästyvätkö EU:n ilmastotavoitteet päästökauppauudistuksen kaaduttua? Miten Euroopan parlamentissa suhtaudutaan Turkin vastustukseen Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyydelle? Kykeneekö EU vaikuttamaan Turkkiin Suomen Nato-jäsenyyden tukemiseksi? Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Elsi Katainen (re), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) ja Laura Huhtasaari (id). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronan uusi BA.5-omikronmuunnos saapui Suomeen. Haastateltavina Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Uusi virusmuunnos kiertää immuniteettia paremmin kuin entiset. "Seuraava aalto tulee, ja veikkailtiin, että se on kesälomakauden jälkeen, mutta nyt jännitetään, osuuko se jo juhannuksen jälkeiseen aikaan, joka on terveydenhuollon kannalta iso haaste. Meillä on henkilöstovajauksia ja vaikea saada kesäksi sijaisia", Lehtonen kertoo. Lehtosen mukaan jo noin 30 prosenttia koronatartunnoista on uutta BA.5-muunnosta. "BA.5-kanta on levinnyt Suomessa. Tarttuminen tapahtuu Suomessakin nopeasti", Vapalahti kertoo. Vapalahden mukaan rokotusten ja jo sairastettujen varianttien takia eri maissa nähdään eroja. "Etelä-Afrikassa on niin moni sairastanut jo eri versioita tästä koronasta että siellä sairaalahoidon tarve ja kuolleisuus jäi matalaksi BA.5:n osalta, toisin kuin Portugalissa", hän kertoo. Lehtonen kritisoi Suomen rokotuspolitiikkaa. Ruotsissa, missä jaetaan pian jo viidettä rokoteannosta, on hänen mielestään toimittu paremmin. Yhteiskuntaa ei kuitenkaan tarvitse Lehtosen ja Vapalahden mukaan laittaa säppiin. He kuitenkin kehottavat ottamaan rokotukset ja tarvittaessa käyttämään kasvomaskeja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten inflaatio vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin? Haastattelussa Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen, Laboren ennustepäällikkö Sakari Lähdemäki ja PTT:n toimitusjohtja Markus Lahtinen. Inflaatio on Euroopassa noin kahdeksan prosenttia ja Suomessa noin seitsemän prosenttia toukokuussa. Alle kahden prosentin inflaatioon tottuneille suomalaisille tämä merkitsee suuria muutoksia. Talouden kasvuvauhti on hidastunut. Miten Ukrainan sota vaikuttaa Suomen talouteen? Onko ilmassa peräti stagflaation mahdollisuus? Lahtinen näkee, että nykytilanteessa on samanlaisia elementtejä kuin 1970-luvun stagflaatiossa. "Meiltä virtaa entistä enemmän rahaa öljyä ja energiaa tuottaviin maihin ja meillä on vähemmän rahaa talouden sisällä. Tänä vuonna heikkenee ostovoima ja talouskasvu", hän listaa kehityskulkua. Myös Lähdemäki näkee, että stagflaation riski on suurempi nyt kuin aiemmin. "Ilman sotaa oltaisiin Euroalueella pitkästä aikaa reipasta talouskasvua, mutta nyt sota sotki tilannetta. Korkea inflaatio ja matala työttömyys on pikemminkin merkki ylikuumenemisesta kuin stagflaatiosta. Tässä on ristiriitaisia signaaleja nyt, mutta riski on silti olemassa", hän kertoo. Miten tähän vaikeaan tilanteeseen tulisi varautua? Lahtinen varoittaa, että syksyllä moni tulee näkemään miltä tuntuu kun reaalitulot laskevat. Mikkonen suosittelee ihmisiä nyt pohtimaan voiko menoja karsia, tuloja parantaa, tarkistaa kestääkö omat velat korkojen nousua ja pohtia myös säästöjen tilannetta uudelleen. "Ne joilla velkaa on, ja se on sidottu vaihtuvakorkoisiin lainoihin, niin lainanhoitokulut alkavat nousta", Mikkonen sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo palaa perhevapaalta töihin. Hän on ottamassa ympäristö- ja ilmastoministerin salkun. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on mullistanut maailman ja Suomen tilanteen: edessä on ruoka- ja energiakriisi. Vihreät esittää, että alle 1700 euroa tienaaville maksettaisiin energiarahaa. Ohisalon mielestä perustulo olisi hyvä ratkaisu pidemmällä aikataululla. Hän on huolissaan erityisesti lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä. Venäjän energiasta on Ohisalon mielestä irtauduttava nopeasti, vaikka se olisi vaikeaa. "Mitä suurempi riippuvuus meillä on fossiilisista tuontilannoitteista tai tuontienergiasta, sitä enemmän kiristysruuvia meitä kohtaan voidaan käyttää muualta maailmasta. Kyse ei ole vain Putinin Venäjästä, vaan usein muista hallinnoista, jotka rahoittavat omaa sotapolitiikkaansa tällä fossiilienergialla", hän sanoo. Vihreiden kannatus on laskenut ja on viimeisimmässä Ylen kannatusmittauksessa 9,4 prosenttia. Miksi puolueen kannatus laahaa? Hallituskausi on ollut vaikea koronan takia ja Euroopassa on sota. Ihmisten fokus on Ohisalon mukaan näissä kriiseissä, jolloin vihreiden on ollut vaikea saada ilmastokriisi politiikan keskiöön. Ohisalo lähtee viemään vihreitä vaaleihin "isolla tulevaisuusvisiolla". Tavoitteena on turvallisuus ja hyvinvointi sekä luonto. Mutta ovatko hallituksen ilmastopäätökset olleet riittävällä tasolla? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan sotilaat valtasivat median. Käpi kevään upseerit ovat kertoneet, mitä rintamilla tapahtuu. Sotilaat ovat puhuneet rykmenteistä, divisioonista, strategioista. Sotilassanastoa ja sotametaforia esiintyy runsaasti myös politiikan puheissa. Usein politiikka on taistelua ja valtakamppailuja; toisinaan taktisia vetoja, strategisia suunnitelmia, hyökkäyksiä, valloituksia. Miksi sota on suosittu metaforien lähde? Mikä on strategia, mitä tarkoittaa taktiikka? Mitä ovat pataljoonat, rykmentit, joukko-osastot? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Pitääkö ilmastopolitiikan perustua tieteeseen? Keskustelemassa ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen ja tutkija Anna Kukkonen. Kukkonen on mukana Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa “Tieteellinen tieto ja politiikkaverkostot ilmastopoliittisessa päätöksenteossa”. Kukkosen mukaan politiikassa ei hyödynnetä tieteellistä tietoa monista syistä: tutkittu tieto ei sovi poliittiseen agendaan tai se uhkaa tiettyjen taloudellisten eturyhmien intressejä. Hukkisen mielestä nyt keskitytään liikaa psykologisiin tutkimuksiin ilmastonmuutoksen ympärillä. Hän näkee, että järjestyksen pitäisi yhteiskunnassa olla se, että ensin tehdään yhteiset säännöt yhteiskunnassa ja sitten vasta psykologista tutkimusta. "On pilvin pimein ympäristötieteen tutkimusta, että kaikkein heikoimmat ohjausinstrumentit ovat niitä joissa yritetään hellästi informoida ja hellästi tuupata", Hukkinen sanoo. Ongelmana ilmastonmuutostyön kannalta on, että se uhkaa monien eturyhmien intressejä. Esimerkiksi Influencemap-tutkimusorganisaation mukaan viisi maailman suurinta pörssilistattua energiayhtiötä, Chevron, BP, ExxonMobil, Shell ja Total käyttävät vuosittain noin 178 000 miljoonaa euroa lobatakseen ilmastonmuutoksen pysäyttämistä vastaan. Toimittajana on Linda Pelkonen. Oikaisu: Toisin kuin ohjelmassa sanotaan, Matti Virtanen ei ole "Alfa-tv:n toimittaja" vaan freelancer.

Presidentti Emmanuel Macronin kaudella Ranska on tehnyt paluuta Euroopan johtavaksi maaksi. Macronin visioissa uudistettiin Ranskaa ja rakennettiin voimakkaampaa EU:ta. Onko keltaliivien ja koronaviruksen järkyttämästä Marconin Ranskasta Euroopan mahtimaaksi? Kykeneekö Macronin Ranska seisomaan Ukrainan ja Euroopan tukena Putinin sodan edessä? Vieraana on Macronin Ranskasta kirjan kirjoittanut MTV3:n pitkäaikainen toimittaja, entinen Pariisin ja Brysselin kirjeenvaihtaja, kirjailija Helena Petäistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjä on iskenyt toukokuun lopulla ankarasti Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella. Meneillään on ollut sodan kiivain vaihe. Erityisesti Sjeverodonetskin ja Popasnan kaupunkien suunnilla Venäjä on iskenyt raskaasti. Tiedusteluanalyyseissä arvioidaan käytyjen taistelujen olevan jopa ratkaisevia koko sodan kannalta. Miten taistelut Luhanskissa vaikuttavat Ukrainan ja Venäjän välisen sodan strategiseen kuvaan? Onko Venäjä saamassa haltuunsa koko Luhanskin alueen? Kääntävätkö taistelut Luhanskissa sodan Venäjälle? Ukrainan sodan strategista kuvaa analysoivat yliopistonlehtori Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Suomen puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten työväenluokkaisesta Vladimir Putinista tuli kovaotteinen hallitsija? Keskustelemassa Ilta-Sanomien Venäjä-kirjeenvaihtaja Arja Paananen, Ylen ulkomaantoimittaja, entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jyrki Saarikoski ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Putin kertoo tarinoita ankeasta lapsuudestaan ja katutappelijataustastaan. Mutta kuinka paljon näissä lapsuuden tarinoissa on fiktiota? Putin toimi KGB-agenttina Itä-Saksassa Neuvostoliiton aikaan. Miten köyhästä lapsesta ja harmaasta KGB-agentista tuli ensin pääministeri ja sitten hyökkäyssotaa käyvä presidentti? Millainen valtakamppailu alkaa Putinin jälkeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunnassa esitetään joka vuosi valtavat määrät kysymyksiä. Etenkin ministereiltä kysellään paljon mitä erilaisimmista asioista. Eduskunnan kyselytunnin lisäksi kansanedustajat esittävät hurjat määrät myös kirjallisia kysymyksiä. Ovatko kansanedustajien eduskunnassa esittämät kysymykset aitoja kysymyksiä aidoista ongelmista? Käytetäänkö kysymyksiä poliittisiin hyökkäyksiin, tai julkiseen profiloitumiseen? Mistä kansanedustajat kyselevät? Mitkä kysymykset kansanedustajia askarruttavat? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunta hyväksyi murskalukemin 188 – 8 valtiojohdon päätöksen Nato-hakemuksen jättämisestä. Vastaavia äänestyslukemia ei juuri eduskunnan historiasta löydy. Miten moinen yksimielisyys, näin suuressa kysymyksessä, oli eduskunnassa mahdollista? Minkälaisessa poliittisessa ilmapiirissä eduskunta teki päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta? Kykenikö eduskunta Nato-ratkaisussa itsenäisen päätöksen? Kohdistuiko eduskuntaan Nato-päätöksessä ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä tai hybridivaikuttamista? Oliko Natosta käyty eduskuntakeskustelu riittävän kriittistä? Miten Nato-ratkaisu vaikuttaa jatkossa politiikan ilmapiiriin? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa keskustelemassa ovat eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) sekä tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debateissa eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet keskustelevat eduskunnan puhekulttuurista ja politiikan ilmapiiristä.

Miten hoitajien ja opettajien työkiistat ratkaistaan? Eilen tulleen uutisen mukaan neuvottelut ovat jälleen kariutuneet. Haasattelussa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Tehy on kertonut, että jos palkat eivät nouse 3,6 prosenttia viiden vuoden ajan, hoitajat ovat valmiita ottamaan käyttöön järeän keinon: massairtisanoutumiset. Rytkönen kertoo olevansa valmis menemään "päätyyn asti ja vaikka siitä läpi". "Näyttää että on tulossa pitkä sopimukseton tila. Meillä ei ole kiire", Rytkönen toteaa. Murto arvioi, että opettajat voivat olla lakossa vielä kesälomien jälkeenkin. Onko oikein, että hoitajille annettaisiin korkeammat palkankorotukset kuin muille kunta-alalla? Tästä Rytkösellä ja Murrolla on eriävät näkemykset. "Meille lähtökohta on se, että kunta-alalla palkkojen jälkeenjääneisyys koskee monia aloja, ja siten ei pidä lähteä arvottamaan eri aloja", Murto toteaa. Rytkösen mielestä hoitajat ansaitsisivat paremman korotuksen kuin muut julkisen sektorin alat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi Turkki vastustelee Suomen Nato-jäsenyyttä? Keskustelemassa Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen ja suomenturkkilainen kaupunginvaltuutettu, taloustutkija Ozan Yanar. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kertonut, ettei aio hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkki on esitellyt vaatimuslistan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin on lopetettava tukensa terroristijärjestöille, annettava turvatakuut ja poistettava maahan kohdistuvat vientikiellot. "Näyttää siltä, että Turkki kokee, että heillä on hyvät pelimerkit ja siksi nostavat vaatimuksia keskusteluun", Yanar kommentoi. Hän arvioi, että nyt on Erdoganille otollinen tilanne kääntää katseet pois sisäpolitiikasta, mutta ei usko sen onnistuneen kovin hyvin. "Tämä ei ole suunnattu pelkästään Suomeen ja Ruotsiin vaan myös muille Nato-maille. Turkki vaatii että YPG julistettaisiin terroristijärjestöksi", Leinonen pohtii. Leinonen ja Yanar eivät näe, että Suomella olisi mahdollisuuksia luovuttaa kaikkia Turkin vaatimia henkilöitä ilman oikeuden päätöksiä. Yanar arvioi, että Turkki ei loppuun saakka voi vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan tulee vastaan kun saa joitain tavoitteistaan läpi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

”Ei enää koskaan yksin”, vetosi eduskunnan Nato-keskustelussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. ”Seiso täällä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun”, pohdiskeli puolestaan kansanedustaja Tom Packalen (ps.) Nato-ratkaisua. Kuka oli eduskunnan Nato-keskustelun korkein auktoriteetti: jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth, ruotsalainen kreivi Augustin Ehrensvärd, kirjailija Väinö Linna, Mika Waltari vai Frans Emil Sillanpää? Keihin eduskunnan Nato-keskustelussa vedottiin, keitä siteerattiin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemukset Brysseliin. Jos Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset hyväksytään, Naton ulkopuolella on vain neljä EU-maata. Jääkö EU:n yhteinen puolustuspolitiikkaa tarpeettomiksi, jos lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon? EU pyrkii irti Venäjän fossiilienergiasta yli 200 miljardin jätti-investoinneilla. Onko REPowerEU vastaus Venäjän fossiilienergian poistamiseksi Euroopasta? Miten sotarikoksiin Ukrainassa syyllistyneet saadaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan? Voidaanko Moldovasta tehdä virallinen EU-jäsenehdokasmaa, maan tukemiseksi Venäjän voimapolitiikkaa vastaan? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Mauri Pekkarinen (re) ja Ville Niinistö (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mihin suuntaan Nato on menossa? Suomen Atlantti-seuran pääsihteeri Terhi Suominen. Kun Venäjä valtasi vuonna 2014 Krimin, Nato palautti painopisteensä yhteiseen puolustukseen. Sitä ennen Natolla oli useita operaatioita muun muassa Balkanilla ja Afganistanissa. Onko Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota muuttanut Naton linjaa? Suominen kertoo, että Nato keskittyy nyt "toimintaympäristön vakauttamiseen", keskiössä on omien jäsenmaiden puolustamisessa. Onko Yhdysvalloilla Natossa enemmän valtaa kuin muilla Nato-mailla. Suominen arvioi, että niin sanottu harmaa aika on jäämässä lyhyeksi, koska "todellisuudessa Natolla on jo jonkinlainen poliittinen vastuu hyväksytystä jäsenkandidaatista". Suomen liittyminen Natoon vahvistaisi Pohjoismaista blokkia. Itämerestä muodostuu Naton sisämeri Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien myötä. Natolle Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset tässä aikataulussa on Suomisen mukaan yllättävä asia, koska edes Krimin valtaaminen ei vaikuttanut suomalaisten näkemykseen Natosta. Entä voiko Turkki estää Suomen Nato-jäsenyyden? Periaatteessa kyllä, mutta Suominen ei usko, että tähän käytännössä mennään. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on valtiovierailulla Ruotsissa kuninkaan kutsusta. Samaan aikaan Ruotsin hallitus on päättämässä vuosisataista liittoutumattomuuden ajanjaksoa yhtä jalkaa Suomen kanssa. Mikä ajoi liittoutumattomuudestaan tunnetun Ruotsin liittymään Natoon? Ruotsin ja Suomen Nato-päätöksiä analysoivat Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi Suomen tulee liittyä puolustusliitto Natoon? Miksi liittyminen ei kannattaisi? Miten Suomen turvallisuus ja ulkopolitiikka muuttuvat Nato-jäsenyyden myötä? Keskustelemassa kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Matias Mäkynen (sd.) ja Antti Häkkänen (kok.). Veronika Honkasalo vastustaa Suomen liittymistä Natoon. "Pitkällä aikavälillä globaalisti tarkasteltuna tämä lisää jännittteitä maailmassa. Allekirjoitamme Naton myötä tällainen ydinasejärjestelmä, tekee ydinaseriisunnasta vaikeampaa ja lisää aseellista voimapolitiikkaa", Honkasalo perustelee kantaansa. Mäkysen mukaan Nato-jäsenyys "varmistaa rauhan jatkumisen Suomessa. Pidäke, jota ikävä kyllä joudutaan rakentamaan, on tarpeellinen, jotta Suomeen ei kohdistuisi aggressioita tilanteessa jossa Venäjä on valmis käyttämään jopa sotilaallista voimaa ajaakseen poliittisia tavoitteita". Häkkänen toteaa, että "Nato-jäsenyys lisää rauhan edellytyksiä myös pohjolassa". Hän muistuttaa millaista puolueettomuuspolitiikkaa tehtiin sata vuotta sitten epäonnisin seurauksin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat eilen, että Suomen ulkopoliittinen johto lähettää Nato-hakemuksen sen jälkeen kun sitä on käsitelty eduskunnassa. Vain kymmenkunta kansanedustajaa on vastustamassa Nato-hakemusta, joten lopputulos on odotettavissa. Voiko Suomen Nato-jäsenyydelle kuitenkin tulla vielä mutkia matkaan vai onko reitti jo täysin selvä? Entä miten varmistetaan turvallisuus aikana, jolloin Naton turvatakuita ei vielä ole? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin julkistivat yhteislausunnon Suomen Nato-jäsenyydestä. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi, patistelevat Niinistö ja Marin tiedotteessaan. Onko kyseessä henkilökohtainen kannanotto, vai valtiojohdon institutionaalinen linjaus? Onko aika sanoa hyvästit poliittisen debatin klassikkokäsitteelle Nato-optiolle? Kenelle kuuluu ruotsalaislehti Expressenin kiitos Nato-avusta? Miten Nato-päätös sanoitetaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion Tapio Pajunen analysoivat Suomen Nato-ratkaisun retoriikkaa. Puheet päreiksi -ohjelma esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin. Ohjelmassa pureudutaan politiikan kielen ajankohtaisuuksiin.

Suomen ulkopolitiikan johdon Nato-kanta julkistettiin tänään. Presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin tiedotteen mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Johtopäätös on, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Miksi Suomen ulkopolitiikan johto päätyi kannattamaan Suomen liittymistä Natoon? Mihin historialliseen päätökseen presidentti Niinistön linjaus vertautuu? Suomen Nato-ratkaisua analysoi Helsingin yliopiston professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi puolustusvaliokunta haluaa Suomen Natoon? Keskustelemassa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet kansanedustajat Kimmo Kiljunen (sd.), Timo Heinonen (kok.) ja Atte Harjanne (vihr.). Puolustusvaliokunta ei esitä kansallisia varautumia eli erillisiä ehtoja jäsenyydelle sotilasliitto Natossa. Pitäisikö Suomen kuitenkin estää Naton pysyvät tukikohdat maaperällä vai perästi vaatia niitä tänne? Entä pitääkö ydinaseiden tuominen Suomeen sallia? "Ei ole olemassa mitään kevytversiota Natosta. Natossa joko ollaan tai ei olla", Heinonen toteaa. Hänen mukaansa vasta muiden maiden ratifioinnin jälkeen alkaa keskustelu siitä, minkälainen Nato-maa Suomi haluaa olla. "Jos tässä Suomi lähtisi hyvin räätälöilyllä kulmalla hakemaan, se antaisi erikoisen kuvan", Harjanne toteaa. Kiljunen nostaa esiin, että Norjassa, Tanskassa ja Islannissa on ydinaesvarauma, vaikka ovat Natossa. "Nato-mailla on rajauksia, ja minun kantani on, että Pohjoismaat muodostaisivat oman viiteryhmänsä Natossa ja yksi kivijalka siinä olisi ydinaseettomuus", hän sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka paljon sota ja tappiot Ukrainassa ovat kuluttaneet Venäjän armeijan iskukykyä? Mikä on Venäjän asevoimien tila? Mitä kuvat voitonpäivän paraatista kertovat Venäjän asevoimien tilanteesta ja armeijan iskukyvystä? Venäjän asevoimien tilannetta analysoi maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsström. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjällä juhlitaan tänään Voitonpäivää. Mutta miten voitonpäivän juhlinta onnistuu kun rintamalla tilanne on hankala? Haastateltavina Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ja Ylen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jarmo Koponen. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvä presidentti Vladimir Putin piti Punaisella torilla puheen Voitonpäivän kunniaksi. "Tämä oli jollain tavalla viimeinen puhe jonka Putin piti. Hän tuhoaa nyt sen myytin tästä voitosta. Hän hyökkää Ukrainaan ja sitä ei osa venäläisistä ikinä hyväksy, että hän yritti tulla tällä vanhalla Neuvostoliitto-retoriikalla, mutta ei se mene Venäjällä läpi", Koponen toteaa. Hän arvioi, että tällaisia Voitonpäivän juhlaa ei enää samassa muodossa vietetä, eikä hän usko, että Venäjä tässä muodossa enää säilyy. Lassila pitää silmiinpistävänä, että Putin ei sanallakaan maininnut Ukrainasta. Putin ei ilmoittanut liikekannallepanosta ja sodan julistuksesta, mitä ennakkoon osin arvioitiin. Lassila arvioi, että sodan julkinen julistus ja reserviläisten kutsuminen sotaan ei olisi ollut kannattavaa. "Tällaisessa tilanteessa kaikista Putinin silmänkääntötempuista huolimatta on vaikea uskottavasti myydä että kansakunta olisi uhattuna", Lassila kertoo. Koponen arvioi, että liikekannallepano voi olla kuitenkin edessä aika piankin, koska tilanne rintamalla on hankala. Lassila ja Koponen pohtivat myös miltä näyttää Venäjän tulevaisuus. "Tämä on Neuvostoliiton hajoamisen traaginen loppunäytös", Lassila pohtii. Lassilan mukaan Putin kiistää faktoja, kuten Neuvostoliiton hajoamisen 1991. Huhuja Putinin vaihtamisesta on nähty kansainvälisessä mediassa. Onko lähtölaskenta alkanut? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Liikkuminen on politiikkaa. Kuuluvatko autot meille vai teille? Samastuvatko fillarikommunistit ekologisiin arvoihin? Miksi ennen politiikassa puhuttiin maidon litrahinnasta, mutta tätä nykyä bensiinin pumppuhinnoista? Löytyvätkö ylipolitisoitumisen syyt ilmastokriisistä vai identiteettipolitiikasta? Ovatko politiikassa liike ja liikkuminen kaikki kaikessa? Mikä on tämän ajan poliittisesti tulikuumin menopeli? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

EU-komissio ajaa täyttä tuontikieltoa venäläiselle öljylle Venäjän aloittaman Ukrainan sodan takia. Komissio esittää sekä raakaöljyn tuonnin kieltoa, että jalostettujen öljytuotteiden kieltoa. Venäjän energiasta riippuvaiset Unkari ja Slovakia vastustavat raakaöljyn tuontikieltoa, mutta myös Saksalle kysymys on taloudellisesti vaikea. Meneekö komission esittämä venäläisöljyn tuontikielto läpi? Miten Venäjä-pakotteet ja energian tuontikiellot vaikuttavat Eurooppaan? Millä aikataululla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi mahdollinen? Miksi esityksessä EU:n uudeksi vaalilaiksi halutaan luoda koko Euroopan laajuinen ylikansallinen ehdokaslista? Politiikkaradiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietiläinen (epp), Alviina Alametsä (greens) ja Silvia Modig (left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten ruuan huoltovarmuus turvataan? Keskustelemassa Huoltovarmuusorganisaation poolisihteeri Markus Lassheikki ja Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Mitä tapahtuisi sellaisessa skenaariossa, jossa ruuan ja energian tuonti Suomeen vaikeutuisi tai estyisi? Lassheikki ja Kalmari ovat sitä mieltä, että turpeen tuotantoa voisi lisätä ja metsiä hakata nykyistä enemmän. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara, minkä takia siitä on haluttu asteittain eroon ja hakkuiden määrät ovat nyt jos Suomessa lähellä kestävän määrän rajaa. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan hakkuiden määrä nousisi jo ensi vuonna yli 80,5 miljoonan kuution, jonka Luonnonvarakeskus on arvioinut kestäväksi hakkuiden määräksi. Kalmari on kuitenkin sitä mieltä, että kriisitilanteessa hakkuita voitaisiin lisätä. Ruuan osalta huoltovarmuus on tällä hetkellä riittävä, mutta riskejä on näkyvissä. "Tällä hetkellä tilanne on ihan hyvä kuluttajan näkökulmasta, mutta ongelmia alkaa näkyä ruuan tuotannossa ja jossain määrin elintarviketeollisuudessa. Koronakriisin ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksen heijastuvat", Lassheikki kertoo. Yksi merkittävä kysymys Suomen ruuantuotannolle on lannoitteiden tuonnin heikkeneminen ja jo moninkertaiseksi kohonnut lannoitteiden hinta. Kalmari kritisoi tilannetta, jossa ruokakaupat "tekevät ennätystuloksia ja viljelijät ovat konkurssin partaalla". Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten Venäjä käy informaatiosotaa? Haastattelussa tietokirjailija, toimittaja Jessikka Aro. Aro kertoo, miksi väärä tieto on vaarallista: informaation avulla luodaan tukea tuleville tai käynnissä oleville sotatoimilla. "Psykologisen vaikuttamisen asiantuntijat pyrskivät nimenomaan kauko-ohjaamaan meitä meidän tunteiden kautta", Aro kertoo. Hän kertoo myös mikä on "mätä silli" -strategia, jota käytetään sosiaalisessa mediassa. Myös Venäjän lähetystöt toimivat Putinin trollitehtaina, Aro kertoo. Maaliskuusa Suomessa hämmensi Venäjän Helsingin suurlähetystön sosiaalisessa mediassa julkaisema kehotus ilmiantaa venäläisiin kohdistuvaa syrjintää. Ranskassa Venäjän suurlähetystö jakoi Twitter-tilillään huhtikuussa videon, jssa mies pakenee poliisia ja tuhoaa Anna Kareninan ja Idiootin sivuja. Aron mielestä Suomen poliitikkojen pitäisi ottaa rohkeammin kantaa Ukrainan sotaan ja Venäjän toimintaan liittyen. Toimittajana on Linda Pelkonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Miten suomettuminen näkyi Supon toiminnassa kylmän sodan aikana? Haastateltavana väitöskirjatutkija Mari Luukkonen. KGB yritti kylmän sodan aikana kontrolloida Supoa. Luukkonen kuvaa, miten Suomi ja Supo toimi kaksilla raiteilla: ulospäin annettiin toista kuvaa kuin mitä todella tehtiin. Supolla oli Luukkosen mukaan hyvin tarkat perälaudat, vaikka se vaikutti Neuvostoliiton liittolaiselta. Samoin toimi valtion johto: ulkomailla kahdenvälisissä keskusteluissa käytiin ihan erilaisia keskusteluja kuin julkisuuteen ja Neuvostoliiton edustajien kanssa. Supon päällikkö Seppo Tiininen oli henkilökohtaisesti suhteessa KGB:hen kuten oli lähestulkoon koko Suomen poliittinen eliitti. Luukkonen kuvaa KGB:n strategiaa Suomessa "pirullisen nerokkaaksi". On vaikea sanoa missä kulkee laittoman tiedustelun ja normaalin vaikuttamisen raja. KGB pyrki värväämään Suomesta agentteja, joista osa lähti kaksoisagenteiksi eli raportoi Supolle kaiken, mitä KGB yritti heidän kauttaan urkkia. Edelleenkin Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomeen. Suomettumisen ajan kaltaiset toimet ovat Luukkosen mukaan kuitenkin lähellä nollaa. "Kybermaailma mahdollistaa tänä päivänä paljon. Tiedustelupalveluille varmasti agentin värvääminen on suurin kruunu jonka voi saavuttaa", Luukkonen toteaa. Viimeistään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen suhtautumisen Venäjään perinpohjin. Kuitenkin murros alkoi jo Georgian sodasta ja Krimin miehittämisestä. "Kyllä nyt pelataan lännen säännöillä ei idän säännöillä kuten kylmän sodan aikana pakon sanelemana", Luulloken sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Punavihreyttä, kapitalismikritiikkiä, arvoliberalismia, tasa-arvoa, uusliberalismin vastustajia, rauhanaatetta – mistä on nykyvasemmisto tehty? Yrittääkö vasemmisto olla vihreämpi kuin vihreät? Kaipaavatko vasemmistopuolueet punavihreyden sijaan punaista? Katosiko taisteleva työväenliike vasemmistopoliitikkojen puheista? Olivatko vasemmistopuolueet hallituksessa viemässä hoitajilta lakko-oikeuden? Kilauta kansanedustajalle -osiossa hallituksen "pakkolakiesitystä" arvioi vasemmistoliiton ay-taustainen kansanedustaja Jari Myllykoski. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miksi hoitajat ovat palkkakuopassa? Keskustelemassa Sosten pääekonomisti Anni Marttinen ja Etlan toimitusjohtaja, ekonomisti Aki Kangasharju. Hoitajien ammattijärjestöt Tehy ja Super vaativat lisää palkkaa ja suunnittelevat joukkoirtisanoutumisilla. Miksi sairaanhoitajat tienaavat selvästi vähemmän kuin insinöörit? Sairaanhoitajan keskipalkka on noin 3200 ja insinöörin noin 4700 euroa kuukaudessa. Pitääkö muillekin kunta-alalla maksaa enemmän, jos hoitajien palkkoja nostetaan? Perustuuko hyvinvointivaltion toiminta naisten tekemään matalapalkkaiseen työhön? Marttinen ja Kangasharju pohtivat myös hoitajien heikkojen palkkojen taustoja: syitä löytyy historiasta. "On ihan päätösperäisiä toimia, että naisille maksetaan pienempää palkkaa", Marttinen kertoo. Hän pohtii, että kulttuurin ja ajatusmaailman muutos kestää ehkä enemmän kuin sata vuotta. Kangasharju on huolissaan kuntien työtaakasta. Silloin kun kunnille annetaan lisää tehtäviä, pitäisi myös pohtia kokonaisuutta laajemmin. "Yksi tekijä on myös se, että minkälaista hyvinvointivaltiota poliitikot haluavat rakentaa", Kangasharju toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ulkopuolista painetta, kovaa julkista keskustelua, somevyörytystä, poliittista painostusta: miten nämä vaikuttavat kansanedustajiin? Onko eduskunnan palomuuri kunnossa? Estääkö esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva kiivas Nato-keskustelu kansanedustajia tekemästä asiassa itsenäistä päätöstä? Miten eduskunnan ulkopuolinen paine vaikuttaa kansanedustajiin? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa keskustelemassa ovat eduskunnan varapuhemies Juho Eerola (ps.), perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debateissa eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet keskustelevat eduskunnan ja politiikan puhekulttuurista sekä ilmapiiristä.

Tuoreet tiedot Ukrainasta kertovat kovista taisteluista Itä-Ukrainassa. Samaan aikaan rajan takaa Venäjältä kerrotaan väitetystä iskusta Brjanskin öljyvarastoihin. Mistä tiedot kertovat? Käydäänkö Ukrainan sodan ratkaisevat taistelut tykistörintamilla vai tiedustelurintamilla? Kumpi hallitsee ilma-, informaatio- ja kyberherruutta: Venäjä vai Ukraina? Minkälainen on Ukrainan sodan strateginen kokonaiskuva? Ukrainan sotaa analysoi puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö ja nykyinen puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Harri Ohra-aho. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä Ranskan presidentinvaalien tulos merkitsee Euroopalle? Keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, Pariisin kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron voitti äärioikeistolaisen Marine Le Penin. Ensimmäisellä kierroksella tärkeä teema oli ostovoima. Toisella kierroksella ehdokkaat yrittivät kerätä ensimmäisellä kierroksella hyvän äänipotin saaneen vasemmistolaisen Jean-Luc Melanchonin äänestäjiä. Le Pen on ilmastoskeptikko, mitä Macron käytti hyväkseen ja nosti ilmastokriisin tärkeäksi vaaliteemaksi toisella kierroksella. Myös Le Penin hyvät välit Venäjän presidentti Vladimir Putiniin nostettiin esille entistä isommin. Äärioikeistolainen Le Pen jäi kuitenkin vain 17 prosenttiyksikköä Macronista. "Miten Le Pen ja äärioikeisto on edistynyt on ihan huikeaa. Eihän tuollaista ole missään että äärioikeiston edustaja saa yli 40 prosenttia äänistä", Petäistö sanoo, ja arvioi, että Le Penillä on mahdollisuus presidentiksi viiden vuoden päästä. Mikä vaikutus Macronin valinnalla on muuhun Eurooppaan? "Macron on EU:n tulevaisuutta eniten luotsaava henkilö. Hänellä on selkein näkemys siitä mitä hän haluaa että Eurooppa on, ja tekee hyvin konkreettiisa esityksiä siihen liittyen, Hän haluaa vahvistaa EU:ta, ja haluaa että EU on globaalisti merkittävä toimija. Le Pen olisi halunnut rapauttaa EU:ta", Ylikrajula sanoo. Hän arivoi, että Le Pen olisi vienyt EU:n kriisiin. Clercin mukaan on riski, että Eurooppa jakautuu Ukrainan sodan päättyessä kahteen leiriin, jossa osa haluaa eristää Venäjän ja osa rakentaa parempia suhteita. "Jos Marine Le Pen olisi siinä tilanteessa ollut Ranskan presidentti, se olisi merkinnyt suurta kahtiajakoa Euroopassa Ranskan ja Saksan kesken", Clerc sanoo. Macron on myös korostanut, että ilmastokriisiä vastaan on taisteltava kunnianhimoisemmin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunta keskusteli Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Natoa käsitelleessä eduskuntakeskustelussa puhuttiin myös idästä ja lännestä, vapausaatteista, liberalismista, demokratiasta. Kansanedustaja Jani Mäkelän (ps.) mukaan "Suomen paikka Natossa olisi ollut jo 73 vuotta — Suomi on ollut länsimaa niin kauan." Mitä Mäkelä tarkoitti? Miksi eduskunnan Nato-keskustelussa vedottiin länteen ja länsimaalaisuuteen? Onko Nato lännen etuvartio? Ratkaiseeko länsimaalaisuuden maantiede vai poliittinen järjestelmä? Ollakseen länsimaa, pitääkö sijaita lännessä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Onko Suomi öyhökratia? Millä tavalla valta jakautuu uudelleen kun öyhötys sosiaalisessa mediassa vaikuttaa perinteiseen vallan jakoon? Ketkä tässä muutoksessa ovat voittajia ja ketkä häviäjiä? Haastateltavana Helsingin Sanomien politiikantoimituksen esihenkilö, tietokirjailija Jussi Pullinen, joka on kirjoittanut kirjan Öyhökratia yhdessä Johannes Koposen ja Minea Koskisen kanssa. "Some-öyhötyksen" lisääntyminen on siirtänyt paljon valtaa vähemmistölle, kirjassa kerrotaan. Esimerkiksi Kirsi Piha saattaisi olla Helsingin pormestari, jos some-raivo ei olisi saanut häntä vetäytymään kisasta. Kyse on yleisestä ilmistä, jossa sosiaalisen median kanavia käytetään vallan välineinä. "Päättäjillä pyörii koko ajan some-kela päässä, ja sen mukaan säädetään omaa politiikan tekemistä", Pullinen sanoo. Pullisen mukaan tämä mekanismi vaikuttaa myös siihen, käydäänkö vuoden päästä ilmastovaalit vai verovaalit. "On muodostunut aktivistien some, jossa osataan käyttää viestintäympäristöä monitahoisesti hyväkseen", Pullinen toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista on eduskunnan käsittelyssä. Selonteko valmisteltiin pikavaudilla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Selonteossa kuvataan Suomen olevan tienristeyksessä, jossa valitaan uusi ulkopolitiikan suunta. Mitään tiettyä ratkaisua ei esitetä, mutta tekstin on tulkittu tukevan Suomen Nato-päätöstä. Yhtyykö eduskunta selonteossa esitettyyn analyysiin? Onko ajankohtaisselonteko paperi, jolla Suomi astuu Natoon? Miten Ruotsin päätös Natoon liittymisestä tai liittymättä jättäytymisestä vaikuttaa Suomeen? Selonteon eduskuntakäsittelystä ja Suomen mahdollisesta Nato-ratkaisusta ovat keskustelemassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) ja valiokunnan jäsen Jouni Ovaska (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ihmiskunnalla on vain muutama vuosi aikaa tehdä käänne ilmaston lämpenemisessä. Keskustelemassa ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta, vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista ja Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen. Mikä merkitys on huhtikuun alussa julkaistulla IPCC-raportilla? Hukkisen mukaan on "On karkeasti 10 vuotta aikaa tehdä radikaaleja leikkauksia", jotta ilmastokatastrofeja saadaan hillittyä. Hakala korostaa, että meidän myös Suomessa pitää myös omaa intressiämme huomioiden olla huolissaan ilmastonmuutoksesta. "Eurooppaankin on ennustettu merkittäviä seurauksia riippuen siitä, miten pahaksi ilmastonmuutos äityy", hän sanoo. Onko Venäjän energiasta mahdollista luopua ilman, että ilmastotavoitteet kärsivät? Hukkinen pitää nykytilannetta sellaisena, jossa ollaan kroonisesti kriiseissä ja jokainen kriisi antaa hyvän syyn tehdä nopeasti mitä tahansa hinnalla millä tahansa, ajattelematta 20 tai 30 vuoden päähän. "Se on se polku jolla me kävelemme helvettiin. Uudenlainen haaste on se, että teemme välittömien kriisien hallintaa ja samanaikaisesti harkitsemme jokaisen päätöksen vaikutukset vuosikymmenien ajalla", hän sanoo. Lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pitäisi vähentää kulutusta. "Energian säästäminen on mahdollista jo tänään. Energian säästämistä voidaan tehdä paljon liikenteessä, lämmityksessä ja kaikessa muussakin", Heiskanen toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksista luovutettiin eduskunnalle. Julkisuudessa paperi on ristitty niin sanotuksi Nato-selonteoksi. Kyse on poikkeuksellisesta selonteosta, jossa Venäjästä puhutaan suoraan. Onko selonteko Suomelta Venäjä-politiikan katumusharjoitus? Onko ajankohtaisselonteko paperi, jolla Suomi astuu Natoon? Merkitseekö selonteko ”Kekkoslovakian” loppua, tai suomettumisen päätepistettä? Oliko Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin videopuhe eduskunnalle ”perussetti”, kuten entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) puhetta kuvasi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Vähentäisikö vai lisäisikö Nato-jäsenyys Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa? Haastattelussa Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa. "Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen eli Natossa ei tehdä päätöksiä, joita yksikään jäsenmaa ei voisi hyväksyä", Asunmaa kertoo. Esimerkiksi viidennen artiklan aktivointiin tarvittaisiin kaikkien 30 jäsenmaan hyväksyntä. Asunmaan mielestä ei olisi kuitenkaan epäselvää, etteikö tästä päästäisi yksimielisyyteen, jos jokin jäsenmaa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Asunmaa kertoo, millaisella prosessilla Suomi voisi liittyä Natoon, jos näin päätettäisiin. Aikaa tähän ei välttämättä menisi kovin pitkään, maksimissaan muutama viikko. Millaisia ehtoja Suomi voisi Natoon liittymissopimukseen neuvotella? Mitä Nato-jäsenyys velvoittaa Suomelta? Asunmaa korostaa, että Suomi luopui liittoutumattomuudesta jo liittyessään EU:n jäseneksi. Hän ei näe, että Nato-jäsenyydellä olisi suurta merkitystä Suomen ulkopoliittiseen liikkumavaraan. Asunmaa arvioi, että Naton jäsenenä Suomen voisi olla helpompi luoda toimivampia suhteita Venäjään, koska silloin Venäjä ei voisi samalla tavalla enää painostaa. Tänään julkaistaan hallituksen turvallisuuspolittinen selonteko, mutta tätä jaksoa tehdessä sitä ei vielä ole julkaistu. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tiedustelutietojen mukaan Venäjä on valmistautumassa uuteen suurhyökkäykseen Ukrainassa. Onko laajamittainen hyökkäys idässä Ukrainan sodan seuraava vaihe? Milloin mahdollinen Venäjän uusi suurhyökkäys voisi alkaa? Yrittääkö Venäjä ratkaista sodan Venäjällä vietettävään voitonpäivään 9.5. mennessä? Ukrainan sodan operatiivista tilannetta analysoi Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ranskan presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon menevät istuva presidentti, keskustaliberaali Emmanuel Macron ja äärioikeistolainen Marine Le Pen. Haastateltavina Ranskaan ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen ja Ranskan pitkäaikainen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö. "Ranskaa ei voi koskaan johtaa henkilö jonka sukunimi on Le Pen", Parkkinen sanoo. Le Penin sukuun liittyy stigma, jota Marine Le Pen on pyrkinyt häivyttämään kaikin keinoin. Petäistö arvioi, että Le Penillä on juuri tämän kasvojen pesun takia mahdollisuudet voittaa vaalit. Macron on pystynyt Ukrainan sodan aikana näyttämään hyvää ulkopoliittista johtajuutta, mutta moni näkee Macronin elitistisenä eikä hän ole pystynyt ratkaisemaan eriarvoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Ratkaisevaksi voi muodostua miten jakautuu vasemmistolaisen Jean-Luc Melenchon merkittävä äänipotti. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esiintyy videoyhteydellä Suomen eduskunnassa. Ensimmäistä kertaa ulkovaltion päämies esiintyy Suomen eduskunnassa eduskunnalle. Vetoaako Zelenskyi suomalaisten talvisotakokemukseen? Ylen puoluekannatusmittauksessa kokoomuksen kannatus on noussut kaikkien aikojen ennätykseensä. Onko sota ja Nato saaneet politiikan mannerlaatat liikkeelle? Ratkeaako sairaanhoitajien lakko sovittelulautakunnalla, potilasturvallisuuslailla, vai pakkolailla? Mikä on talouskehykset rikkova poikkeuslauseke? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ukrainassa Butšan kaupungissa ilmi tulleiden siviilien teloitusten seurauksena EU-maat valmistelevat uusia Venäjän vastaisia lisäpakotteita. Pöydällä on komission esitys kivihiilen tuontikiellosta, meri- ja maantiekuljetusten estosta, sekä uusista pankkipakotteista, joissa mukana on Venäjän toiseksi suurin pankki VTB. Riittääkö komission esitys viidennestä pakotepaketista? Olisiko täydellinen öljy- ja kaasuboikotti mahdollinen? Minkälaisia talousvaikutuksia Venäjän vastaisilla uusilla pakotteilla on EU-maille? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen, Ville Niinistö ja Nils Torvalds. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitus sai kehysriihensä päätökseen eilen. Mitä päätettiin? Keskustelemassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen. Kehysriihi oli Lindtmanin ja Pylvään mukaan helpompi kuin moni aiempi riihi, koska oli selvää, että sotatilanteessa puolustukseen pitää panostaa. Hallitus päätti panostaa puolustukseen kaksi miljardia euroa. Leikkauksia tehdään 370 miljoonan euron edestä. Mykkänen kertoo, että kokoomus olisi valmis tässäkin tilanteessa leikkaamaan sosiaaliturvasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sota Ukrainassa on saanut Turkin hakeutumaan rauhanvälittäjän rooliin. Ukrainan ja Venäjän delegaatiot ovat tavanneet Istanbulissa presidentti Recep Tayyip Erdoğanin isännöidessä tulitaukoneuvotteluita. Mitä Turkissa ajatellaan sodasta Ukrainassa? Minkälaiset ovat maan suhteet Ukrainaan ja Venäjään? Minkälaisia taloudellisia, poliittisia tai sotilaallisia intressejä Turkilla on Mustallamerellä? Miten Turkki suhtautuu talouspakotteisiin tai Venäjän energiakaupan jäädyttämiseen? Tukeeko Turkki Suomen tai Ruotsin mahdollista liittymistä Natoon? Minkälainen Nato-maa on Turkki? Turkin suhdetta Ukrainan sotaan analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten ja kuinka nopeasti Suomi pääsee irti Venäjän enegiasta? Haastattelussa EK:n johtava asiantuntija Kati Ruohomäki ja Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että energiariippuvuudesta Venäjään on irtauduttava niin nopeasti kuin mahdollista. Kuinka nopeasti Suomi ja koko EU voisi irtautua Venäjän energiasta? Ja millä keinoilla se onnistuisi? EU-lähteet ovat julkisuudessa väläytelleet, että voitaisiin puhua vuodesta 2030 tai 2027, mutta toiset ovat sitä mieltä, että Venäjän energiasta pitäisi luopua välittömästi. Saksa aikoo puolittaa venäläisen tuontiöljyn määrän jo kesään mennessä. Tynkkynen korostaa, että kyseessä on poliittinen päätös, jossa pitää punnita miten kova hinta ollaan valmiita maksamaan siitä, että Venäjältä tuodusta energiasta luovutaan. Ruohomäen mielestä nyt pitäisi panostaa erityisesti lupaprosessien nopeuttamiseen, jotta Venäjän energialle saadaan vaihtoehtoja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli neljä miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan sodan jaloista Ukrainasta. Suomeen ukrainalaisia on tähän mennessä saapunut noin 14 000. Ovatko sotaa karkuun lähtevät ukrainalaiset pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia, vai evakkoja? Miksi poliittisessa keskustelussa pakolaisuutta kuvaavat käsitteet sotkeutuvat keskenään? Miksi sotaa pakenevista ukrainalaisista ei ole aiheutunut vuoden 2015 pakolaiskriisin kaltaista repivää kiistaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) vapautettiin syytteistä, jotka koskivat hänen homoseksuaalisuuteen liittyviä kirjoituksiaan ja puheitaan. Keskustelemassa Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen. Räsänen on vedonnut toistelleensa vain Raamatun sanomaa. Hän asemoi itsensä niihin, jotka eivät saksi mitään pois Raamatusta, ja ilmoittaa sitoutuvansa kaikkeen Raamatussa. Nissinen tyrmää tämän argumentin. "Tämä ei pidä paikkansa. On kohtia esimerkiksi vanhassa testamentissa, jossa homoseksuaalisesta aktista määrätään kuoleman rangaistus. Koska hän ei sitä halua, hänellä on tulkinnallinen malli, jonka kautta hän selittää sen pois. Fakta on se, että jotain kohtia jätetään pois", Nissinen kertoo. Huttunen korostaa, että ei kukaan pysty noudattamaan Raamattua. "Se on hirveän pitkän ajan kuluessa syntynyt teksti, joka ei ole joka kohdasta harmoninen, täysin yhtenäinen normijärjestelmä", Huttunen kertoo. Hänen mielestään on aivan ilmeistä, että Raamattua on käytetty politiikan teon välineenä, ja valittu kohtia, jotka itselle sopii. Nissisen mukaan kulttuurisodassa ollaan jo aika syvällä, ja Amerikassa tilanne on suorastaan toivoton. Hän on huolissaan, että Räsäsen oikeuskeissiä käytetään hyväksi kulttuurisodissa Amerikkaa myöten. "Toinen osapuoli on valmis tinkimään naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja hyvinvoinnista hyvin paljon jonkun korkeamman päämäärän hyväksi. Tässä tulee Raamatun tulkinnan kysymyksiä, mihin lakaistaan kaikki sellaiset hyvin painokkaasti sanotut asiat siitä, miten pitäisi ihmisiä kohdella kuten toivoisi itseään kohdeltavan ja mitä lähimmäisen rakkaus tarkoittaa", hän pohtii. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Minkälainen poliittinen keskustelu eduskunnassa on käynnissä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusista ratkaisusta, kuten mahdollisen liittymishakemuksen jättämisestä Natoon? Löytyykö eduskunnasta poliittista yksituumaisuutta muuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa keskustelemassa ovat eduskunnan varapuhemies Antti Rinne (sd.), perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, sekä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo (vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatit ovat osa hyvään puhekulttuuriin pyrkivää Hyvin sanottu -hanketta, jota Yle vetää ja jossa myös eduskunta on mukana. Vieraina ovat eduskunnan puhemiehet ja puhemiesneuvoston jäsenet. Hyvin sanottu -debatteja järjestetään Politiikkaradiossa kerran kuussa.

Miksi Valko-Venäjä sallii Venäjän hyökätä Ukrainaan maansa kautta? Haastateltavina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan ja Turun yliopiston dosentti Heino Nyyssönen. Nyyssönen kuvailee Valko-Venäjän suhdetta Venäjään vasalli-suhteeksi. Silvan puhuu maiden keskinäisriippuvuudesta. Valko-Venäjän vielä orastava demokratiakehitys on ottanut rajusti takapakkia parin vuoden aikana. Maata diktaattorin ottein hallitseva Alexander Lukašenka on vaientanut vapaan median ja vanginnut protestoineita ihmisiä. Voiko Valko-Venäjän armeija osallistua Ukrainan sotaan täysimittaisesti, jos Vladimir Putinin paikat käyvät entistä tukalammiksi? Nyyssösen mukaan Valko-Venäjä voidaan jo nykyiselläänkin laskea Ukrainan sodassa osapuoleksi. Silvan arvioi, että Valko-Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on mahdollinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sodan useita epäonnistumisia on hämmästelty ympäri maailmaa. Mikä kaikki Ukrainan sodassa on mennyt Venäjän kannalta pieleen? Miksi erityisesti Venäjän tiedustelu on epäonnistunut raskaasti? Kykeneekö Venäjä korjaamaan virheensä? Mitä Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirissä parhaillaan tapahtuu? Mitä johtopäätöksiä Suomessa voi tehdä Putinin sodasta Ukrainassa? Venäläistä tiedustelutoimintaa Ukrainan sodassa analysoi Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja, entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö, eversti evp. Martti J. Kari. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Millä nimellä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan pitäisi kutsua? Onko kyseessä Ukrainan sota, vai Venäjän hyökkäys? Vähätteleekö puhe Ukrainan sodasta Venäjän hyökkäyssotaa? Käytiinkö keväällä 1918 Suomessa sisällissota, vapaussota, kansalaissota, punakapina, veljessota vai luokkasota? Onko Nato puolustusliitto, sotilasliitto, vai molempia? Kysymykseen vastaa Nato-keskusteluun aktiivisesti osallistunut kansanedustaja Anders Adlercreuz (r.). Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millainen ruokakriisi on odotettavissa kun Ukrainan valtavat vilja-aitat eivät olekaan käytössä? Haastattelussa Luken erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio ja MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. Ukraina on maailman suurin auringonkukkaöljyn tuottaja, maailman toiseksi suurin ohran tuottaja ja maailman kolmanneksi suurin vehnän ja rapsin tuottaja. Millaisia vaikutuksia on sillä, että Ukrainan ruuan tuotantoa heikkenee? Karikallion mukaan etenkin Afrikassa tulee ongelmia kun Ukrainasta ei saadakaan ruokaa. Schulman arvioi, että Suomessa ruuan hinta voi nousta noin 10-15 prosenttia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden osallistuu torstaina Ukrainan sodan takia järjestettyyn Naton ylimääräisen huippukokouksen Brysselissä. Biden on kutsunut Putinia diktaattoriksi ja sotarikolliseksi. Mitä Bidenin Euroopan vierailulta voidaan odottaa? Minkälaista linjaa suhteessa Venäjään Biden rakentaa? Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muuttaa Yhdysvaltojen roolia Euroopassa? Onko Yhdysvallat valmis takaamaan ei Nato-maa Ukrainan turvallisuuden? Minkälaista ulkopoliittista ratkaisua muuttunut tilanne vaatii Suomelta? Kuinka pitkään mahdollisen Nato-ratkaisun aikaikkuna on auki? Presidentti Bidenin vierailua analysoivat tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ovatko hallituksen ilmastopäätökset riittäviä? Ja mitä pitäisi tehdä, jotta ilmastokriisi pidetään kurissa? VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen ja Professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta. Hallitus esitteli viime viikolla uusia ilmastotoimia ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin (vihr.) johdolla. Laukkanen ja Nygren eivät ole vakuuttuneita, että hallituksen toimet ovat riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi. "Laskelmat perustuu kaikkein optimistisimpiin oletuksiin. Jos laskelmassa on takana monta epävarmaa tekijää, joudutaan tekemään monta oletusta, ja jos aina valitaan aina se mikä olisi paras mahdollinen mitä voisi käydä, niin silloin päästään laskelmilla siihen, että liikenteen päästöt puolittuvat 2030 mennessä", Laukkanen kertoo. "Tässä aika paljon kerrotaan mihin pyritään, mutta ei ole kovin paljon tietoa, millä keinoin. On hajanaisia ehdotuksia, mitä tehdään", Nygren sanoo. Hänen mielestään saastuttamista pitäisi suitsia sekä kepillä, että porkkanoilla. Hallitusohjelmassa on sovittu ilmastotavoitteista, joiden mukaan Suomen pitää olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja liikenteen kasvihuonekaasut pitää puolittaa 2030 mennessä. Taakanjakosektorin päästövähennyksiä koskevat kuitenkin myös EU:n ilmastotavoitteet, joiden mukaan Suomen velvoite on vähentää taakanjakosektorin päästöjään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Entä miten Ukrainan sota vaikuttaa ilmastotyöhön? "Joka kerta kun me täällä tankkaamme bensaa tai dieseliä, tuemme suorasti tai epäsuorasti Venäjän sotatoimia, tuetaan Venäjän varustautumista", Laukkanen toteaa. "Venäjän puun tuonnin lakkaaminen lisää hakkuita Suomessa, mikä pienentää hiilinieluja", Nygren sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän hyökkäys Ukrainassa on junnannut paikoillaan pari viikkoa. Esimerkiksi Mariupolin kaupunki on edelleen Ukrainan hallussa huolimatta Venäjän jatkuvista summittaisista pommituksista. Onko Venäjän hyökkäyksen kulminaatiopiste käsillä? Miltä näyttää Venäjän joukkojen toimintakyky operaation jatkamiseksi? Onko Venäjä pakotettu muuttamaan ja asettamaan uudelleen sodan tavoitteitaan? Ukrainan sodan operatiivista tilannetta analysoivat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokangas sekä Suomen puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Ukrainassa esitetyn "Kansan palvelija" tv-satiirin pääroolissa näytteli koomikko Volodymyr Zelenskyi. Zelenskyi esitti historianopettajaa, joka valitaan sarjassa sattumalta presidentiksi. Vuonna 2019 satiiri muuttui todellisuudeksi, kun Zelenskyi valittiin oikeasti Ukrainan presidentiksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Zelenskyi on koko maailman ihailema Ukrainan vastarinnan symboli. Mistä Zelenskyin karisma nousee? Miten todellisuus ja fiktio sekoittuvat sotatapahtumien keskellä esiintyvässä presidentti Zelenskyissä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.