Millaisia ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan realistinen ja liberaali koulukunta? Mitä ajatella sukupuolesta ja maanpuolustuksesta? Entä ovatko taide- ja taidekritiikki pelkkää eliitin hupia? Uusimmassa Omaa luokkaa -podcastin jaksossa pohditaan näiden kysymysten lisäksi lyhyesti vallan kontekstisidoksisuutta ja yksilökeskeisen etuoikeuspuheen rajoitteita. Jakso on Omaa luokkaa -podcastin viimeinen Soundcloud-feediin päivittyvä jakso. Liitythän siis viimeistään tässä vaiheessa podcastin Patreon-tukijaksi tai tilaat maksuttomat jaksot Radio Helsingin syötteen kautta. Jakso äänitetty torstaina 24.3.2022. Lähteitä ja inspiraatiota: Leonidas Aretakis: Behövs marxismen för att förstå Putins krig? Flamman 17.3.2022 Pierre Bourdieu: The Field of Cultural Production Hiski Haukkala: Suuren pelin paluu

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut poliittista kenttää ja saanut jopa perussuomalaiset tarkistamaan ajatteluaan fossiilisten polttoaineiden osalta. Samaan aikaan Euroopan sanotaan olevan yhtenäisempi kuin koskaan. Mutta kenen kustannuksella yhtenäinen eurooppalainen subjekti luodaan? Eikö vihreää siirtymää todella voida saavuttaa ilman sotaa? Keskitymme jaksossa siihen, mitä muita konflikteja sota potentiaalisesti voi suoran sotilaallisen hyökkäyksen ohella synnyttää. Sivuamme myös eläinten tehotuotantoa, poliittisen toiminnan ristiriitoja – sekä tietenkin Natoa. Jakso äänitetty torstaina 10.3.2022. Mainittua: Eläinoikeusjuttu (ohjaus Saila Kivelä & Vesa Kuosmanen) The Kyiv Independent Lääkärit ilman rajoja Lupa elää -kansalaisaloite

Tuntuuko sinustakin joskus siltä kuin asiat kelluisivat vailla selkeää kiinnekohtaa? Vaivaako sosiaalisen median kontekstittomuus? Entä ihmetteletkö, miksi pandemian keskellä radikaalit työelämän muutosta koskevat ehdotukset rajoittuvat etätyöskentelyn lisäämisen tuomiin mahdollisuuksiin? Et ole yksin! Omaa luokkaa palaa studioon kontekstin kaipuuseen ja työajan lyhentämiseen liittyvien ajatusten parissa. Jakson myötä siirrytään säännölliseen julkaisutahtiin. Jatkossa jaksoja julkaistaan kahden viikon välein, joka toinen Radio Helsingin kautta ja joka toinen Patreon-tukijoillemme. Kannustamme kuulijoitamme allekirjoittamaan Lupa elää -kansalaisaloitteen! Jaksossa mainittua: Aurora Airaskorpi: Vapauden tavoittelijat. S&S, 2022. Cynthia Crutz: The Melancholia of Class. Repeater, 2021. Maggie Nelson: On Freedom. Graywolf Press, 2021. Cal Newport: It’s time to embrace slow productivity. New Yorker 3.1.2022 https://www.newyorker.com/culture/office-space/its-time-to-embrace-slow-productivity

Onko kapitalismissa mahdollista elää mielekästä elämää? Onko jatkuvan itsetarkkailun kehästä ulospääsyä? Meren mutaan hautautunut Omaa luokkaa -podcast nousee kuolleista valittaakseen kiireistä ja miettiäkseen, miten oravanpyörä rikotaan ja miten rakennetaan yhteisöä, joka on samaan aikaan hellä ja olemista raamittava. Jakson jälkeen podcast jää tammikuuhun asti kestävälle tauolle. Jakson nimessä esiintyvä luukasa-ilmaus on saanut innoituksensa Susanna Kupariselta. Jaksossa mainitut teokset: Anne Carson: Lyhyet luennot. Suom. Aki Salmela. Poesia, 2021 Juhani Haukka & Lauri Antti Mattila (toim.) Etsitkö töitä? Poesia, 2021. Leonora Carrington: Kuulotorvi. Nuori Voima, 5/2021.

Pitkä kuuma kesä on jäänyt taa, edessä on jälleen yksi ilmastonmuutoksen varjostama koronasyksy. Pohdimme jaksossa uusrikkaiden ihmisten representaatioita Successionin ja The White Lotuksen kaltaisissa mestariteoksissa, mutta alennumme myös Tuomas Enbusken tasolle. Fiilistelemme Armi Aavikko -kuunnelmaa (Yle Areena) sekä Emma Ainalan näyttelyä (Helsinki Contemporary), sekä suosittelemme Liv Strömquistin vastikään suomennettua sarjakuva-albumia Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan (Sammakko, suom. Helena Kulmala).

Aivot ovat monien mielestä ihmisen seksikkäin elin. Nykykapitalismissa niiltä kuitenkin vaaditaan usein enemmän kuin on kohtuullista. Puntaroimme aivojen mahdollisuuksia ranskalaisfilosofi Catherine Malaboun innoittamana. Malabou käsittelee teoksessaan Mitä on tehtävä aivoillemme? (suom. Eetu Viren) aivojen plastisuutta eli rajallista muovautumista. Miten aivot on mahdollista ottaa omaehtoisesti haltuun? Entä mikä tekee aivoista kuumat? Aivojen lisäksi käsittelemme somen tägäyskulttuuria, suosittelemme maauimaloita ja siirrymme sukkahousukornerista kesäiseen aurinkovoidekorneriin. Mainitut: Catherine Malabou: Mitä on tehtävä aivoillemme? Suom. Eetu Viren. Tutkijaliitto, 2021. Georges Bataille: Sisäinen kokemus. Suom. Viljami Hukka & Aura Nurminen. Gaudeamus, 2020.

Aktivismi ei ole enää entisensä. Eksklusiivisen radikalismin sijasta lähes kuka tahansa sosiaaliseen mediaan mielipiteitä postaava voi tätä nykyä kutsua itseään aktivistiksi. Mistä aktivismin muutoksessa on kysymys? Miten se liittyy yksilökeskeisyyteen? Entä miten tämä liittyy influenssereihin? Aktivismin lisäksi keskustelemme myös podcast-estetiikasta, kaupunkisuunnittelusta, Kirkasta ja selfiekulttuurista. Omaa luokkaa kannustaa jokaista siihen oikeutettua kuulijaansa allekirjoittamaan Oikeus olla -kansalaisaloitteen oikeudenmukaisen translain puolesta. Mainitut: Kirka: Kirka (1969) Kenen kaupunki? -pamfletti (2021). Toim. Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen, Petteri Kummala ja Timo Tuomi Adile Sevimli: Some määrittää yhä enemmän julkista keskustelua, ja siksi sen valtarakenteita pitäisi ymmärtää. Long Playn perjantaikirje 2.4.2021. Paris Martineu: The Wired Guide to Influencers. Wired 12.6.2019. Laura Friman: Jokainen tempparitähti ja kombuchabloggaaja ei ansaitse kustannussopimusta. Yle Kulttuuricocktail 24.3.2021. Oskari Onninen: Instagram stories on paikka, jonne kulttuurikeskustelu menee vuosien Facebook-saattohoidon jälkeen kuolemaan. Ylioppilaslehti 2.4.2021.

Omaa luokkaa kääntää kelkkansa kehtaamiskeskustelussa ja kannustaa ihmisiä häpeämään enemmän – ainakin tietyissä tilanteissa. Puhumme myös feminismin olkiukkoistamisesta ja vähän muustakin liittyen siihen, mikä feminismiin liittyvässä keskustelussa on pielessä. Mia tarjoilee välikevennyksenä kattavan pistaasikritiikin. Kuulijatoiveena Mia ja Taija kertovat opintopoluistaan ja sukkiskorneissa kuullaan Snag-raportti. Mainitut: Minding the Gap (dokumentti, ohj. Bing Liu) Silvia Hosseini: Tie, totuus ja kuolema Tero Kartastenpää: Jo vuosikymmeniä on puhuttu elokuvien epätasa-arvoisesta ”mieskatseesta” – Sen muuttaminen naiskatseeksi ei ole ratkaisu. HS 20.3.2021.

Britney vapaaksi ja avantoon! Tässä jaksossa juodaan taas skumppaa ja päädytään ränttäämään asioita, jotka oli parempi jättää leikkauspöydälle. Julkaisuun päätyneillä ääniaalloilla Mia kertoo ADHD-kokemuksistaan ja Taija liioittelee Snowpiercerin nerokkuutta. Kerromme myös, miksi ContraPointsin J.K. Rowling -jaksolle kannattaa uhrata aikaa ja miksi kannatamme kotihoidontukea. Mainitut: Framing Britney Spears (C More) Pretend It’s a City (Netflix) Snowpiercer (Netflix) ContraPoints: J.K. Rowling (YouTube) Taija Roiha: Minä sinä hän, they/them (blogiteksti, Nuori Voima) Luksussuositukset: Laakeat lasit ja mukit Faunin iltapäivä (Yle Radio 1)

Omaa luokkaa palaa eetteriin tiukkana ja huumorintajuttomana. Korona jyllää, kaneli on pilalla ja sijoittaminen kiinnostaa. Palaamme GameStop-keskusteluun, hekumoimme koronasynnin mahdollisuudella ja kerromme, miksi keskiluokan olisi parempi sijoittaa varansa rahastojen sijaan mieluummin vaikka meedioihin. Fiilistelyt: Aikuiset (Yle Areena) Klassikkoelokuva eli Big Short (Netflix) Luksussuositus: Tryffeliöljy (Pirkka)

Uusliberalistinen hegemonia kaappaa haltuunsa kaiken minkä pystyy, myös vapautumisen. Mutta onko vapautumista mahdollista lähestyä tavalla, joka irtautuu individualistisesta ajattelusta, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä? Tässä jaksossa lähestymme vapautumisen mahdollisuutta emansipaation käsitteen kautta. Määrittelemme emansipaation oman vallan tunnistamiseksi ja haltuunotoksi, olipa kyse sitten yksilöllisestä tai kollektiivisesta tasosta. Rintaliivitkin heitetään roviolle kun käy ilmi, että pilalla on tällä kertaa podcastaajien aikaisemmin suosima alusvaateliike. Sukkahousuista emme kuitenkaan luovu, vaan sukkiskorneri jatkaa raportointiaan. Mainitut: Libero-lehti 3/2020, Emansipaatio Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli 1 (Tammi) Erica Jong: Lennä, uneksi (Otava) Minna Salami: Aistien viisaus (S&S) The Undoing (HBO Nordic)

Kriittinen keskustelu on yhteiskunnan suola, jota ilman ajatukset eivät kehity eikä edistystä tapahdu. Mutta mikä on reilu ja hyvä tapa kritiikin suuntaamiseen? Milloin kritiikki on paikallaan ja miten se kannattaa esittää? Entä saako “samalla puolella” olevia kritisoida? Suuren kritiikkikeskustelun lisäksi annamme kattavan ja äärimmäisen asiallisen lausunnon Yhdysvaltain presidentinvaalien tuloksesta, minkä lisäksi Mia kertoo kiinnostuksestaan Kuiviin Asioihin ja Taija paljastaa skorpionin vinkit kaamoksen selättämiseen. Sukkahousukorneri jatkuu ja tarjoilee uutta seurantatietoa testatuista tuotteista. Jaksossa mainittua: Jaa, ei, tyhjiä, poissa -podcastin jakso “Vihreää lifestylepolitiikkaa ja perussuomalaisia meemisutkautuksia – kuka voittaa tarinakilpailun?” Kertomuksen vaarat -tutkimushanke Jani Kaaron artikkeli “Haluatko lukea koko artikkelin?” Rapport.fi, 31.10.2020 Petit St Louis -parfyymipuoti Katriina Huttunen: Mustaa valoa – Kirjoituksia hautausmaalta (S&S, 2020) The Queen’s Gambit (Netflix)

Oli kyse sitten koronatoimenpiteistä tai feministisessä palkkoja ja työelämää koskevasta keskustelusta, rakenteelliset ratkaisut tuntuvat hukkuvan yksilökeskeiseen politiikkaan. Uusimmassa Omaa luokkaa -podcastin jaksossa pureudutaan ajankohtaisten korona-aiheiden lisäksi menestysfeminismin ongelmiin, jossa ratkaisuksi tarjotaan jälleen kerran yksilöllistä voimaantumista poliittisten ratkaisujen sijaan. Lokakuun synkkien tunnelmien keskellä löydämme iloa sellotunneista ja selkäuinnista, hyvistä sukkahousuista sekä Kate Zambrenon kirjallisesta tuotannosta.

Omaa luokkaa palaa äänitystauon jälkeen studioon maailmanlopun tunnelmissa: mätäkuun jäljet näkyvät ja kaikki tuntuu olevan pilalla. Jaksossa käsitellään mm. kapitalismia, TERFejä, Oatlya, vastuullisen sijoittamisen ongelmia sekä eriskummallisia unia. Suositukset ja muut jaksossa mainitut viitteet: Michaela Coelin taiteellinen tuotanto (I May Destroy You, Chewing Gum, Black Earth Rising) Taneli Viljasen esseeteos Varjoja, usvaa (Poesia 2020) Karin Smirnoffin Jana Kippo -romaanitrilogia Push (2019), dokumenttielokuva, ohjaaja Fredrik Gretten ContraPoints: Gender Critical (https://www.youtube.com/watch?v=1pTPuoGjQsI)

Rasismi lävistää yhteiskunnan jokaisen solun, ja siitä eroon pääseminen edellyttää valkoisilta ihmisiltä konkreettisia toimia. Työ ei aina ole helppoa, ja se näkyy myös tässä jaksossa: haparoimme puheemme kanssa emmekä aina tiedä, mitä ja miten sanoa. Yrittämästä ei silti voi lakata. Henkilökohtaisesta järkyttymisestä ja rasismin psykologisoimisesta on siirryttävä kohti rakenteellisen rasismin ymmärtämistä ja kohdistettava kriittinen katse myös itseen. Jakson vieraina Jasmine Kelekay, Leif Hagert, Jenny Kasongo ja Fatima Verwijnen. Suosittelemme: Alex S. Vitale: The End of Policing. Verso, 2017. Normal People, Yle Areena

Oletko sinäkin nähnyt lähiaikoina levottomia unia? Se saattaa johtua koronasta. Korona asettaa nykyisen talousjärjestelmän monilta osin kyseenalaiseksi ja pakottaa haaveilemaan yhteiskuntajärjestyksestä kapitalismin tuolla puolen. Mitä sitten kun epidemia on ohi? Jäävätkö lentokoneet nousematta? Voimmeko muuttaa käsityksemme työstä perustavanlaatuisesti? Koronan ohella keskustelemme leikkokukkien pilaantumisesta, lumoudumme suuresta tv-ruudusta sekä fiilistelemme hieman Aleksandra Kollontaita. Suositukset: Tiger King (tv-sarja, Netflix) A.K. 47 – 47 Selections from Works of Alexandra Kollontai (Kristen R. Ghodseen podcast)

Korona tyhjentää kadut ja täyttää mielet – sekä tietysti myös tämän podcastin. Puhumme siis koronasta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista: miten se vaikuttaa elämiimme ja kenen elämiin se vaikuttaa erityisesti? Vastapainoksi tarjoilemme erityiskattauksen suosituksia sosiaalisen eristäytymisen ratoksi. Suositukset Podcastit: Chapo Trap House The Antifada Red Scare (triggeröivä, eli omalla vastuulla) Novara Media BBC: In Our Time This American Life Heavyweight My Favourite Murder Stormens utveckling (ruotsiksi) En varg söker sin podd (ruotsiksi) Aftenpodden (norjaksi) Lahlum & Lysbakken (norjaksi) Auta Antti Radio Sodoma Sivumennen Sarjat: Mad Men The Wire Succession The Loudest Voice Twin Peaks Kirjallisuus: Charlotte Perkins Gillman: The Yellow Wallpaper Vigdis Hjorth: Perintötekijät (S&S, 2020) Johannes Ekholm: Planet Fun Fun (Otava, 2020) Anu Kaaja: Katie-Kate (Teos, 2020) Kirsti Simonsuuri: Pohjoinen yökirja (Kirjayhtymä, 1981) poetryfoundation.org Lehdet ja julkaisut: Jacobin Magazine (jacobinmag.com) Long Playn viikkokirje Kumu.info

Tässä jaksossa ei turhia lörpötellä vaan sukelletaan suoraan syvään päätyyn: fasismiin ja kommunismiin. Mistä oikeastaan puhumme kun puhumme kommunismista? Entä miksi fasismista ja kommunismista ei osata keskustella omina aiheinaan sen sijaan, että ne esitetään toistuvasti yhteiskunnallisessa keskusteluissa keskusteluiden ääripäinä? Eivätkä isot aiheet tähän lopu: peräänkuulutamme Suomeen myös Suurta Väkivaltakeskustelua. Jakson juomasuositukset: kombucha tai terveysvesi yhdistettynä viskillä höystettyyn herkkukahviin Muut fiilistelyt ja mainitut tekstit: Bauhaus – Uusi aika (tv-sarja, Areena) Felix Guattari & Toni Negri: Kutsumme kommunismiksi. Kumu-verkkolehti 30.4.2917. http://kumu.info/kutsumme-kommunismiksi/ Anna Kontula: Mitä on kommunismi? Blogi, 8.9.2019. http://annakontula.fi/2019/10/08/mita-on-kommunismi/ Baskerit

Kuka saa olla vaikea millenniaalinainen, ja miksi ihmeessä Phoebe Waller-Bridgen Fleabagista on tullut hänen esikuvansa? Jaksossa pureudutaan kompleksisten naishahmojen problematiikkaan nykykulttuurissa ja ollaan kyllästyneitä etuoikeutettujen valkoisten naisten oman navan tuijotteluun. Tapakouluttaja Haglund tarjoilee aloittelijan keikkaoppaan, jota noudattamalla keikoilla bailaus muuttuu kaikille osapuolille mukavammaksi. Ankeuttamisen lisäksi myös fiilistellään: erityisesti Bong Joon-hon ohjaamaa elokuvaa Parasite sekä Matilda Gustavssonin Ruotsin akatemian #MeToo-skandaalista kertovaa kirjaa Yhdeksästoista jäsen.  Jaksossa mainitut tekstit ja teokset:   Matilda Gustavsson: Yhdeksästoista jäsen (Otava, 2019) Parasite (ohj. Bong Joon-ho, 2019) Rebecca Liu: The Making of a Millennial Woman. Another Gaze, 12.6.2019.

Vuoden ensimmäinen Omaa luokkaa -podcast toivottaa kuulijansa tervetulleeksi iloiselle 20-luvulle! Jaksossa puidaan matkustelua ja lentohäpeää, vaatteiden kokomitoituksen tuottamia normeja sekä tarjoillaan liuta tärppejä tuleville DocPoint-elokuvafestareille. Entä mitä tarkoittaa heteropessimismi ja miksi sitä pitäisi yrittää vastustaa? Ja mitä tekemistä millään edellä mainituista on Uhrilampaiden kanssa? Kuuntele ja selvitä! Jakso tehty yhteistyössä DocPointin ja Helsingin yhteiskunnallisen opiston kanssa. Jaksossa mainitut artikkelit ja tärpit: Artikkelit: Liza Fetherstone: Radical Academic for the Status Quo. Jacobin, 12.12.2019. 
Lara Bazelon: Kamala Harris Was Not a ’Progressive Prosecutor’. The New York Times, 17.1.2019. German Lopez: Kamala Harri’s controversial record on criminal justice, explained. Vox, 12.9.2019.
Indiana Seresin: On Heteropessimism. The New Inquiry, 9.10.2019. DocPoint: Advocate (ohj. Philippe Bellaiche & Rachel Leah Jones) Beyond the Visible – Hilma af Klint (ohj. Halina Dyrschka) Kelet (ohj. Susani Mahadura) Mother (ohj. Kristof Bilsen) Overseas (ohj. Sung-a-Yoon) Push (ohj. Fredrik Gertten) The Disapperance of my Mother (ohj. Beniamino Barrese) The Kingmaker (ohj. Lauren Greenfeld) The Whale and the Raven (ohj. Mirjam Leuze) XY Chelsea (ohj. Tim Travers Hawkins) Jaksokuva: Mariangela Pluchino.

Vuoden 2019 viimeisessä jaksossa puidaan Britannian vaalitulosta, internetin ongelmia ja vähän myös Maustetyttöjä. Mimosan huumaannuttavana Taija kertoo törkeitä valheita jaloista Instagram-periaatteistaan ja Mia tarjoilee jälleen kerran yhden Bill Clintonia koskevan paljastuksen. Kuulemme myös MC Ceparin eli Mika Lemisen kuulijaterveiset. Jakso on toteutettu yhteistyössä Helsingin yhteiskunnallisen opiston kanssa. Jaksossa mainitut materiaalit ja fiilistelyt: Artikkelit: Iida Sofia Hirvonen: Miksi internetissä on niin hirveää? Ylioppilaslehti, 19.12.2019 Podcastit: Dolly Parton’s America Mikä meitä vaivaa?: Luksusluuserit Elämä: Birgitta-kissa Tuorepuristettu appelsiinimehu

Identiteettipolitiikan kritiikki on ollut feministisissä keskusteluissa tapetilla jo pidemmän aikaa. Esimerkiksi monia vähemmistöihin kuuluvia aktivisteja on moitittu niin sanottuihin sorron olympialaisiin osallistumisesta, joissa kamppaillaan eniten sorretun aseman saamisesta. Mutta olisiko sittenkin osuvampaa kohdentaa kritiikki sorrettujen vähemmistöjen sijasta woke-kulttuuriin, jossa pääosin etuoikeutetut aktivistit kilvoittelevat siitä, kuka on kaikista eniten hereillä ja nopein reagoimaan uusiin pöyristyttäviin skandaaleihin internetissä? Woke-kulttuurin ohella jaksossa keskustellaan myös vanhenemisesta, ihonhoidosta, reikihoidoista – ja fasismin noususta. Jaksossa mainitut tekstit ja fiilistelyt Artikkelit: Amanda Hess: Earning the ’Woke’ Bagde. The New York Times Magazine, 19.4.2016. Maya Binyam: Watching the Woke Olympics. The Awl, 5.4.2016. Mikko Mäki: Kun tekijästä tulee itse taideteos. Taide, 3/2019. Camille Auer: Vähemmistöpositioita käsittelevä taide ei ole ”identiteettipolitiikkaa”. Edit – Taidemedia, 26.11.2019. Sarjat: Watchmen (HBO) The Crown (Netflix) Kirjat: Kukkonen, Pajunen, Sarpila & Åberg (toim.) Ulkonäköyhteiskunta. Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Into. Liv Strömquist: Den rödaste rosen slår ut. Galago.

Onko Todd Phillipsin Joker-elokuva incel-manifesti? Saako feministisen lehden kanteen painattaa vulvan? Podcastin 37. jakso sukeltaa epämukavuutta herättävien kulttuurituotteiden ja representaatioiden maailmaan ja liikkuu muutenkin säädyttömyyden rajamailla. Punaviinin virratessa pohdimme myös seksuaalisuuden omituisuuksia ja suostumuksen moniulotteisuutta. Fiilistelyt ja jaksossa mainitut teokset: Elokuvat: X & Y (ohj. Anna Odell) Joker (ohj. Todd Phillips) Kirjat: Pauliina Haasjoki: Himmeä sininen piste (Poesia, 2019) Aino Vähäpesola: Onnenkissa (Kosmos, 2019) Sarjat: Succession (HBO)

Eläisitkö mieluummin patriarkaatissa vai kapitalismissa? Voiko niitä edes erottaa? Mistä feministiseen aktivismiin kohdistuvassa kritiikissä on kysymys, ja kuka ihme oikein olikaan Wendy Brown? Tässä jaksossa perkaamme ajankohtaisia aiheita aina feministisestä itsekritiikistä liikuntaharrastusten epämiellyttävyyteen, sekä esittelemme podcastin uuden PILALLA-segmentin. Fiilistelemme: Teoria: Wendy Brown Nancy Fraser bell hooks Elisabeth Wide: Identiteettipolitiikkaa käytetään epämääräisenä lyömäaseena kritiikin mitätöimiseksi (Kumu-verkkolehti) Kirjallisuus: Sylvia Plath Spotifyssa Reetta Pekkanen: Kärhi (Poesia, 2019) Sarjat: RuPaul’s Drag Race Queer Eye Jaksokuva: Kirsi Salo

Mikä Handmaid’s Talessa ärsyttää? Oliko Jeffrey Epsteinin kuolema oikeasti itsemurha, ja miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut? Omaa luokkaa -podcastin viides tuotantokausi käynnistyy kuumissa merkeissä: tarjoilemme sarjan hot takeja ajankohtaisiin aiheisiin aina Amazonin paloista Facebookin viherkasviryhmiin. Fiilistelemme: Aktivismi Amazon Frontlines Amazon Watch Greenpeace Kirjat Adrian Perrera: Mamma (Förlaget 2019) Rosanna Fellman: Strömsöborna (Förlaget 2019) Esoteerinen elämä Eerikinkadun kivikauppa Seraphine

Feminismi on noussut yhteiskunnallisen keskustelun valtavirtaan, ja entistä useampi määrittelee oman poliittisen positionsa juuri feminismin kautta. Samaan aikaan keskustelu erilaisista feminismeistä on hämmästyttävän vähäistä. Kuitenkin myös 2010-luvun feminismi koostuu lukuisista juonteista eikä ole niin yhtenäinen kuin usein annetaan ymmärtää. Livepodcast-keskustelussa pureudumme aiheeseen mm. seuraavien kysymysten kautta: Mitä pitäisi ajatella siitä, että yhtäkkiä kaikki kutsuvat itseään feministeiksi? Kuka silloin määrittelee feminismin? Onko feminismin sisäinen kritiikki mahdollista? Jaksossa mainitut teokset: bell hooks (1995): Feminism: A Movement to End Sexist Oppression Andi Zeisler (2016): We were feminists once Liv Strömqvist (2017): Nousu ja tuho Sarah Banet-Weiser, Rosalind Gil, Catherine Rottenberg (2019): Postfeminism, popular feminism and neoliberal feminism? Cinzia Aruzza, Tithi Bhattacharya, Nancy Fraser (2019): Feminism for the 99% A Manifesto

Yksityisyys ja julkisuus esitetään usein toistensa yksinkertaisina vastakohtina, vaikka todellisuudessa ne helposti sekoittuvat keskenään. Erityisesti sosiaalisen median aikakaudella aikaisemmin yksityisinä pitämämme asiat muuttuvat usein erittäin julkisiksi, ja neuvottelua oman elämän esittämisestä käydään jatkuvasti. Tila-teemaisen tuotantokauden päättävässä jatkossa paneudumme julkisen ja yksityisen tilan rajanvetoihin liittyviin kysymyksiin. Lisäksi teemme poliittista tilanneanalyysiä Suomen tuoreesta hallituksesta ja muista ajankohtaisista kysymyksistä. Jakson lopussa saamme vieraaksemme runoilija Raisa Marjamäen, joka lukee neljä runoa tulevasta kolmannesta runokokoelmastaan Ihmeellistä käyttäytymistä (Poesia). Fiilistelyt & suositukset: Mia: Alkoholiton olut Chernobyl-sarja (HBO) Kaarettomat rintsikat Taija: Salaisuudet Maria Matinmikko: Kolkka (Siltala, 2019) Raisa: Marguerite Yourcenarin koko tuotanto Kolmiot Thomas Tallis, Spem in Alium, kuoroteos 40 äänelle vuodelta 1570

Yhteiskunnallisessa keskustelussa kuplista puhutaan usein negatiiviseen sävyyn. Kuplautuminen myös esitetään usein vain tiettyä ihmisryhmää koskevana ilmiönä, vaikka todellisuudessa meistä jokainen muodostaa ympärilleen omanlaisensa kuplan. Ja miksipä ei muodostaisi, sillä on mukavaa elää elämäänsä ympäristössä, jonka rajat on itse saanut määrittää. Tässä jaksossa pureudumme kupliin sekä separatistisiin ja turvallisempiin tiloihin. Mitä ne ovat ja millainen on niiden poliittinen merkitys? Vieraina Kulttuurikeskus Loukon aktiivit Viivi Riuta ja Sini Kangaspeska. Lisäksi fiilistelemme viherkasveja ja eurovaaleja.

Virginia Woolfin kuuluisan luonnehdinnan mukaan nainen tarvitsee omaa tilaa ja omaa rahaa voidakseen kirjoittaa. Woolfin teesi on peräisin 1920-luvulta, mutta yhä edelleen taiteen tekemistä rajoittavat materiaaliset resurssit tai niiden puute. Tässä jaksossa paneudumme erityisesti sukupuolen ja yhteiskuntaluokan vaikutukseen taiteessa sekä esitämme feministisen kritiikin Saara Turusen Medusan huoneesta. Jaksossa mukana vieraina Jaana Kivi ja Emilia Kukkala Nurja Hardcore Literature -kollektiivista. Fiilistelyt: Nurja Hardcore Literature Elokuvat: Aurora (ohj. Miia Tervo) Elokuvat: Olliver Hawk (The Hypnotist) (ohj. Arthur Franck) Kirjat: Èdouard Louis: The End of Eddy Kirjat: Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja II: Tanssia ruusuilla

Tiloihin pääseminen voidaan estää monenlaisin keinoin: rahalla, kynnyksillä tai sähköjen katkaisemiselle. Tässä jaksossa paneudumme erilaisiin tilanpääsyn esteisiin käsitellen niin taloudellisia esteitä, rakennetun tilan esteitä kuin talonvaltausta. Lisäksi esitämme jäähyväiset Juha Sipilän hallitukselle. Fiilistelyt: Työstäkieltäytyminen Anna Kankila, Eetu Viren, Harry Salmenniemi, Heidi Meriläinen, Joel Kilpi, Johannes Ekholm, Klaus Lumi Maunuksela, Lasse Poser, Mia Haglund ja Pontus Purokuru: Työstäkieltäytyjän käsikirja (Into, 2019) Harry Salmenniemi: Delfiinimeditaatio ja muita novelleja (Siltala, 2019)

Sanoin-festivaalilla kisattiin 7. helmikuuta podcastien mestaruudesta livepodcastien muodossa. Pod-off -tapahtumassa äänitetyssä livessä Mia ja Taija puivat rakkautta ja empatiaa – kriittisestä näkökulmasta, tietenkin. Miten ”työn rakastamiseen” liittyvän puheen kautta on riistetty ja poljettu erityisesti naisten tekemää työtä? Miksei rakkautta ja muita tunteita muka saisi sekoittaa rahaan? Miksi miehiä aina palkitaan siitä, että he vain ”lojuvat ja kelpaavat”? Jaksossa mainitut teokset: Liv Strömquist: Prinssi Charlesin tunne (Sammakko) Precarias a la Deriva: Hoivaajien kapina: Tutkimusmatkoja prekaarisuuteen (Like) Silvia Federici: Wages against Housework Mukana Pod-off -kisassa olivat Sivumennen, Kasper & Mikko – Suomen suosituin podcast, Politbyroo sekä Omaa luokkaa. Voitto meni hyvin tiukalla huutoäänestyksellä Kasperille ja Mikolle.

Koti ajatellaan usein pysyväksi, turvalliseksi ja yksityiseksi tilaksi, mutta usein se voi olla myös liikkuva, turvaton ja yllättävän julkinen. Tässä jaksossa puhumme kodista tilana. Käsittelemme myös lähisuhdeväkivaltaa ja sitä, miten kotia esitetään julkisesti esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Taija kertoo alemmuuskompleksistaan Susan Sontagiin nähden ja Mia vastaa kyseenalaistamalla tapamme jatkuvasti vertailla itseämme toisiin. Fiilisteltävät asiat: Fenkoli ja fenkolia sisältävät ruuat Maggie Nelson – Bluets

Vuoden ensimmäisessä jaksossa johdattelemme tulevan kauden teemaan eli tiloihin. Millaisissa tiloissa on hyvä olla, missä taas ei? Miten tilat vaikuttavat olemiseen ja miten niitä otetaan haltuun? Lisäksi keskustelemme vaikuttavista elokuvamusiikeista, ränttäämme vallitsevaan seksuaalirikoksista käytävään keskusteluun liittyvistä ongelmista sekä tarjoamme suosituksia maanantaina 28. tammikuuta alkaneelle DocPoint-festivaalille. DocPoint-tärpit: Mamacita (ohj. José Pablo Estrada Torrescano) Yours in Sisterhood (ohj. Irene Lusztig) Our New President (ohj. Maxim Pozdorovkin) Jaksossa mainitut elokuvamusiikit: Arcade Fire: Deep Blue (elokuvassa Boyhood) Skeeter Davis: End of the World (elokuvassa Vuosi nuoruudestani) Sufjan Stevens: Visions of Gideon (elokuvassa Call me by your name) The Shins: New Slang (elokuvassa Garden State)

Vuoden päättävässä ekstramateriaalissa Mia ja Taija summaavat parhaita kirjoja, leffoja, tapahtumia ja asioita.

Jos jokaisella kapitalismin vaiheella on oma sitä erityisesti määrittävä tunteensa, niin tällä hetkellä elämme ahdistuksen aikakautta. Tässä jaksossa pureudumme ahdistukseen: mikä ahdistaa ja miksi? Onko ahdistuksesta ulospääsyä? Lisäksi keskustelemme yhdestä tämän hetken kiinnostavimmasta feministisestä ilmiöstä, xenofeminismistä: “if nature is unjust, change nature!” Suositukset ja jaksossa mainitut tekstit: Helen Hester (2018) Xenofeminism. Polity Press. Laboria Cuboniks (2018) The Xenofeminist Manifesto. A Politics for Alienation. Verso. Laurie Penny (2017) The Globalized Jitters. Fighting for Change in an Anxious Age. Plan C (2014) We Are All Very Anxious. Stuart Jeffries (2017) Grand Hotel Abyss: The Lives of the Frankfurt School. Verso. True Crime -podcast The Teacher’s Pet (australialainen murha) Lisäksi: Äänestäkää meitä vuoden parhaaksi podcastiksi jakso.fi -äänestyksessä! Tulkaa myös Sanoin-festivaalille Korjaamolle 7.2. kannustamaan meitä podcast-battlessa!

Rajattoman maailman puolesta, äärioikeistoa vastaan! Vuoden 2018 FemFissä äänitetyssä livejaksossa Taija ja Mia saavat vieraakseen Mitä vittua -podcastin tekijät Brigita Krasniqi ja Pazilaiti Simayijiang. Keskustelemme vapaasta liikkuvuudesta, rajattomuudesta ja vähän myös äärioikeistosta. Miksi vapaa liikkuvuus on feministinen tavoite? Miksi kukaan ei vaadi avoimia rajoja? Voivatko rajat olla joskus tarpeellisia ja onko nationalistisia symboleja mahdollista tai mielekästä ottaa haltuun? Suositukset Mia: Meitä ei vaienneta ry (https://verkkoviha.fi) Taija: Silvia Federici: Caliban and the Witch (kirja) Brigita: Punkku kokiksella ja valkkari spritella Passu: Unelmointi

Toivon ja unelmoinnin puute on paitsi oire yhteiskunnan tilasta, myös este sen muuttamiselle. Tässä jaksossa Omaa luokkaa saa vieraakseen Maryan Abdulkarimin ja Sonya Lindforsin, joiden kanssa keskustelemme toivosta ja unelmoinnin tärkeydestä. Lisäksi Mia kertoo Della Q -podcastin edustamasta konservatiivisen ja naiskeskeisen feminismin noususta Ruotsissa. Suositukset: Jyväskylän Ylioppilasteatteri: Kuningatar K Baltic Circle Vigdis Hjorth – Arv och miljö

“Halusin kirjoittaa kirjan naisesta, jolla on sekä aivot että seksuaalielämä”. Näin totesi kirjailija Erica Jong vuonna 1973 julkaistusta teoksestaan Fear of Flying. Silti edelleen tänä päivänä himon ja halun ilmaiseminen tuntuu usein kiinnittävän erityisesti naiset yhteen rooliin. Siksi tämä jakso on omistettu halulle ja himolle. Miltä halu tuntuu ja miten helvetissä tämäkin asia oikein liittyy kapitalismiin? Suositukset ja jaksossa mainitut teokset: Kirjat Silvia Hosseini: Pölyn ylistys Erica Jong: Fear of Flying D.H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja Raisa Marjamäki: Ei kenenkään laituri Kaija Rantakari: Koko meren laajuus Lifestyle Noidat ja noitamainen elämä Kirkasvalolamput

Kateus on kuolemansynti, josta usein kehotetaan päästämään irti. Samalla se on tunne, minkä kautta eriarvoisuutta ja yhteiskunnan haitallisia normeja voidaan tehdä näkyväksi ja siten purkaa. Tässä jaksossa sukellamme kateuden ja mustasukkaisuuden syövereihin: mitä eroa niillä ylipäätään on, ja onko kateus aina pahasta? Lisäksi ihmettelemme, miksi sijoittamisesta on yhtäkkiä alettu puhua feministisenä tekona. Suositukset: Kirja: Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi (PESÄ Publishing, 2018) Elämä: Go vegan – tai vietä ainakin lihaton lokakuu Elokuva: Sorry to Bother You (ohjannut Boots Riley)

Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla äänitetyssä livekeskustelussa sukelletaan rakkauden syövereihin – joskin vähemmän romanttisissa ja enemmän poliittisissa merkeissä. Miltä rakkaus tuntuu ja voiko se olla poliittista? Miten? Entä mitä tekemistä rakastumisella on työstä kieltäytymisen kanssa? Muun muassa näihin kysymyksiin perehdymme 25.9. Bio Rexissä järjestetyssä livepodcastissa. Suositukset ja keskustelussa mainitut kirjat: bell hooks: Rakkaus muuttaa kaiken Johann Wolfgang von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset Maggie Nelson: Argonautit Roland Barthes: Rakastuneen kielellä Sara Ahmed: Tunteiden kulttuuripolitiikka Elokuvat: Rafiki (2018, ohj. Wanuri Kahiu) Tyhjiö (2018, ohj. Aleksi Salmenperä) U – 22 July (2018, ohj. Erik Poppe) RBG (2018, ohj, Betsy West, Julie Cohen)

Vanhan Raamatun viisauden mukaan ”It is better to dwell in the wilderness, than with a contentious and angry woman”. Vai onko sittenkään? Viha on tunne, jonka ilmaisua pidetään usein epäsopivana, erityisesti naisille. Pienestä pitäen naisia tai naiseksi kasvatettuja opetetaan patomaan vihaisuuttaan ja pitämään se sisällään. Yksi syy tähän voi olla se, että vihaisuuteen liittyy suurta muutosvoimaa: sen avulla pystytään tekemään eriarvoisuutta näkyväksi sekä myös murtamaan sitä. Tässä jaksossa paneudumme vihaisuuteen tarkastellen sitä ensisijaisesti, joskaan ei ainoastaan, positiivisena tunteena. Mitä vihaisuudella voi saada aikaan? Entä miten se eroaa vihasta, joka vapauttamisen sijaan pyrkii pikemminkin luomaan uusia rajoitteita? Suositukset: Alice Walker: Häivähdys purppuraa (The Color Purple) Audre Lorde: Sister Outsider. Essays and Speeches. Draama-Helmin koko tuotanto Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina Valerie Solanas: SCUM-manifesti

Kauden ensimmäinen Omaa luokkaa -jakso on johdatus syksyn läpileikkaavaan teemaan eli tunteisiin. Tunteet on tyypillisesti esitetty järjen ja rationaalisuuden vastakohtana, minkä kautta on vähätelty myös tunteiden poliittista merkitystä sekä niiden ihmisten toimijuutta, jotka tunteita jollakin tapaa yhteiskunnallisessa toiminnassaan ilmentävät. Tunteisiin johdattelun lisäksi fiilistelemme vielä vähän kesän festareita sekä palaamme lyhyesti edellisen jakson lisääntymiskeskusteluun. Tunteelliset suositukset: Yhteiset Sara Ahmed (2018/2004) Tunteiden kulttuuripolitiikka. niin & näin. Mia Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät. WSOY, 2017. Simone de Beavouir: The Woman Destroyed. Pantheon Books, 1969. Roxane Gay: Difficult Women. Grove Press, 2017. Taija Elin Willows: Sisämaa. Tammi, 2018.

Huoli syntyvyyden laskusta synnyttää suurta moraalipaniikkia. Sedät valtiovarainministeriön virkamiehistä puolueiden puheenjohtajiin ovat ilmaisseet huolensa aiheesta, kohdistaen kriittisen katseensa erityisesti nuoriin naisiin. Mutta miten meidän pitäisi uskaltaa lisääntyä maailmassa, missä toimeentulo on epävarmaa ja ilmastonmuutos uhkaa tuhota koko tulevaisuuden horisontin? Suositukset Mia: Emily Wittin kirja Future Sex, jossa tutustutaan muun muassa pornoon, orgasmiseen meditaatioon, polyamoriaan ja Burning Man -festivaaliin. Witt käsittelee aiheita rehellisesti, reflektoiden ja tuomitsematta. Taija: Ruusu kaikissa olomuodoissaan: ruusuhajuvedet, ruusulimonadi, ruusunmakuinen gin&tonic, Ruusut, Hullu Ruusu, Talvipuutarhan ruusupuutarha. Lisäksi suosittelen Patti Smithin kirjaa Omistautuminen kaikille, jotka haluavat olla kosketuksissa johonkin pyhään.

Mitä tekemistä luokalla on feminismin kanssa? Miten tosi-tv liittyy yhteiskuntaluokkaan? Mikä menestysfeminismissä hiertää? Entä onko feminismi lähtökohtaisesti vasemmistolaista ja vasemmistolaisuus feminismistä? Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelemme 12.6.2018 Turun Panimoravintola Koulussa äänitetyssä livepodcastissa, joka on nyt kuultavissa myös Radio Helsingin kautta. Mian ja Taijan vieraana livelähetyksessä myös opettaja, tutkija ja Bluestocking-blogistaan palkittu feministibloggaaja Minja Koskela. Tilaisuuden järjestivät: Annan piiri, Varsinais-Suomen vasemmistonaiset, Etelä-Turun Vasemmisto sekä Tulenkantajanaiset. Aiheeseen liittyvää lisälukemista: Jessa Crispin (2017) Why I Am Not a Feminist: A Feminist Manifesto. Melville House Publishing. Geoffrey Evans & James Tilley (2017) The New Politics of Class. The Political Exclusion of the British Working Class. Oxford University Press. Anna Kontula (2016) Luokkalaki. Miten Suomen lait ja viranomaiset syrjivät työväenluokkaa. Into Kustannus. Annette Lareau (2003) Unequal Childhoods. Class, Race, and Family Life. University of California Press. Beverley Skeggs (2014) Elävä luokka. Vastapaino. Saara Turunen (2018) Sivuhenkilö. Tammi.

Kulttuurinen omiminen on aihe, jonka käsittely tuntuu olevan erityisesti monelle valtaväestön edustajalle vähän vaikeaa. Tässä jaksossa saamme vieraaksemme Suomen Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laitin, jonka kanssa keskustelemme siitä, mitä kulttuurinen omiminen oikeastaan tarkoittaa ja miksi se on poliittisesti niin tärkeää. Jakson alkupuolella keskustelemme myös Suostumus2018-kampanjasta ja sen teemoista. Jos aiheen käsittely tuntuu liian henkilökohtaiselta, skippaa kohdasta 3:40–8:40. Suositukset: Mia Kaikki, missä näyttelee Elisabeth Moss: Mad Men, The Handmaid’s Tale, ja erityismainintana Top of the Lake -niminen sarja, jonka toinen tuotantokausi on nähtävillä Yle Areenassa lähes kokonaisuudessaan. Taija #karvainenkesäkuu-kampanja. Embrace your hair! Petra Suoratoistopalvelu sapmifilm.com, jonka kautta voi katsoa saamelaisia elokuvia. Erinomainen tapa tutustua saamelaiskulttuuriin!

Mian vieraana tässä jaksossa on kirjailija Johannes Ekholm. Mia ja Johannes käyvät läpi pelkojaan monella tasolla. Mitä pelkäsi lapsena ja mitä pelkää nyt aikuisena, onko pelkoja erilaisia ja miltä pelko tuntuu. Mihin muihin tunteisiin pelko kietoutuu ja miten sitä käytetään yhteiskunnallisena välineenä? Jakson alussa keskustellaan lyhyesti Irlannin aborttilainsäädännön kansanäänestyksestä. Suositukset: Mia Suosittelen tutustumaan kirjailijaan nimeltä Laurie Penny. Lukiessaan hänen feministisellä otteella yhteiskuntaa tarkastelevia esseitä tuntuu siltä, kuin omat ajatukset ja tunteet olisi imaistu ja aseteltu uudelleen hauskoiksi, tarkkanäköisiksi ja viiltävän osuviksi lauseiksi ja kokonaisuuksiksi, tavalla johon ei itse kykenisi. Penny on julkaissut monia kirjallisia teoksia, joista olen lukenut seuraavat: Unspeakable Things: Sex, Lies and Revolution sekä Bitch Doctrine: Essays for Dissenting Adults. Suosittelen myös Laurie Pennyn ja hänen siskonsa Eleanor Pennyn podcastia The Sisterhood. Johannes Suosittelen katsomaan elokuvan “It comes at night” (ohjannut Trey Edward Shults), jos tykkää pelottavista elokuvista. Jos ei tykkää pelottavista elokuvista en suosittele, koska se on todella hirveä, ja minua pelottia tosi paljon katsoa sitä, jopa pieneltä tietokoneen ruudulta huonolaatuisena striiminä. Se ei ole kuitenkaan mikään perinteinen kauhuelokuva, vaan se on genreltään on “neo-horror”, jotain sukua elokuvalle “Get Out”, joka on myös elokuva jota suosittelen. Suosittelen myös kirjaa “Trip”, jonka on kirjoittanut amerikkalainen kirjailija Tao Lin. Trip kertoo psykedeelisistä huumeista asiallisesti ja kiinnostavasti ja myös runollisesti.

Hankala nainen on äänekäs, tuo esiin omia ajatuksiaan ja vaatii muilta vastavuoroisuutta sekä työelämässä että ihmissuhteissa. Tässä jaksossa Mia, Saara ja vieras Senni “Tahdon-Senni” Moilanen keskustelevat rooleista joita naisoletetuille asetetaan ja siitä, miten rooleihin itse myös huomaamattaan lankeaa. Jaksossa käsitellään myös vastentahtoisesti selibaatissa eläviä miesasiamiehiä, joille ei näiltä hankalilta naisilta löydy hirveästi sympatiaa. Suositukset: Saara Instagramissa @venuslibido ja @riikkasormunen : upeaa voimauttavaa kuvataidetta. Seuratkaa, ihastukaa ja erityisesti jos on rahaa, tukekaa feministisiä taiteilijoita ostamalla teoksia tai printtejä. Senni Ole lukematta uutisia. Uutisten tuoma maailmantuska aiheuttaa riittämättömyyttä maailmanparannussaralla, koska ei pysty tekemään kaikkea. Tärkeät asiat saa tietää vaikka ei seuraisikaan uutisia, mutta ilman jatkuvaa uutisvirtaa pystyy keskittymään paremmin juuri siihen omaan maailmanparannusprojektiin. Toinen suositus on rintojen tarkkailu, sillä vaikka rintasyövän uhka on laajasti tiedossa, rintojen tarkkailu unohtuu helposti. Mia HBO tv-sarja I’m dying up here käsittelee aloittelevien koomikkojen vaikeuksia ja onnistumisia 70-luvun Los Angelesissa. Vastassa on seksistinen ja rasistinen yhteiskunta sekä vaatimus pärjätä ilman palkkaa kunnes saa naamansa telkkariin, mikä onkin kaikkien koomikoiden unelma. Sarjassa käsitellään yhteiskunnan langettamia rooleja ja niitä vastaan taistelua sekä niiden hyödyntämistä.

Feministeinä puhumme usein patriarkaatin murtamisesta mutta harvemmin siitä, minkälaisesta yhteiskunnasta haaveilemme nykyisen sijaan. Tässä jaksossa käsittelemme feminististä utopiaa: minkälaisia tulevaisuuksia haluaisimme rakentaa jos nykyiset normit ja vaatimukset eivät olisi painolastina? Puhumme myös siitä, miksi tällaisen tulevaisuuden visioiminen on niin hankalaa. Inspiroidumme radikaalifeministeistä, kapitalismin tuhoamisesta, scifistä ja lukuisista muista asioista. Jakson aluksi puhumme uupumuksesta, josta kaikilla keskustelijoilla on enemmän tai vähemmän kokemusta. Jaksossa äänessä Mia Haglundin lisäksi upeat Saara Shikeben ja Iida Sofia Hirvonen. Jakson suositukset: Mia Valerie Solanasin SCUM-manifesti on radikaalin vallankumouksen kuvaus, jossa Solanas pureutuu patriarkaatin murskaamisen. Teosta ei tarvitse lukea kirjaimellisena miesten hävittämiseen pyrkivänä manifestina, vaan itse tulkitsen sen toksisen maskuliinisuuden ja setäkulttuuriin purkamista vaativana teoksena. Feministinen klassikko. Iida Sofia Suosittelen lukemaan Shulamith Firestonen The Dialectic of Sex -klassikkoteosta (1970) feministisenä scifinä. Firestonen visiossa ei ole tuhoutunut ainoastaan miesten ylivalta, vaan myös sukupuoliroolit, lapsuus, monogamia, äitiys, perheet, kapitalismi, hallitukset ja synnyttäminen. Automatisoidussa utopiasssa vauvat syntyvät koeputkissa eivätkä ihmissuhteet enää perustu minkäänlaiseen sortoon, vaan rakkauteen. Justiinsa joo, järjestelkääpä elämäänne sitten sellaisessa hippikultissa, tekisi mieli kyynisesti sanoa. Intersektionaalisen feminismin aikana Firestonen pyrkimys hävittää erot ja kategoriat kuulostaa vanhentuneelta, mutta hänen ajatuksensa muistuttavat paljon myös tänä päivänä esitettyjä täysin automatisoituja luksuskommunismivisioita. Firestonen teksti on rohkeaa, voimakasta ja innostaa kuvittelemaan. Saara Ruskeat Tytöt -podcast: Afrosuomen historiaa etsimässä Viisiosainen sarja kartoittaa mustien suomalaisten taustoja. Viidennessä jaksossa käsitellään afrofuturismia, mikä solahtaa hienosti feministiseen utopiafiilistelyyn

Kuten sukupuoli, myös yhteiskuntaluokka vaikuttaa siihen, miten ympärillä olevaa maailmaa nähdään, jäsennetään ja koetaan. Akateeminen koulutus on edelleen periytyvää – vielä 2010 -luvulla on 6,8 kertaa todennäköisempää päätyä korkeakouluun, jos vanhemmatkin ovat korkeasti koulutettuja kuin ilman korkeakoulutettuja vanhempia*. Miksi luokkayhteiskunnan vaikutuksista on niin vaikeaa saada otetta ja miksi luokasta on niin haastavaa puhua? Tässä jaksossa Mian kanssa studiossa on upea Saara Shikeben, vihainen feministi ja viestinnän pätkätyöläinen, ja yhdessä he pohtivat omia luokkamatkojaan ja luokkaan liittyvää häpeää ja salailua. Jaksossa käydään myös läpi ohjaaja Aku Louhimiehen kriisiviestinnän nappisuoritusta. Jakson suositukset: Saara Netflix: Terrace House. Tekee ihan hyvää katsoa tosi-tv:tä, joka ei ole tehty sun länkkärisilmillesi. Manslamming. Kokeile olla julkisilla paikoilla väistämättä muita, ota rohkeasti tilaa. Varaudu siihen, että törmäyksiä tulee, yleensä miesten kanssa. Mia Netflix: Wild Wild Country. Dokumenttisarja kaikille, joita kiinnostaa kultit ja aseistetut hipit. *Lähde: Kivinen, Osmo & Hedman, Juha & Kaipainen, Päivi (2012): Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa. Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (5): 559-556.

Yhteiskunnassamme vallitsee vielä vuonna 2018 vahva heteronormi. Heteronormatiivisuus viittaa ajattelutapaan, jossa heterous nähdään luonnollisena ja ensisijaisena seksuaalisuuden muotona – toisin sanoen normina, jota vasten muut olemisen tavat näyttäytyvät poikkeuksina. Heteronormatiivisuus ei kuitenkaan kytkeydy ainoastaan seksuaalisuuteen, vaan sen kautta ylläpidetään myös ahdasta ja kaksijakoista sukupuolikäsitystä eli käsitystä miehistä ja naisista, joita vastakkaisuuksistaan huolimatta sitoo toisiinsa seksuaalinen halu. Tässä jaksossa käsittelemme heteronormia – sitä, mitä se tarkoittaa, miksi se on niin haitallinen, ja miten se katalasti pyrkii ohjaamaan ajatuksiamme silloinkin, kun kuvittelemme olevamme siitä vapaita. Jakson vieraana on aiheeseen tutkimuksessaan perehtynyt väitöskirjatutkija Riikka Taavetti Helsingin yliopistosta.

Kuinka usein olet ollut tilanteessa, jossa ympärilläsi olevat ihmiset kehuvat sinua, mutta et voi nähdä itseäsi muuna kuin suurena huijarina? Huijarisyndroomalla tai huijari-ilmiöllä viitataan ajattelumalliin, jossa henkilö ei usko omiin kykyihinsä ja ansioihinsa, vaan pelkää paljastuvansa minä hetkenä tahansa siitä, että on vain onnistunut uskottelemaan muille ihmisille olevansa hyvä. Ilmiö on yleinen erityisesti korkeasti kouluttautuneiden naisten keskuudessa. Mutta miten huijarisyndroomasta pääsee eroon? Koska kyse on yhteiskunnallisesta ilmiöstä, pelkät yksilöön keskittyvät selfhelp-vinkit eivät riitä ongelman selättämiseen. Entä millaisissa tilanteissa huijaaminen oikeasti kannattaa?

Oletko koskaan ollut tilanteessa, missä mielipiteesi on sivuutettu totaalisesti ja argumenttisi tehty naurunalaiseksi? Oletko tullut häpäistyksi tai syyllistetyksi näkemykseksi vuoksi jonkin sellaisen ihmisen toimesta, jolla on sinua enemmän valtaa käytössään? Jos tämä kuulostaa tutulta, olet saattanut olla herruustekniikoiden käytön kohteena. Herruustekniikka ovat norjalaisen psykologi ja filosofi Ingjald Nissenin kehittämä ja sosiaalipsykolgogi Berit Åsin tunnetuksi tekemä kattokäsite erilaisille sosiaalisen vallankäytön tekniikoille. Erilaisten tekniikoiden pyrkimys on sama: pienentää äänessä olevan tilaa ja mielipiteiden painoarvoa. Tässä jaksossa puhumme siitä, miten herruustekniikoita käytetään ja miten toimia tilanteessa, missä huomaa olevansa niiden käytön kohteena. Herruustekniikoiden ohella puhumme myös Meret Oppenheimista, isänmurhista ja Taijan vaikeudesta käsittää sitä, että jotkut viettävät lapsuutensa perunapellon sijaan taidenäyttelyiden avajaisissa. Jakson vieraana häikäisevä bosslady Li Andersson.

13. Voiko mistään enää tykätä? by Omaa luokkaa

Öö, tota, niinku joo. Puhuminen ja äänenkäyttö ovat vahvasti sukupuolittuneita toimintoja. Erityisesti naiset käyttävät puhuessaan tyypillisesti paljon täytesanoja, epävarmuuden ilmauksia ja pyytelevät anteeksi silloinkin kun ei tarvitsisi. Kuulostaakseen vakuuttavalta tästä naistapaisuudesta pitäisi päästä eroon – vai pitäisikö? Miten rakentaa feminististä puhumisen estetiikkaa? Puhumisen lisäksi jaksossa keskustellaan murhista ja siitä, mikä naisten naurussa on niin kamalaa.

Romanttisia suhteita, ystävyyssuhteita, perhesuhteita ja työsuhteita yhdistää (ainakin) yksi asia – niistä kaikista voi erota. Joskus erot ovat vapaaehtoisia, joskus pakotettuja, eivätkä kaikki erot ole myöskään kulttuurisesti yhtä hyväksyttyjä. Tässä jaksossa puhumme omista erokokemuksistamme ja niihin laajemminkin eroihin liittyvistä ajatuksistamme. Erojen lisäksi puhumme myös tv-sarjoista Alias Grace, 13 Reasons Why ja The Crown, Samu-lehdestä sekä Lucia Berlinin novelleista.

Tämä jakso on kooste Sukupuolentutkimuksen päiviltä 2017. Jyväskylässä marraskuussa järjestetyillä päivillä kuultiin lukuisia luentoja, paneelikeskusteluja ja työryhmäesitelmiä feminismin ajankohtaisista aiheista tutkimuksen ja aktivismin saralla. Jakso koostuu Mian ja Taijan päivien antia summaavasta katsauksesta sekä yhteensä seitsemän tutkijan haastattelusta. Kuunneltavaa riittää siis useammalle kuuntelukerralle! Listaus koosteen sisällöstä ja aikamerkeistä, joiden avulla löydät etsimäsi haastattelun helposti: 00:00–29:50 Mian ja Taijan summaus päivien annista 29:55–36:25 Leena-Maija Rossin haastattelu 36:30–54:08 akshay khannan haastattelu 54:15–01:02:15 Riikka Taavetin haastattelu 01:02:20–01:16:00 John Toshin haastattelu 01:16:08–1:20:10 Minja Koskelan haastattelu 01:20:20–01:40:20 Sirma Bilgen haastattelu 01:40:28–01:49:30 Tuija Saresman haastattelu Konferenssijulisteen on taiteillut Sirpa Varis

Tässä jaksossa saamme vieraaksemme Bella Forsgrénin, nuoren vihreän jyväskyläläisen kaupunginvaltuutetun ja suoranaisen boss ladyn! (Olemme selvästi niin innoissamme Bellan vierailusta, että unohdamme esitellä hänet nauhalle…) Puhumme esikuvista: Mikä merkitys esikuvilla on meille, entä liittyykö esikuviin joitain ongelmia? Pitääkö esikuvien olla täydellisiä ja miten esikuvat eroavat fanituksen kohteista? Esikuvien lisäksi puhumme myös laajemmin representaatioista ja niiden merkityksestä.

Tässä jaksossa puhumme suhteista: ihmisten välisistä, yhteiskunnallisista ja internetin välittämistä suhteista. Lähestymme aihetta analysoimalla niin Tuntematonta sotilasta, Liv Strömquistin sarjakuvia kuin Etelä-Suomen Vasemmistonuorten järjestämää Yläluokkasafariakin. Ja jotenkin erikoisella tavalla päädymme käsittelemään myös miesväsymystä.

FemF:ssä 21.10.2017 äänitetyssä livepodcastissa paneudutaan feminismiin ja yhteiskunnallisiin liikkeisiin. Miten feminismiä on ajettu sisään erilaisten, ei ensisijaisesti tai ainoastaan feminististen, liikkeiden agendalle ja toimintaan? Miten erilaisten liikkeiden toimintakulttuureihin rakennetaan feministisiä käytäntöjä, ja onko se aina ihan helppoa? Aiheesta keskustelemassa Roihan ja Haglundin lisäksi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan sekä aktivisti Marissa Varmavuori.

Työ määrittää vahvasti paitsi toimeentuloamme, myös identiteettiämme. Se ulottuu kaikkialle ja tuntuu silti samaan aikaan usein näkymättömältä. Työssä käyminen myönnetään suoranaiseksi yhteiskuntakelpoisuuden merkiksi, mikä ilmenee esimerkiksi työttömiin kohdistuvana sheimauksena. Tässä jaksossa puhumme työstä: siitä, mitä se merkitsee meille ja mitä se merkitsee yhteiskunnalle. Miksi janoamme tunnustusta työn emmekä elämän muiden osa-alueiden kautta? Miksi työaikaa pitäisi lyhentää, entä miksi robotit ovat tosi jees? Miten ay-liike saadaan tälle vuosituhannelle ja miksi sen pitäisi ottaa vahvemmin kantaa myös perheenyhdistämisen tulorajoihin? Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelemme tässä jaksossa!

Välillä kaikki maailmassa tapahtuva vääryys lamaannuttaa. Tässä jaksossa puhumme siitä, mikä maailmassa ja yhteiskunnassa ahdistaa ja miten tuota ahdistusta voi kanavoida. Mia kertoo kokemuksistaan ihmisoikeustarkkailijana Länsirannalla ja Taija My Little Ponyjen synnyttämästä yhteiskunnallisesta herätyksestään. Lisäksi pohdimme sitä, miten tehdä yhteiskunnallisista kamppailuista paremmin jaksettavia ja ihan vaan kivempia. Lempeys ja leikkokukat mainittu.

Eniten hävettää kaikki Zumbatunti, oma keho, hilse, ajanhallintaongelmat, uudet sosiaaliset tilanteet, se ettei oo lukenut tarpeeks kirjoja… Häpeä on läsnä lähes kaikessa mitä teemme. Se on musertava tunne, joka seuraa kaikkialle ja rajoittaa elämää. Tässä jaksossa puhumme siitä mikä hävettää, miksi hävettää ja miten siitä pääsee eroon. Mukana myös Mian pysäyttävä viisiosainen häpeämonologi.

Glitterii, pitsaa, ranskiksii – ja ystävii. Mitäpä muuta sitä ihminen elämäänsä tarvitsee. Tämän jakso on ylistyslaulu ihmissuhteille, jotka on yhteiskunnassamme usein mielletty toissijaisiksi rakkaus- ja sukulaisuussuhteisiin verrattuna, mutta jotka tosiasiassa kannattelevat hyvien ja huonojen aikojen yli ehkäpä paremmin kuin mikään muu. Puhumme siitä, miltä tuntuu ystävystyä, mikä tekee siitä ehkä joskus vaikeaa – ja miltä tuntuu se kun ei ole ystävää. Lisäksi puhumme Charlottesvillestä, äärioikeistosta, Flow’sta – ja Sannista. Kuva: Suvi Kukkonen

Tämä on italialaisen kirjailija Elena Ferranten Napoli-kirjasarjaan keskittyvä erikoisjakso. Napoli-sarja on Mian sanoin ”eeppinen luokkakuvaus”, joka kerrotaan kahden köyhässä napolilaislähiöissä varttuneen naisen ystävyyden kautta. Se on kertomus paitsi ystävyydestä, myös sukupuolesta, yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, epävarmuudesta, kuulumisesta, kuulumattomuudesta ja paljon muusta. Miksi Ferrante koskettaa niin paljon? Siitä puhumme tässä jaksossa. Pyrimme välttämään suuria juonipaljastuksia, joten uskallat kuunnella jakson vaikket olisikaan vielä ehtinyt lukea kirjasarjaa.

Väsynein feminismivitsi ikinä liittyy miesten vihaamiseen: olet feministi, vihaatko siis miehiä? No, me ei vihata miehiä, mutta ollaan kylläkin vähän väsyneitä. Miehet ottaa tilaa, hallitsee kulttuuria ja käyttää todella paljon valtaa yhteiskunnassa. Eikä niitä koskaan saisi kritisoida tästä ilman hillitöntä uhriutumista. Eipä siis ihme jos vähän kyllästyttää. Tässä jaksossa puhutaan siis miesväsymyksestä ja keinoista sen helpottamiseksi. Pika-avuksi suosittelemme seuraavaa: ota paras ei-mieskaveri messin, mee leffaan kattoon Wonder Woman ja lue sen jälkeen vähän Elena Ferrantea. Kyllä se siitä.

Ulkonäköön ja painoon liittyvät ihanteet aiheuttavat useimmille meistä paineita ja pahaa oloa joka päivä. Ihanteiden aiheuttamista paineista on vaikeaa päästä eroon, vaikka niiden tietäisikin olevan keinotekoisia ja kaikin puolin haitallisia. Miksi? Tässä jaksossa kaksi ulkonäöltään norminmukaista, valkoista cisnaista keskustelee ulkonäköön liittyvistä paineista viikon aikana pitämänsä ulkonäköpäiväkirjan pohjalta. Sisältövaroitus: Jakson tavoitteena on vähentää ulkonäköön liittyviä paineita, ei lisätä niitä. Jos arvelet, että omaan kehoon kohdistuvien kriittisten katseiden kuvaileminen on sinulle pikemminkin haitallista kuin vapauttavaa, emme välttämättä suosittele tämän jakson kuuntelemista. Jos tarvitset apua syömishäiriöön, muttet tiedä keneen olla yhteydessä, suosittelemme soittamaan Syömishäiriöliitto Sylin tukipuhelimeen, joka päivystää maanantaisin klo 9–15 numerossa 02 251 9207.

Ensimmäisen Omaa luokkaa -podcastin aiheena on menestys ja täydellisyys. Miksi täydellisyys on niin haluttavaa? Miksi feminismiltä ja feministeiltä odotetaan täydellisyyttä? Mitä on menestysfeminismi ja mikä tekee siitä ongelmallista? Mitä SKAM ja Roxanne Gay voivat opettaa meille täydellisyydestä ja epätäydellisyydestä?