Miten menneisyyden menestyjät ja tulevaisuuden tekijät eroavat toinen toisistaan? Mitä tarkoittaa työn murros ja miten siihen voidaan valmistautua, jotta olemme tulevaisuuden tekijöitä?Onko niin, että menneisyydessä menestyttiin ja tulevaisuudessa menehdytään? Rastor-instituutin toimitusjohtaja Toni Berkowitsin vieraana aiheesta on keskustelemassa futuristi, keksijä, tietokirjailija, puhuja, kolumnisti ja säveltäjä Perttu Pölönen.Podcastin sisältö3:27 Intohimoisia ihmisiä ei voi voittaa, he pärjäävät ja menevät pitkälle. Mitkä asiat ovat saaneet Perttu Pölösen innostumaan ja aikaansaamaan tuloksia?5:51 Maailma on täynnä uteliaita ihmisiä, harmi vaan että he ovat alle 10-vuotiaita. Voiko uteliaisuutta harjoittamaan vai onko se luonnonlahja?12:08 Miten työ muuttuu? Kasvaako muutosvauhti, pysyykö se ennallaan vai mitä sille tapahtuu? Työn murros – onko se uusi asia ja miksi siitä puhutaan juuri nyt?23:00 Miten yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen eetos pidetään mukana digitalouden ajassa? Mitä tulee tapahtumaan, jos jatkamme samaan tapaan 10–20 vuotta?28:45 Yhteisöllisyys ja organisaatiokulttuurin rakentaminen vaatii vaivannäköä. Miten se tulisi huomioida johtamisessa?30:45 Miten työ oletettavasti muuttuu seuraavan 10 vuoden aikana? Mitkä ovat keskeiset muuttuvat tekijät?38:01 Millaisen muutoksen kourassa johtamistyö on ja mitä johtajilta edellytetään?42:38 Mitä konkreettisia keinoja on varautua tulevaisuuden työelämän vaateisiin? Miten yksittäinen ihminen voi siihen varautua?

Tutkimukset osoittavat, että osaamisen puute on merkittävin yrityksen kasvun este. Osaamisvaatimukset muuttuvat kovaa vauhtia, joten organisaatioiden on mietittävä keinoja, miten työntekijöiden osaamisesta pidetään huolta ja oppimista tapahtuu arjessa. Työhyvinvoinnin näkökulmasta oppiminen on alitunnistettu ihmisten hyvinvointiin vaikuttava asia.Näistä isoista tulevaisuuden haasteista on keskustelemassa Rastor-instituutin rekrytointikonsultin Anu Lundströmin kanssa paremman työelämän puolestapuhuja ja työpäivämuotoilija Aku Varamäki.Podcastin sisältö1:35 Onko palkka paras houkutin saada osaajia?3:55 Kuinka hyvin ja millä keinoilla osaamisvajetta voidaan ennakoida?6:45 Kenellä on vastuu oppimisesta? Kenellä on mahdollisuus kehittymiseen?9:55 Kuinka valmiita työnantajat ovat kouluttamaan rekrytoinnin yhteydessä?15:10 Miten vertaisoppimisella voi viedä kehitystä eteenpäin? Mikä on työyhteisön merkitys?26:47 Digiloikka on irrottanut työn paikasta ja samalla oppiminen on irronnut luokkahuoneesta. Mitä uusia mahdollisuuksia ja haasteita tämä tuo oppimiseen?33:00 Miksi osaamisesta ja sen kehittämisestä kannattaa pitää huolta?36:02 Miten yksilölliset urahaaveet saadaan sovitettua yhteen organisaation tavoitteiden kanssa?

2000-luvun työn murrosta leimaa tutkimusten mukaan kolme ominaispiirrettä: digitalisaatio, jatkuva oppimisen vaade ja työn pirstaloituminen. Onko murroksessa kaikki mennyt putkeen ja pysyvätkö aivomme perässä muutoksessa?Oppimiskoneemme eli aivojemme hyvinvoinnista ja kestävyydestä muutosten myllerryksessä ovat keskustelemassa Rastor-instituutin osaamispäällikkö, kauppatieteiden tohtori Leena Ruopsa ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen.Digitalisaatio on hyvä esimerkki siitä, kun on yritetty hyvää mutta käytännön tasolla  huomataan haasteet ja ongelmat, jotka ovat olleet osaltaan vaikuttamassa työn pirstaloitumiseen ja oppimisen tarpeeseen. Asiantuntijoiden aika voi mennä toimimattomien digitaalisten järjestelmien ja työ pirstaloituu. Miten työstä saadaan sujuvaa, jotta asiantuntija voi tehdä varsinaista työtänsä ilman jatkuvia ylimääräisiä ulkopuolisia keskeytyksiä.Aivojen tiedonkäsittelyn näkökulmasta työn pirstaloitumisella on negatiivinen vaikutus. Työn pirstaloituminen tarkoittaa monen asian tekeminen yhtä aikaa ja työn keskeytymistä, jolloin työ hidastuu, kuormittaa ja tulee virheitä. Työnantajan näkökulmasta saadaan huonompaa työtä kalliimmalla. Surullinen vaikutus on työntekijän selviytymismoodi, jolloin tavoitteen asettelu menee juuri ja juuri riman ylittämiseksi. Se ei tuo uusia ideoita ja laadullisia huippusuorituksia ja vie työelämää isoja harppauksia eteenpäin.Podcastin sisältö2:30 Miten aivot pysyvät perässä ja ovat sopeutuneet työelämän muutokseen?5:27 Oppimisen vaatimus on myönteistä, sillä aivojen näkökulmasta oppiminen on aina plussaa. Aivot ovat oppimiskone, oppiminen on aivoille perusasia ja niiden varsinainen työ, samaan tapaan kuin liikkuminen on lihasten työtä. Jos aika ei riitä, oppimisesta tulee kielteistä.6:10 Hyvässä digitalisaatiossa asiat tapahtuvat automaattisesti taustalla – huono digitalisaatio aiheuttaa pirstaloitumista ja turhauttavaa oppimisen tarvetta.8:20 Millainen on täydellinen työpäivä, jolloin ei olla koko ajan selviytymismoodissa? Miten meistä tulee työelämän suorittajien sijaan työelämän uudistajia?16:00 Kuinka paljon organisaatio- ja yksilötasolla panostetaan työpäivän parantamiseen? Mitä keinoja yksilönä on käytettävissä ja mikä on esihenkilön rooli?20:55 Uudenlaisen, itselle ja työyhteisölle sopivan taukokulttuurin oppiminen – miksi tauot ovat tärkeitä?27:42 Muutos ja uudistuminen vaativat uusia tapoja. Automaattiset toiminnot tuhoavat uudistumista, joten miten saamme luotua itsellemme toimivia, uusia toimintatapoja?33:41 Miten olemme aiheuttaneet itsellemme toiminnanohjausjärjestelmän häiriöitä ja kuinka paljon se tulee tavoitteidemme, motivaation ja toiminnan esteeksi?

Moderneissa yrityksissä liiketoimintaa ohjataan strategialähtöisesti. Turvallisuus ja tuotannon kapasiteetin hallinta nähdään keskeisinä asioina liiketoiminnassa. Kun tähän linkitetään vielä LEAN-ajattelun johtamisfilosofia sekä arjen tekeminen ja asiakkaat, menestysresepti on valmis. Kahden viime vuosikymmenen aikana tapahtunut murros sekä asiakkaiden vaatimusten kasvaminen edellyttää johtamisen ja prosessien lisäksi koko arvoketjun hallintaa. Näistä asioista keskustelevat Rastor-instituutin asiakkuuspäällikkkö Marko Lukkari ja Stora Enson Forest-divisioonan turvallisuusjohtaja Juha Mettälä.Podcastin sisältö3:14 Turvallisuusjohtaminen on riskienhallintaa 16:17 Tuotannon ohjauksen ja johtamisen merkitys menestymisessä26:45 LEAN-ajattelun johtamisfilosofia toiminnan kehittämisen apuna

Yrityksen menestyksen kannalta työntekijöiden osaaminen ja potentiaali ovat ensiarvoisen tärkeitä. Mutta vieläkin tärkeämpää on se, kuinka paljon työntekijä haluaa antaa potentiaaliaan ja osaamistaan yrityksen käyttöön.  Aiheesta ovat keskustelemassa Rastor-instituutin tarjoamapäällikkö Irmeli Kalliosalmi ja Suomen Mr Yrityskulttuuriksi tituleerattu Panu Luukka.